Market Court dismissed public procurement appeal regarding flawed tender evaluation criteria and weightings.

Asian tausta

Helsingin Satama Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 11.12.2019 julkaistulla EU-hankintailmoituksella Katajanokan ja Länsiterminaali T2:n terminaalialueiden taksiliikennepalveluja koskevan käyttöoikeussopimuksen kilpailuttamisesta ajalle 1.4.2020 — 31.12.2022 ja mahdollisesta hankintayksikön muiden matkustajaterminaalien taksiliikennepalveluja koskevasta optiosta.

Helsingin Satama Oy on 31.1.2020 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut käyttöoikeussopimuksen sopijapuoliksi Lähitaksi Oy:n ja Taksi Helsinki Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 11.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Cabonline Finland Oy ja Menevä Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 28.635 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankinnan kohteena on ollut Helsingin Satama Oy:n terminaalialueilla tuotettavat taksiliikennepalvelut ja taksikaistojen vuokrausta koskevat käyttöoikeussopimukset. Valittajat ovat osallistuneet tarjouskilpailuun ryhmittymänä ja jättäneet yhteisen tarjouksen.

Tarjouspyynnön mukaan tarjousten vertailu on perustunut ainoastaan laadun vertailuperusteisiin, joita on ollut kaksi; vähimmäisvaatimukset ylittävien ajoneuvojen määrä ja palvelukuvaus. Kummankin vertailuperusteen painoarvoksi on ilmoitettu 50 prosenttia. Tarjoajan on tullut toimittaa tarjouksensa liitteenä palvelukuvaus, josta käy ilmi, millä toimenpiteillä tarjoaja varmistaa ajoneuvojen oikea-aikaisen, nopean ja joustavan saatavuuden terminaaleissa myös ruuhka-aikoina sekä poikkeusolosuhteissa.

Tarjousvertailua ei ole myöskään toteutettu tarjouspyynnössä ilmoitetuin painotuksin. Kummankin laatutekijän osalta on erikseen ilmoitettu, että kohtien alakohdat ovat samanarvoiset. Tarjousten vertailusta ei kuitenkaan käy ilmi kuin kokonaispistemäärä laatutekijöittäin.

Tarjouspyynnössä on asetettu vähimmäisvaatimuksena, että tarjoajalla tai tarjoajien ryhmittymällä ja näiden alihankkijoilla tulee olla yhteensä vähintään 1.000 ajoneuvoa palveluiden tuottamista varten. Vähimmäisvaatimuksen ylittävä ajoneuvojen määrä on huomioitu tarjousvertailussa. Asetettu vaatimus ei ole ollut oikeasuhtainen ja perusteltu. Kysymyksessä oleva palvelu on mahdollista toteuttaa selvästi pienemmällä ajoneuvomäärällä.

Hankinnan kohteen kuvaukseen on sisällytetty hankintaan sisältyvän kahden terminaalin osalta lähtevien ja saapuvien alusten aikataulut sekä hankintayksikköä sitomaton arvio terminaalien alueilta vuosittain tapahtuvista kuljetuslähdöistä. Tarjouspyynnöstä ei ole kuitenkaan käynyt ilmi, koskeeko kyseinen arvio kahta terminaalia vai myös optioina hankittavia terminaaleja. Arviota kuljetuslähtöjen määrästä saapuvaa laivaa kohden ei ole myöskään ilmoitettu.

Valittajilla on pääkaupunkiseudulla pitkään toimineina yrityksinä hyvä käsitys kysymyksessä olevan hankinnan taksiliikennetarpeesta. Valittajien kokemukseen perustuvien laskelmien mukaan kuljetuslähtöjen määrä hankintayksikön terminaalialueilta on korkeintaan 30 — 50 saapuvaa laivaa kohden. Hankinnan kohteena oleva taksiliikennepalvelu on siten mahdollista tuottaa sujuvasti noin 300 — 500 ajoneuvolla, mihin nähden 1.000 ajoneuvon vähimmäisvaatimus on ollut selvästi ylimitoitettu.

Ajoneuvojen vähimmäisvaatimuksen on voinut täyttää vain kaksi pääkaupunkiseudun suurinta taksiyritystä. On siten ollut etukäteen selvää, että ainoastaan valituilla tarjoajilla Lähitaksi Oy:llä ja Taksi Helsinki Oy:llä on ollut riittävä ajoneuvokapasiteetti vastaamaan 1.000 ajoneuvon vähimmäisvaatimukseen.

Valittajat ovat osallistuneet tarjouskilpailuun yhteisellä tarjouksella täyttääkseen vaaditun ajoneuvojen vähimmäismäärän. Konsortiot eivät kuitenkaan ole laadullisten tekijöiden osalta samassa asemassa kuin tarjoaja, joka pystyy yksin tekemään tarjouksen, sillä kaikista toimenpiteistä on erikseen sovittava osapuolten kesken ja konsortion jäsenet joutuvat ottamaan vastuun sekä omasta että konsortiokumppanin osuudesta suhteessa hankintayksikköön.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin Satama Oy on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ajoneuvojen vähimmäisvaatimusta koskevien väitteiden osalta ja hylkää valituksen muilta osin ja toissijaisesti hylkää valituksen kokonaisuudessaan. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajat yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 38.650 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Vertailuperusteet ovat olleet sillä tavalla selkeät, että ammattimaiset toimijat ovat kyenneet antamaan niiden perusteella vertailukelpoisia tarjouksia. Ajoneuvojen vähimmäismäärää koskevan vaatimuksen osalta valittajilla ei ole lainkaan oikeussuojan tarvetta.

