Market Court dismisses public procurement bid rejection appeal where bidder failed to meet registration requirements despite warranty.

Asian tausta

Koulutuskuntayhtymä OSAO (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.8.2020 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta kahden käytetyn henkilöauton (1+8 minibussi) tavarahankinnasta. Hankinta on jaettu kahteen osaan, A ja B.

Koulutuskuntayhtymä OSAO:n Haukiputaan yksikön yksikönjohtaja on 9.9.2020 tekemällään hankintapäätöksellä § 408 sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta hankinnan osan B osalta ja valinnut molempien henkilöautojen osalta Renting Rentals Finland Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ylittänyt julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 25 §:n mukaisen tavarahankintoja koskevan kansallisen kynnysarvon 60.000 euroa.

Hankintasopimus osan B osalta on hankintayksikön ilmoituksen mukaan allekirjoitettu 5.11.2020.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

ST-Autokeskus Oy on hankinnan osaa B koskevassa valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 2.900 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.050 eurolla.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Valittaja on tarjouksessaan vastannut ”kyllä” kysymykseen siitä, vakuuttaako tarjoaja, että ajoneuvon verot on maksettu. Lisäksi valittaja on vastannut ”kyllä” tarjouspyyntölomakkeen kohtaan, jossa on todettu ”rekisteröity ja istumapaikat 1+8 henkilölle” sekä kohtaan ”Minibussilta edelletyt vaatimukset tarkastetaan minibussin koeajon yhteydessä”. Valittaja on tarjouksessaan vakuuttanut, että kaikki hankinnan kohteelle asetetut vähimmäisvaatimukset täyttyvät. Hankintayksikkö ei ole pyytänyt valittajalta lisäselvitystä sen tarjoukseen liittyen.

Vaadittu hyvitysmaksu perustuu menetettyyn myyntikatteeseen ja ajoneuvon varaamiseen tarjouskilpailuun.

Vastine

Koulutuskuntayhtymä OSAO on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.544 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja on 8.10.2020 myynyt hankintayksikölle tarjoamansa ajoneuvon kolmannelle osapuolelle ja näin ollen tosiasiassa yksipuolisesti peruuttanut tekemänsä tarjouksen. Valittaja on ajoneuvon myymisellä tosiasiassa estänyt sen, että hankintayksikkö olisi voinut tarvittaessa korjata hankintapäätöstä.

Valittaja on myynyt ajoneuvon selvästi korkeammalla kauppahinnalla kuin millä valittaja on tarjonnut ajoneuvoa hankintayksikölle. Valittaja on näin ollen tosiasiassa hyötynyt siitä, ettei hankintayksikkö ole valinnut sitä tarjouskilpailun voittajaksi. Valittajan väite menetetystä myyntikatteesta on perusteeton ja totuudenvastainen.

Hyvitysmaksuvaatimus tulee hylätä myös sillä perusteella, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Tarjouspyynnön kohdan ”Tekniset vaatimukset” mukaan ajoneuvo ei saa olla kolaroitu eikä ajoneuvossa saa olla lommoja. Hankintayksikkö on valittajan tekemän oikaisuvaatimuksen vuoksi selvittänyt valittajan esittämiä väitteitä virheellisestä hankintamenettelystä. Selvityksessä on käynyt ilmi, että valittajan tarjoamassa ajoneuvossa on ollut korjaustarvetta ilmeisesti kolaroinnin takia.

Lisäksi tarjotun ajoneuvon on tarjouspyynnön mukaan tullut olla koeajettavissa ennen hankintasopimuksen tekemistä. Hankintayksikkö on 13.10.2020 ilmoittanut edellyttävänsä koeajon suorittamista. Koeajoa, jossa mahdollinen kolarointi olisi varmistettu, ei ole voitu suorittaa, koska valittaja on ilmoittanut luopuneensa ajoneuvosta. Valittajan tarjous on näin ollen ollut myös koeajoehdon osalta tarjouspyynnön vastainen.

