MAO:99/21 · Markkinaoikeus

Asian tausta

Kemin kaupunki on ilmoittanut 4.3.2020 julkaistulla ja 27.3.2020 korjatulla erityisalojen EU hankintailmoituksella Meri Lapin seudullisen kunnallisen joukkoliikenneviranomaisen (jäljempänä myös hankintayksikkö) puolesta avoimella menettelyllä toteutettavasta joukkoliikennepalveluhankinnasta ajalle 1.7.2020 — 31.5.2024 ja mahdolliselle kahdelle yhden vuoden optiokaudelle.

Tornion kaupungin Meri Lapin ympäristöterveys- ja joukkoliikennejaosto on 21.4.2020 tekemällään hankintapäätöksellä § 41 valinnut Kemin Taksipalvelu Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 2.500.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus ja sen täydennykset

Vaatimukset

Heiskasen Liikenne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön ja kuultavan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.678,75 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Valittaja on vielä vaatinut korvausta menetetystä työstä valittajan tarjouksen ja halvimman tarjouksen erotuksen verran koko sopimusajalta.

Perustelut

Kemin kaupunki ei ole erityisalojen hankintasäännösten mukainen hankintayksikkö eikä liikenteen palveluista annetussa laissa (liikennepalvelulaki) tarkoitettu toimivaltainen viranomainen.

Tarjouspyynnön vaatimus varikon sijainnista Kemin kaupungin alueella on ollut syrjivä ja suhteellisuusperiaatteen vastainen sekä omiaan johtamaan siihen, ettei kilpailumahdollisuuksia ole voitu hyödyntää riittävästi. Sellainen liikenteenharjoittaja, jolla on ollut varikko Kemin kaupungin ulkopuolella, ei mahdollisesti ole jättänyt tarjouskilpailussa tarjousta. Tarjouspyynnön toimialue, jolla varikon on tullut sijaita, on ollut Kemin kaupungin alue, koska hankinnan kohteena on ollut Kemin paikallisliikenne. Tarjouspyynnössä ei ole esitetty perusteluja sille, miksi varikon on tullut sijaita tarjouspyynnön mukaisella toimialueella. Hankintayksikkö on saanut vain kaksi tarjousta.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Se ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimusta linja-autovarikon sijainnista ja varikkopalveluista. Hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön vastainen tarjous tarjouskilpailusta.

Voittaneen tarjoajan ilmoittama linja autovarikko sijaitsee tarjouspyynnön mukaisella toimialueella eli Kemin kaupungin alueella. Kyseisessä osoitteessa olevaa rakennusta ei kuitenkaan saa käyttää linja autovarikkona, koska sijaintipaikan asemakaavan mukainen käyttötarkoitus on toimitilarakennusten korttelialue. Lisäksi kiinteistörekisterin mukaan kiinteistön käyttötarkoituksena on toimia tietoliikenteen rakennuksena.

Rakennuslupahakemuksia ja maanmittaustoimituksia ei ole vireillä rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseksi linja-autovarikoksi. Kemin kaupungin rakennustarkastaja on 20.8.2020 todennut, että rakennuksen omistaja on hakenut käyttötarkoituksen muuttamista tietoliikenteen rakennuksesta liikerakennukseksi. Siitä huolimatta, että rakennuksen omistaja on hakenut ja saanut rakennuksen käyttötarkoituksen muutetuksi liikerakennukseksi, kiinteistöä ja kiinteistöllä sijaitsevaa rakennusta ei saa asemakaavan mukaisen käyttötarkoituksen perusteella käyttää linja-autovarikkona. Linja autovarikolle tarvitaan ympäristölupa, jota ei ole haettu tai saatu kyseiselle kiinteistölle. Voittanut tarjoaja ei ole antanut tarjouspyynnössä vaadittua selvitystä varikon järjestämisestä, vaikka sillä ei ole varikkoa tarjouspyynnön mukaisella toimialueella.

Tarjouspyynnön mukaiset isot kaupunkiliikennelinja-autot eivät mahdu voittaneen tarjoajan varikkorakennukseen. Rakennukseen pitäisi mahtua ainakin viisi linja-autoa ja niiden huoltotoiminta, mikäli rakennus toimii varikkona tarjouspyynnön vaatimuksen mukaisesti.

Joukkoliikennealalla toimivan liikenteenharjoittajan ja tieliikenteen toimivaltaisen viranomaisen voidaan edellyttää ymmärtävän, mitä linja autovarikolla tarkoitetaan, vaikka varikon sisältöä ei ole tarjouspyynnössä määritelty. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) joukkoliikenneselvityksen mukaan linja autovarikko on tarkoitettu linja autojen pysäköintiin, säilytykseen, vuorokausihuoltoon ja autojen korjauksiin. Lisäksi varikolla on kuljettajien sosiaalitilat ja liikenteen työnjohdon toimistotilat. Suurikokoisten linja-autojen ja henkilökunnan henkilöautojen pysäköinti vaativat varikolta paljon tilaa. Linja-autojen vuorokausihuoltoa ovat pääsääntöisesti päivittäin suoritettavat autojen pesut, tankkaukset ja siivoukset. Tätä huoltoa varten varikolla tulee olla pesuhalli ja tankkausasema. Korjaustoimintaa varten varikolla tulee olla riittävän suuret korjaamo- ja huoltotilat.