Hankintayksikkö on ilmoittanut selkeästi, mitä seikkoja tarjoajien palvelukuvauksista on tullut ilmetä sekä alakriteerit, joiden nojalla se on arvioinut tarjoajien palvelukuvauksia. Tarjouskilpailuun on voinut osallistua vain alan ammattimainen toimija, jonka tavanomaisesta, päivittäisestä ydintoiminnasta tarjouskilpailun tarkoittaman palvelun toteuttamisessa on ollut kyse. Ammattimaisille toimijoille oman palvelun kuvaaminen on ollut yksinkertainen ja selkeä toimenpide. Hankinnan kohde ja terminaalialueet on kuvattu tarjouspyynnössä hyvin kattavasti ja tarjoajille on jäänyt sen kuvaileminen, kuinka ne ohjaavat ajoneuvot hankintayksikön terminaalialueille. Jokainen ammattimainen toimija tietää, millaisia toimenpiteitä ajoneuvojen ohjaamiseen vaaditaan ja millaiset toimenpiteet soveltuvat ajoneuvojen ohjaamiseen ja millaiset eivät.

Tarjoajien on myös tullut esittää, miten asiakkaille tarjottavien kuljetuspalveluiden laatua toteutetaan ja kehitetään. Tämänkin osalta hankintayksikkö on ilmoittanut arvioivansa toimenpiteiden kattavuutta ja soveltuvuutta ja lisäksi asiakkaiden palautteiden keräämiseen liittyvien toimien monipuolisuutta ja palautteen antamisen helppoutta. Nämä ovat olleet selkeitä ja yksiselitteisiä tekijöitä, joihin ammattimainen toimija on kyennyt vastaamaan.

Yksikään hankintayksikön tarjouskilpailun aikana saamista tarjoajien kysymyksistä ei ole koskenut tarjouspyynnön väitettyä epäselvyyttä, eivätkä tarjoajat siten mitä ilmeisimmin ole pitäneet tarjouspyyntöä epäselvänä.

Tarjoajat ovat antaneet varsin yhdenmukaisia kuvauksia palveluistaan ja hankintayksikkö on ongelmitta voinut vertailla niitä keskenään. Palvelukuvausten arvioimiselle ja vertailemiselle asetetut perusteet eivät ole johtaneet siihen, että hankintayksiköllä olisi ollut rajoittamaton harkintavalta tarjousten vertailussa. Hankintapäätöksen liitteenä olleesta tarjousten vertailumuistiosta on käynyt hankintasääntelyn edellyttämällä tavalla ilmi, miten hyväksytyt tarjoukset on vertailtu.

Valittajien väitteellä, että ajoneuvojen määrän vähimmäisvaatimus on ollut ylimitoitettu ja kohtuuton, tai tämän väitteen tueksi vedotuilla seikoilla, ei kuitenkaan ole ollut lainkaan vaikutusta valittajien asemaan. Valittajat ovat jättäneet tarjouksen ryhmittymänä ja sijoittuneet tarjousvertailussa toiseksi kyseisen vertailuperusteen osalta. Valittajat ovat täyttäneet asetetun vähimmäisvaatimuksen, eikä niillä siten ole oikeussuojan tarvetta tältä osin. Väitteet ajoneuvojen vähimmäismäärän ylimitoituksesta ja kohtuuttomuudesta on siten jätettävä tutkimatta.

Väitteet ajoneuvojen vähimmäismäärän ylimitoituksesta ja kohtuuttomuudesta ovat myös virheellisiä. Hankintayksikön asettama vähimmäisvaatimus on ollut oikeasuhtainen ja se on perustunut arvioituun palvelutarpeeseen. Valittajien esittämät arviot siitä, millaisilla ajoneuvomäärillä palvelua olisi mahdollista toteuttaa, eivät pidä paikkansa. Pelkästään Länsisataman terminaalissa ajoneuvotarve on keskimäärin yli kaksinkertainen valittajien esittämiin lukuihin verrattuina, minkä lisäksi on huomioitava Katajanokan terminaalin noudot sekä se, että terminaaleihin saapuvien alusten aikataulut ovat osittain päällekkäisiä. Vuositasolla hankinnan kohteena olleiden terminaalien alueilta tapahtuu noin 120.000 kuljetuslähtöä. Tähän nähden 1.000 ajoneuvon vähimmäisvaatimus on ollut tarpeellinen ja perusteltu.

Valittajat ovat viitanneet myös aiemmasta kokemuksesta vaadittuun referenssiin. Viitattu referenssivaatimus ei ole ollut osoitus terminaalialueille hankittavan palvelun laajuudesta tai tosiasiallisesta ajoneuvotarpeesta. Vähimmäisvaatimukseksi asetettu ajoneuvojen vähimmäismäärä perustuu hankintayksikön palvelutarpeeseen ja tarkoituksena on pyrkiä varmistamaan oikea-aikaisten ja joustavien taksipalveluiden saatavuus myös ruuhka-aikana ja poikkeuksellisissa olosuhteissa huomioiden, ettei hankintayksikkö ole yhdenkään tarjoajan ainoa asiakas ja pääosa tarjoajien kalustosta on jatkuvasti muussa kuin hankintayksikön käytössä. Referenssivaatimuksen tarkoituksena sen sijaan on ollut rajata soveltuvien tarjoajien joukkoa siten, että palveluntuottajaksi voi valikoitua vain aiempaa kokemusta tilausvälitystoiminnasta omaava tarjoaja. Referenssivaatimusta ei kuitenkaan ole kilpailun aikaansaamiseksi haluttu asettaa liian vaativaksi.

