MAO:H122/2021 · Markkinaoikeus

Asian tausta

Turun kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 11.5.2021 julkaistulla, ja 31.5.2021 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta pienten infrakohteiden viimeistelytöitä käsittävälle rakennusurakalle ajalle 1.7.2021 — 30.6.2023 ja optiokaudelle 1.7.2023 — 30.6.2025.

Turun kaupungin kaupunkiympäristötoimialan kaupunkiympäristöjohtaja on 28.6.2021 tekemällään hankintapäätöksellä § 20 valinnut valittajan ja erään tarjoajan puitesopimustoimittajiksi.

Turun kaupungin kaupunkiympäristölautakunta on 31.8.2021 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellään § 333 poistanut edellä mainitun hankintapäätöksen ja keskeyttänyt hankintamenettelyn.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 5.000.000 euroa.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Anlog Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintaoikaisupäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Anlog Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus kieltää hankintayksikköä panemasta täytäntöön valituksenalaisen hankintaoikaisupäätöksen ja keskeyttää hankintamenettelyn markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.700 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn. Tarjouspyyntö on ollut riittävän selvä ja se on vastannut alan käytäntöä. Alalla toimivien tarjoajien on ollut mahdollista tehdä keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Kaikkien tarjoajien kohtelu on ollut sekä tarjoajien soveltuvuuden että tarjousten vertailussa tasapuolista ja syrjimätöntä. Tarjoajat ovat tarjouspyynnön perusteella tulleet tietoiseksi siitä, mihin seikkoihin tarjousten vertailu tulee perustumaan.

Tarjouspyyntöä ja siinä esitettyjä vertailuperusteita ei voida pitää hankintasäännösten vastaisina. Näin on siinäkin tapauksessa, että soveltuvuusvaatimukset ovat voineet olla tulkinnanvaraisia siltä osin mitä niissä mainitulla uudella yrityksellä on tarkoitettu.

Tarjouspyynnön vähäisellä tulkinnanvaraisuudella ei ole osoitettu olleen vaikutusta tarjouksien laatimiseen, kun tulkinnanvaraisuus ei ole vaikuttanut tarjousvertailun lopputulokseen.

Väite tarjouspyynnön tulkinnanvaraisuudesta liittyy pelkästään tarjoajien soveltuvuuden arviointiin, joka edeltää varsinaista tarjousvertailua. Valittajan käsityksen mukaan tarjouspyynnön soveltuvuusarviontiin liittyvällä tulkinnanvaraisuudella ei ole ollut merkitystä tarjouksien vertailukelpoisuuteen hankintakilpailutuksessa. On ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista keskeyttää hankinta sellaisen tulkinnanvaraisuuden perustella, jolla ei ole ollut vaikutusta tarjousvertailuun vaan yksinomaan arvioitaessa tarjoajien soveltuvuutta. Arvioinnissa on otettava huomioon, että kaikkien tarjoajien katsottiin täyttäneen tarjoajille asetetut kelpoisuusehdot, ja tarjouspyynnön muut vaatimukset. Lukuun ottamatta erästä hankintayksikön omistamaa tarjoajayritystä, kaikki muut tarjoajat ovat olleet uusia yrityksiä, joilla ei ole ollut aiempaa kokemusta hankinnan kohteena olevien palvelujen toimittamisesta hankintayksikölle.

Uuden hankintamenettelyn käynnistäminen johtaa väistämättä ja hankintayksikön tahtomattakin kiellettyyn tinkimiseen, koska kaikki tarjoajat tietävät aiempien hintojen julkistamisen jälkeen toistensa hintatason. Uuden tarjouskilpailun voittamiseksi tarjoajan on pakko tarjota aiemmin voittaneen tarjouksen alittava hinta.

Vastine

Vaatimukset

Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.170 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn.