Mikäli tarjouspyynnön varikkovaatimusta tulkitaan hankintayksikön esittämällä tavalla, tarjouspyyntö on ollut tältä osin epäselvä. Tarjouskilpailun ulkopuolelle jättäytynyt liikenteenharjoittaja on voinut ymmärtää varikkovaatimuksen kaupunkiliikennelinja autovarikon yleisesti hyväksytyn käsitteen ja sitä koskevan lainsäädännön mukaisesti eikä hankintayksikön näkemyksen mukaisesti. Hankintayksikön mukaan varikoksi on voitu hyväksyä rakennus, joka ei täytä toimialan määritelmää varikosta, joka ei ole asemakaavassa tällaiseen toimintaan tarkoitetulla alueella ja jonne ei mahdu tarjouspyynnössä edellytetyt linja-autot.

Voittaneen tarjoajan tarjoushinta ei riitä kattamaan paikallisliikenteestä aiheutuvia kuluja. On todennäköistä, että voittanut tarjoaja ei kykene hoitamaan liikennettä tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla muun ohella työehtosopimuksen ja palkan maksun suhteen.

Vastine ja sen täydennys

Vaatimukset

Kemin kaupunki / Meri-Lapin ympäristöterveys- ja joukkoliikennejaosto on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen laajennetuilta osin tutkimatta ja hylkää valituksen muilta osin.

Perustelut

Hankintaviranomainen on ollut Meri-Lapin seudullinen kunnallinen joukkoliikenneviranomainen, joka on rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) 1107/70 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007 (palvelusopimusasetus) mukainen tieliikenteen toimivaltainen viranomainen. Kemin kaupungin hankintatoimi on toteuttanut hankintaprosessin Meri-Lapin seudullisen kunnallisen joukkoliikenneviranomaisen puolesta. Tämä on myös ilmoitettu tarjouspyynnössä.

Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty varikkoa Kemin kaupungin alueella. Tarjoaja on voinut ilmoittaa tarjouksessaan joko varikon sijainnin tai vaihtoehtoisesti esittää erillisen selvityksen varikkopalvelujen järjestämisestä. Molemmat tavat ovat olleet mahdollisia.

Tarjouspyynnössä ei ole asetettu yksityiskohtaisia vaatimuksia varikolle tai varikkopalveluille eikä siinä ole kilpailutettu varikkopalveluja vaan liikennepalveluja. Hankintayksikön kannalta näiden palvelujen sijainnilla tai järjestämistavalla ei ole ollut merkitystä. Tarjouspyynnössä on kuitenkin haluttu varmistaa, että tarjoaja on tarjouksessaan osoittanut ymmärtävänsä sen, että se vastaa laadukkaan ja luotettavan liikenteen hoidon kannalta riittävien varikkopalvelujen järjestämisestä sekä ilmoittaa, miten se tehdään. Tältä osin ei ole esitetty kysymyksiä tarjouspyynnössä varattuun määräaikaan mennessä. Tarjoajalta ei voida vaatia enempää kuin mitä tarjouspyynnössä on edellytetty. Hankintayksikön on tullut voida luottaa tarjoajan ilmoitukseen siitä, miten se järjestää riittävät varikkopalvelut.

Hankintayksikkö on suorittanut katselmuksen voittaneen tarjoajan ilmoittamalla varikkopaikalla ja todennut varikon täyttävän tarjouspyynnön vaatimukset. Voittaneella tarjoajalla on ollut kyseisellä paikalla varikko jo vuosia, ja yritys on hoitanut myös aikaisemman sopimuksen mukaiset liikennepalvelut moitteettomasti. Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteita epäillä voittaneen tarjoajan mahdollisuuksia hoitaa myös nyt kysymyksessä oleva liikennepalvelu laadukkaasti ja luotettavasti.

Rakennuslupaa koskevat asiat eivät kuulu hankintaviranomaisen toimivaltaan, vaan niistä vastaa Kemin kaupungin rakennusvalvonta. Kemin kaupungin rakennustarkastaja on todennut rakennuksen käyttötarkoituksen olevan kaavan mukaista. Ympäristölupa vaaditaan vasta yli 50 linja-auton varikolta.

Voittaneen tarjoajan tarjoushinta ei ole ollut poikkeuksellisen alhainen. Voittaneen tarjoajan tarjouksen ja valittajan tarjouksen hintaero on ollut noin 15 prosenttia. Voittanut tarjoaja on aikaisemminkin voittanut hankintayksikön kilpailuttamia kohteita muita tarjoajia selvästi edullisemmilla tarjoushinnoilla ja hoitanut kyseisten kilpailutusten perusteella järjestetyt palvelut moitteettomasti. Tarjouspyynnössä edellytettyjen todistusten ja selvitysten perusteella voittanut tarjoaja on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa asianmukaisesti.