Valittajat ovat tuoneet esiin myös sen, että ne ovat joutuneet tekemään tarjouksensa ryhmittymänä. Tarjoajilla on oikeus tarjota ryhmittymänä, mutta hankintayksikön on puolestaan toteutettava hankintansa tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ilman velvollisuutta jakaa hankinta epätarkoituksenmukaisella tavalla osiin. Tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ovat perustuneet hankintayksikön kokemuspohjaiseen tietoon perustuneeseen tosiasialliseen tarpeeseen.

Kuultavan lausunto

Lähitaksi Oy

on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 10.074 eurolla viivästyskorkoineen.

Lähitaksi Oy on esittänyt muun ohella, että vertailuperusteet ovat olleet hankintasäännösten mukaisia. Hankintayksikkö on tulkinnut vertailuperusteita samalla tavoin koko menettelyn ajan, eikä vertailuperusteiden suhteellista painotusta ole muutettu. Hankintasäännöksistä ei seuraa hankintayksikölle velvollisuutta saattaa hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä tarjoajien tietoon tarjousten arvioimisessa sovellettavaa menetelmää. Tarjousten arvioinnissa on oltava tietty vapaus, sillä hankintayksikön on voitava mukauttaa soveltamaansa arviointimenetelmää arvioidakseen ja luokitellakseen tarjouksia yksittäistapauksen olosuhteiden mukaan. Tarjouspyyntö tai palvelukuvausta koskeva vertailuperuste eivät ole olleet ammattimaisille tarjoajille epäselviä.

Tarjouspyynnössä esitetty 1.000 ajoneuvon vaatimus ei ole ylimitoitettu, kun huomioidaan, että taksiliikennepalveluita tarjotaan samanaikaisesti useaan kohteeseen. Etelä-Helsingissä, missä satamaterminaalit sijaitsevat, liikkuminen on selvästi keskiarvoa hitaampaa ja auton lähtiessä satamasta se on uudelleen käytettävissä satamassa noin 40 minuutin kuluttua. Tyypillinen ajo satamista on rautatieasemalle, jolloin edestakaiseen matkaan menee 25 — 40 minuuttia. Käytännössä yksi ajoneuvo ehtii ajaa vain yhden ajon laivavuoroa kohden.

Taksiliikenteelle on luonteenomaista moninaisten ajojen ajaminen eikä yhdenkään taksiyhtiön ole liiketoiminnallisesti mahdollista varata tiettyjä autoja vain satamakuljetuksiin. Helsingissä ja sen ympäristössä on satamien lisäksi runsaasti muitakin paikkoja, joissa taksiliikenne on hyvin aktiivista. Taksitolppien lisäksi takseja tilataan puhelimitse ja erilaisilla sovelluksilla. On ilmeistä, ettei 1.000 auton vähimmäisvaatimus ole ylimitoitettu hankintayksikön tarpeen täyttämiseksi. Valittajista Menevä Oy:n toimialue kattaa koko Uudenmaan Kela-tilausten hoidon liikennöintivelvoitteen takia. Kela-autot ovat varsinkin arkipäivisin tyypillisesti varattuina Kela-ajoihin, mikä rajoittaa yrityksen vapaana olevaa ajoneuvokapasiteettia. Ei ole uskottavaa, että valittajat pystyisivät tuottamaan hankinnan kohteena olevan taksiliikennepalvelun sujuvasti 300 — 500 ajoneuvolla.

Tarjouspyyntö on mahdollistanut pienempien yritysten osallistumisen tarjouskilpailuun sallimalla tarjoukset joko ryhmittymänä tai alihankkijoita käyttämällä. Vaatimus ajoneuvojen määrästä ei ole ollut hankintasäännösten vastainen sillä perusteella, että se on asetettu tasolle, jonka voi täyttää vain kaksi suurinta taksiyritystä, kun pienemmilläkin yrityksillä on tarjouspyynnössä kuvatuin tavoin ollut mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun.

Menevä Oy:n ja Cabonline Finland Oy:n omistama Mankkaan Taksi Oy ovat syksyllä 2019 osallistuneet yli 1.000 autolla taksiliikennepalveluiden kilpailutuksiin, joten väite, jonka mukaan ainoastaan Lähitaksi Oy ja Taksi Helsinki Oy täyttäisivät 1.000 ajoneuvon vähimmäisvaatimuksen, on virheellinen.

Taksi Helsinki Oy

ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittajat ovat esittäneet muun ohella, että hankintayksikön vastineessaan esittämä, että toimenpiteiden kattavuus tässä yhteydessä on käsite, jota ei järkevästi voida yksilöidä tarkemmin, osoittaa, että hankintayksikkö on pyrkinyt pidättämään itsellään käytännössä rajoittaman harkintavallan arvioida tarjouksia.

Hankintapäätöksen perusteluista ei ole nähtävissä niitä keskeisiä perusteita, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty, eikä päätöksen oikeellisuutta siten voi arvioida.

