Market Court dismisses procurement bid challenge, ruling temporary contract did not violate competition law or legal remedies.

Asian tausta

Väylävirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 5.12.2019 julkaistulla ja 21.1.2020 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta päällystetyn tieverkon palvelutasomittausten palveluhankinnasta vuosille 2021 — 2024 sekä optiovuosille 2025 ja 2026. Hankinta on jaettu kahteen osaan.

Väylävirasto on 14.2.2020 tekemällään hankintapäätöksellä VÄYLÄ/5665/02.01.10/2019 valinnut osaan 1 Ramboll Finland Oy:n tarjouksen ja osaan 2 Destia Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ylittänyt EU-kynnysarvon.

Markkinaoikeus on 21.4.2020 antamallaan päätöksellä numero 180/20 hylännyt Väyläviraston vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

Hankinta on järjestetty väliaikaisesti valituksen käsittelyn ajaksi Destia Oy:n kanssa tehdyillä sopimuksilla.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Nordic Geo Center Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 19.950 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Destia Oy:n, Ramboll Finland Oy:n ja Tripodi Finland Oy:n tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön vastaisia.

Tarjouspyynnön liitteen 3 ”PTM-muuttujien määrittelyt” kohdassa 3.2.5 ”Ajotapaherkkyys ja Inertian mittaus” on vaadittu, että mittausajoneuvon mittauslaitteessa tulee olla laitteeseen integroitu riittävän tarkka ja tarkoitukseen sopiva mittauslaitteen asentoa, sijaintia ja kulkusuuntaa mittaava INERTIA-GNSS-mittausyksikkö (IMU). Lisäksi kohdassa on vaadittu, että INERTIA-GNSS-mittauslaitteen on oltava kiinteästi ja liikkumattomasti asennettuna itse mittauslaitteen runkoon tai yhteiseen jäykkään alustaan ja mahdollisimman lähellä itse mittauslaitetta.

Kyseisessä vaatimuksessa on yksiselitteisesti määritetty, missä INERTIA-GNSS-mittauslaitteen on sijaittava itse mittauslaitteeseen, eli laserskanneri ja pistelaserit, nähden. Vaatimuksen mukaisesti INERTIA-GNSS-mittausyksikkö on asennettava yhteen mittauslaitteen kanssa joko mittauslaitteen rungon sisälle tai yhteiseen jäykkään kiinnitysalustaan ja riittävän lähelle itse mittauslaitetta. Tämä kokonaisuus on voitava eristää auton rungon kautta tulevasta värinästä. Yhteiseksi jäykäksi alustaksi ei voida luokitella auton korirakennetta, joka on aina perusrakenteeltaan joustava ja joustaa muodollaan auton liikkuessa epätasaisella tiellä. INERTIA-GNSS-mittauslaitteen mittaustarkkuutta häiritsee erittäin paljon auton moottorin vaihteiston ja auton rungon kautta tienpinnasta välittyvä värinä.

Tarjouspyynnön liitteen 3 ”PTM-muuttujien määrittelyt, mittausten tallennus ja formaatti” kohdassa 3.1.2 ”Koordinaatit” on vaadittu, että mittauslaitteessa on luotettava INERTIA-GNSS-paikannusjärjestelmä, jonka perusteella mittalaite tietää, missä mittausta ollaan suorittamassa. INERTIA-GNSS paikannusjärjestelmän tuottamat koordinaatit (x, y, z) kuvaavat mittausajoneuvon mittalaitteen keskikohdan paikkaa. Kyseinen vaatimus tarkoittaa sitä, että mikäli INERTIA-GNSS-mittausyksikkö ei ole asennettu kohdan 3.2.5 mukaisesti, myöskään kohdan 3.1.2 vaatimus ei toteudu.

Destia Oy:n tarjoama mittauslaitteisto on koostunut useasta erillisestä mittauslaitteesta, jotka eivät ole toisiinsa nähden, eivätkä näin ollen myöskään INERTIA-GNSS-mittauslaitteeseen nähden asennettu kohdassa 3.2.5 määritetyllä tavalla. Laitteistokokonaisuudessa on yksi perinteisiin pistelasereihin pohjautuva mittauslaitekeskittymä mittausajoneuvon keulalla lähellä tien pintaa. Auton katolla on toinen mittauslaitekeskittymä, joka muodostuu auton takaa tienpintaa mittaavasta 2D lasermittauslaitteesta, jossa on joko yksi skanneri tai kaksi erillistä skanneria, jotka eivät ole kohdan 3.2.5 määrittelemällä tavalla rakennettu yhteen INERTIA-GNSS-mittauslaitteen kanssa.

Ramboll Finland Oy:n tarjoama mittauslaitteisto on myös koostunut kahdesta mittauslaitekeskittymästä. Toinen on auton keulassa lähellä tien pintaa ja toinen on auton katolla. Auton keulan mittauslaitteistossa ei ole kohdan 3.2.5 mukaista INERTIA-GNSS-mittauslaitetta. Auton katolla olevan laitteen teknisistä kuvauksista tiedot on peitetty, joten on syytä olettaa, etteivät ne ole täyttäneet kohdan 3.2.5 vaatimuksia.

Tripodi Finland Oy:n tarjouksesta on peitetty kaikki laitteiston kuvausta esittävät kohdat, joten on syytä epäillä, että tällä tavoin on pyritty estämään teknisiin kokoonpanoihin perustuva tarjouksen poissulkeminen.