Valittajan näkemys siitä, että tarjouspyyntö olisi ollut vain vähäisellä tavalla tulkinnanvarainen, on virheellinen. Hankinnan keskeyttäminen on perustunut tarjoajan kokemus- ja referenssivaatimuksiin liittyvän uusi yritys -määritelmän tulkinnanvaraisuuteen. Tämä tulkinnanvaraisuus on vaikuttanut keskeisesti tarjoajien kokemus- ja referenssivaatimuksien täyttymiseen.

Koska virhe on ollut jo tarjouspyynnössä, sitä ei ole ollut mahdollista korjata uudella hankintapäätöksellä hankintamenettelyä keskeyttämättä, vaan virheellinen menettely on voitu korjata ainoastaan keskeyttämällä hankinta ja julkaisemalla uusi tarjouspyyntö. Hankintayksiköllä on siten ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely. Hankintayksikkö on keskeyttämispäätöstä tehdessään toiminut tasapuolisesti ja tarjoajia syrjimättä.

Tarjouspyynnön ilmaisu ”uusi yritys” on ollut tulkinnanvarainen, koska hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä tai sen liitteissä avannut sen määritelmää tai millään tavalla asettanut rajoituksia sille, millaista yritystä voidaan pitää tarjouspyynnössä tarkoittamana uutena yrityksenä. Ilmaisun merkitys on ollut kilpailutuksessa keskeinen, sillä se on määrittänyt sen, onko yritys voinut vedota työntekijöidensä aiempiin referensseihin tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimusten täyttämiseksi.

Kyseisen ehdon tarkoituksena on ollut mahdollistaa muidenkin kuin toimialalla vakiintuneiden toimijoiden osallistuminen tarjouskilpailuun, mutta ehto on perustellusti johtanut eriäviin käsityksiin uuden yrityksen merkityksestä. Nyt harkinta määritelmän täyttymisestä on tosiasiallisesti jätetty ainoastaan hankintayksikön jälkikäteisen arvioinnin varaan, eikä tämän toimintamallin voida katsoa täyttävän tasapuolisuuden, syrjimättömyyden ja avoimuuden vaatimuksia. Tarjouskilpailuun osallistuneilla ja osallistumista harkinneilla toimijoilla ei ole ollut etukäteen mahdollisuutta arvioida sitä, katsotaanko heidän yrityksensä tarjouspyynnön mukaiseksi uudeksi yritykseksi. Myös valittaja on hankintaoikaisuvaatimukseen liittyvässä lausumassaan todennut, että harkintavalta ilmaisun sisällöstä on jäänyt hankintayksikölle.

Ilmaisun ”uusi yritys” tulkinnanvaraisuutta osoittaa myös valituksessa esitetty tulkinta, jonka mukaan uuden yrityksen määritelmä olisi kytkeytynyt siihen onko yrityksellä aiempaa kokemusta hankinnan kohteena olevien palvelujen toteuttamisesta Turun kaupungille. Hankintayksikkö taas on tarkoittanut uusi yritys -ilmaisulla nimenomaan yrityksen perustamisajan kohdan perusteella määräytyvää ominaisuutta.

Toisin kuin valittaja on esittänyt, tarjoajien soveltuvuuden arviointia ja tarjousvertailua ei ole mahdollista erottaa toisistaan niin, että tulkinnanvaraisten soveltuvuusvaatimusten ei katsottaisi vaikuttavan vertailuvaiheeseen. Soveltuvuusvaatimusten täyttyminen tarjoajan osalta on ehto sille, että tarjous voidaan hyväksyä vertailuvaiheeseen. Soveltuvuusvaatimusten virheellisyys ei lakkaa olemasta tarjousvertailuvaiheeseen siirryttäessä.

Vaikka tarjoajan olisikin alun perin katsottu täyttävän soveltuvuusvaatimukset, on hankintayksiköllä oikeus hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta keskeyttää hankinta, jos se havaitsee, että hankintapäätös perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen. Keskeyttämistä koskeva päätös voidaan myös tehdä missä tahansa hankintaprosessin vaiheessa aina siihen saakka, kunnes hankintasopimus on tehty.