Hankinnassa käytetyt vertailuperusteet eivät myöskään ole mitanneet kokonaistaloudellista edullisuutta, sillä tarjousten vertailu on tehty ainoastaan laadun perusteella, eikä hintaa ole millään tavalla kiinnitetty. Hankinta-asiakirjoissa on todettu, että palveluista perittävien hintojen tulee vastata palveluntuottajan kuljetuspalveluista yleisesti perimiä hintoja eikä palveluista saa periä muita maksuja kuin tarjoajan tarjouksessaan ilmoittaman hinnaston mukaisia.

Jos tarjouskilpailu ratkaistaan yksinomaan laatuperusteilla, kyse on hankintasäännösten mukaan käänteisestä tarjouskilpailusta, jolloin hankintayksikön tulisi määritellä kiinteä hinta tai kustannukset. Kysymyksessä olevassa hankinnassa kustannustekijöitä tai hintoja ei ole kiinnitetty siten kuin käänteisessä tarjouskilpailussa edellytetään. Kun hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä asettanut hinnoittelulle edes minkäänlaista yhteismitallista ala- tai ylärajaa, laatuun perustuva tarjousvertailu ei ole mitannut hankinnan kokonaistaloudellista edullisuutta, eivätkä tarjoukset ole olleet yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tästä syystä taksipalvelua käyttävät laivamatkustajat joutuvat todennäköisesti maksamaan taksimatkoistaan korkeamman hinnan kuin hankintasäännösten mukaisesti toteutetussa käänteisessä kilpailutuksessa.

Ajoneuvojen vähimmäismäärävaatimuksen suhteettomuutta korostaa se, että tarjouskilpailun ehtojen mukaan palvelun toimittajiksi valitaan lähtökohtaisesti kaksi palveluntarjoajaa. Näin ollen asetettu ajoneuvovaatimus on tarkoittanut sitä, että enimmilläänkin korkeintaan sadan asiakkaan palvelutarpeen tyydyttämiseksi on tarvittu yhteensä 2.000 taksin valmius, mikä ei voi olla suhteellisuusperiaatteen mukaista. Hankintayksikön virheellinen menettely on voinut vaikuttaa potentiaalisten tarjoajien mahdollisuuteen osallistua tarjouskilpailuun. Asiassa ei hankintayksikön väittämällä tavalla ole mitään perusteita jättää valittajien väitettä ajoneuvovaatimuksen suhteettomuudesta tutkimatta siksi, että valittajat ovat osallistuneet tarjouskilpailuun.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on lisävastineessaan esittänyt muun ohella, että vertailuperusteiden ja niiden alakriteerien riittävää tarkkuutta arvioitaessa on otettava huomioon kunkin yksittäisen hankinnan ominaispiirteet. Hankinnan kohteena on ollut taksipalveluita, jotka ovat yksinkertaisia ja joissa palvelun toteuttamiseen ei liity laajaa kerroksellisuutta, kuten esimerkiksi asiantuntijapalveluissa.

Hankintapäätöksen perusteluissa on selkeästi kerrottu keskeisimmät perusteet, joilla tarjousten vertailu on tehty. Tarjousvertailussa on sovellettu vain tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitettuja vertailuperusteita ja hankintayksikkö on tarjousvertailuasiakirjassa kuvannut, miltä osin valittajien palvelukuvaus on ollut heikompi tai yhtä vahva kuin tarjouskilpailun voittaneiden tarjoajien palvelukuvaukset.

Hankinnassa on ollut kyse taksiliikennepalveluja koskevasta käyttöoikeussopimuksesta, jossa toiminnallinen riski on siirretty kokonaisuudessaan palveluntuottajille. Hankintayksikön näkökulmasta olennaista on ollut varmistaa käyttöoikeussopimuksen perusteella tarjottavien palvelujen laatu kilpailukykyisillä hinnoilla, mutta hankintayksiköllä ei ole suoraa palveluiden hintaan liittyvää intressiä.

Valittajien viittaamassa käänteisessä kilpailutuksessa hankintayksikkö puolestaan määrittelee kiinteän hinnan tai kustannukset, jotka se itse on valmis maksamaan valitulle toimittajalle. Hankintayksikkö on asettamillaan vertailuperusteilla varmistanut kokonaistaloudellisen edullisuuden määrittämällä kiinteäksi kustannukseksi hankintayksikölle nolla euroa ja perimällä palveluntuottajilta vuokraa, jonka jälkeen vertailu on tehty puhtaasti laatuperusteilla. Koska hankinnan kohteena on ollut nimenomaan käyttöoikeussopimus, tätä menettelyä ei voida pitää virheellisenä. Palveluiden markkinaehtoinen hinnoittelu loppukäyttäjille on varmistettu kiinnittämällä palveluiden hinta tarjoajien yleisesti käyttämään liikennepalveluja koskevaan hinnastoon. Valitut palveluntuottajat ovat myös jatkuvan hintakilpailun kohteena, sillä muut kuin valitut palveluntuottajat voivat edelleen käyttää hankintayksikön osoittamia muita kuin kilpailutuksen kohteena olevia taksikaistoja.

