Market Court voids procurement decision due to procedural flaws and orders compensation for legal costs.

Asian tausta

KuntaPro Oy on ilmoittanut useiden kaupunkien ja kuntien puolesta 13.3.2019 julkaistulla EU hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta pikatulkkauspalveluiden hankinnasta 24 kuukauden sopimuskaudelle ja mahdolliselle kahdelle yhden vuoden optiokaudelle. KuntaPro Oy on tekemällään hankintapäätöksellä valinnut puitejärjestelyyn kolme puitesopimustoimittajaa.

Espoon kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on edellä mainittuun puitejärjestelyyn liittyen pyytänyt 30.1.2020 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta pikatulkkauspalveluiden hankinnasta.

Espoon kaupungin hallinto- ja kehittämisjohtaja on 27.4.2020 tekemällään hankintapäätöksellä § 24 valinnut Tulka Oy:n tarjouksen.

Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 240.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu, vaan hankinta on toteutettu väliaikaisin järjestelyin.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Youpret Oy on vaatinut, että markkinaoikeus myöntää sille käsittelyluvan, kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 60.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla, lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä, viivästyskorkoineen.

Perustelut

Käsittelylupa tulee myöntää, koska asian käsittely on lain soveltamisen kannalta tärkeää muissa samanlaisissa asioissa ja koska siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy.

Hankintayksikkö ei ole esittänyt hankintapäätöksessään tai sen jälkeen, miltä osin valittajan käyttöönottosuunnitelma ei ole ollut realistinen tai miltä osin aikataulu on ollut puutteellinen. Valittaja on pyytänyt saada tiedoksi muiden tarjoajien tarjoukset siltä osin kuin ne eivät sisällä liikesalaisuuksia. Hankintayksikkö on ilmoittanut valittajalle, että muiden tarjoajien tarjoukset ovat kokonaisuudessaan liikesalaisuuksia. Valittaja ei ole voinut arvioida tarjousvertailun ja pisteytyksen oikeellisuutta.

Valittaja olisi sijoittunut tarjousvertailussa ensimmäiseksi, mikäli se ei olisi menettänyt 10 pistettä käyttöönottosuunnitelmasta. Valittajan käyttöönottosuunnitelma on ollut täsmällinen, selkeä, riittävä ja realistinen, ja se on sisältänyt kaikki tarjouspyynnössä edellytetyt kohdat. Tarjoajan on ollut vaikea arvata muilta osin, millaisilla seikoilla hankintayksikkö on arvioinut olevan asiassa merkitystä. Tarjoaja ei ole voinut antaa käyttöönottosuunnitelmassaan vastauksia sellaisiin kysymyksiin, joita ei ole tarjoajalle esitetty. Käyttöönottosuunnitelmille ei ole vakiintuneita kaavoja, vaan ne laaditaan yleensä yhteistyössä ja neuvotellen asiakkaan kanssa. Tällaiseen menettelytapaan ovat viitanneet myös lisäkysymyksiin annetut vastaukset.

Valittajan palvelun käyttäminen on helppoa. Nyt tarjottuun käyttöönottomenettelyyn rinnastuvalla koulutuksella on otettu käyttöön yli 350 yksikköä kattaen lähes 3.000 käyttäjää. Projektisuunnitelmassa on tarkasti suunniteltu ja eritelty käyttöönottomenettely. Valittajan tapa luoda käyttäjätunnus ja tunnistaa käyttäjä on innovatiivinen ratkaisu tulkkauspalveluissa käytettynä. Se on kuitenkin erittäin laajasti käytetty tekninen ratkaisu lukuisiin muihin internetin kautta tarjottaviin palveluihin. Valittaja on varmistanut hankintayksiköltä ennen tarjouksen antamista, että kyseinen käyttöönottomenettely on mahdollista toteuttaa. Mikäli valittajan tarjoamaa järjestelmää ei ole pidetty realistisena, arviointiryhmässä ei ole ollut asiantuntemusta tunnistamisjärjestelmän ymmärtämiseksi.

Valittaja on ilmoittanut käyttöönottoprojektin alkamisajankohdan ja keston käyttöönottosuunnitelmassaan. Valittaja ei ole kuitenkaan tiennyt, millä aikataululla hankintapäätös ja hankintasopimus tullaan tekemään. Hankintayksikkö ei ole myöskään antanut tähän vastausta hankintamenettelyn aikana. Näin ollen valittaja on joutunut olettamaan toimituksen alkamisajankohdan. Kirjoitusvirheen vuoksi käyttöönottoprojektin kestoaika on merkitty väärin, mutta hankintayksikön on tullut ymmärtää keston alkavan hankintasopimuksen tekemisestä.

