Market Court dismisses bid protest for low price and lack of legal interest in procedural errors.

Asian tausta

Sipoon kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 27.1.2021 julkaistulla EU hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Sipoon uuden pelastusaseman rakennuttamis- ja valvontapalveluiden hankinnasta.

Sipoon kunnan tekninen valiokunta on 30.3.2021 tekemällään hankintapäätöksellä § 39 valinnut erään tarjoajan tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ylittänyt palveluhankintoja koskevan EU-kynnysarvon.

Markkinaoikeus on 6.5.2021 antamallaan päätöksellä numero H76/2021 sallinut hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 16.6.2021.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Sitowise Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 30.800 euroa, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen ja tarvittaessa määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.800 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti pyytäessään voittaneelta tarjoajalta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen lisäselvitystä työmaavalvonnan tuntimääristä. Tarjouspyynnön perusteella ei ole ollut epäselvää, mitä tarjouksen on tullut sisältää. Täsmennyksen pyytäminen hankintapäätöksen tekemisen jälkeen on antanut voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden parantaa tarjoustaan.

Hankintayksikön olisi tullut hylätä voittaneen tarjoajan tarjous hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Hankintayksikkö on arvioinut, että rakennuttamis ja valvontatöiden osuus kustannuksista on ollut 308.000 euroa. Voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut 178.636 euroa. Hintaero on ollut 42 prosenttia, ja sen olisi tullut johtaa voittaneen tarjoajan tarjouksen hylkäämiseen.

Tarjouksen kokonaishinnan on tullut sisältää rakennuttajakonsultin, talonrakennustöiden valvojan, talotekniikan valvojien, turvallisuuskoordinaattorin ja kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävät. Edellä mainittuja tehtäviä ei ole mahdollista toteuttaa alle 3.200 tunnissa. Voittaneen tarjoajan keskimääräinen tuntiveloitushinta 3.200 tunnin resursoinnilla on ollut huomattavasti markkinahintoja alhaisempi. Voittaneen tarjoajan tarjoamalla hinnalla ei ole mahdollista suorittaa tarjouspyynnössä edellytettyjä tehtäviä.

Vastine

Vaatimukset

Sipoon kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.342,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittaja on sijoittunut tarjouskilpailussa kolmanneksi. Valittajalla ei ole oikeudellista intressiä saada markkinaoikeuden kannanottoa pelkästään siitä, onko hankintayksikön menettely ollut virheellistä. Valittajan tarjous ei olisi voinut tulla valituksi, vaikka markkinaoikeus katsoisi, että hankintayksikkö on menetellyt valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintayksikkö on valittajan voittaneen tarjoajan tarjouksen puutteellisuudesta esittämien väitteiden johdosta pyytänyt voittaneelta tarjoajalta vahvistuksen siitä, että sen tarjous on sisältänyt tarjouspyynnössä vaaditut tehtävät. Voittanut tarjoaja on vahvistanut, että sen tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksikkö ei ole pyytänyt voittanutta tarjoajaa parantamaan, täsmentämään tai täydentämään tarjoustaan. Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteita epäillä, etteikö voittaneen tarjoajan tarjous olisi ollut tarjouspyynnön mukainen ja sisältänyt tarjouspyynnössä vaaditut työmäärät.