Tarjouspyynnön liitteen 3 ”PTM-muuttujien määrittelyt, mittausten tallennus ja formaatti” kohdassa 3.1.6 ”Mittausnopeus” on vaadittu, että mittalaite pystyy tuottamaan halutut mittaustulokset mittausajoneuvon liikkuessa samalla nopeudella muun liikenteen kanssa Suomessa käytössä olevilla sallituilla ajonopeuksilla. Kohdassa ei ole suljettu pois moottoritienopeuksia, joten laitteistojen on pystyttävä tuottamaan mittaustulokset myös moottoritien ajonopeuksilla. Destia Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n käyttämät ajoneuvot eivät ole henkilöautoiksi rekisteröityjä ajoneuvoja, joten niillä ei voida liikkua samalla nopeudella henkilöautoliikenteen kanssa moottoriteillä, joilla sallittu nopeusrajoitus on 120 km/h.

Valittaja on joutunut investoimaan merkittävästi tekniset vaatimukset täyttävään laitteistoon, joten hankintayksikön menettely, jossa se on hyväksynyt tarjouspyynnön vastaisia tarjouksia, on asettanut tarjoajat eri asemaan.

Destia Oy:n, Ramboll Finland Oy:n ja Tripodi Finland Oy:n tarjoushinnat ovat olleet reilusti alihinnoiteltuja. Päällystetyn tieverkon palvelutasomittaukselle asetetut tekniset vaatimukset ovat kysymyksessä olevassa kilpailutuksessa kiristyneet ja tuotettavat aineistot ovat monipuolisemmat ja vaativat uusien ohjelmistojen ja laskentarutiinien kehittämistä ja lisäävät vuosittaista työmäärää. Teknisten vaatimusten muutos vaatii entistä monipuolisemman mittauslaitteiston käyttöä. Edellä luetelluista seikoista huolimatta mainittujen tarjoajien tarjousten yksikköhinnat (kilometrihinnat) ovat olleet noin kolmasosan halvemmat kuin aikaisemmin. Mitattavat alueet kilometreissä laskettuina ovat säilyneet samansuuruisina, joten yksikköhinnan näin suuri pudotus antaa perustellusti aiheen epäillä alihinnoittelua. Kyseisillä hinnoilla ei ole mahdollista tuottaa tarjouspyynnössä vaadittuja aineistoja laitteistolle asetettujen teknisten vaatimusten mukaisesti.

Vastine ja lisävastine

Vaatimukset

Väylävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.178,60 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnössä on asetettu vaatimuksia lopputuotteena toimitettaville tunnusluvuille ja sille, miten ne on tuotettava mittausjärjestelmän tuottamista mittaustuloksista. Sen lisäksi on esitetty joitakin vähimmäisvaatimuksia mittausjärjestelmän kokoonpanon sisältämien laitekomponenttien tarkkuuksille ja toiminnalle, jotta varmistetaan sen kyky tuottaa määritellyt tunnusluvut vähimmäisvaatimukset täyttävällä tavalla. Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan ole asetettu vaatimuksia siitä, miten mittausjärjestelmä tulee toteuttaa. Mittausjärjestelmä on voinut koostua eri osista tai yhdestä osasta. Hankintayksikkö on jättänyt tarjoajille valinnanvapauden siitä, miten tarjoajat toteuttavat mittausjärjestelmänsä kokoonpanon, mutta tarjoajien on tullut toteuttaa mittausjärjestelmänsä niin, että mittausjärjestelmällä saadaan tuotettua tarjouspyynnön vaatimusten mukaisia tunnuslukuja.

Mittausjärjestelmän ei ole tullut olla valmiina tarjouksen jättämishetkellä, vaan tarjoajien on tullut kuvata osana tarjousta jättämässään palvelukuvauksessa, miten ne aikovat toteuttaa hankinnan kohteena olevan palvelun toteuttamisen tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimusten mukaisesti.

Mittausjärjestelmän kyky tuottaa tunnusluvut testataan ulkopuolisen testauslaitoksen toimesta mittausjärjestelmän hyväksymistestissä, joka on läpäistävä ennen sopimuksen allekirjoittamista. Testillä todennetaan, että tarjoajan mittausjärjestelmän tuottamat tunnusluvut ovat vaatimusten mukaisia ja riittävän tarkkoja.

Ramboll Finland Oy:n mittausjärjestelmä on koostunut eri osista. Siihen on kuulunut muun ohella auton etukeulan etupalkissa sijaitsevat 17 pistelaseria, kiihtyvyysanturit, mittausjärjestelmän takana sijaitsevat skannerit, INERTIA-GNSS-paikannuslaite ja matkaa mittaavat pulssianturit. INERTIA-GNSS-mittausyksikkö on kiinteästi ja toiminnallisesti yhdistetty mittausjärjestelmään siten, että se tuottaa tarjouspyynnön vaatimusten mukaisen paikkatiedon mittausjärjestelmään kuuluvien osien tuottaman mittaustiedon osalta.

Tripodi Finland Oy:n mittausjärjestelmä on koostunut yhdestä kokonaisuudesta, jossa INERTIA-GNSS-mittausyksikkö on kiinteästi yhdistetty mittausjärjestelmään siten, että se tuottaa tarjouspyynnön vaatimusten mukaisen paikkatiedon.

Destia Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n mittausjärjestelmissä INERTIA-GNSS-paikannusjärjestelmät tuottavat myös tarjouspyynnössä vaaditun paikkatiedon siitä, mistä mittausjärjestelmän osasta mittaustieto tulee. Koska mittausjärjestelmän osat ovat tiedollisesti ja toiminnallisesti yhdistettyjä, minkä tahansa mittausjärjestelmän osan keskikohdan sijainti on mahdollista määrittää riittävän tarkalla ja tarkoitukseen sopivalla tavalla. Tripodi Finland Oy:n mittausjärjestelmän INERTIA-GNSS-paikannusjärjestelmä tuottaa tarjouspyynnössä vaaditun paikkatiedon, koska se ja mittauslaitteen sisältämät laserskannerit muodostavat kiinteän kokonaisuuden.