Kuultavan lausunto ja sen täydennys

Kemin Taksipalvelu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen täydennyksessä esitetyt vaatimukset tutkimatta, hylkää valituksen muilta osin ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat asianosaiskulut 500 eurolla ja oikeudenkäyntikulut 9.250 eurolla viivästyskorkoineen.

Hankinnassa on ollut kysymys liikennepalvelujen hankinnasta ja siitä, millä hinnalla liikennepalvelu toteutetaan. Hankinnassa ei ole ollut kysymys varikkopalvelujen järjestämisestä.

Kuultavan ilmoittamassa osoitteessa sijaitsevassa rakennuksessa on säilytetty vuosia kuultavan autoja. Linja-autoja säilytetään pääsääntöisesti muualla kuin sisätiloissa. Tarjouspyynnössä ei ole mainittu linja-autojen säilyttämistä. Linja autovarikkoja on muun ohella asfalttipihoilla, jotka nekin on todettu ympäristömääräysten mukaisiksi.

Autojen sisätiloja on puhdistettu yhtiön käytössä olevissa tiloissa. Autojen tankkaukset on hoidettu öljy-yhtiön luottokortilla, joita on kaikissa autoissa ja jokaisella kuljettajalla. Autojen ulkopesut on hoidettu joko yhtiön tiloissa tai vuokratuissa tiloissa. Autojen määräaikaishuoltojen mukaiset toimenpiteet on hoidettu alihankintana huoltoliikkeiltä. Kuultavalla ei ole valmiuksia hoitaa itse suurempia huoltotoimenpiteitä, koska ajoneuvokohtaiset huollot ovat nykyisin mahdollisia ainoastaan merkkikohtaisten testauslaitteiden avulla. Huoltotoimenpiteillä ei tarkoiteta tässä ennen ajoa tehtäviä lähtötarkastuksia ja tarkastuksen aikana havaittujen puutteiden korjaamista, kuten polttimoiden vaihtoa.

Kuultava on teettämässä toimitiloihinsa muutoksia voitettuaan nyt kysymyksessä olevan tarjouskilpailun. Kemin kaupungin rakennuslautakunta on hyväksynyt muutostyöt. Linja-autoja säilytetään varsinkin kesäaikana muualla kuin sisätiloissa, joissa tehdään nyt rakennusteknisiä muutoksia. Hankintayksikkö on käynyt tarjouksessa ilmoitetulla paikalla ja todennut paikan täyttävän tarjouspyynnössä määritellyt vaatimukset. Kuultava on lisäksi vuokrannut hallin.

Valittajan viittaama HSL:n joukkoliikenneselvitys on tarkoitettu vain pääkaupunkiseudun olosuhteisiin. Ympäristöviranomaiset eivät ole havainneet perusteita puuttua kuultavan toimintaan.

Kuultavan kulurakenne on tarkkaan mietitty ja erilainen kuin valittajan kulurakenne.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sillä on ollut oikeus täydentää ja muuttaa puutteellisena pitämäänsä valitusta ja esittää valitusajan päätyttyä uutta selvitystä aikaisemmin esitettyjen vaatimusten perustelujen tueksi. Markkinaoikeus voi joka tapauksessa ottaa viran puolesta valituksen täydennyksissä ja vastaselityksessä esitetyt perustelut tutkittavakseen.

Tarjouspyynnön varikkovaatimuksen ydin on ollut se, että molemmissa mahdollisissa tapauksissa varikon on tullut sijaita tarjouspyynnön mukaisella toimialueella eli Kemin kaupungin alueella. Molemmat tarjoajat ovat ilmoittaneet varikkonsa sijaitsevan Kemin kaupungin alueella ja ymmärtäneet tarjouspyynnön tältä osin yhdenmukaisesti.

Jos sijaintia käytetään vähimmäisvaatimuksena, sijainnilla tulee olla merkitystä itse hankinnan kannalta. Varikon sijaintia ei saa käyttää kilpailua rajoittavasti ja esimerkiksi siten, että sijaintivaatimuksella suljetaan potentiaalisia tarjoajia hankintamenettelystä, jos vaatimukselle ei ole hankinnan kohteesta johtuvia perusteita. Varikon sijaintivaatimus on asettanut tarjoajat eriarvoiseen asemaan varikkojen maantieteellisen sijainnin perusteella ja johtanut syrjivään lopputulokseen.

Hankinnan kohteen kuvaus on johtanut syrjivään lopputulokseen, koska ne tarjoajat, joilla ei ole ollut varikkoa ja jotka eivät ole voineet sellaista järjestää tarjouspyynnön mukaiselle toimialueelle, eivät ole voineet osallistua tarjouskilpailuun. Hankinnan kohteen kuvaus on johtanut syrjivään lopputulokseen myös sen takia, että tarjoajien, joilla ei ole ollut varikkoa toimialueella, on tullut laatia selvitys varikon järjestämisestä, mikä on tehnyt tarjouksen laadinnasta perusteettomasti työläämpää kuin niille tarjoajille, joilla on ollut varikko tarjouspyynnön mukaisella toimialueella.