Hankintayksikkö on määrittelemällä hintatasoksi tarjoajien yleisesti noudattaman hintatason hyödyntänyt loppukäyttäjien hyväksi alalla vallitsevan hintakilpailun. Hankintasopimuksessa on myös varattu hankintayksikölle oikeus päättää sopimus, mikäli palveluntarjoaja nostaa hintatasoaan alalla yleisesti vallitsevaa hintatasoa korkeammaksi. Lisäksi kahden palveluntarjoajan valinta on omiaan lisäämään kilpailua palveluntarjoajien välillä.

Valittajat

ovat lisävastaselityksessään muun ohella esittäneet, että asetetun 1.000 ajoneuvon vähimmäismäärän liiallisuutta kuvaa Helsinki-Vantaan lentoaseman taksipalveluiden tarjouskilpailu vuodelta 2018, jossa kolme taksikaistaa osoitettiin kilpailutuksen perusteella kolmelle palveluntarjoajalle. Kyseisessä tarjouskilpailussa on vaatimuksena ollut, että palveluntarjoajalla on oltava käytössään vähintään 200 taksiautoa, jotka osallistuvat taksiliikenteen säännölliseen operointiin lentoasemalla. Sekä päivittäinen että vuosittainen ajotarve lentoasemalla on moninkertainen käsillä olevan tarjouskilpailun tarpeeseen nähden, mikä osoittaa, että 1.000 ajoneuvon minimivaatimus on ollut täysin suhteeton.

Hankintayksikkö

on antanut lisälausuman.

Valittajat

ovat antaneet lisälausuman.

Hankintayksikkö

on antanut lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kilpailutettu sopimusjärjestely

Palvelua koskevassa käyttöoikeussopimuksessa on vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä erityisalojen hankintalaki) 4 §:n 7 kohdan määritelmän mukaisesti kysymys taloudellista vastiketta vastaan tehtävästä sopimuksesta, jolla hankintayksikkö siirtää palvelujen tarjoamisen ja hallinnoimisen sekä siihen liittyvän toiminnallisen riskin palvelun toimittajalle ja jossa siirtämisen vastikkeena on palvelujen käyttöoikeus.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 4 §:n esitöiden mukaan käyttöoikeussopimuksena ei kuitenkaan tule pitää sellaisia julkisia alueita koskevia sopimuksia tai maanvuokrasopimuksia, joilla viranomainen ainoastaan vahvistaa alueiden käytön yleiset ehdot hankkimatta itselleen palveluja. Jos sopimusta kuitenkin on pidettävä sellaisena vastikkeellisena sopimuksena, jossa hankintayksiköllä on välitön taloudellinen intressi sopimuksen kohteena oleviin palveluihin tai urakoihin, sopimusta tulisi pitää hankintasopimuksena tai käyttöoikeussopimuksena.

Edellä viitattujen hankintasopimuksen määritelmää koskevien esitöiden mukaan hankkimisen käsite tulee ymmärtää laajasti hyötyjen saamisena kyseisistä palveluista ja välitöntä taloudellista intressiä voivat osoittaa myös hankintayksikön hankinnan kohteelle asettamat lukuisat tai yksityiskohtaiset vaatimukset ja muut ehdot, jolla hankintayksikkö käyttää vaikutusvaltaa hankinnan toteuttamisessa.

Nyt kysymyksessä olevassa järjestelyssä, jossa hankintayksikkö on kilpailuttanut palvelujen tarjoamisen niiden loppukäyttäjille käyttöoikeussopimuksena, on sen yhtenä osana ollut kysymys hankintayksikön matkustajaterminaalien taksikaistojen varaamisesta korvausta vastaan valittavien taksiyrittäjien käyttöön taksipalvelujen tarjoamiseksi matkustajaterminaalien käyttäjille. Helsingin Satama Oy:llä ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää taksipalveluita matkustajaterminaaleihin. Pelkästään tämän perusteella ei kuitenkaan voida katsoa, että kysymys ei olisi matkustajaterminaalitoimintaan sovellettavassa eritysalojen hankintalaissa tarkoitetusta julkisesta hankinnasta. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on vuokrannut taksikaistat hankkiakseen taksipalveluja matkustajaterminaaliensa asiakkaita varten. Hankintayksikkö on myös asettanut hankinta-asiakirjoissa lukuisia palvelun toteutusta koskevia laatuvaatimuksia.

Asiakirjoista ilmenee, että hankintayksikkö ei maksa korvauksia palveluntuottajille. Sen sijaan hankintayksikkö on antanut palveluntarjoajalle oikeuden hyödyntää palvelujaan kilpailutetuin ehdoin hankintayksikön taksikaistoilla, joiden käyttäminen on mahdollistanut palvelun tarjoamisen. Näin ollen käyttöoikeussopimuksen määritelmän mukainen vastikkeen elementti täyttyy sopimusjärjestelyssä.

Palveluja koskevan käyttöoikeussopimuksen edellytyksenä on lisäksi, että palvelujen toimittaja ottaa vastatakseen palvelujen hyödyntämiseen liittyvästä riskistä, jonka hankintaviranomainen on siirtänyt palvelujen toimittajalle. Riski voi aiheutua markkinoiden epävarmuustekijöistä.

Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan valittujen palveluntarjoajien on maksettava hankintayksikölle 2.000 euron kuukausittaista vuokraa kunkin terminaalin taksikaistasta. Palveluntarjoajien tulee myös varmistaa palvelujen riittävä tarjonta kaikkina vuorokauden aikoina, eikä hankintayksikkö takaa palveluntarjoajille mitään kuljetusmääriä.