Palvelutasomittauksia tehdään maantiestöllä muun ajoneuvoliikenteen seassa ja tällöin on välttämätöntä pystyä sopeuttamaan mittausajoneuvon nopeus muun liikenteen käyttämään nopeuteen. Sallittu maksiminopeus ei ole sama kuin muun liikenteen mukainen nopeus. Moottoriteillä palvelutasomittauksia joudutaan käytännössä tekemään niin, että mittausajoneuvon ajonopeus sopeutetaan suhteessa hitaimman liikkujan, eli raskaan liikenteen, käyttämiin nopeusrajoituksiin. Destia Oy:n, Ramboll Finland Oy:n ja Tripodi Finland Oy:n mittausajoneuvot liikkuvat samalla nopeudella muun liikenteen kanssa Suomessa käytössä olevilla sallituilla ajonopeuksilla.

Hankintayksikkö ei ole pitänyt saatujen tarjousten perusteella tarjouksia hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla poikkeuksellisen alhaisina.

Kuultavien lausunnot

Ramboll Finland Oy

on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Ramboll Finland Oy on tarjouksessaan sitoutunut täyttämään tarjouspyynnössä vaaditut tekniset vaatimukset. Koska mittausjärjestelmiä ei ole vielä rakennettu, on virheellistä väittää, etteivät ne täyttäisi tarjouspyynnön teknisiä vaatimuksia.

Ramboll Finland Oy:n mittausajoneuvo liikkuu tarjouspyynnön vaatimuksen mukaisesti samalla nopeudella muun liikenteen kanssa.

Ramboll Finland Oy:n tarjous ei ole ollut poikkeuksellisen alhainen. Tekniikan kustannukset laskevat joka vuosi ja mittausten hinnat ovat yleisesti laskeneet. Myös tietojenkäsittely nopeutuu ja paranee joka vuosi, mikä puolestaan lyhentää työaikaa ja vaikuttaa hintaan. Yhtiö kehittää jatkuvasti prosessejaan ja sillä on pitkä kokemus mittauksista, joten on selvää, että se on kilpailukykyinen niin osaamisen, tekniikan kuin hintojenkin osalta.

Destia Oy

on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Destia Oy:n tarjoama mittauslaite on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Sen INERTIA-GNSS-yksikkö on asennettu kiinteästi ja liikkumattomasti mittauslaitteen runkoon lähelle mittaavaa yksikköä ja etupalkissa on oma INERTIA-yksikkönsä siinä olevia mittausantureita varten.

Destia Oy:n mittauslaitteet pystyvät mittaamaan 120 km/h ajonopeuksilla.

Destia Oy:n tarjous ei ole ollut poikkeuksellisen alhainen. Yhtiöllä on pitkä kokemus alalta ja sen toiminta on pitkälle kehittynyttä ja automatisoitua. Tiestömittaus on henkilöstön, laitteiden ja ohjaus- ja laskentajärjestelmien muodostama kokonaisuus, joka kehittyy ja hioutuu ajan kuluessa yhä paremmaksi. Lisäksi kokeneilla toimijoilla on vanhaa kalustoa, jonka päälle uusia laitteita on asennettu ja rinnakkaisia mittausurakoita, joiden takia kaluston pääomakulut ovat pienemmät.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön kohdan 3.2.5 sana ”integrointi” viittaa vaatimuksen toiseen osaan, jonka mukaan INERTIA-GNSS-mittauslaitteen on oltava kiinteästi ja liikkumattomasti asennettuna itse mittauslaitteen runkoon tai yhteiseen jäykkään alustaan ja mahdollisimman lähellä itse mittalaitetta. Perustelu tälle vaatimukselle on se, että INERTIA-yksikön tuottamat suunta ja kolmiulotteinen laitteen XYZ akseleiden kallistus (kiertosuunta) määrittää mittauslaitteen lähettämän mittaussäteen mittaussuunnan. Jos mittauslaite ja INERTIA-yksikkö ovat erillisessä rungossa tai joustavassa yhteisessä rungossa, kuten auton runko tai kori, erillisinä yksikköinä, ei INERTIA-yksikön mittaama suunta ja kallistukset ole yhteneväisiä mittaussäteen asennon kanssa, joten mittauslaitteen mittaaman pisteen koordinaatit ovat silloin vääriä ja mittaustulos on laaduton.

Suomessa tieverkko kulkee metsäisillä alueilla. Tien vierellä kasvava puusto estää esteettömän yhteyden satelliitteihin, jotka ovat metsän katveessa tien molemmin puolin. Tällöin GNSS-mittalaite tuottaa erittäin epätarkkaa aineistoa, kun mittauspisteet poikkeavat metrejä oikeasta sijainnista. Näissä olosuhteissa koko mittauksen tarkkuus jää INERTIA-yksikön mittaustarkkuuteen perustuvaksi. Riittävän tarkalla ja tarkoitukseen sopivalla laitteella mittaustulosten on pysyttävä huonoissakin olosuhteissa hankintayksikön asettamissa mittaustarkkuuksissa.

Mittausdatan oikeellisuuteen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota tarjousten käsittelyssä ja päätöksenteossa. Jos mittauksen tuottama data on epätarkkaa, eivät niistä lasketut tulokset, eli tunnusluvut, voi kuvata tien kuntoa oikealla tavalla, vaikka tunnuslukujen laskentaan käytettäisiin tarkasti määritettyjä laskentatapoja ja algoritmeja.