Tarjouspyynnön vaatimusten suhteellisuusperiaatteen mukaisuudella ei ole mitään tekemistä nyt kyseessä olevan hankinnan keskeyttämispäätöksen lainmukaisuuden arvioinnin kanssa. Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintayksikön velvollisuus toimia suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ei anna hankintayksikölle oikeutta laatia tarjouspyyntöä tulkinnanvaraiseksi.

Hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisesta ja perustellusta syystä sekä uuden tarjouskilpailun järjestäminen eivät sellaisenaan vielä merkitse, että kysymys olisi hankintalainsäädännössä kielletystä tinkimisestä. Mikäli näin olisi, rajoitettaisiin hankintayksikölle julkisista hankinnoista annetuissa oikeusohjeissa taattua oikeutta keskeyttää hankintamenettely.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että hankintayksiköllä ei ole ollut rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa. Tarjouspyynnön uusi yritys -käsite ei ole ollut niin epäselvä, ettei alalla ammattimaisesti toimivat tarjoajat olisi voineet tarjouspyynnön perusteella antaa vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksikkö on ilmeisen tarkoituksellisesti alun perin jättänyt tarkemmin määrittelemättä mitä uudella yrityksellä tarkoitetaan ja näin antanut kaikille tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet vedota sekä yrityksen että työntekijöiden referensseihin.

Tulkinta, jonka mukaan ”uusi yritys” -ilmaisun soveltaminen määräytyisi yrityksen perustamisvuoden perusteella, ei vaikuta kestävältä, koska tarjouspyynnössä on toisaalta edellytetty viiden vuoden kokemusta.

Hankintayksikkö ei ole esittänyt, että ”uusi yritys” -ilmaisun tulkinnanvaraisuus olisi voinut vaikuttaa potentiaalisten tarjoajien osallistumiseen tarjouskilpailuun.

Kun hankintayksikkö ei ole edellyttänyt tarjoajilta selvityksiä osoittaakseen ”uusi yritys” -ehdon täyttymistä, hankintayksikön on tullut ottaa kaikki tarjoajat mukaan vertailuun, jotta menettely ei olisi ollut syrjivää. On ollut luontevaa, että yritysten referenssien lisäksi on voitu hyväksyä myös työntekijöiden referenssejä kaikkien tarjoajien osalta.

Oikeuskirjallisuudessa on tuotu esiin, että tarjoajien soveltuvuuden arviointi on, toisin kuin hankintayksikkö esittää, erotettava tarjousten tarjouspyynnön mukaisuudesta ja tarjousvertailusta, jotka muodostavat omat erilliset vaiheensa hankintamenettelyssä.

Hankinnan keskeyttäminen ja uuden hankintamenettelyn käynnistäminen on kiellettyä, jos tarkoituksena on suosia tiettyä tarjoajaa tai tinkiä hankintahintaa alemmaksi. On syytä epäillä, että keskeyttäminen liittyy Turun kaupungin omistaman tarjoajayrityksen heikkoon taloudelliseen tilanteeseen ja kaupungin käymiin neuvotteluihin yrityksen myymiseksi. Hankintayksikön omistama tarjoajayritys on ollut ainoa tarjoajista, joka ei ole ollut uusi yritys. Kyseisellä yrityksellä ei enää ole ollut sellaisia työntekijöitä, jotka työskentelivät referenssikohteiden kanssa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä myös hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Säännöksen esitöissä (HE 108/2016 vp s. 223) on todettu, että säännös on säilynyt muuttumattomana aiemmin voimassa olleeseen julkisista hankinnoista annetun lain

(348/2007) 73 a §:ään nähden.