Markkinaoikeus toteaa, että esillä olevassa asiassa taksipalvelujen toimittajan riski liittyy etenkin siihen, että taksipalvelujen kysyntä on ennakoitua vähäisempää tai kohdistuu kilpaileviin palveluntarjoajiin. Riskinä on lisäksi, että taksikyydeistä saatavat tulot eivät riitä kattamaan taksipalvelutoiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että palveluntuottaja ottaa vastatakseen taksipalvelujen hyödyntämiseen liittyvän riskin.

Edellä todetuin perusteella markkinaoikeus katsoo, että nyt kyseessä olevassa järjestelyssä on kysymys erityisalojen hankintalain 4 §:n 7 kohdan mukaisesta palvelua koskevasta käyttöoikeussopimuksesta.

Sovellettavat oikeusohjeet

Erityisalojen hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin tässä laissa säädetään.

Erityisalojen hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Esitöiden (HE 108/2016 vp s. 249) mukaan pykälä vastaa hankintalain 2 §:ää. Hankintalain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 72) on lain 2 §:n 2 momentin osalta muun ohella todettu, että kilpailuolosuhteiden hyödyntämisellä tarkoitetaan tuolloin voimassa olleen hankintalain (348/2007) 2 §:n mukaisesti markkinoiden ja markkinakilpailun hyödyntämistä parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Julkisia hankintoja koskevat menettelyt tulee esitöiden mukaan toteuttaa siten, että tarjouskilpailuissa saadaan aikaan todellista kilpailua, jolla optimaalinen hinta tai hinta-laatusuhde voidaan määrittää.

Erityisalojen hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Esitöiden (HE 108/2016 vp s. 249) mukaan pykälä vastaa hankintalain 3 §:ää. Hankintalain 3 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 73 ja 74) mukaan suhteellisuusperiaate edellyttää sitä, että hankintamenettelyssä asetetut vaatimukset ja kriteerit ovat oikeassa suhteessa tavoiteltavan päämäärän kanssa. Edelleen esitöiden mukaan Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisussa Consorzio Stabile Libor Lavori Pubblici (tuomio 10.7.2014, C-358/12, EU:C:2014:2063), on katsottu, että vaatimusten ja kriteerien asettamisella ja muilla toimenpiteillä tulee suhteellisuusperiaatteen mukaan taata tavoitteen toteutuminen, eikä niillä saada ylittää sitä, mikä on tarpeen sen saavuttamiseksi. Lisäksi esitöiden mukaan tarjouspyynnön sisältöön tai hankintamenettelyn ehtoihin liittyvien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan laatuun nähden.

Käyttöoikeussopimusten kilpailuttamisesta on säädetty erityisalojen hankintalain 11 luvussa (107 — 113 §). Erityisalojen hankintalain 107 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä 1 — 3, 7, 12 ja 13 luvussa säädetään, lukuun ottamatta 22 §:n 1 momenttia sekä 115 ja 129 §:ää, käyttöoikeussopimuksiin, jotka ovat ennakoidulta arvoltaan vähintään 13 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetyn kynnysarvon suuruisia, sovelletaan 11 luvun säännöksiä. Käyttöoikeussopimuksiin sovelletaan lisäksi, mitä 71 — 73, 77, 79, 81 — 84, 89 ja 90 §:ssä säädetään.

Erityisalojen hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi, eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettua kokonaistaloudellisen edullisuuden perustetta ilmoittaessaan hankintayksikön on lueteltava käyttämänsä vertailuperusteet alenevassa tärkeysjärjestyksessä.

Erityisalojen hankintalain 114 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Tarjouspyyntö

Käyttöoikeussopimusta koskevan ilmoituksen kohdassa ”Tarjouspalvelun tiedot” on ilmoitettu vertailuperusteena olevan ”Kokonaistaloudellinen edullisuus, pisteytys”.

Tarjouspyynnössä asetetun vaatimuksen mukaan ”Tarjoajalla / ryhmittymällä ja näiden alihankkijoilla tulee olla yhteensä vähintään 1000 ajoneuvoa palveluiden tuottamista varten.”

Kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on alakohdassa ”Tarjousten vertailu” todettu, että:

”Palveluntuottaja suorittaa hankintayksikölle kiinteän vuokran. Tarjousten arvioinnissa huomioidaan ainoastaan laatutekijät alla kuvatun mukaisesti. Kohteen hintaa ei kysytä”.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Laadunvertailu” vertailuperusteena on ilmoitettu ”Vähimmäisvaatimukset ylittävien ajoneuvojen määrä, painoarvo 50 %”, jota on edelleen eritelty seuraavasti:

”Tarjousten arvioinnissa huomioidaan tarjoajan palvelutuotantoon osoittamien ajoneuvojen vähimmäisvaatimukset ylittävä määrä. Vähimmäisvaatimuksena on, että palveluntuottajalla on osoittaa palveluiden tuottamiseen vähintään 1000 ajoneuvoa.”

Tarjouspyynnössä on toisena laadun vertailuperusteena ilmoitettu ”Palvelukuvaus, painoarvo yhteensä 50 %”, jota on eritelty seuraavasti:

”Tarjoaja toimittaa tarjouksen liitteenä palvelukuvauksen, josta tulee käydä ilmi vähintään alla kuvatut tiedot. Kuvauksia arvioidaan alla esitettyjen kriteerien perusteella. Parhaimmaksi arvioitu kuvaus saa kohdan painoarvoa vastaavan määrän pisteitä, muiden tarjoajien pisteet annetaan suhteessa parhaimmaksi arvioituun. Pisteytys tapahtuu 1 pisteen tarkkuudella.