Rakennustarkastaja ei ole todennut voittaneen tarjoajan rakennuksen soveltuvan varikoksi. Rakennustarkastaja on ilmoittanut, että koska asemakaavassa rakennus on toimitilarakennusten korttelialueella, rakennuksen käyttötarkoitus tietoliikenteen rakennuksena ja myöhemmin liikerakennuksena on siten myös asemakaavan mukaista.

Voittaneen tarjoajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrä kahdesta lähes saman sisältöisestä lyhyestä lausunnosta on kohtuuton suhteessa lausunnoista ilmenevään tehdyn työn määrään ja asian oikeudelliseen epäselvyyteen. Lausunnoissa ei ole perustellusti vastattu valituksessa esitettyihin tapauksen kannalta olennaisiin väitteisiin.

Muut kirjelmät

Kuultava

on markkinaoikeuden pyynnöstä toimittamassaan lausumassa esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole asetettu yksilöityjä vaatimuksia varikkopalvelujen järjestämiselle. Tarjoaja on voinut itse määritellä ja ratkaista varikkopalvelujen käytännön järjestämistavan. Kuultavan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Hankinnan kohteen kuvaus on ollut hankintasäännösten mukainen ja turvannut tarjoajien tasapuolisen kohtelun. Hankintayksikkö on kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toiminut avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrä perustuu aikaperusteiseen veloitukseen. Vaatimuksen perusteena olevat toimet ovat olleet asian hoitamisen kannalta tarpeellisia. Tuntiveloitushinta on yleisesti hyväksytyn mukainen, ja oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärä on kohtuullinen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Julkista hankintaa koskevan valituksen tutkimisen edellytyksenä on muun ohella se, että hankinnan tehnyt taho on julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (hankintalaki) tai vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (erityisalojen hankintalaki) tarkoitettu hankintayksikkö.

Valittaja on esittänyt, että Kemin kaupunki ei ole erityisalojen hankintasäännösten mukainen hankintayksikkö, eikä se ole liikennepalvelulaissa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintaviranomainen on ollut Meri Lapin seudullinen kunnallinen joukkoliikenneviranomainen, joka on palvelusopimusasetuksen mukainen tieliikenteen toimivaltainen viranomainen. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että Kemin kaupungin hankintatoimi on toteuttanut hankintaprosessin, ja tästä on ilmoitettu tarjouspyynnössä.

Erityisalojen hankintalain 5 §:n 1 momentin mukaan mainitussa laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat yhtä tai useaa 6 — 9 §:ssä tarkoitettua toimintaa harjoittavat valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, valtion liikelaitokset, julkisoikeudelliset laitokset sekä edellä mainittujen tahojen muodostamat yhteenliittymät

(viranomaishankintayksikkö).

Erityisalojen hankintalain 8 §:n 1 momentin mukaan mainittua lakia sovelletaan sellaisten verkkojen rakentamiseen, huoltoon, ylläpitoon sekä tarjoamiseen, joiden tarkoituksena on tarjota julkisia kuljetuspalveluja muun ohella linja-autoilla. Mainittua lakia sovelletaan myös kuljetuspalvelujen tarjoamiseen kuljetuspalvelujen verkossa. Kuljetuspalvelujen verkolla tarkoitetaan palvelua, jota tarjotaan viranomaisen toiminnalle asettamien ehtojen mukaisesti. Ehdot voivat koskea liikennöitäviä reittejä, käytettävissä olevaa kuljetuskapasiteettia tai vuorotiheyttä.

Erityisalojen hankintalain 8 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 256) mukaan siinä tarkoitettuja yksiköitä ovat joukkoliikennelain 14 §:ssä määritellyt toimivaltaiset viranomaiset, jotka määrittelevät joukkoliikennelain mukaiset liikennepalvelujen yleiset säännöt ja antavat julkisen palvelun velvoitteita liikennepalveluista.

Joukkoliikennelaki on kumottu liikennepalvelulailla, jonka kilpailuttamista koskevat säännökset ovat tulleet voimaan 1.7.2018.

Liikennepalvelulain (320/2017, sellaisena kuin se on ollut lailla 1505/2019 säädetyssä muodossa) 181 §:n 1 momentin mukaan palvelusopimusasetuksessa tarkoitettuja tieliikenteen toimivaltaisia viranomaisia ovat toimivaltaiset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä sanotun pykälän 2 momentissa mainitut kunnalliset viranomaiset ja 3 momentissa mainitut seudulliset viranomaiset. Sanotun pykälän 3 momentin 8 kohdan mukaan Meri-Lapin seudullinen kunnallinen joukkoliikenneviranomainen on Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan ja Tornion kuntien muodostamalla alueella palvelusopimusasetuksessa tarkoitettu tieliikenteen toimivaltainen viranomainen.