Viimeksi mainitun säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Oikeuskäytännössä hankintamenettelyn keskeyttämiseen on suhtauduttu suhteellisen sallivasti, eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallitsevaa tulkintakäytäntöä. Esitöissä on tuotu esiin, että oikeuskäytännössä hyväksyttävinä hankinnan keskeyttämisen perusteina on pidetty muun ohella sitä, että tarjouspyyntö on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi taikka virheelliseksi. Esitöissä on lisäksi todettu, että hankintaa ei ole saanut keskeyttää, jos keskeyttämisen tarkoituksena on ollut kiertää lain säännösten soveltaminen tai estää tarjoajan mahdollisuus saada oikeussuojaa.

Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on lisäksi tuotu esiin, että oikeuskäytännössä on todettu, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.

Hankintamenettelyn keskeyttäminen

Hankinnan kohteena on ollut puitejärjestelynä toteutettavat Turun kaupungin pienten infrakohteiden viimeistelytyöt.

Tarjouspyynnön kohdan ”tarjouspyynnön muut ehdot” alakohdan ”tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvät vaatimukset” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoaja vakuuttaa vaatimusten täyttymisen ESPD IV osa. Tarjoajan tulee antaa mainittujen vaatimusten täyttymisen selvittämiseksi kunkin vaatimuksen kohdalla mainittu selvitys.

Palveluntuottajan kokemus: Ladattava

Tarjoajan on täytettävä hankintaan nähden riittävät suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset. Tarjoajan tulee toimittaa tarjouksen liitteenä mainittujen vaatimusten täyttymisen selvittämiseksi kunkin vaatimuksen kohdalla mainittu selvitys.

Tarjoajalla tulee olla vähintään neljän (4) vuoden kokemus infran rakentamisesta kaupunkiympäristössä, jossa on hyväksyttävästi toiminut päätoteuttajana viimeisen viiden (5) vuoden ajalta.

[ — — ]

Uusien yritysten osalta voidaan hyväksyä työntekijöiden referenssit yrityksen kokemukseksi.

[ — — ]

Tarjoukseen on liitettävä selvitys edellä mainitun vaatimuksen täyttymisestä sisältäen kuvauksen palvelusta, suoritusajankohdasta, sopimuskumppanin yhteystiedot, sopimuksen arvon sekä näytön työn asianmukaisesta toteutuksesta. Uusien yritysten osalta voidaan hyväksyä työntekijöiden referenssit yrityksen kokemukseksi.

Referenssit

Tarjoajalla tulee olla kokemusta vastaavien urakoiden hoidosta viimeisten viiden (5) vuoden ajalta (tarjousten viimeisestä jättöpäivästä laskettuna). Vähimmäisvaatimuksena on neljä (4) kpl hoidettua, laskutukseltaan vähintään 100.000€/vuodessa käsittänyttä referenssikohdetta. Tarjoaja vakuuttaa vaatimuksen täyttymisen ESPD IV C. Mikäli tila ESPD-lomakkeella ei ole riittävä, ladataan tähän selvitys vaatimusten täyttymisestä. Uusien yritysten osalta voidaan hyväksyä työntekijöiden aiemmat referenssit yrityksen kokemukseksi.”

Hankintayksikö on 28.6.2021 tekemällään hankintapäätöksellä § 20 valinnut valittajan ja erään toisen tarjoajan puitesopimustoimittajiksi. Hankintapäätöksestä on käy ilmi, että hankintayksikkö on katsonut tarjouskilpailuun osallistuneiden kahdeksan tarjoajan täyttäneen asetetut soveltuvuus- ja muut vaatimukset.

Markkinaoikeudelle toimitetun selvityksen perusteella hankintayksikölle on esitetty kaksi hankintaoikaisuvaatimusta.