1. Tarjoajan toimenpiteet ajoneuvojen ohjaamiseksi hankintayksikön terminaalialueille, painoarvo 25 %

Tarjoajan selvityksestä tulee käydä ilmi, millä toimenpitein (tekniset toimenpiteet, palvelunohjaus, sopimukselliset toimenpiteet jne.) tarjoaja varmistaa ajoneuvojen oikea-aikaisen, nopean ja joustavan saatavuuden hankintayksikön terminaaleissa myös ruuhka-aikoina sekä poikkeusolosuhteissa.

Palvelukuvauksia arvioidaan seuraavien kriteerien perusteella:

- tarjoajan esittämien toimenpiteiden kattavuus

- tarjoajan esittämien toimenpiteiden soveltuvuus (=toimenpiteillä voidaan saavuttaa kuvatut tavoitteet)

Jokainen alakohta on samanarvoinen.

2. Asiakkaille tarjottavien kuljetuspalveluiden laadun toteutuminen ja kehittäminen, painoarvo 25 %

Tarjoajan selvityksestä tulee käydä ilmi, millä toimenpitein (tekniset toimenpiteet, palvelunohjaus, sopimukselliset toimenpiteet jne.) tarjoaja huolehtii asiakkaille tuotettavien kuljetuspalveluiden laadusta, palautteiden keräämisestä ja palveluiden kehittämisestä asiakkaiden tarpeita vastaaviksi.

Palvelukuvauksia arvioidaan seuraavien kriteerien perusteella:

- tarjoajan esittämien toimenpiteiden kattavuus

- tarjoajan esittämien toimenpiteiden soveltuvuus (=toimenpiteillä voidaan saavuttaa kuvatut tavoitteet)

- asiakkaiden palautteiden keräämiseen liittyvien toimien monipuolisuus ja palautteen antamisen helppous (= palautteen annon yksinkertaiset ja helposti saavutettavat tavat)

Jokainen alakohta on samanarvoinen.”

Hankinnan kohde ja ajoneuvojen vähimmäismäärää koskeva vaatimus

Valittajat ovat esittäneet, että tarjouspyynnössä asetettu 1.000 ajoneuvon vähimmäisvaatimus ei ole ollut oikeasuhtainen eikä perusteltu, sillä kilpailutetun palvelun on voinut toteuttaa huomattavasti pienemmällä ajoneuvomäärällä.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettelyn hankintasäännösten mukaisuus on tutkittava myös siltä osin, kun valittajat, jotka ovat tehneet tarjouksen kyseessä olevassa tarjouskilpailussa, ovat esittäneet valituksensa perusteena hankintayksikön asettaman ajoneuvojen vähimmäismäärää koskevan vaatimuksen hankintasäännösten vastaisuuden.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankinnan kohteen osalta asetetut vaatimukset eivät kuitenkaan saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava myös oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Hankintayksikkö on esittänyt, että ajoneuvoille asetettu vaatimus on perustunut sen arvioimaan palvelutarpeeseen ja että vaatimuksella on pyritty varmistamaan oikea-aikainen ja joustava taksipalvelujen saatavuus myös ruuhka-aikana ja poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Markkinaoikeus katsoo, että ajoneuvojen vähimmäismäärälle asetettu vaatimus on liittynyt hankinnan kohteeseen ja ollut merkityksellinen palvelujen sujuvan toteuttamisen kannalta. Vaatimus ei myöskään ole estänyt valittajia osallistumasta ryhmittymänä tarjouskilpailuun ja hankintayksikkö on katsonut valittajien täyttäneen tarjoajien soveltuvuudelle asetetut vaatimukset. Tarjouskilpailuun on saatu kolme tarjouspyynnön ehdot täyttänyttä tarjousta, mikä osoittaa, että tarjouskilpailu on mahdollistanut kilpailuttamisolosuhteiden hyödyntämisen. Edellä todetun huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasääntöjen vastaisesti asettaessaan ajoneuvojen vähimmäismäärää koskevan vaatimuksen.

Laadun vertailuperusteiden epäselvyys ja hankintapäätöksen perusteleminen

Valittajat ovat esittäneet, että palvelukuvausta koskeva vertailuperuste on jäänyt tarjouspyynnössä epäselväksi erityisesti vertailun alakohtina käytettyjen termien toimenpiteiden soveltuvuus ja toimenpiteiden kattavuus osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa vertailuperusteiden määrittämisessä. Laatuvertailun perusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja ne on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Edellä todetulla tavalla palvelukuvauksella on tarjouspyynnössä ilmoitettu olevan tarjousten vertailussa 50 prosentin painoarvo, joka on jaettu kahteen 25 prosentin painoarvoiseen osioon, ensinnäkin tarjoajan toimenpiteet ajoneuvojen ohjaamiseksi hankintayksikön terminaalialueille ja toiseksi asiakkaille tarjottavien kuljetuspalveluiden laadun toteutuminen ja kehittäminen. Näiden osioiden osalta on muun muassa lueteltu erilaisia toimenpideryhmiä, kuten tekniset toimenpiteet, palvelunohjaus ja sopimukselliset toimenpiteet. Lisäksi on ilmoitettu, että palvelukuvauksia arvioidaan esitettyjen toimenpiteiden kattavuuden ja esitettyjen toimenpiteiden soveltuvuuden kannalta. Laadun toteutumista ja kehittämistä koskevan osion arvioinnin alakohtana on lisäsi ollut asiakkaiden palautteiden keräämiseen liittyvien toimien monipuolisuus ja palautteen antamisen helppous.