Valittaja on todennut käyttöönottosuunnitelmassaan riskiksi aikataulun mahdollisen venymisen hankintayksiköstä johtuvista syistä. Ei ole ollut kohtuullista vaatia, että valittajan olisi tullut pystyä arvaamaan hankintayksikön omien toimenpiteiden vaatima aika. Mikäli muun ohella käyttäjien määrittely tai koulutus ei onnistuisi käyttöönottosuunnitelmassa kuvatussa ajassa hankintayksiköstä johtuvista syistä, sillä ei olisi merkitystä valittajan tarjoukseen. Valittajan tarjouksessa ei ole asetettu sanktioita tai muita seuraamuksia sille, jos aikataulu venyisi hankintayksiköltä edellytettävien toimien aikataulutuksen mahdollisen tiukkuuden vuoksi.

Valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Vastine

Vaatimukset

Espoon kaupunki on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus hylkää käsittelyluvan myöntämistä koskevan vaatimuksen ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Hankintayksikkö on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.712,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Käsittelyluvan myöntämiselle asetetut edellytykset eivät täyty. Hankintayksikkö on menetellyt kevennetyssä kilpailutuksessa tarjouspyyntöasiakirjojen ja hankintasäännösten mukaisesti. Vertailuperusteet on ilmoitettu kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyynnössä konkreettisesti ja yksityiskohtaisesti.

Hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti. Valittaja on myöntänyt valituksessaan, että käyttöönottosuunnitelmassa on ollut kirjoitusvirhe. Valittajan käyttöönottosuunnitelman aikataulu ei ole vastannut hankinnan aikataulua, ja valittajan käyttöönottosuunnitelmassa esitetyt aikataulutiedot ovat olleet keskenään ristiriitaisia. Hintapisteet on annettu tarjouspyynnössä ilmoitetun ja yleisesti käytetyn pisteytyskaavan mukaisesti.

Hankintayksikkö on perustellut valittajan pisteet sellaisella tarkkuudella kuin se on ollut mahdollista ottaen huomioon, että valittaja on ilmoittanut käyttöönottosuunnitelman olevan kokonaan liikesalaisuus.

Kuultavan lausunto

Tulka Oy on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus hylkää käsittelyluvan myöntämistä koskevan vaatimuksen ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Kuultava on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.840,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja ei ole esittänyt sellaisia hankintasäännösten mukaisia perusteita, joiden nojalla valittajalle tulisi myöntää asiassa käsittelylupa. Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti. Hankintayksikkö on kohdellut kilpailutukseen osallistuneita puitesopimustoimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Tarjousten vertailuperusteet on kuvattu tarjouspyynnössä tarkasti ja yksiselitteisesti. Tarjouspyynnössä on kuvattu, miten tarjouksia tullaan arvioimaan ja mistä seikoista tarjoajat saavat pisteitä. Tarjousten vertailu on suoritettu objektiivisesti tarjouspyynnön mukaisten vaatimusten perusteella, eikä hankintayksikölle ole jäänyt rajoittamatonta harkintavaltaa sen suhteen, miten pisteitä annetaan. Tarjoajilla on ollut yhtäläiset mahdollisuudet voittaa tarjouskilpailu.

Valittajan käyttöönottosuunnitelma ei ole sisältänyt hankintapäätöksen perustelujen mukaan kaikkia vaadittavia arviointielementtejä, ja tästä syystä valittaja on saanut käyttöönottosuunnitelmasta ainoastaan 10 pistettä. Tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä, eikä hankintayksikkö ole voinut tulkita valittajan tarjouksessa ollutta kirjoitusvirhettä muulla tavoin. Vasta markkinaoikeusvalituksessa esille tuoduilla seikoilla ei ole merkitystä arvioitaessa tarjousvertailussa saatuja pisteitä. Tarjousta on arvioitava sen jättämishetken mukaisesti.

Hankintayksikkö on ottanut huomioon päätöstä perustellessaan, että valittajan tarjous on ilmoitettu kokonaisuudessaan liikesalaisuudeksi. Hankintayksikkö on ilmoittanut hankintapäätöksen liitteenä olleessa vertailutaulukossa, mihin seikkoihin tarjousten piste-erot ovat perustuneet. Tarjoajat ovat siten voineet arvioida asemaansa tarjouskilpailussa. Hankintapäätöksen perustelut ovat olleet riittäviä ja hankintasäännösten mukaisia.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sen tarjouksen väitetty epärealistisuus olisi ollut perusteltavissa, tai ainakin sitä olisi voinut yrittää perustella, loukkaamatta valittajan liikesalaisuuksia. Valittaja on paljoksunut hankintayksikön ja kuultavan oikeudenkäyntikulujen määrää. Mikäli käsittelylupaa ei myönnetä, oikeudenkäyntikuluja ei tulisi määrätä korvattavaksi.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Käsittelylupa

Esillä olevassa asiassa on kysymys julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 43 §:ssä tarkoitetusta puitejärjestelyyn perustuvasta hankinnasta.