Jos tarjottua laitetta ei ole vielä olemassakaan, ei kukaan voi määrittää tuollaisen laitteen toimivuutta, luotettavuutta eikä mittaustarkkuutta etukäteen ilman vähintäänkin valmistajan ja tarjoajan omien testien tuloksia. Jos laitteelle ei ole olemassa tunnettujen standardien mukaisia spesifikaatioita, kyseistä palvelukuvausta ei olisi saanut hyväksyä, koska palvelukuvaukselta puuttuu perusta.

Vaikka mittausta tehdään muun liikenteen seassa ja kyseisen liikenteen nopeudella, suuremmalla ajonopeudella on kuitenkin merkittävä vaikutus mittausnopeuden parantumiseen. Jos tiellä on 120 km/h nopeusrajoitus ja muu liikenne ei ole esteenä, on syytä ajaa suurinta sallittua ajonopeutta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on antamassaan lisävastineessa esittänyt muun ohella, että tarjouspyynnössä ei ole haettu parasta mahdollista ja mittaustuloksiltaan tarkinta ratkaisua, vaan tarjouspyynnön lähtökohtana on ollut kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinta tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset täyttävistä tarjouksista. Hankintayksikkö on määritellyt hankinnan kohteen tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Mittauslaitteiden eristämistä tai tärinävaimentamista auton rungosta ei ole vaadittu tarjouspyynnössä, vaan tämä on valittajan näkemys parhaan mahdollisen mittaustuloksen saavuttamiseksi.

Hankintayksikkö paljoksuu valittajan esittämää oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevaa vaatimusta. Valittaja on vaatinut oikeudenkäyntikuluina korvattavaksi myös hankintaoikaisuvaatimuksen laatimiseen liittyviä kuluja, joita ei kuitenkaan voida korvata oikeudenkäyntikuluina.

Valittaja

on antamassaan lisälausumassa esittänyt muun ohella, että hankintayksikkö on tosiasiallisesti pannut hankinnan täytäntöön väliaikaisilla sopimuksilla vastoin hankinnan täytäntöönpanokieltoa.

Valittaja

on toimittanut asiantuntijalausunnon.

Destia Oy

on antanut lisälausumia.

Valittaja

on antanut lisälausumia.

Hankintayksikkö

on antanut lisälausuman.

Ramboll Finland Oy

on antanut lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat

Asiassa on ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on arvioinut voittaneiden tarjoajien tarjoukset tarjouspyynnön mukaisiksi. Valittaja on kohdistanut väitteensä tältä osin tarjouspyynnössä esitettyihin mittauslaitteen teknistä kokoonpanoa koskeviin tarjouspyynnön kohtien 3.1.2 ja 3.2.5 vaatimuksiin sekä mittausnopeutta koskevaan tarjouspyynnön kohdan 3.1.6 vaatimukseen. Asiassa on tarvittaessa vielä arvioitava, olisiko hankintayksikön tullut vaatia voittaneilta tarjoajilta selvitys niiden tarjousten hinnoista poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan vuoksi. Lisäksi asiassa on arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti hankinnan väliaikaisen järjestämisen osalta.

Hankintamenettelyn kulku

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia päällystetyn tieverkon palvelutasomittausten palveluhankinnasta. Hankinta on jaettu kahteen osaan (mittausalue 1 ja mittausalue 2). Kokonaistaloudellisen edullisuuden valintaperusteena on ollut halvin hinta.

Tarjouspyynnön liitteen 3 ”PTM-muuttujien määrittelyt, mittausten tallennus ja formaatti” kohdassa 3.2.5 ”Ajotapaherkkyys ja Inertian mittaus” on todettu seuraavaa:

”Mittausajoneuvon mittauslaitteessa tulee olla laitteeseen integroitu riittävän tarkka ja tarkoitukseen sopiva mittauslaitteen asentoa, sijaintia ja kulkusuuntaa mittaava INERTIA-GNSS mittausyksikkö (IMU). INERTIA-GNSS- mittauslaitteen on oltava kiinteästi ja liikkumattomasti asennettuna itse mittauslaitteen runkoon tai yhteiseen jäykkään alustaan ja mahdollisimman lähelle itse mittauslaitetta.”

Saman liitteen kohdassa 3.1.2 ”Koordinaatit” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Mittalaitteessa on luotettava INERTIA-GNSS- paikannusjärjestelmä, jonka perusteella mittalaite ”tietää”, missä mittausta ollaan suorittamassa.

INERTIA-GNSS -paikannusjärjestelmän tuottamat koordinaatit (x, y, z) kuvaavat mittausajoneuvon mittalaitteen keskikohdan paikkaa. [ — — ]”

Saman liitteen kohdassa 3.1.6 ”Mittausnopeus” on edellytetty muun ohella, että mittalaite pystyy tuottamaan halutut mittaustulokset mittausajoneuvon liikkuessa samalla nopeudella muun liikenteen kanssa Suomessa käytössä olevilla sallituilla ajonopeuksilla.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Palvelukuvaus” on esitetty pakollisena vähimmäisvaatimuksena, että tarjoajan tulee kuvata tarjoamansa palvelun sisältö tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Tarjoajan palvelukuvauksessa kuvattujen palveluiden on täytettävä kaikki tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitetyt vaatimukset.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on todettu muun ohella, että tarjousten vähimmäisvaatimusten täyttymisen arviointi perustuu liitteen 8 ”Palvelukuvaus” hyväksyttävyyteen ja liitteessä 10 ”Asiantuntijat” tarjottujen asiantuntijoiden arviointiin.