Hankintailmoituksen kohdan II ”Kohde” ja tarjouspyynnön kohdan II ”Hankinnan kohde” alakohdassa II.1.4 ”Lyhyt kuvaus” on todettu seuraavaa:

”Meri-Lapin seudullinen kunnallinen joukkoliikenneviranomainen pyytää tarjouksia Kemin paikallisliikenteen liikennöinnistä. Tarjouskilpailu koskee paikallisliikenteen linjojen 2, 2A, 2B, 2C ja 2BC sekä 6, 6A, 6B ja 6C liikennöintiä hankintailmoituksen ja tarjouskilpailuasiakirjojen mukaisesti bruttokorvaukseen perustuvalla sopimuksella ajalle 1.7.2020 – 31.5.2024. Sopimusta voidaan jatkaa enintään kahdella (2) lisävuodella (ajalle 1.6.2024 — 31.5.2025 ja 1.6.2025 — 31.5.2026).

Hankintaprosessin hoitaa Kemin kaupunki.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Hankintayksikön esittely” on todettu seuraavaa:

”Joukkoliikenteen järjestämisessä Tornion, Kemin, Keminmaan, Simon ja Tervolan alueilla vastaa Meri Lapin joukkoliikenneyksikkö yhteistyössä kuntien ja liikenteenharjoittajien kanssa. Meri Lapin joukkoliikenneviranomaisena toimii Meri Lapin ympäristöterveys ja joukkoliikennejaosto, joka on aloittanut toimintansa 1.1.2016.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankintapäätöksen tekee Meri Lapin ympäristöterveys- ja joukkoliikennejaosto.”

Tornion kaupungin Meri Lapin ympäristöterveys- ja joukkoliikennejaosto on 21.4.2020 tekemällään hankintapäätöksellä § 41 valinnut Kemin Taksipalvelu Oy:n tarjouksen.

Markkinaoikeus katsoo, että nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa Meri-Lapin seudullinen kunnallinen joukkoliikenneviranomainen on erityisalojen hankintalain 8 §:n 1 momentissa ja liikennepalvelulain 181 §:n 3 momentin 8 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö, jonka puolesta Kemin kaupunki on julkaissut erityisalojen EU hankintailmoituksen ja hoitanut hankinnan kilpailuttamisen. Tämä on käynyt ilmi sekä hankintailmoituksesta että tarjouspyynnöstä. Asiassa on kysymys erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvasta hankinnasta, jota koskevan valituksen markkinaoikeus on toimivaltainen tutkimaan. Valitus on näin ollen tutkittava.

Vahingonkorvausvaatimuksen tutkiminen

Heiskasen Liikenne Oy on vaatinut korvausta menetetystä työstä valittajan tarjouksen ja halvimman tarjouksen erotuksen verran koko sopimusajalta. Markkinaoikeus katsoo, että valittajan vaatimuksessa on kyse vahingonkorvausvaatimuksesta.

Erityisalojen hankintalain 128 §:n mukaan muutoksenhakuun mainitussa laissa tarkoitetuista ratkaisuista sekä lainvastaisen menettelyn johdosta määrättäviin seuraamuksiin sovelletaan, mitä hankintalain 16 luvussa säädetään.

Hankintalain 16 lukuun sisältyvän 169 §:n 3 momentin mukaan vahingonkorvausasioissa toimivaltainen tuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 10 luvussa tarkoitettu käräjäoikeus. Heiskasen Liikenne Oy:n vahingonkorvausvaatimus on näin ollen jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Uusien vaatimusten ja perustelujen tutkiminen

Hankintayksikkö ja kuultava ovat vaatineet, että markkinaoikeus jättää valituksen täydennyksissä esitetyt uudet vaatimukset ja niiden perustelut tutkimatta.

Valittaja on esittänyt, että sillä on ollut oikeus täydentää ja muuttaa puutteellisena pitämäänsä valitusta ja esittää valitusajan päätyttyä uutta selvitystä aikaisemmin esitettyjen vaatimusten perustelujen tueksi.

Hankintalain 16 lukuun sisältyvän 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan siltä osin kuin muun ohella erityisalojen hankintalaissa ei toisin säädetä, hankinta asiat käsitellään markkinaoikeudessa siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 1 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen uuden vaatimuksen saa esittää vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Pykälän 2 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen valittaja saa esittää uusia perusteluja vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi. Pykälän 3 momentin mukaan asianosainen saa kuitenkin oikeudenkäynnin aikana vaatia täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä, suullista käsittelyä tai oikeudenkäyntikulujen korvausta tai tehdä muun oikeudenkäyntiin liittyvän sivuvaatimuksen.

Valittaja on 5.5.2020 toimittanut valituksen markkinaoikeudelle hankintalain 147 §:n 1 momentin tarkoitetussa määräajassa ja vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen. Valittaja on esittänyt valituksessaan, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ja hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen.

Valittaja on toimittanut valitusajan jälkeen markkinaoikeudelle useita valituksen täydennyksiä ja vastaselityksen. Valittaja on vaatinut 24.8.2020 toimittamassaan valituksen täydennyksessä, että markkinaoikeus kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön ja kuultavan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut. Valittaja on esittänyt valituksen täydennyksissään väitteitä muun ohella hankintayksiköstä sekä tarjouspyynnön vaatimusten syrjivyydestä ja epäselvyydestä.

