Market Court voids public procurement decisions rejecting a tender due to erroneous reference requirements.

Asian tausta

Fintraffic Raide Oy ja Väylävirasto (jäljempänä myös hankintayksiköt) ovat ilmoittaneet 10.6.2020 julkaistulla erityisalojen EU hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta radan ja turvalaitteiden kunnossapitoa kunnossapitoalueella 5 koskevasta palveluhankinnasta ajalle 1.2.2021 — 30.11.2025 ja enintään neljän vuoden optiokaudelle enintään kahdessa osassa.

Väylävirasto on 10.9.2020 tekemällään päätöksellä asiassa VÄYLÄ/2362/02.01.02/2020 sulkenut GRK Rail Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja samana päivänä samassa asiassa tekemällään hankintapäätöksellä valinnut NRC Group Finland Oy:n tarjouksen. Väyläviraston ilmoituksen mukaan kyseiset päätökset ovat koskeneet molempia hankintayksiköitä.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksiköiden ilmoituksen mukaan ollut noin 45.000.000 euroa.

Hankintayksiköiden ilmoituksen mukaan hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön vaan hankinta toteutetaan väliaikaisin järjestelyin.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

GRK Rail Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset päätökset ja velvoittaa hankintayksiköt korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksiköt maksamaan sille hyvitysmaksuna 200.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksiköt korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.646 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksiköt ovat menetelleet virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta valittajan nimeämien ratakunnossapidosta ja turvalaitekunnossapidosta vastaavien henkilöiden referenssien vuoksi. Valittaja olisi virheettömässä menettelyssä voittanut tarjouskilpailun.

Valittajan tarjouksessaan nimeämä ratakunnossapidosta vastaava henkilö on täyttänyt tarjouspyynnössä kyseiselle vastuuhenkilölle asetetut referenssejä koskevat vaatimukset. Valittaja on ilmoittanut kyseiselle henkilölle kuusi referenssiprojektia, joista kaksi (projektit 2 ja 3) on ollut ratasiltojen päällysrakennetöitä ja yksi (projekti 6) radan alikulkusillan ja penkereen korjaustyö. Ratasillan päällysrakennetyöt valittaja on hoitanut siltaurakoitsijan toimeksiannosta, ja ne ovat olleet tarjouspyynnön liitteen C kohdan 3 alakohdissa 1 ja 2 vaadituin tavoin joko tukikerroksen kunnossapitoa taikka tukikerroksen vaihtoa tai uusimista. Radan alikulkusillan ja penkereen korjaus on puolestaan ollut tarjouspyynnön kyseisen kohdan alakohtien 3 ja 4 mukaista, koska sekä alikulkusillan että penkereen korjaus on radan alusrakenteen rakentamista tai korjaamista taikka radan tukemista.

Valittajan tarjouksessaan nimeämä turvalaitekunnossapidosta vastaava henkilö on täyttänyt tarjouspyynnössä kyseiselle vastuuhenkilölle asetetut referenssejä koskevat vaatimukset. Valittajan kyseiselle henkilölle nimetyistä referenssiprojekteista yhdeksässä (projektit 1 — 9) nimetty henkilö on huolehtinut työnjohtajana turvalaitteiden muutostöistä. On selvää, että muutostöiden tekeminen on tarjouspyynnön liitteen C kohdan 4 alakohtien 1 ja 2 mukaista rakentamista, kunnossapitoa tai uudistamista. Yhdeksi referenssiprojekteista (projekti 10) on ilmoitettu turvalaitteiden kaapelinäytöt, joita ei voida tehdä tai rakentaa tuntematta turvalaitteita.

Vastine

Vaatimukset

Väylävirasto ja Fintraffic Raide Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan Väyläviraston arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.100,20 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajan tarjous ei ole täyttänyt ratakunnossapidosta ja turvalaitekunnossapidosta vastaaville henkilöille tarjouspyynnössä asetettuja vähimmäisvaatimuksia.

Valittajan ilmoittamat ratasillankorjausurakat (referenssiprojektit 2, 3 ja 6) eivät siis ensinnäkään ole täyttäneet vaatimusta tarjouspyynnön alakohtien 1 — 4 mukaisuudesta, ja toiseksi valittajan aliurakoima päällysrakenteen korjaamistyö ei ole ajallisesti kestänyt koko varsinaisen referenssin urakka-aikaa. Myöskään valittajan ilmoittamassa ratakunnossapidosta vastaavan henkilön referenssiprojektissa 5 ei ole ollut kyse radan alusrakenteen rakentamisesta tai korjaamisesta, vaan kyse on ollut radan alusrakennetta tukevan rakenteen korjaamisesta.