Tarjouspyynnön liitteessä 8 ”Palvelukuvaus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Alustavalla palvelukuvauksella tarjoajan tulee osoittaa ymmärtävänsä tarjouspyyntöasiakirjojen mukaiset vastuunsa, laatuvaatimukset ja niistä johtuvat vaatimukset tarjoajan toimintatavoille, välineille ja resursseille. Palvelukuvauksen perusteella tilaajan tulee voida varmistua siitä, että tarjoaja hallitsee hankinnan kohteena olevan mittauspalvelun prosessit ja laadunhallinnan. Palvelukuvauksen pitää täyttää sekä tarjouspyyntöasiakirjoissa ja tässä palvelukuvausmallissa esitetyt vaatimukset.

Palvelukuvaus arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.”

Liitteessä 8 on todettu palvelukuvauksen vaatimusten osalta muun ohella seuraavaa:

”Palvelukuvaus on hyväksyttävä, jos:

[ — — ]

2. ’Tekninen kuvaus’

• 2a-d Mittausjärjestelmän keskeiset komponentit toimintatapoineen ja mittaustarkkuuksineen on kuvattu siten, että niiden todetaan täyttävän hankinnan kohteen vaatimukset:

• sensorit, joilla profiilit mitataan, ja niiden laserluokka

• Inertia-GNSS-järjestelmä

• muut mittauslaitteet”

Palvelukuvaus ei ole hyväksyttävä jos:

• kuvaus on liian yleisellä tasolla tai puutteellinen tai sitä ei ole mukautettu hankinnan kohteena olevaan mittauspalvelun toimittamiseen.

• kuvauksessa on kuvattu asioita tarjouspyyntöasiakirjojen vastaisesti.

• pyydetty kuvaus puuttuu kokonaan palvelukuvauksesta (esim. 1c)

• palvelukuvauksessa on esitetty vähimmäisvaatimuksien täyttämisen estäviä toimintamalleja.

• tunnuslukuja ei lasketa tarjouspyynnön liitteen 3 PTM-muuttujien määrittely mukaisesti.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Sopimusmenettely” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Mittausjärjestelmän hyväksymistesti

Tarjouskilpailun voittajan on läpäistävä määräajassa tilaajan järjestämä mittausjärjestelmän hyväksymistesti.

[ — — ]

Ennen sopimuksen allekirjoittamista pidetään edullisimman tarjouksen tekijän kanssa sopimuskatselmus, jossa käydään läpi tarjoukseen liittyvä sisällöllinen aineisto ja muut sopimuksen solmimisen edellyttämät asiat. Sopimuksen allekirjoittamisen edellytyksenä on, että tarjoaja on läpäissyt hyväksytysti tilaajan järjestämän mittausjärjestelmän hyväksymistestin.”

Hankintapäätöksen mukaan hankintayksikkö on valinnut mittausalueen 1 osalta Ramboll Finland Oy:n tarjouksen ja mittausalueen 2 osalta Destia Oy:n tarjouksen.

Voittaneiden tarjoajien tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että Destia Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön vastaisia mittauslaitteiden teknisen kokoonpanon ja mittausajoneuvojen mittausnopeuden osalta. Valittajan mukaan myös Tripodi Finland Oy:n tarjouksesta kaikki laitteiston kuvausta esittävät kohdat on peitetty, joten on syytä epäillä, että kyseisellä peittämisellä on pyritty estämään teknisiin kokoonpanoihin perustuva tarjouksen poissulkeminen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien sijoittuminen tarjousvertailussa huomioon ottaen asiassa on ensin arvioitava, ovatko voittaneiden tarjoajien tarjoukset olleet tarjouspyynnön mukaisia.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole asetettu vaatimuksia siitä, miten mittausjärjestelmä tulee toteuttaa, vaan se on voinut koostua eri osista tai yhdestä osasta. Tarjoajien on tullut toteuttaa mittausjärjestelmänsä niin, että mittausjärjestelmällä saadaan tuotettua tarjouspyynnön vaatimusten mukaisia tunnuslukuja. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että voittaneiden tarjoajien tarjoamien mittausjärjestelmien osat ovat olleet kiinteästi asennettu ja toiminnallisesti yhdistetty mittausjärjestelmäksi, jonka osat ”tietävät” sijaintinsa suhteessa toisiinsa ja sen, missä mittausta ollaan suorittamassa.

Ramboll Finland Oy on esittänyt, että se on tarjouksessaan sitoutunut täyttämään tarjouspyynnössä asetetut tekniset vaatimukset.

Destia Oy on esittänyt, että sen tarjoamat mittauslaitteet ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Sen INERTIA-GNSS-mittausyksikkö on asennettu kiinteästi ja liikkumattomasti mittauslaitteen runkoon lähelle mittaavaa yksikköä.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 79 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksikön on ennen tarjousten valintaa tarkistettava, että tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja sillä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja tarjouksia arvioidaan ainoastaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Hankintayksiköllä on lisäksi oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Destia Oy on toimittanut tarjouksensa liitteenä vaaditun palvelukuvauksen. Palvelukuvauksen mukaan sen mittauslaite koostuu useista erillisistä komponenteista, joihin on sisältynyt muun ohella palvelukuvauksessa yksilöity mittauslaitteeseen integroitu INERTIA-GNSS mittausyksikkö (IMU). Destia Oy on tarjouksessaan vakuuttanut, että kyseisen inertiasysteemin avulla paikantaminen pysyy tarkkana.

Ramboll Finland Oy on toimittanut tarjouksensa liitteenä vaaditun palvelukuvauksen. Palvelukuvauksen mukaan sen mittauslaite koostuu useista erillisistä komponenteista, joihin on sisältynyt muun ohella palvelukuvauksessa yksilöity mittauslaitteeseen integroitu INERTIA-GNSS-mittausyksikkö (IMU). Palvelukuvauksessa on lisäksi kuvattu muun ohella paikannukseen liittyvien komponenttien toimintaa ja tarkkuuksia.

Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että palvelukuvauksessa kuvattu mittausjärjestelmä on tullut olla olemassa tarjousten jättöhetkellä. Tarjoajan on tullut kuvata palvelukuvauksessa mittausjärjestelmän keskeiset komponentit toimintatapoineen ja mittaustarkkuuksineen siten, että niiden perusteella mittausjärjestelmän on voitu todeta täyttävän hankinnan kohteen vaatimukset.

Kun otetaan huomioon voittaneiden tarjoajien toimittama selvitys ja se, että tarjouspyynnössä ei ole ollut tarkempia määrittelyjä INERTIA-GNSS-mittausyksikön asennukselle, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut arvioida voittaneiden tarjoajien tarjoamat mittauslaitteet edellä mainituilta osin tarjouspyynnön mukaisiksi.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että sopimuksen allekirjoittamisen edellytyksenä on, että tarjoaja on läpäissyt hyväksytysti tilaajan järjestämän mittausjärjestelmän hyväksymistestin.

Valittaja on lisäksi esittänyt, etteivät voittaneiden tarjoajien tarjoukset ole täyttäneet tarjouspyynnön ehdotonta vaatimusta siitä, että mittalaite pystyy tuottamaan halutut mittaustulokset mittausajoneuvon liikkuessa samalla nopeudella muun liikenteen kanssa Suomessa käytössä olevilla sallituilla ajonopeuksilla. Valittajan mukaan voittaneiden tarjoajien käyttämät mittausajoneuvot eivät ole henkilöautoiksi rekisteröityjä ajoneuvoja, joten niillä ei voida liikkua moottoriteillä samalla nopeudella henkilöautoliikenteen kanssa, kun sallittu nopeusrajoitus on 120 km/h.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sallittu maksiminopeus ei ole sama asia kuin muun liikenteen mukainen nopeus. Moottoritiellä mittausajoneuvon nopeus sopeutetaan suhteessa hitaimman liikkujan, eli raskaan liikenteen, käyttämiin nopeusrajoituksiin. Voittaneiden tarjoajien mittausajoneuvot ovat täyttäneet tarjouspyynnön mittausnopeudelle asetetun vaatimuksen.

Ramboll Finland Oy on esittänyt, että sen mittausajoneuvot liikkuvat tarjouspyynnön vaatimuksen mukaisesti samalla nopeudella muun liikenteen kanssa.

Destia Oy on esittänyt, että sen mittauslaitteet pystyvät mittaamaan 120 km/h nopeuksilla.

Edellä todetulla tavalla voittaneet tarjoajat ovat toimittaneet tarjoustensa liitteinä vaaditut palvelukuvaukset, joissa on kuvattu muun ohella mittausajoneuvoja.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön perusteella on ollut riittävää, että tarjoajien mittauslaitteet tuottavat halutut mittaustulokset mittausajoneuvon liikkuessa muun liikenteen kanssa samalla nopeudella. Tarjouspyynnöstä ei ole ollut pääteltävissä, että siinä olisi asetettu vaatimus, jonka mukaan halutut mittaustulokset tulee kyetä tuottamaan Suomessa käytössä olevilla moottoritien enimmäisnopeuksilla. Kun otetaan huomioon tarjouspyynnön sanamuoto ja voittaneiden tarjoajien toimittama selvitys, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut arvioida voittaneiden tarjoajien mittauslaitteet edellä mainituilta osin tarjouspyynnön mukaisiksi.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti arvioidessaan voittaneiden tarjoajien tarjoukset tarjouspyynnön mukaisiksi.

Poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta

Valittaja on esittänyt, että Destia Oy:n, Ramboll Finland Oy:n ja Tripodi Finland Oy:n tarjoamat tarjoushinnat ovat olleet poikkeuksellisen alhaisia. Valittajan mukaan kyseisillä hinnoilla ei ole mahdollista tuottaa tarjouspyynnössä vaadittuja aineistoja laitteistolle asetettujen teknisten vaatimusten mukaisesti.

Hankintayksikkö on puolestaan esittänyt, ettei se ole saatujen tarjousten perusteella pitänyt tarjottuja hintoja poikkeuksellisen alhaisia.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien sijoittuminen tarjousvertailussa huomioon ottaen asiassa on ensin arvioitava, ovatko voittaneiden tarjoajien tarjoukset olleet hinnoittelultaan poikkeuksellisen alhaisia.

Hankintalain 96 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Pyyntö ja selvitys voivat koskea muun ohella palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja.

Hankintalain 96 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 205 ja 206) mukaan pykälä vastaa pääosin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 63 §:ssä säädettyä. Uusi lainkohta poikkeaa aiemmasta muun muassa siten, että se velvoittaa hankintayksiköitä pyytämään selvitystä poikkeuksellisen alhaisista tarjouksista. Pykälän 1 momentin esitöiden mukaan tarjotun hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuuden arvioiminen on kuitenkin hankintayksiköiden harkintavallassa. Hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuutta arvioitaessa voidaan kiinnittää huomiota muun muassa hankinnan laatuun ja laajuuteen sekä toimitusaikaan, hankinnan oikeudellisiin, taloudellisiin sekä teknisiin tekijöihin, muiden tarjoajien antamiin hintoihin sekä toimialalla tyypilliseen hinnoittelurakenteeseen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on hankintalain 96 §:n 1 momentti huomioon ottaen velvollisuus pyytää selvitystä aina, kun kysymyksessä on hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttava tarjous. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toista tarjousta alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Suuretkaan hintaerot tarjousten välillä eivät välttämättä merkitse, että hankintamenettelyssä olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia tai alhaiselta vaikuttavia tarjouksia. Hankintayksikön on kuitenkin tarjouksen hintaa arvioidessaan meneteltävä tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua koskevan vaatimuksen mukaisesti.