Hankintalain 146 §:n 3 momentin mukaan mainitun lain 43 §:ssä tarkoitettuun puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa.

Markkinaoikeus myöntää Youpret Oy:lle käsittelyluvan.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksessa esitetyn johdosta ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyyntöä laatiessaan. Tämän jälkeen asiassa on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hankintapäätöstä perustellessaan ja valittajan käyttöönottosuunnitelmaa pisteyttäessään.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 43 §:n 3 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa ja puitejärjestelyn kaikkia ehtoja ei ole vahvistettu, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä kilpailuttamalla puitejärjestelyyn valitut toimittajat noudattamalla puitejärjestelyä perustettaessa esitettyjä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteita, joita voidaan täsmentää, sekä muita ehtoja, jotka on ilmoitettu puitejärjestelyn tarjouspyynnössä.

Hankintalain 43 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen kilpailuttamisessa pyydettävä kirjallisesti tarjous puitejärjestelyyn valituilta toimittajilta. Hankintayksikön on määrättävä tarjousaika, jonka on oltava riittävä ottaen huomioon hankinnan monimutkaisuus ja tarjousten tekemisen edellyttämä aika. Tarjoukset on annettava kirjallisesti ja niiden sisältö on pidettävä luottamuksellisena tarjousajan päättymiseen saakka. Hankintayksikön on valittava paras tarjous noudattaen tarjouspyynnössä esitettyjä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteita.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Hankintalain 93 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot.

Hankintalain 93 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellista painotusta ei objektiivisesta syystä voida määritellä, vertailuperusteet on ilmoitettava alenevassa tärkeysjärjestyksessä.

Hankintalain 93 §:n 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen lain 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintalain 94 §:n mukaan hinta-laatusuhteen vertailuperuste liittyy hankinnan kohteeseen, jos se liittyy kyseisen sopimuksen perusteella toimitettaviin rakennusurakoihin, tavarahankintoihin tai palveluihin liittyvään sopimukseen miltä tahansa osin ja missä tahansa niiden elinkaaren vaiheessa.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Hankintalain 123 §:n 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Päätöksessä, joka koskee puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan kilpailuttamista, on riittävää todeta seikat, jotka osoittavat, että tarjousten valinta- ja vertailuperusteita on sovellettu 43 §:ssä edellytetyllä tavalla.

Tarjouspyyntö ja hankintamenettely

Hankintayksikkö on 30.1.2020 päivätyllä tarjouspyynnöllään pyytänyt tarjouksia pikatulkkauspalveluista. Kyseinen tarjouskilpailu on perustunut KuntaPro Oy:n kilpailuttamaan pikatulkkauspalveluiden puitejärjestelyyn.

Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Kevennetty kilpailutus” kohdassa ”Yleistä vertailusta ja vertailuperusteista” on todettu muun ohella, että kevennetyssä kilpailutuksessa kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on paras hinta-laatusuhde siten, että hinnan painoarvo on 20 prosenttia ja laadun 80 prosenttia. Edellä mainitun liitteen kohdassa ”Laatuvertailu” on ilmoitettu neljä laadullista vertailuperustetta, jotka ovat olleet käytettävyystestaus (40 pistettä), käyttöönottosuunnitelma (20 pistettä), kielivalikoima (15 pistettä) ja sovellus huomioi sopivimman tulkin (5 pistettä).

Edellä mainitun liitteen kohdassa 2. ”Käyttöönottosuunnitelma (20p)” on todettu, että palveluntuottajan tulee laatia pikatulkkauspalveluiden käyttöönotosta projektisuunnitelma, jonka tulee pitää sisällään seuraavat asiat:

− roolitus, organisointi ja vastuutus sekä näihin liittyvät keskeiset tehtävät

− aikataulu vaiheittain

− työmääräarvio eriteltynä (sekä tilaajan että tarjoajan työmääräarvio)

− koulutus ja perehdyttämistehtävät

− ehdotus kehittämisen ja käyttöönottojen vaiheistuksista

− mitä tehtäviä ja asioita tulee olla valmiina ennen projektin käynnistämistä

− testaus ja laadunvarmistus

− keskeiset riskit ja niiden hallinta

− viestintäsuunnitelma.