Markkinaoikeus katsoo, että oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 3 momentin säännös huomioon ottaen valituksen täydennyksissä ei ole ollut kysymys sellaisten uusien vaatimusten esittämisestä, joita valittaja ei olisi voinut valitusajan jälkeen esittää. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 2 momentin säännös huomioon ottaen valituksen täydennyksissä ei ole ollut kysymys myöskään sellaisten perustelujen esittämisestä, joiden johdosta asia olisi muuttunut toiseksi. Näin ollen hankintayksikön ja kuultavan vaatimukset uusien vaatimusten ja niiden perustelujen tutkimatta jättämisestä on hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Valituksessa esitettyjen väitteiden johdosta asiassa on ensin arvioitava, onko tarjouspyynnön varikkoa ja varikkopalveluja koskeva vaatimus ollut valittajan esittämällä tavalla epäselvä tai syrjivä. Tämän jälkeen asiassa on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti arvioidessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi ja arvioidessaan, että voittaneen tarjoajan tarjoushinta ei ole ollut poikkeuksellisen alhainen.

Erityisalojen hankintalain 2 §:n 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Erityisalojen hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä, ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Erityisalojen hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Pyyntö ja selvitys voivat koskea erityisesti valmistusmenetelmää, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, hankinnan poikkeuksellisen edullisia ehtoja, rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen omintakeisuutta, hankintalain 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista, alihankintoja sekä tarjoajan saamaa valtiontukea.

Erityisalojen hankintalain 94 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 273) mukaan pykälä vastaa hankintalain 96 §:ää.

Hankintalain 96 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 205) mukaan hankintayksiköllä on velvollisuus pyytää selvitystä ja tarjoajalla velvollisuus antaa selvitys hankintayksikön pyynnöstä aina kun kysymyksessä on poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttava tarjous. Tarjotun hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuuden arvioiminen on kuitenkin hankintayksiköiden harkintavallassa. Hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuutta arvioitaessa voidaan kiinnittää huomiota muun ohella hankinnan laatuun ja laajuuteen sekä toimitusaikaan, hankinnan oikeudellisiin, taloudellisiin sekä teknisiin tekijöihin, muiden tarjoajien antamiin hintoihin sekä toimialalla tyypilliseen hinnoittelurakenteeseen.

Tarjouspyynnössä asetettujen edellytysten selvyys ja hyväksyttävyys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön varikkovaatimus on ollut siten epäselvä, ettei se ole mahdollistanut keskenään vertailukelpoisten tarjousten antamista. Tarjouspyynnössä ei ole määritelty, minkälaista on laadukas, luotettava ja riittävä varikkopalvelu. Tarjouspyyntö ei ole mahdollistanut keskenään vertailukelpoisten tarjousten antamista, koska tarjoajat ovat voineet joko ilmoittaa varikon sijainnin tai esittää selvityksen varikkopalvelujen järjestämisestä. Tarjoajien tasapuolinen kohtelu ei ole toteutunut, koska hankintayksikkö on esittänyt varikkopalveluja koskevat vaatimukset vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen laatimassaan katselmuspöytäkirjassa. Valittaja on lisäksi esittänyt, että tarjouspyynnön vaatimus varikon sijainnista Kemin kaupungin alueella on ollut syrjivä ja suhteellisuusperiaatteen vastainen sekä kilpailua perusteettomasti rajoittava.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole asetettu yksityiskohtaisia vaatimuksia varikolle tai varikkopalveluille. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että tarjoaja on voinut ilmoittaa tarjouksessaan joko varikon sijainnin tai vaihtoehtoisesti esittää selvityksen varikkopalvelujen järjestämisestä.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdan ”Yleiset kriteerit/tiedot” alakohdassa ”Kalusto ja varikko” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Liikenteenharjoittajalla on varikko tarjouspyynnön mukaisella toimialueella.

Jos kyllä

Varikon sijainti

Jos ei

Selvitys varikon järjestämisestä.”

Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Hankinnan kuvaus” kohdan 2 ”Kalusto” alakohdassa 2.2 ”Yleiset vaatimukset” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Matkustajia palvelevat ominaisuudet

[¬ — — ]

− Autojen tulee olla huollettuja niin, että kaikki laitteet toimivat.

− Autojen tulee olla siistejä ja puhtaita. Päivittäiseen (ajopäivät) siistimiseen tulee sisältyä lattioiden lakaisu, roskien ja autoon unohtuneiden tavaroiden keruu sekä roskakorien tyhjennys ja töhryjen poisto. Vähintään kerran viikossa pyyhitään puhtaaksi lattia, ikkunoiden tahrat sekä kahvat ja tangot. Likaantuneet verhoilut puhdistetaan tarvittaessa. Koko auton perusteellinen pesu tulee suorittaa vähintään kerran vuodessa. Autot on pestävä ulkopuolelta tarvittaessa kerran ajopäivässä.”