Kuultavan lausunto

Renting Rentals Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen, koska hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että se on tehnyt hankintaoikaisupyynnön hankintayksikön pyynnöstä, jotta hankintayksikkö voisi mahdollisimman nopeasti korjata virheensä. Hankintaoikaisuvaatimuksen käsittelyn kestettyä kohtuuttoman pitkään valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Valittaja on peruuttanut hankintaoikaisuvaatimuksen siinä vaiheessa, kun on varmistunut, että valittaja saa kyseessä olleen ajoneuvon tarvittaessa myytyä toiselle asiakkaalle. Vaikka valittaja on myöhemmin myynyt ajoneuvon toiselle asiakkaalle, se ei kuitenkaan muuta sitä, että valittaja olisi alun perin tullut valita tarjouskilpailussa ajoneuvon toimittajaksi. Jos hankintayksikkö olisi alkuperäisessä hankintapäätöksessään valinnut valittajan tarjoaman ajoneuvon, valittaja olisi hankkinut mainitulle toiselle asiakkaalle toisen ajoneuvon.

Valittaja ei ole menetellyt vilpillisesti. Valittaja on valitusajan kuluessa tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Tuolloin valittajalla ei ole ollut tiedossaan toista ostajaa ajoneuvolle. Valittaja on antanut hankintayksikölle mahdollisuuden korjata virheensä hankintaoikaisumenettelyssä, mutta hankintayksikkö on kohtuuttomasti viivytellyt hankintaoikaisuvaatimuksen ratkaisemista.

Hankintayksikön väite siitä, että valittajan tarjoamassa ajoneuvossa olisi ollut peltivaurio ja että se olisi ollut kolaroitu, ei pidä paikkaansa. Ajoneuvon oikeasta takakyljestä on korjattu maalivaurio, joka on todennäköisesti johtunut ilkivallasta. Ajoneuvon kolarointi ja peltivaurio eivät ole olleet valittajan tarjouksen hylkäysperuste. Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Virheellisesti toimineen hankintayksikön on vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on lisävastineessaan esittänyt, että se on ryhtynyt valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen saatuaan ilman aiheetonta viivästystä selvittämään vaatimuksessa esitettyjä väitteitä muun ohella pyytämällä valittajalta lisäselvitystä tarjotun ajoneuvon vaurioista ja koeajomahdollisuudesta. Valittaja ei ole toimittanut pyydettyjä tietoja. Sen sijaan valittaja on 12.10.2020 peruuttanut hankintaoikaisuvaatimuksen.

Ajoneuvon myyminen kolmannelle osapuolelle ei ole johtunut hankintayksikön menettelystä vaan siitä, että valittaja on itse päättänyt myydä ajoneuvon ilmeisesti välttääkseen lisätietojen toimittamisen hankintayksikölle.

Valittaja

ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa hankintayksikön lisävastineesta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 154 §:ssä on säädetty markkinaoikeuden määräämistä seuraamuksista. Mainitun pykälän 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi määrätä momentin 1 — 7 kohdassa tarkoitetun seuraamuksen, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti.

Asiassa on siten ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintalain vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Vasta tämän jälkeen asiassa on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö velvoitettava suorittamaan valittajan vaatima hyvitysmaksu.

Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1 — 31 §) ja IV (123 — 174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan lain 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään lain 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan lain 11 luvun (99 — 106 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 104 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintalain 104 §:n 2 momenttia koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 212 ja 213) mukaan hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä tarjouksiin ja osallistumishakemuksiin lain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Viimeksi mainitun säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) mukaan tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Hankintayksikön ei tule kuitenkaan sallia osallistumishakemusten taikka tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa siitä pyytääkö se ehdokkaita tai tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja. Hankintayksiköllä ei sitä vastoin ole velvollisuutta antaa ehdokkaille tai tarjoajille oikeutta täsmentää tai täydentää tarjouksia.

Hankintailmoituksen mukaan hankinnan kohteena on ollut kaksi käytettyä henkilöautoa. Hankintasopimus on jaettu kahteen osaan, joista kumpikin on koskenut yhtä henkilöautoa. Kummankin osan osalta hankintasopimuksen tekoperusteena on ollut halvin hinta.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajia on pyydetty vastaamaan ”kyllä” kohtaan, jossa on todettu seuraavaa: ”Jättämällä tarjouksen toimittaja hyväksyy tarjouspyynnössä ja sen liiteasiakirjoissa mainitut ehdot. Vakuuttaako tarjoaja, että vaatimus toteutuu?”