Kuultavan lausunto

NRC Group Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

NRC Group Finland Oy on esittänyt, että hankintayksiköt eivät ole toimineet suhteellisuusperiaatteen vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnön mukaan ratakunnossapidosta vastaavan henkilön referenssiprojektien varsinaisen kohteen eli työn pääasiallisen sisällön on tullut olla tarjouspyynnön liitteen C kohdan 3 alakohdissa 1 — 4 kuvatun mukainen, ja työn yhteenlasketun keston on tullut olla vähintään kaksi vuotta. Asia on ilmaistu selvästi vähimmäisvaatimuksen kuvauksessa. Ratasiltojen ja tukiseinien rakentamisen referenssiprojekteissa työn pääasiallinen sisältö on muuta kuin tarjouspyynnön alakohdissa 1 — 4 kuvattua, joten kyseiset projektit eivät ole täyttäneet vähimmäisvaatimusta.

Tarjouspyynnön mukaan turvalaitekunnossapidosta vastaavan henkilön referenssiprojektien varsinaisen kohteen eli työn pääasiallisen sisällön on tullut olla tarjouspyynnön liitteen C kohdan 4 alakohdissa 1 — 2 kuvatun mukainen, ja työn yhteenlasketun keston on tullut olla vähintään neljä vuotta. Asia on ilmaistu selvästi vähimmäisvaatimuksen kuvauksessa. Vaihteenvaihdon, alikulkusiltojen, ratasillan, sekä sähköradan ja vahvavirtajärjestelmien kunnossapidon referenssiprojekteissa työn pääasiallinen sisältö on muuta kuin tarjouspyynnön alakohdissa 1 — 2 kuvattua, joten kyseiset projektit eivät ole täyttäneet vähimmäisvaatimusta.

Vastaselitys

Valittajan tarjouksessa on nimetyn turvalaitekunnossapidosta vastaavan henkilön osalta ilmoitettu 12 referenssiprojektia. Referenssiprojekteissa 1 ja 3 — 11 projektien päätoteuttaja on antanut valittajalle toimeksiannon huolehtia turvalaitteiden kunnossapidosta, muutostöistä tai käyttöönotosta. Nimetty henkilö on toiminut kaikissa kyseisissä projekteissa turvalaitetöistä vastaavana työnjohtajana. Hänelle on kertynyt kyseisistä projekteista yli neljä kokemusvuotta. Referenssiprojekteissa 2 ja 12 valittaja on toiminut päätoteuttajana. Referenssiprojekti 2 on pitänyt sisällään myös turvalaitteiden muutostyöt, ja referenssiprojekti 12 on koskenut turvakaapeleiden kaapelinäyttöjä. Nimetty henkilö on toiminut kyseisissä kohteissa joko työnjohtajana tai vastaavana työnjohtajana. Vaikka katsottaisiin, että referenssiprojektit 2 ja 12 eivät täyttäisi tarjouspyynnössä asetettuja vähimmäisvaatimuksia, nimetty henkilö on joka tapauksessa saanut tarjouspyynnössä edellytetyn kokemuksen referenssiprojekteista 1 ja 3 — 11.

Muut kirjelmät

Hankintayksiköt

ovat esittäneet, että sinänsä aliurakkana tehty työ olisi ollut hyväksyttävissä, mutta aliurakkana tehdyn työn olisi pitänyt kohdistua tarjouspyynnön mukaisiin toimeksiantoihin. Nyt näin ei ole ollut, sillä aliurakka on kohdistunut sillan korjausta koskevaan toimeksiantoon. Vaikka valittajan ratakunnossapitovastaavaksi ilmoitettu henkilö on referenssin sisäisessä aliurakassa tehnyt radan päällysrakennetta koskevia työtehtäviä, se ei muuta sitä tosiseikkaa, että ilmoitettu referenssi itsessään ei ole ollut vaaditusta toimeksiannosta.

Muut tarjoajat ovat ymmärtäneet referenssien sisältöä koskevat vähimmäisvaatimukset samalla tavalla kuin hankintayksiköt. Vähimmäisvaatimukset ovat olleet muotoiluiltaan selkeät, ja alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan olisi tullut ymmärtää ne. Muunlainen tulkita olisi omiaan olemaan vastoin tarjoajien tasapuolisen kohtelun periaatetta.