Tarjouspyynnön liitteen 3.1 ”Liikennöintisopimuksen yleiset ehdot” kohdassa 6 ”Liikennöinnissä käytettävä autokalusto ja varikot” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Liikenteenharjoittaja vastaa sopimusliikenteen varikkojärjestelyistä. Tarjouksessa tulee esittää selvitys varikkopalvelujen sijainnista tai, jos liikenteenharjoittajalla ei ole nykyisin varikkoa toimialueella, luotettava selvitys varikkopalveluiden järjestämisestä sopimuskauden aikana. Liikenteenharjoittajan tulee järjestää laadukkaan ja luotettavan liikenteen hoidon kannalta riittävät varikkopalvelut.”

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa yhteisessä eurooppalaisessa hankinta asiakirjassa (ESPD) tarjoaja on voinut ilmoittaa, mikäli se osallistuu hankintamenettelyyn ryhmittymänä tai mikäli se muutoin käyttää hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja täyttääkseen tarjouspyynnössä asetetut valintaperusteet.

Hankintayksikkö on saanut määräaikaan mennessä kaksi tarjousta. Molemmat tarjoajat ovat ilmoittaneet tarjouksessaan, että niillä on varikko tarjouspyynnön mukaisella toimialueella ja ilmoittaneet varikon osoitteen.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksen jälkeen suorittanut katselmuksen voittaneen tarjoajan varikolla ja laatinut katselmuksesta pöytäkirjan. Pöytäkirjasta on käynyt ilmi muun ohella, että hankintayksikkö on tarkastellut kaluston pysäköintiä ja säilytystä, vuorokausihuoltoa, autojen korjausta, kuljettajien sosiaalitiloja, työnjohdon toimistotiloja ja henkilökunnan pysäköintiä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti, ja sillä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä sekä tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee lisäksi olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä mainitut vaatimukset saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Kysymyksessä olevan hankinnan kohteena on ollut Kemin paikallisliikenteen liikennöinti. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoaja järjestää laadukkaan ja luotettavan liikenteen hoidon kannalta riittävät varikkopalvelut ja asetettu edellä mainitut vaatimukset linja autojen huoltamisesta ja siivoamisesta. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnöstä on käynyt riittävän selvästi ilmi varikkoa ja varikkopalveluja koskevat vaatimukset. Tarjouspyyntö ei ole ollut varikkovaatimuksen osalta siten epäselvä, ettei sen perusteella olisi voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että hankintapäätöksen jälkeen laaditussa katselmuspöytäkirjassa on esitetty ainoastaan hankintayksikön tekemät havainnot voittaneen tarjoajan varikosta, eikä hankintayksikön voida katsoa pöytäkirjassa esitettyjen huomioiden perusteella muuttaneen varikkopalveluja koskevia vaatimuksia tarjousajan päättymisen jälkeen.

Varikon sijaintia koskevan vaatimuksen osalta markkinaoikeus toteaa, että häiriöttömän liikenteen ja liikennöinnissä käytettävien linja-autojen toimivuuden ja siisteyden varmistamiseksi on ollut perusteltua edellyttää, että tarjoajalla on varikko tarjouspyynnön mukaisella toimialueella. Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan edellytetty, että tarjoajalla olisi tullut olla varikko tarjouspyynnön mukaisella toimialueella jo tarjoushetkellä. Tarjouspyynnön mukaan tarjoaja on voinut järjestää varikkopalvelut sopimuskauden alkuun mennessä joko itse tai tukeutumalla muiden yksiköiden voimavaroihin. Voittaneen tarjoajan lisäksi myös valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan täyttäneensä kyseisen vaatimuksen. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö ole ollut tältä osin valittajan esittämällä tavalla syrjivä tai suhteellisuusperiaatteen vastainen taikka kilpailua perusteettomasti rajoittava.

Tarjouspyynnössä vaadittujen selvitysten osalta markkinaoikeus toteaa, että selvitysten pyytäminen vain sellaisilta tarjoajilta, joilla ei ole ollut tarjoushetkellä tarjouspyynnön mukaisia varikkopalveluja, ei ole ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista. Kun otetaan lisäksi huomioon, että selvityksen sisällölle ei ole asetettu tarjouspyynnössä mitään vaatimuksia, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt tarjoajia kohtaan epätasapuolisesti tai syrjivästi, kun se on vaatinut selvityksen varikkopalvelujen järjestämisestä vain niiltä tarjoajilta, joilla ei ole ollut tarjoushetkellä tarjouspyynnön mukaisia varikkopalveluja.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyyntöä laatiessaan.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole tarjoushetkellä täyttänyt tarjouspyynnön varikkovaatimusta, koska varikoksi ilmoitetun rakennuksen asemakaavan mukainen käyttötarkoitus on ollut tietoliikenteen rakennus eikä joukkoliikenteen kaluston varikkorakennus. Tarjouspyynnön mukaiset isot linja-autot eivät myöskään mahdu voittaneen tarjoajan varikkorakennukseen. Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan tarjousajan jälkeiset toimenpiteet osoittavat, ettei sen tarjous ole ollut tarjoushetkellä tarjouspyynnön mukainen. Valittaja on edelleen esittänyt, että hankintayksikkö ei ole tarkistanut voittaneen tarjoajan tarjouksen varikkotietoja ennen hankintapäätöstä, vaan vasta hankintapäätöksen jälkeen saatuaan tiedon valituksesta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole asetettu yksityiskohtaisia vaatimuksia varikolle tai varikkopalveluille. Hankintayksikön mukaan sillä ei ole ollut perusteita epäillä voittaneen tarjoajan mahdollisuuksia hoitaa nyt kysymyksessä oleva liikennepalvelu laadukkaasti ja luotettavasti.