Hankintapäätöksen mukaan mittausalueella 1 tarjoajien tarjoushinnat ovat olleet 2.103.360 euroa, 2.128.000 euroa, 3.998.400 euroa ja 10.080.000 euroa, joista viimeksi mainittu on ollut valittajan tarjoushinta. Mittausalueella 2 tarjoajien tarjoushinnat ovat olleet 1.152.000 euroa, 1.189.440 euroa, 1.555.200 euroa, 2.169.600 euroa ja 4.752.000 euroa, joista viimeksi mainittu on ollut valittajan tarjoushinta.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneiden tarjoajien ja valittajan tarjoushintojen välillä on ollut merkittävä hintaero, kun voittaneiden tarjoajien tarjoushinnat ovat olleet alle neljäsosan valittajan tarjoushinnoista. Sen sijaan voittaneiden tarjoajien tarjousten hinnat suhteessa muiden tarjoajien tarjoushintoihin eivät ole poikenneet merkittävästi toisistaan. Vaikka tarjoajien tarjoushinnoissa on ollut jonkin verran eroja, markkinaoikeus katsoo, että tarjouksia kokonaisuutena arvioiden hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida, etteivät voittaneiden tarjoajien tarjoukset ole hinnaltaan vaikuttaneet poikkeuksellisen alhaisilta.

Hankinnan väliaikainen järjestäminen

Hankintalain 153 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnasta on tehty valitus markkinaoikeuteen, hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Pykälän 2 momentin mukaan hankinnan väliaikainen järjestäminen ei saa estää sitä, että valittajan vaatimuksesta markkinaoikeuden päätöksellä voidaan kumota hankintayksikön päätös osaksi tai kokonaan (1 kohta), kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä (2 kohta) tai velvoittaa hankintayksikkö korjaamaan virheellisen menettelynsä (3 kohta).

Edellä mainittua pykälää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan se vastaa pääosin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, vanha hankintalaki) 93 §:ssä säädettyä. Esitöiden mukaan hankintalain 153 §:n 1 momenttia on kuitenkin muutettu siten, että säännöksessä ei rajoiteta sitä joukkoa, jonka kanssa väliaikainen järjestely voidaan toteuttaa.

Vanhan hankintalain 93 §:n esitöissä (HE 190/2009 vp s. 67) on todettu muun ohella, että mainitussa pykälässä säädetään hankintayksikön oikeudesta järjestää hankinta väliaikaisin toimin muutoksenhaun ajaksi. Oikeuskäytännössä on todettu, etteivät väliaikaiset järjestelyt, jotka päättyvät tuomioistuimen antaessa asiassa ratkaisunsa, vaaranna hakijan oikeusturvaa.

Vanhan hankintalain 93 §:n 1 momentin esitöissä (HE 190/2009 vp s. 67 ja 68) on todettu, että mainitun säännöksen mukaan hankintayksikkö voi järjestää hankinnan muutoksenhaun ajaksi, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä tuomioistuinkäsittelyn ajaksi. Hankinnan järjestäminen edellyttää arviota siitä, onko hankinnan tarve välitön vai voidaanko hankinta lykätä muutoksenhaun ajaksi. Tarve hankinnan välittömälle järjestämiselle on lähtökohtaisesti esimerkiksi tilanteessa, jossa hankintayksiköllä on lakisääteinen velvollisuus palvelun järjestämiseen tai hankinnassa on kyse sellaisesta tavara- tai palveluhyödykkeestä, jota hankintayksikkö tarvitsee tehtäviensä hoitamisessa.

Vanhan hankintalain 93 §:n 2 momentin esitöissä (HE 190/2009 vp s. 68) on todettu, että säännöksellä rajoitetaan hankinnan väliaikaista järjestämistä siten, että väliaikaisjärjestely ei saa estää markkinaoikeuden käytössä olevien ensisijaisten oikeussuojakeinojen käyttöä vanhan hankintalain 94 §:n 1 momentin 1 — 3 kohdassa säädetyllä tavalla. Käytännössä säännös edellyttää, että hankintayksikkö rajoittaa väliaikaisjärjestelyn päättymään tuomioistuimen antamaan ratkaisuun tai viimeistään silloin, kun virhe aiemmassa hankintamenettelyssä on muutoksenhaun johdosta annetun ratkaisun perusteella korjattu. Suositeltavaa on, että väliaikaista järjestelyä koskevien sopimusehtojen mukaan sopimus voidaan irtisanoa päättymään markkinaoikeuden ratkaisun johdosta.

Hankintayksikkö on ensinnäkin esittänyt, että hankintayksikön tekemä päätös hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä ei ole sellainen hankintasäännöksissä tarkoitettu hankintaa koskeva päätös, josta voisi valittaa markkinaoikeudelle.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan väliaikaista järjestämistä koskevat sopimukset voivat olla hankintalain 153 §:n 2 momentin mukaisesti merkityksellisiä arvioitaessa hankintalain 154 §:n 1 momentin 1 — 3 kohdan mukaisten ensisijaisten oikeussuojakeinojen käyttöä nyt kysymyksessä olevassa asiassa. Edellä lausuttuun nähden markkinaoikeus lausuu siten myös hankinnan väliaikaista järjestämistä koskeviin valittajan väitteisiin.