Hankintayksikkö on arvioinut, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen ja että voittanut tarjoaja voi suoriutua hankinnan kohteesta tarjoamallaan hinnalla. Voittaneen tarjoajan tarjoukseen liitetystä Luotettava Kumppani -raportista on käynyt ilmi, että tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain mukaiset selvitykset ja niiden osoittama yhtiön tilanne ovat olleet kunnossa. Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjoukseen liitetystä luottoluokitusraportista on käynyt ilmi, että yhtiön luottoluokitus on AAA. Asiassa ei ole myöskään ollut epäilyksiä siitä, että voittaneen tarjoajan tarjoushinta olisi ollut muita edullisempi sen takia, että voittanut tarjoaja olisi rikkonut työ-, sosiaali- tai vero-oikeudellisia velvoitteitaan. Voittaneen tarjoajan lisäksi myös tarjouskilpailussa toiseksi tullut tarjoaja on tarjonnut lähes vastaavaa hintaa.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että edellytyksiä hyvitysmaksun määräämiselle ei ole. Valittaja on sijoittunut tarjousvertailussa kolmanneksi, joten sillä ei olisi ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua, vaikka voittaneen tarjoajan tarjous olisi suljettu tarjouskilpailusta. Tehottomuusseuraamuksen tai seuraamusmaksun määräämiselle ei myöskään ole edellytyksiä. Hankintayksikkö on pannut hankintapäätöksen täytäntöön vasta saatuaan siihen markkinaoikeudelta luvan.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti pyytäessään voittaneelta tarjoajalta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen lisäselvitystä työmaavalvonnan tuntimääristä. Valittajan mukaan täsmennyksen pyytäminen hankintapäätöksen tekemisen jälkeen on antanut voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden parantaa tarjoustaan. Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut hylätä voittaneen tarjoajan tarjous hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Hankintapäätöksen liitteenä olleen vertailutaulukon mukaan valittaja on sijoittunut tarjouskilpailussa kolmanneksi. Asiassa on ensin arvioitava, voisiko markkinaoikeus määrätä asiassa seuraamuksen, mikäli hankintayksikön katsottaisiin menetelleen valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain, Euroopan unionin lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;

2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;

3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;

4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;

5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;

6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;

7) lyhentää hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Hankintalain 154 §:n 3 momentin mukaan tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen voidaan määrätä vain kansallisen kynnysarvon ylittävässä liitteen E mukaisia palveluja koskevassa hankinnassa ja käyttöoikeussopimuksessa sekä EU-kynnysarvon ylittävässä muussa hankinnassa.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Sipoon uuden pelastusaseman rakennuttamis- ja valvontapalveluista. Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt palveluhankintoja koskevan EU kynnysarvon ja hankinnasta on julkaistu EU hankintailmoitus.

Hankintayksikkö on saanut määräaikaan mennessä viisi tarjousta, joista se on 30.3.2021 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut voittaneen tarjoajan tarjouksen. Edellä todetulla tavalla valittaja on sijoittunut tarjouskilpailussa kolmanneksi.

Valittaja on valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen. Markkinaoikeus on 6.5.2021 antamallaan päätöksellä sallinut hankintapäätöksen täytäntöönpanon, ja hankintayksikkö on 16.6.2021 allekirjoittanut hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa. Hankintasopimuksen täytäntöönpanon takia hankintalain 154 §:n 1 momentin 1 — 3 kohdassa säädetyt ensisijaiset oikeusturvakeinot eivät siten enää ole käytettävissä.

Hankintapäätöksen täytäntöönpanon jälkeen valittajalle on varattu mahdollisuus täydentää asiassa esitettyjä vaatimuksia. Valittaja on täydentänyt vaatimuksiaan ja vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 30.800 euroa. Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen ja tarvittaessa määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Asiassa on siten vielä arvioitava hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen ja seuraamusmaksun määräämisen edellytyksiä.

Hyvitysmaksu

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos 154 §:n 1 momentin 1 — 3 kohdassa tarkoitettu toimenpide saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleiselle edulle suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat taikka jos valitus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 95 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainitun säännöksen esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Edellä todetulla tavalla valittaja on sijoittunut nyt esillä olevassa tarjouskilpailussa kolmanneksi. Tarjouskilpailun tarkoituksena ei ole ollut valita useampi kuin yksi tarjous. Valittaja on markkinaoikeudessa kohdistanut kaikki väitteensä yksinomaan voittaneen tarjoajan tarjoukseen esittäen väitteitä voittaneen tarjoajan tarjouksen hankintasäännösten vastaisesta täydentämisestä ja poikkeuksellisen alhaisesta tarjoushinnasta.

Vaikka valittaja on jättänyt hankintamenettelyssä tarjouksen ja sillä voidaan tämän perusteella katsoa olevan sinänsä oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseksi väitettyyn hankintamenettelyyn, valittaja ei ole kuitenkaan esittänyt markkinaoikeudessa perusteita sille, että sen tarjous olisi voinut tulla valituksi. Kun otetaan huomioon valittajan sijoitus tarjouskilpailussa ja valittajan markkinaoikeudessa esittämät väitteet, valittajalla ei voida katsoa olleen todellista mahdollisuutta päästä hankinnan toimittajaksi. Näin ollen hyvitysmaksun määrääminen maksettavaksi ei voi tulla kyseeseen esillä olevassa asiassa.