Valittaja

ei ole ratakunnossapidosta ja turvalaitekunnossapidosta vastaavien henkilöiden referenssejä ilmoittaessaan huomioinut tarjouspyynnön vaatimusta siitä, että samalta ajalta kokemusta on voinut kertyä vain yhdestä projektista. Ratakunnossapidosta vastaavan henkilön osalta valittajan ilmoittamat referenssiprojektit ovat monelta osin olleet ajallisesti päällekkäisiä, eikä nimetyn henkilön kahden vuoden kokemusvaatimuksen täyttymistä ole voitu valittajan tarjouksen perusteella todeta. Turvalaitekunnossapidosta vastaavan henkilön osalta valittajan ilmoittamat referenssiprojektit ovat olleet vielä enemmän ajallisesti päällekkäisiä kuin ratakunnossapidosta vastaavan henkilön osalta, eikä turvalaitekunnossapidosta vastaavaksi nimetyn henkilön neljän vuoden kokemusvaatimuksen täyttymistä ole voitu valittajan tarjouksen perusteella todeta.

Valittaja on esittänyt, että sen nimeämän ratakunnossapidosta vastaavan henkilön tehtävät ovat referenssiprojektien 2 ja 3 osalta alkaneet huhtikuussa 2019, mutta kokemusvuodet ovat määräytyneet kyseisen henkilön projektiin tekemien kuukausien perusteella siten, että henkilön projektiin käyttämä työaika on ollut vähintään 50 prosenttia työajasta. Myös valittajan nimeämän turvalaitekunnossapidosta vastaavan henkilön kokemusvuodet ovat määräytyneet samalla tavoin. Valittajan nimeämien avainhenkilöiden referenssit eivät ole olleet hankintayksikön väittämin tavoin päällekkäisiä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on markkinaoikeudessa kysymys siitä, ovatko hankintayksiköt voineet sulkea valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Tätä ennen on arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut tältä osin hankintasäännösten mukainen.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintamenettelyn kulusta

Hankintayksiköt ovat pyytäneet tarjouksia radan ja turvalaitteiden kunnossapitopalveluista kunnossapitoalueella 5. Tarjouspyynnön kohdan II ”Hankinnan kohde” alakohdan II.1.4 ”Lyhyt kuvaus” mukaan hankinnan kohteena on kyseisen kunnossapitoalueen ratojen päällysrakenteen-, vaihteiden-, radan varusteiden ja laitteiden-, siltojen-, alus- ja pohjarakenteen sekä rautatiealueiden, liikennepaikkojen ja ulkoalueiden sekä raideliikenteen ohjaus- ja turvalaitejärjestelmien kunnossapito.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Vähimmäisvaatimukset, avainhenkilöt” on todettu vähimmäisvaatimuksena seuraavaa:

”Tähän ladataan tarjoajan täydentämä tarjouspyynnön liite C täytettynä. Liitteeseen C tulee nimetä vaaditut avainhenkilöt ja täyttää vaadittujen avainhenkilöiden referenssitiedot.

Avainhenkilöiden vähimmäisvaatimukset on esitetty tarjouspyynnön liitteessä C.”

Tarjouspyynnön liitteen C kohdassa ”Nimettävät avainhenkilöt” on nimetty yhteensä kuusi avainhenkilöä, joita ovat olleet muun ohella ratakunnossapidosta vastaava henkilö ja turvalaitekunnossapidosta vastaava henkilö.

Ratakunnossapidosta vastaavan henkilön osalta kyseisessä kohdassa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Osaamistason vaatimukset

Kokemus projektinjohto tai työnjohtotehtävistä jostakin seuraavista toimeksiannoista:

1) radan päällysrakenteen kunnossapidossa (kunnossapitoon sisältynyt kiskojen, pölkkyjen, tukikerroksen ja vaihteiden kunnossapitoa)

2)radan päällysrakenteen rakentaminen tai korjaaminen (sisältäen kiskojen, pölkkyjen tai vaihteiden asentamista tai tukikerroksen vaihtoa/uusimista)

3) radan alusrakenteen rakentaminen tai korjaaminen

4) radan tukeminen

Vähimmäisvaatimus

Vähimmäisvaatimus yhteensä 2 vuoden kokemus edellisen 10 vuoden aikana (kokemus voi muodostua useammasta eri toimeksiannosta osa-alueista 1 — 4).”

Turvalaitekunnossapidosta vastaavan henkilön osalta edellä mainitussa kohdassa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Osaamistason vaatimukset

Kokemus projektinjohto tai työnjohtotehtävistä jostakin seuraavista toimeksiannoista:

1) rautatien turvalaitteiden kunnossapito

2) rautatien turvalaitteiden rakentaminen tai uudistaminen

Vähimmäisvaatimus

Vähimmäisvaatimus yhteensä 4 vuoden kokemus edellisen 10 vuoden aikana (kokemus voi muodostua useammasta eri toimeksiannosta osa-alueista 1 — 2).”