Hankinnan kohteelle asetettuja vaatimuksia on tarkennettu tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit”. Mainitussa kohdassa hankinta on jaettu osiin A ja B, joista molempien osalta kohteeksi on täsmennetty ”Käytetty rekisteröity henkilöauto (1+8) minibussi”. Kummankin auton osalta tarjoajan on tullut täyttää tarjouslomake ja ilmoittaa muun ohella ajoneuvon merkki, malli ja ajetut kilometrit. Teknisenä vaatimuksena tarjouspyynnössä on myös ilmoitettu, että ajoneuvo on rekisteröity ja siinä on istumapaikat 1+8 henkilölle. Lisäksi kunkin tarjotun ajoneuvon osalta on tullut ladata tarjouksen liitteeksi viimeisin rekisteriote ja antaa ”kyllä”-merkinnällä vakuutus muun ohella siitä, että ajoneuvon verot on maksettu.

Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta, joista valittajan 4.9.2020 päivätty tarjous on koskenut ainoastaan osaa B. Valittaja on tarjouksessaan vastannut ”kyllä” edellä todettuun tarjouspyynnössä ja sen liiteasiakirjoissa mainittujen ehtojen täyttymistä koskeneeseen kysymykseen. Lisäksi tarjouksessa on ilmoitettu tarjotun ajoneuvon merkki, malli ja ajetut kilometrit. Tarjouksessa on lisäksi vastattu ”kyllä” muun ohella kysymyksiin siitä, että auto on rekisteröity ja että sen verot on maksettu. Valittaja on liittänyt tarjoukseensa muun ohella ajoneuvon 31.8.2020 päivätyn rekisteröintikatsastustodistuksen teknisen osan, josta on ilmennyt, että ajoneuvoa ei ole rekisteröity Suomeen.

Hankintapäätöksessä hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö on perustellut päätöstään seuraavasti:

”ST Autokeskuksen tarjous ei ole tarjouspyynnön mukainen. Ajoneuvon tarjotusta hinnasta ei selviä sisältyykö rekisteröinnistä syntyvä autovero ja mahdolliset muut rekisteröintiin kuuluvat kulut hintaan. Ajoneuvolla ei ole rekisteritunnusta, kuvassa peitetty. ST Autokeskuksen tarjous suljetaan pois tarjouskilpailusta.”

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan sen tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Markkinaoikeus toteaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja tarjouksia arvioidaan ainoastaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Tarjouspyynnössä on vaadittu, että tarjotun ajoneuvon tulee olla rekisteröity ja että sen verot on maksettu. Ottaen huomioon kansallisen hankinnan kohteen, eli kaksi ajoneuvoa koulutuskuntayhtymän käyttöön, tarjoajien on tullut ymmärtää, että tarjottavan ajoneuvon on tullut olla rekisteröity sen käyttömaan eli Suomen autorekisteriin. Kun tarjouksen valintaperusteena on ollut yksin hinta, joka tarjouspyynnön mukaan on tullut ilmoittaa ajoneuvokohtaisena euromääräisenä hintana, tarjoajan on lisäksi tullut ymmärtää, että kysymyksessä on niin sanottu kokonaishinta, jonka lisäksi hankintayksikölle ei aiheudu muita kuluja, kuten esimerkiksi veroja.

Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut, että sen tarjoama ajoneuvo on rekisteröity. Valittajan tarjoukseensa liittämästä rekisteröintikatsastustodistuksen teknisestä osasta, joka on päivätty 31.8.2020, on kuitenkin ilmennyt, että tarjottua ajoneuvoa ei ole rekisteröity Suomeen. Tarjouksesta ei ole ilmennyt, eikä asiassa ole muutenkaan väitetty, että ajoneuvo olisi rekisteröity ennen tarjouksen jättämistä 4.9.2020. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on ollut oikeus kyseisen valittajan toimittaman liitteen perusteella arvioida, että valittajan tarjoama ajoneuvo ei ole ollut rekisteröintiä koskevan vaatimuksen osalta tarjouspyynnössä edellytetyn mukainen.

Koska ajoneuvoa ei oltu rekisteröity Suomeen, hankintayksikkö on voinut perustellusti päätellä, että sen ajoneuvoveroa ei ole maksettu, vaikka valittaja on tarjouksessaan näin vakuuttanut.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta esittämillään perusteilla.

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa ST-Autokeskus Oy:n korvaamaan Koulutuskuntayhtymä OSAO:n oikeudenkäyntikulut 2.544 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Ville Parkkari ja Mirva Näsi.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.