Tehottomuusseuraamus

Hankintalain 156 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi todeta hankintasopimuksen tai käyttöoikeussopimuksen tehottomaksi, jos:

1) hankintayksikkö on tehnyt suorahankinnan ilman tässä laissa säädettyä perustetta eikä suorahankinnassa ole menetelty 131 §:ssä tarkoitetulla tavalla;

2) hankintayksikkö on tehnyt hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen, vaikka hankinnassa on ollut velvollisuus noudattaa odotusaikaa;

3) hankintayksikkö on tehnyt 150 §:n vastaisesti hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen, vaikka hankinta-asia on saatettu markkinaoikeuden ratkaistavaksi.

Hankintalain 156 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 241) mukaan pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain 96 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainitun pykälän esitöissä (HE 190/2009 vp s. 70) on todettu, että pykälä vastaa neuvoston direktiivien 89/665/ETY (valvontadirektiivi) ja 92/13/ETY muuttamisesta julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen tehokkuuden parantamiseksi annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/66/EY (oikeussuojadirektiivi) 2 d artiklaa. Hankintalain 1§:n 2 momentin mukaan sekä edellä mainittu valvontadirektiivi että oikeussuojadirektiivi on pantu täytäntöön hankintalailla.

Valvontadirektiivin 2 d artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintaviranomaisesta riippumaton muutoksenhakuelin toteaa sopimuksen pätemättömäksi tai että sen pätemättömyys on tällaisen muutoksenhakuelimen päätöksen tulosta muun ohella silloin, jos kyseessä on mainitun direktiivin 1 artiklan 5 kohdan, 2 artiklan 3 kohdan tai 2 a artiklan 2 kohdan vastainen virheellinen menettely, joka on estänyt muutosta hakevaa tarjoajaa käyttämästä sopimusta edeltäviä muutoksenhakukeinoja, jos tällaisen virheellisen menettelyn yhteydessä on tapahtunut myös direktiivin 2014/24/EU tai direktiivin 2014/23/EU vastainen virheellinen menettely, joka on vaikuttanut muutoksenhakuun turvautuvan tarjoajan mahdollisuuksiin saada sopimus (b alakohta).

Valvontadirektiivin 2 artiklan 3 kohdan mukaan, kun muutosta hankintaa koskevaan päätökseen on haettava hankintaviranomaisesta riippumattomalta ensimmäisen oikeusasteen elimeltä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintaviranomainen ei voi tehdä sopimusta ennen kuin muutoksenhakuelin on ratkaissut joko välitoimia koskevan hakemuksen tai muutoksenhaun.

Hankintalain 156 §:n 1 momentin 1 kohdasta markkinaoikeus toteaa seuraavaa.

Hankintalain 109 §:n 2 momentin mukaan suorahankintoihin sovelletaan, mitä 40 ja 41 §:ssä säädetään suorahankinnoista palveluhankinnoissa. Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan suorahankinnassa hankintayksikkö neuvottelee valitsemiensa toimittajien kanssa hankintasopimuksen ehdoista julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta.

Nyt esillä olevassa asiassa hankintayksikkö on julkaissut hankinnasta EU hankintailmoituksen ja saanut määräaikaan mennessä tarjoukset viideltä tarjoajalta, joista se on hankintailmoituksessa ilmoitettua avointa menettelyä käyttäen valinnut voittaneen tarjoajan tarjouksen. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että nyt esillä olevassa asiassa ei ole kyse tilanteesta, jossa hankintayksikkö olisi menetellyt hankintalain 156 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Hankintalain 156 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdista markkinaoikeus toteaa seuraavaa.

Hankintalain 129 §:n 1 momentin mukaan EU kynnysarvon ylittävässä hankinnassa sekä kansallisen kynnysarvon ylittävässä liitteen E palveluhankinnassa tai käyttöoikeussopimuksessa voidaan tehdä sopimus aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi (odotusaika).