Edellä mainitussa kohdassa käyttöönottosuunnitelman arvioinnille on esitetty kolme arviointielementtiä. Kaikkien kolmen arviointielementin täyttymisestä on voinut saada täydet 20 pistettä, kahden täyttymisestä 15 pistettä ja yhden täyttymisestä 5 pistettä. Käyttöönottosuunnitelmasta ei ole saanut yhtään pistettä, mikäli yksikään arviointielementeistä ei ole täyttynyt.

Arviointielementin 1 mukaan pikatulkkauspalveluiden käyttöönoton projektisuunnitelmassa on kuvattu realistisesti palvelun haltuunotto, tilaajan ja palveluntuottajan vastuut ja työmäärät eriteltynä sekä palvelun aikataulu vaiheittain. Arviointielementin 2 mukaan käyttöönottosuunnitelmassa on esitetty toimiva kuvaus siitä, miten tilaajien koulutus, tuki ja opastus järjestetään palvelun aloituksen ja sopimuskauden aikana. Arviointielementin 2 mukaan asioita on lisäksi kuvattu monipuolisesti pienemmät yksiköt huomioon ottaen. Arviointielementin 3 mukaan kuvauksessa on otettu hyvin huomioon Espoon kaupungin toimipaikat ja niihin liittyvä palvelurakenne.

Hankintamenettelyn aikana hankintayksikölle on esitetty muun ohella kysymys aikataulusta ja todettu, että mikäli hankintayksikkö ei anna tarkempia suuntaviivoja sille sopivasta aikataulusta, hankintayksikkö ei voi suosia sitä toimittajaa, joka sattumalta esittää hankintayksikölle sopivan aikataulun. Lisäksi on todettu, että joku tarjoajista saattaa arvioida aikataulun liian tiukaksi vain menestyäkseen tarjouskilpailussa. Hankintayksikkö on vastannut edellä mainittuun kysymykseen toteamalla, että se toivoo käyttöönoton alkavan mahdollisimman pian sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Hankintayksikkö on saanut määräaikaan mennessä kolme tarjousta. Tarjoajat ovat toimittaneen tarjouksensa liitteenä muun ohella tarjouspyynnössä vaaditun käyttöönottosuunnitelman.

Hankintayksikkö on 27.4.2020 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Tulka Oy:n tarjouksen. Hankintapäätöksen liitteessä 2 ”Vertailutaulukko” on esitetty tarjoajien vertailuperustekohtaiset pistemäärät ja pisteiden perustelut sekä tarjoajien kokonaispisteet. Vertailutaulukosta on käynyt ilmi muun ohella, että valittaja on saanut käyttöönottosuunnitelmasta 10 pistettä ja että valittajan käyttöönottosuunnitelma ei ole täyttänyt arviointielementtiä 1. Vertailutaulukossa esitetyissä perusteluissa on tältä osin todettu, että valittajan käyttöönottosuunnitelma on kuvattu ja avattu esimerkein, mutta suunnitelma ei ole ollut realistinen. Lisäksi perusteluissa on todettu, että työmäärät on eritelty ja palvelun aikataulu on kuvattu, mutta aikataulussa on ollut puutteita.

Vertailuperusteiden hyväksyttävyys

Valittaja on esittänyt, että vertailuperusteet eivät ole johtaneet kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaan niiden epäsuhteisen painotuksen takia. Valittajan mukaan tarjotulla hinnalla ei ole ollut tosiasiallista merkitystä tarjousten vertailussa, ja hankintayksikkö on voinut valita haluamansa tarjoajan spekulatiivisilla laatukriteereillä. Valittaja on lisäksi esittänyt, että käyttöönottosuunnitelman osalta tarjoajan on ollut vaikea arvata, millaisilla seikoilla hankintayksikkö on arvioinut olevan asiassa merkitystä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden sekä niiden painotuksen määrittämisessä. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuitenkin kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tarjouspyynnöstä tulee käydä ilmi ne nimenomaiset seikat, jotka tulevat vaikuttamaan tarjousten vertailuun. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Tarjouspyynnössä on edellä kuvatulla tavalla ilmoitettu, että kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut paras hinta laatusuhde. Lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu hinnan ja laadun keskinäinen painotus ja laadullisten vertailuperusteiden painoarvot. Edellä todetulla tavalla hinnan painoarvo on ollut 20 prosenttia ja laadun 80 prosenttia. Kun otetaan huomioon hankintayksiköllä oleva harkintavalta sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden sekä niiden painotuksen määrittämisessä, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt tarjoajia kohtaan syrjivästi tai suhteellisuusperiaatteen vastaisesti asettaessaan hinnan painoarvoksi ainoastaan 20 prosenttia.