Hankintayksiköllä 31.8.2021 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellään § 333 poistanut edellä mainitun hankintapäätöksen ja keskeyttänyt hankintamenettelyn. Päätöksen perusteina on todettu muun ohella:

”Ehdon tarkoituksena on ollut mahdollistaa myös muiden kuin toimialalla vakiintuneiden toimijoiden osallistuminen tarjouskilpailuun, mutta ehto on perustellusti johtanut eriäviin käsityksiin siitä, mikä yritys voidaan katsoa ”uudeksi yritykseksi”. Sitä, minkälaisen yrityksen hankintayksikkö katsoo ”uudeksi”, ei ole kuitenkaan millään tavalla tarjouspyynnössä tai sen liitteissä avattu. ”Uuden yrityksen” määritelmä on kilpailutuksen kannalta keskeinen, sillä se ratkaisee sen, voidaanko yrityksen katsoa täyttävän tarjouspyynnön kokemus- ja referenssivaatimukset vetoamalla omien työntekijöidensä referensseihin.

[ — — ]

Tarjouspyyntö on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi tarjoajan kokemus- ja referenssivaatimuksiin liittyvän keskeisen määritelmän osalta ja on siten hankintalain vastainen. Tarjoukset eivät ole olleet tämän hankintayksikön oman laiminlyönnin vuoksi vertailukelpoisia. Hankintamenettelyn keskeyttämiseen on olemassa hankintalain 125 §:n mukainen todellinen ja perusteltu syy.”

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn keskeyttäminen ei edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä ja hankintalain esitöissä pidetty muun ohella tarjouspyynnön osoittautumista tulkinnanvaraiseksi tai virheelliseksi. Hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua myös hankintayksikön omasta toiminnasta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintamenettely on 31.8.2021 tehdyllä hankintayksikön päätöksellä keskeytetty sen vuoksi, että edellä kuvattu tarjouspyynnössä asetettuihin soveltuvuusvaatimuksiin liittyvä mahdollisuus hyväksyä uusien yritysten osalta työntekijöiden referenssejä yrityksen kokemukseksi on tulkinnanvarainen.

Tarjouspyyntöön on edellä kuvatulla tavalla sisältynyt ehto, jonka mukaan uusien yritysten osalta voidaan hyväksyä työntekijöiden aiemmat referenssit yrityksen kokemukseksi. Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole määritelty, mitä edellä mainitulla uudella yrityksellä on tarkoitettu.

Markkinaoikeus katsoo, että käsitettä ”uusi yritys” voidaan sinänsä tulkita valittajan esittämällä tavalla siten, että tarjouspyynnön ehto, jonka mukaan uusien yritysten osalta voidaan hyväksyä työntekijöiden aiemmat referenssit yrityksen kokemukseksi, täyttyy sellaisen yrityksen osalta, joka ei ole aiemmin toimittanut hankinnan kohteena olevia palveluja hankintayksikölle. Toisaalta uudella yrityksellä on voitu ymmärtää myös äskettäin perustettua yritystä. Kysymyksessä oleva tarjouspyynnön ehto on siten ollut tulkinnanvarainen.

Markkinaoikeus katsoo edellä todetun perusteella, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä, minkä vuoksi hankintayksiköllä on ollut hankintalain 125 §:n 1 momentissa tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiseen.

Asiassa ei ole käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt valittajaa tai muita tarjoajia kohtaan syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että valittajan tinkimistä koskevat väitteet eivät korkeimman hallinto-oikeuden 27.3.2015 antamassa päätöksessä taltionumero 862 ilmenevin tavoin tule arvioitavaksi hankintamenettelyn keskeyttämisen lainmukaisuuden arviointia koskevan asian yhteydessä.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että kyseinen tulkinnanvarainen ehto on voinut olla ratkaiseva sen suhteen, täyttääkö tarjouskilpailusta kiinnostunut yritys tarjouspyynnössä asetetut soveltuvuusvaatimukset, mikä puolestaan on määrännyt, voidaanko tarjoajayritys ottaa mukaan tarjousvertailuun. Näin ollen valittajan väite siitä, että soveltuvuusvaatimusten tulkinnanvaraisuus ei olisi vaikuttanut tarjousvertailuun, on perusteeton.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Anlog Oy:n korvaamaan Turun kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.170 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Asian tultua ratkaistuksi lausunnon antaminen hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaista kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Saija Laitinen ja Tobias von Schantz.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.