Hankintalain 150 §:n 1 momentin mukaan hankinnassa, jossa on noudatettava odotusaikaa tai 131 §:n 1 momentissa tarkoitettua määräaikaa, hankintayksikkö ei saa tehdä hankintasopimusta, jos asia on saatettu valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Hankintalain 151 §:n 1 momentin mukaan valituksen tultua vireille markkinaoikeus voi kieltää, keskeyttää tai sallia hankintapäätöksen täytäntöönpanon taikka määrätä hankintamenettelyn muutoin keskeytettäväksi väliaikaisesti markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Nyt esillä olevassa asiassa hankintayksikkö on noudattanut hankintalain 129 §:n 1 momentin mukaista 14 päivän odotusaikaa. Valituksen tultua vireille hankintayksikkö on pyytänyt, että markkinaoikeus sallii valituksenalaisen hankintapäätöksen täytäntöönpanon. Edellä todetulla tavalla markkinaoikeus on 6.5.2021 antamallaan päätöksellä sallinut valituksenalaisen hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Markkinaoikeus toteaa, että niin kansallisissa hankintasäännöksissä kuin valvontadirektiivissä tehottomuusseuraamus on rajattu määrättäväksi tilanteessa, jossa hankintayksikkö on tehnyt lainvastaisesti suorahankinnan tai pannut hankintapäätöksen täytäntöön lainvastaisesti ennen tuomioistuinkäsittelyä tai tuomioistuimen välitoimea koskevan vaatimuksen taikka pääasian ratkaisemista.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että myöskään tehottomuusseuraamuksen määrääminen ei voi tulla kyseeseen esillä olevassa asiassa.

Seuraamusmaksu

Hankintalain 158 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, jos:

1) markkinaoikeus on määrännyt tehottomuusseuraamuksen;

2) hankintayksikkö on tehnyt sopimuksen, vaikka hankinta- tai käyttöoikeussopimuksessa on ollut velvollisuus noudattaa odotusaikaa;

3) hankintayksikkö on tehnyt 150 §:n vastaisesti hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen, vaikka hankinta-asia on saatettu markkinaoikeuden ratkaistavaksi; tai

4) markkinaoikeus ei ole yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä 157 §:n mukaisesti määrännyt hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen tehottomuusseuraamusta.

Hankintalain 157 §:n mukaan markkinaoikeus voi jättää määräämättä tehottomuusseuraamuksen yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä. Sopimukseen suoranaisesti liittyviä taloudellisia etuja voidaan pitää pakottavina syinä vain, jos sopimuksen tehottomuudella olisi poikkeuksellisesti kohtuuttomia seurauksia.

Nyt esillä olevassa asiassa ei ole kyse hankintalain 158 §:n 1 momentin 1 tai 4 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta, jossa markkinaoikeus olisi joko määrännyt tehottomuusseuraamuksen tai jättänyt sen määräämättä yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä. Edellä todetulla tavalla nyt esillä olevassa asiassa ei ole myöskään kyse hankintalain 158 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että seuraamusmaksun määrääminenkään ei voi tulla kyseeseen esillä olevassa asiassa.

Mahdollisista hankintamenettelyn virheistä huolimatta markkinaoikeus ei edellä esitetty huomioon ottaen voisi määrätä hankintayksikölle hankintalain 154 §:ssä säädettyä seuraamusta. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä KHO 2017:46 todetulla tavalla markkinaoikeuden päätöksestä ilmenevillä perustelulausumilla hankintayksikön virheellisestä menettelystä ei ole oikeusvoimavaikutusta. Siten valittajalla ei voida katsoa olevan oikeudellista intressiä saada markkinaoikeuden kannanottoa pelkästään siitä, onko hankintayksikön menettely ollut virheellistä. Valitus on näin ollen pääasian osalta hylättävä, eikä valituksesta ole tältä osin tarpeen lausua enemmälti.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on jo valitusta tehdessään ollut hankintapäätöksen perusteella tietoinen siitä, että se on sijoittunut tarjouskilpailussa kolmanneksi eikä sen tarjous ole voinut tulla valituksi, vaikka markkinaoikeus katsoisikin hankintayksikön menetelleen valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Näin ollen ei ole kohtuutonta, että valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan. Asian näin päättyessä valittaja on velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuulliseksi harkitulla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Sitowise Oy:n korvaamaan Sipoon kunnan oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Markus Ukkola ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.