Tarjoajien on tullut täyttää liitteen edellä mainittuun kohtaan kyseisten avainhenkilöiden nimet, kokemusvuodet sekä referenssiprojektien numerot. Referenssien tiedot puolestaan on tullut täyttää erillisiin liitteen C kohtiin ”ratakun_vast” ja ”turvalaitekun_vast”.

Viimeksi mainituissa kohdissa oleviin taulukoihin on tullut täyttää referenssikuvaukset työnjohto- tai projektinjohtoroolissa tehdyistä referenssiprojekteista edellisen 10 vuoden aikana, joista vaadittu osaaminen käy ilmi. Taulukoissa on pyydetty seuraavat tiedot: 1) referenssin tilaaja, 2) referenssiprojektin nimi, 3) referenssihankkeen aika, 4) referenssiprojektin osa-alue tai -alueet (1 — 4 tai 1 — 2), joihin referenssi liittyy, 5) referenssin tarkempi kuvaus, avainhenkilön keskeisimmät tehtävät projektissa, joista osaaminen on kertynyt ja 6) referenssiprojektista kertyneet kokemusvuodet.

Liitteen C kohdissa ”ratakun_vast” ja ”turvalaitekun_vast” on annettu myös muun ohella seuraavat ohjeet referenssikuvaustaulukoiden täyttämiseen:

”Jokainen referenssi numeroidaan alkaen numerosta 1 .

Sarakkeeseen aika merkitään alku- ja loppupäivämäärä, jonka aikana henkilö on osallistunut referenssihankkeeseen.

Sarakkeeseen referenssin osa-alue merkitään numerolla referenssiprojektin osa-alue tai osa-alueet.

Sarakkeeseen Referenssin kuvaus kuvataan referenssin sisältö ja henkilön tehtävät, työpanos sekä käytetty/hankittu osaaminen referenssissä.

Sarakkeeseen Referenssiprojektissa kertyneet kokemusvuodet merkitään projektissa kertyneet kokemusvuodet kuukauden tarkkuudella. Kokemusvuodet määräytyvät henkilön projektiin tekemien kuukausien perusteella, joissa henkilön projektiin käyttämä työaika on ollut vähintään 50% käytettävissä olevasta työajasta. Samalta ajanjaksolta kokemusta voi kertyä vain yhdestä projektista.”

Hankintayksiköt ovat saaneet neljä tarjousta.

Valittaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä täytetyn liitteen C ja nimennyt siinä muun ohella ratakunnossapidosta ja turvalaitekunnossapidosta vastaavat henkilöt. Ratakunnossapidosta vastaavan henkilön osalta valittaja on ilmoittanut kuusi referenssiprojektia ja niistä kertyneiksi kokemusvuosiksi yhteensä kaksi vuotta ja neljä kuukautta. Turvalaitekunnossapidosta vastaavan henkilön osalta valittaja on ilmoittanut 12 referenssiprojektia ja niistä kertyneiksi kokemusvuosiksi yhteensä neljä vuotta ja yhdeksän kuukautta.

Hankintayksiköt ovat sulkeneet valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta koskevassa päätöksessä on todettu perusteluina poissulkemiselle seuraavat seikat:

”Ratakunnossapidosta vastaavaksi henkilöksi tarjouksessanne nimeämänne henkilön referenssiprojektit eivät täyttäneet vähimmäisvaatimuksena ollutta 2 vuoden kokemusta. Tarjouksessanne olitte esittäneet osaksi referenssiprojekteja ratasiltojen toimeksiantoja. Nämä toimeksiannot eivät ole tarjouspyynnössä edellytettyjä toimeksiantoja 1 — 4.

[ — — ]

Turvalaitekunnossapidosta vastaavaksi henkilöksi tarjouksessanne nimeämänne henkilön referenssiprojektit eivät täyttäneet vähimmäisvaatimuksena ollutta 4 vuoden kokemusta. Tarjouksessanne olitte esittäneet osaksi referenssiprojekteja vaihteenvaihdon, alikulkusiltojen, ratasillan sekä sähköradan ja vahvavirtajärjestelmien kunnossapidon toimeksiantoja. Nämä toimeksiannot eivät ole tarjouspyynnössä edellytettyjä toimeksiantoja 1 — 2.”