Tarjouspyynnön kohdan II ”Hankinnan kohde” alakohdassa II.2.4 ”Kuvaus hankinnasta” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoaja sitoutuu tarjouksellaan kaikkiin tarjouspyynnössä esitettyihin ehtoihin. Hankintayksiköllä on oikeus tarkistaa tarjoajan tarjousasiakirjoissa antamat tiedot ennen hankintapäätöksen tekemistä. Mikäli annetut tiedot eivät pidä paikkansa, tarjous hylätään.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Yleiset kriteerit/tiedot” tarjoajan on tullut vastata ”Kyllä” seuraavaan kohtaan:

”Olen tutustunut tarjouspyynnön asiakirjoihin ja liitteisiin. Jättämällä tarjouksen tähän tarjouspyyntöön tarjoaja hyväksyy tarjouspyynnössä esitetyt ehdot.”

Voittanut tarjoaja on vakuuttanut tarjouksessaan sitoutuvansa tarjouksellaan kaikkiin tarjouspyynnössä esitettyihin ehtoihin. Voittanut tarjoaja on lisäksi ilmoittanut, että sillä on varikko tarjouspyynnön mukaisella toimialueella ja ilmoittanut tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla varikon osoitteen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa, ja kyseessä ei ole epäolennainen puute tai virhe.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että tarjouksen tekemisellä tarjoaja sitoutuu hankinnan toteuttamiseen tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Hankintayksiköllä on puolestaan lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessa ilmoittamiin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on arvioinut voittaneen tarjoajan tarjouksen varikon osalta tarjouspyynnön mukaiseksi ja kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjoushinta ei riitä kattamaan paikallisliikenteestä aiheutuvia kuluja. Valittajan mukaan on todennäköistä, että voittanut tarjoaja ei kykene hoitamaan liikennettä tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla muun ohella työehtosopimuksen ja palkan maksun suhteen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjousten välinen hintaero on ollut noin 15 prosenttia eikä voittaneen tarjoajan tarjous siten ole ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Hankintayksikkö on vielä esittänyt, että voittanut tarjoaja on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa tarjouspyynnössä edellytettyjen todistusten ja selvitysten mukaan.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut ehdot” alakohdassa ”Tarjouspyynnön muut ehdot” on asetettu muun ohella tiettyjä vähimmäisvaatimuksia työnantajarekisteriin rekisteröitymisestä, työntekijöiden eläkevakuutuksesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta, lakisääteisestä työterveyshuollosta, työhön sovellettavan työehtosopimuksen tai keskeisten työehtojen toimittamisesta ja lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta.

Edellä todetulla tavalla hankintayksikkö on saanut määräaikaan mennessä kaksi tarjousta. Voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut 394.245,90 euroa ja valittajan 452.612 euroa. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan muun ohella, että se on rekisteröity työnantajarekisteriin ja että se on ottanut työntekijöilleen eläkelain mukaisen eläkevakuutuksen sekä suorittanut siihen liittyvät maksut. Voittanut tarjoaja on vakuuttanut tarjouksessaan, että se on järjestänyt työntekijöilleen lakisääteisen työterveyshuollon ja ottanut lakisääteisen tapaturmavakuutuksen. Voittanut tarjoaja on lisäksi vakuuttanut tarjouksessaan, että se on sitoutunut toimittamaan selvityksen työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä sopimusehdoista.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjotun hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuuden arvioiminen on hankintayksikön harkintavallassa. Suuretkaan hintaerot tarjousten välillä eivät välttämättä merkitse, että hankintamenettelyssä olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia tai alhaiselta vaikuttavia tarjouksia. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa hankintayksikkö on arvioinut, ettei voittaneen tarjoajan tarjoama hinta ole ollut poikkeuksellisen alhainen ja siten harkinnut, ettei sen ole tarvinnut vaatia voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen tarjoushinnasta.

Markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida, että voittanut tarjoaja pystyy suoriutumaan hankinnan toteuttamisesta lakisääteisiä velvoitteita noudattaen tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tai muita tarjoajia kohtaan syrjivästi, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen tarjoushinnasta taikka sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos kuultava joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Sen sijaan asianosaiskulut on tarkoitettu korvattavaksi vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Kun asiassa ei ole voitu todeta, että kuultavalle olisi aiheutunut oikeudenkäynnistä tavanomaisesta poikkeavia erityisiä kuluja, kuultavan vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta on hylättävä. Asian näin päättyessä valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää Heiskasen Liikenne Oy:n vahingonkorvausvaatimuksen tutkimatta ja muilta osin hylkää sen valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Heiskasen Liikenne Oy:n korvaamaan Kemin Taksipalvelu Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Riikka Innanen ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkista korkeimmasta hallinto-oikeudesta.