Valittajat ovat myös esittäneet, ettei hankintapäätöksen perusteluista ole palvelukuvausta koskevan vertailuperusteen osalta ollut ymmärrettävissä niitä keskeisiä perusteita, joilla tarjousten vertailu on tehty.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksessä tulee esittää tarjousvertailua koskevat perustelut sillä tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksensa sijoittuminen suhteessa muihin. Vertailuperusteiden soveltamisesta saatu pistemäärä tulee perustella ja vertailusta tulee ilmetä, miten kutakin tarjousta on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Hankintapäätöksessä ei kuitenkaan tarvitse yksilöidä niitä konkreettisia tarjouksesta ilmeneviä seikkoja, joihin vertailuperusteesta myönnetty pistemäärä perustuu.

Tarjouspyynnön mukaan palvelukuvausta koskevan vertailuperusteen kohtia arvioidaan ilmoitettujen alakohtien perusteella siten, että jokainen alakohta on samanarvoinen. Hankintapäätöksen liitteenä olleessa tarjousten vertailu -asiakirjassa tarjoajien saamat pisteet on ilmoitettu kunkin tarjoajan osalta erikseen palvelukuvausta koskevan vertailuperusteen kahden kohdan osalta. Molempien vertailuperusteen kohtien osalta tarjouksia on arvioitu sanallisesti suhteessa toisiinsa erikseen kunkin alakriteerin osalta. Tarjouspyynnössä esitetyn mukaisesti hankintayksikkö on antanut parhaimmaksi arvioidulle kuvaukselle kohdan painoarvoa vastaavan määrän pisteitä ja muille tarjoajille pisteitä suhteessa parhaimmaksi arvioituun.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätöksessä on riittävän yksilöidysti esitetty vertailuperusteiden soveltaminen. Tietojen perusteella tarjoajat ovat voineet tietää, mihin tarjousten eroihin ja niistä ilmeneviin seikkoihin tarjousten vertailu on perustunut. Hankintayksikön menettely ei siten ole ollut valittajan esittämällä tavalla virheellistä.

Kokonaistaloudellinen edullisuuden arviointi pelkästään laadun vertailuperusteiden perusteella

Valittaja on esittänyt, että pelkkään laatuun perustuva tarjousvertailu ei ole mahdollistanut hankinnan kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointia, kun hankintayksikkö ei ole kiinnittänyt tarjouspyynnössä kustannustekijöitä tai hintoja siten kuin käänteisessä kilpailutuksessa on edellytetty.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen määritellessä tarjousten valintaan vaikuttavia seikkoja. Erityisalojen hankintalain 1 §:n 1 momentissa säädetyn hankintamenettelyn keskeisimmän velvoitteen eli kilpailuttamisvelvoitteen toteutuminen edellyttää kuitenkin sitä, että kilpailutus toteutetaan avoimesti ja tasapuolisesti. Erityisalojen hankintalain 3 §:n 1 momentin edellyttämä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää puolestaan muun ohella, että tarjouksen valintaan liittyvät seikat eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Hankintayksikön asettamien vertailuperusteiden tulee myös käyttöoikeussopimuksessa antaa mahdollisuus todelliseen kilpailuun ja kilpailuttamismahdollisuuksien hyväksikäyttöön.

Kyseessä olevassa hankinnassa hankintayksikkö on ilmoittanut, että vertailuperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus ja tarjousten arvioinnissa huomioidaan ainoastaan laatutekijät. Hankinta-asiakirjojen mukaan valituilta palveluntarjoajilta peritään 2.000 euron kuukausittaista vuokraa kunkin terminaalin taksikaistan vuokrauksesta. Tarjoajien on lisäksi tullut tarjouksessaan ilmoittaa yleinen palveluhinnastonsa, jota tulee käyttää myös tarjouskilpailun perusteella tarjottavien palveluiden hinnoittelussa.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa perustellut menettelyä sillä, että se ei itse maksa palveluntuottajille korvauksia. Kokonaistaloudellinen edullisuus on varmistettu asetetuilla vertailuperusteilla ja perimällä palveluntuottajilta vuokraa, minkä lisäksi alalla vallitseva hintakilpailu on hyödynnetty täysimääräisesti loppukäyttäjien hyväksi määrittelemällä hintatasoksi tarjoajien yleisesti noudattama hintataso. Kun taksiliikennepalvelut lisäksi hankitaan kahdelta eri palveluntarjoajalta, jotka tulevat toimimaan samoilla taksikaistoilla ja terminaaleissa tulee toimimaan myös kaikille taksiyhtiöille avoin taksikaista, palveluntuottajiin tulee kohdistumaan jatkuvaa kilpailua.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin käyttöoikeussopimuksia koskevien hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Cabonline Finland Oy:n ja Menevä Oy:n korvaamaan Helsingin Satama Oy:n oikeudenkäyntikulut 20.000 eurolla viivästyskorkoineen ja Lähitaksi Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Riikka Pirttisalo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.