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että se voi korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO 2015:151 mukaisesti ottaa viran puolesta tutkittavakseen muitakin hankintamenettelyn lainmukaisuuden arviointia koskevia perusteita kuin ne, joihin valittaja tai muut asianosaiset ovat nimenomaisesti vedonneet. Esillä olevassa asiassa on ensiksi arvioitava tarjouspyynnön hankintasäännösten mukaisuus nyt kysymyksessä olevien tarjouspyynnön vaatimusten osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintaa koskevat vaatimukset tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia ja että hankintayksikölle ei anneta rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten arvioinnissa. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on lähtökohtaisesti hankintayksiköllä.

Valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta koskevan päätöksen mukaan valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta sillä perusteella, että sen ilmoittamat yhtäältä ratakunnossapidosta ja toisaalta turvalaitekunnossapidosta vastaavan henkilön tietynlaiset referenssiprojektit eivät ole olleet tarjouspyynnössä edellytettyjä toimeksiantoja. Hankintayksiköt ovat markkinaoikeudessa esittäneet, että kyseiset projektit eivät ole olleet tarjouspyynnössä vaadittuja toimeksiantoja, koska niiden pääasiallisena sisältönä ei ole ollut tarjouspyynnössä esitetty toimeksiannon sisältö. Hankintayksiköt ovat lisäksi esittäneet, että sinänsä aliurakkana tehty työ olisi ollut hyväksyttävissä, mutta, toisin kuin nyt, aliurakkana tehdyn työn olisi pitänyt kohdistua tarjouspyynnön mukaisiin toimeksiantoihin.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kaikki tarjoajat eivät ole tulkinneet tarjouspyyntöä hankintayksiköiden esittämällä tavalla. Osa tarjoajista on ilmoittanut esimerkiksi turvalaitekunnossapidosta vastaavan henkilön referenssiprojekteiksi projekteja, jotka ovat koskeneet sekä radan että turvalaitteiden kunnossapitoa ilman, että tarjoajien antamista tiedoista olisi selvinnyt, että kyseisten projektien pääasiallinen kohde olisi koskenut nimenomaan turvalaitteiden kunnossapitoa. Lisäksi osa tarjoajista on ilmoittanut saman projektin sekä ratakunnossapidosta että turvalaitekunnossapidosta vastaavan henkilön referenssiksi ilman, että tarjoajien antamista tiedoista olisi selvinnyt, onko projektin pääasiallinen kohde liittynyt ratakunnossapitoon vai turvalaitekunnossapitoon. Valittaja puolestaan on ilmoittanut muun ohella sellaisia referenssiprojekteja, jotka ovat hankintayksiköidenkin toteamin tavoin sisältäneet vaaditun kaltaista työtä mutta joiden pääasiallinen sisältö on ollut jokin muu työ.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei ole ollut sen liitteessä C esitettyjen nyt kyseessä olevien avainhenkilöiden referenssivaatimusten osalta siten riittävän täsmällinen, että tarjoajat olisivat voineet tarjouksia laatiessaan varmuudella tietää, minkälaisia referenssiprojekteja hankintayksiköt tulevat hyväksymään. Tarjouspyyntö ei edellä todettu huomioon ottaen ole ollut omiaan tuottamaan keskenään vertailukelpoisia tarjouksia eikä turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintamenettelyssä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksiköt ovat menetelleet hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n mukaan muutoksenhakuun mainitussa laissa tarkoitetuista ratkaisuista sekä lainvastaisen menettelyn johdosta määrättäviin seuraamuksiin sovelletaan, mitä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 16 luvussa (145 — 169 §) säädetään.

Hankintapäätöstä ei hankintayksiköiden ilmoituksen mukaan ole pantu täytäntöön. Näin ollen valituksenalaiset päätökset voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa tässä laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksiköiden virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Fintraffic Raide Oy ja Väylävirasto aikovat edelleen toteuttaa radan ja turvalaitteiden kunnossapitoa kunnossapitoalueella 5 koskevan palveluhankinnan julkisena hankintana, niiden on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksiköiden hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksiköt on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä Väylävirasto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Väyläviraston 10.9.2020 tekemän päätöksen GRK Rail Oy:n tarjouksen sulkemisesta tarjouskilpailusta asiassa VÄYLÄ/2362/02.01.02/2020 ja Väyläviraston samana päivänä samassa asiassa tekemän hankintapäätöksen NRC Group Finland Oy:n tarjouksen valinnasta. Markkinaoikeus kieltää Fintraffic Raide Oy:tä ja Väylävirastoa tekemästä hankintasopimusta viimeksi mainitun hankintapäätöksen perusteella tai panemasta sanottuja päätöksiä muutoin täytäntöön nyt asetetun 1.000.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Fintraffic Raide Oy:n ja Väyläviraston yhteisvastuullisesti korvaamaan GRK Rail Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.646 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Väyläviraston vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Mirva Näsi ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.