Valittaja on ensinnäkin esittänyt, että kysymyksessä olevan hankinnan kohde ei ole ollut sellainen, etteikö hankintaa olisi voitu sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi. Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankinta on tosiasiallisesti pantu täytäntöön väliaikaisilla sopimuksilla. Vielä valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on kohdellut tarjouskilpailuun osallistuneita tarjoajia syrjivästi valitessaan palveluntuottajia väliaikaiseen järjestelyyn.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankinta on ollut välttämätöntä järjestää väliaikaisesti markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi, koska palvelutasomittaukset ovat tärkeä osa hankintayksikölle tienpitoviranomaisena kuuluvien lakisääteisten tehtävien hoitamista eikä mittauksia ole ollut mahdollista jättää tekemättä markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi. Hankintayksikön mukaan molemmissa Destia Oy:n kanssa tehdyissä väliaikaisissa sopimuksissa on sopimusehdoissa huomioitu vireillä oleva markkinaoikeuskäsittely, joten kysymys on hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä, ei hankintasopimuksen tosiasiallisesta täytäntöönpanosta.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö on järjestänyt hankinnan väliaikaisesti tekemällä 8.7.2020 sopimukset Destia Oy:n kanssa molempien mittausalueiden osalta.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että hankintayksikön tavoitteena oli alun perin, että väliaikaiset sopimukset olisi tehty tarjouskilpailun voittaneiden tarjoajien kanssa, mikä olisi mahdollistanut sen, että molemmissa mittausalueissa olisi ollut mahdollista palata kilpailutettuun sopimukseen, mikäli hankintayksikön menettely katsotaan markkinaoikeudessa hankintasäännösten mukaiseksi. Mittausalueen 2 osalta väliaikainen sopimus oli mahdollista tehdä Destia Oy:n kanssa, mutta mittausalueen 1 osalta ei ollut enää mahdollista palata tarjouskilpailun mukaiseen sopimukseen sopimuskausineen ja tarjoushintoineen oikeuskäsittelyyn kuluneen ajan vuoksi.

Mittausaluetta 1 koskevan sopimuksen mukaan sen sopimuskausi on 8.7.2020 — 31.12.2021. Sopimusta on mahdollista jatkaa vuosien 2022 ja 2023 osalta tilaajan päätöksellä. Sopimuksen kohdassa 2 ”Sopimuksen tausta ja tavoitteet” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankintaa koskevasta päätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen ja tästä johtuen sopimus tehdään väliaikaisesti markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Markkinaoikeuden päätöksen jälkeen mittausalueen 1 palvelutasomittaukset tullaan kilpailuttamaan uudelleen.”

Mittausaluetta 2 koskevan sopimuksen mukaan sen sopimuskausi on 8.7.2020 — 31.12.2024. Sopimukseen sisältyy lisäksi optiovuodet 2025 ja 2026. Sopimuksen kohdassa 2 ”Sopimuksen tausta ja tavoitteet” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankinnan väliaikaista järjestämistä koskeva irtisanomisehto

Hankintaa koskevasta päätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen ja tästä johtuen sopimukseen on tarjouskilpailun mukaiseen sopimusluonnokseen verrattuna lisätty hankintalain 153 §:ssä tarkoitettua hankinnan väliaikaista järjestämistä koskeva, tässä kohdassa esitetty irtisanomisehto.

Tilaajalla on tuomioistuimen ratkaisun johdosta oikeus milloin tahansa irtisanoa sopimus päättymään 3 kuukauden irtisanomisajalla. Mikäli tilaaja ei joudu oikeuden päätöksen vuoksi irtisanomaan tätä sopimusta, ja hankintapäätös saa lainvoiman, sopimus jatkuu alkuperäisten sopimusehtojen mukaisesti 31.12.2024 asti kohdan 3.1 mukaisesti.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaissa ei rajoiteta sitä joukkoa, jonka kanssa väliaikainen järjestely voidaan toteuttaa. Hankintayksikkö voi kussakin tilanteessa hankinnan luonne huomioon ottaen valita toimittajan väliaikaiseen järjestelyyn tarkoituksenmukaisella tavalla.

Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan palveluhankinnan tarve on ollut välitön, eikä sitä ole voitu lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Hankintalain 153 §:n 1 momentin perusteella hankintayksiköllä on harkintavaltaa valitessaan väliaikaiset palveluntuottajat tarkoituksenmukaisella tavalla. Hankintayksikkö on siten voinut tilata palvelun väliaikaisesti Destia Oy:ltä. Hankintayksikön esittämät perusteet valita Destia Oy palveluntuottajaksi eivät ole esitetyn selvityksen valossa olleet syrjiviä.

Markkinaoikeus katsoo vielä asiassa esitetyn selvityksen perusteella, ettei hankintayksikön tekemä väliaikainen järjestely ole estänyt hankintalain 154 §:n 1 momentin 1 — 3 kohdan mukaisten ensisijaisten oikeussuojakeinojen käyttöä nyt kysymyksessä olevassa asiassa. Kun hankinnan väliaikainen järjestäminen ei ole vaarantanut valittajan oikeusturvaa vastoin hankintalain 153 §:n 2 momentissa säädettyä eikä asiassa ole muutoinkaan käynyt ilmi, että väliaikainen järjestely olisi tehty valittajaa syrjivästi, hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se on päättänyt väliaikaisesti hankkia palvelutasomittauspalvelun Destia Oy:ltä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Nordic Geo Center Oy:n korvaamaan Väyläviraston oikeudenkäyntikulut 7.178,60 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Nordic Geo Center Oy:n korvaamaan Destia Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Jenni Poropudas sekä asessori Anu Pitkänen.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 8.6.2021 taltionumero H2014/2021.