Edellä kuvatulla tavalla tarjouspyynnössä on ilmoitettu hinnan lisäksi neljä laadullista vertailuperustetta, jotka ovat olleet käytettävyystestaus (40 pistettä), käyttöönottosuunnitelma (20 pistettä), kielivalikoima (15 pistettä) ja sovellus huomioi sopivimman tulkin (5 pistettä). Markkinaoikeus katsoo, että laadulliset vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen.

Laadullisen vertailuperusteen ”käyttöönottosuunnitelma” osalta tarjoajien on edellä kuvatulla tavalla tullut laatia pikatulkkauspalveluiden käyttöönotosta kirjallinen projektisuunnitelma, jolle hankintayksikkö on antanut joko 20, 15, 5 tai 0 pistettä riippuen siitä, kuinka monta arviointielementtiä suunnitelma on täyttänyt.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevassa laadullisessa vertailuperusteessa on ollut kysymys tarjoajien laatimien kirjallisten suunnitelmien arvioinnista suhteessa hankintayksikön asettamiin arviointielementteihin. Tällaisten suunnitelmien arvioiminen on aina jossain määrin vaativaa siitä johtuen, ettei laatu ole monestikaan yksiselitteisesti mitattavissa. Tällaiseen arviointiin voidaan siten katsoa sisältyvän väistämättä aina jonkinasteista hankintayksikön harkintaa. Tällaista harkintaa voidaan katsoa sisältyneen muun ohella siihen, minkälaista suunnitelmaa hankintayksikkö on pitänyt realistisena ja minkälaista epärealistisena.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyyntöä laatiessaan.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen

Valittaja on esittänyt, että sen käyttöönottosuunnitelma on ollut täsmällinen, selkeä, riittävä ja realistinen. Valittajan mukaan sen käyttöönottosuunnitelma on sisältänyt kaikki tarjouspyynnössä edellytetyt kohdat. Hankintayksikkö ei ole esittänyt hankintapäätöksessään tai sen jälkeen, miltä osin valittajan käyttöönottosuunnitelma ei ole ollut realistinen tai miltä osin aikataulu on ollut puutteellinen. Koska muiden tarjoajien tarjoukset ovat olleet kokonaisuudessaan liikesalaisuuksia, valittaja ei ole voinut arvioida tarjousvertailun ja pisteytyksen oikeellisuutta.

Edellä kuvatulla tavalla hankintapäätöksen perusteluissa on todettu, että valittajan käyttöönottosuunnitelma ei ole ollut realistinen ja että aikataulussa on ollut puutteita. Hankintapäätöksen perusteluista ei ole kuitenkaan käynyt tarkemmin ilmi, miltä osin valittajan käyttöönottosuunnitelma ei ole ollut realistinen tai miltä osin aikataulussa on ollut puutteita.

Hankintalain 123 §:n velvoittaa hankintayksikön tekemään perusteltu hankintapäätös, josta on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, muun ohella keskeiset perusteet, joilla tarjousten vertailu on tehty. Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintapäätöksen perusteluissa on riittävää kertoa vain keskeisimmät perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Tällä perusteluvelvollisuuden keventämisellä on pyritty vähentämään hankintayksiköiden hallinnollista taakkaa. Kuten esitöissäkin on todettu, tulee hankintapäätöksen perustelujen kuitenkin olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa. Lisäksi on otettava huomioon, että puitejärjestelyyn perustuvaa hankintaa koskevassa päätöksessä on riittävää todeta seikat, jotka osoittavat, että tarjousten valinta- ja vertailuperusteita on sovellettu lain 43 §:ssä edellytetyllä tavalla.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen perusteluvelvollisuus turvaa omalta osaltaan hankintalain 3 §:n 1 momentissa edellytettyä tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden sekä avoimuuden vaatimusta. Hankintapäätöksen perustelemisella on erityistä merkitystä tarjoajille, jotta ne voivat päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu laissa asetettuja velvoitteita ja onko tarjoajalla aihetta muutoksenhakuun.

Markkinaoikeus lisäksi toteaa, että perusteluvelvollisuus korostuu erityisesti nyt esillä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa laatuvertailu on perustunut asiakirjoihin, jotka tarjoajat ovat ilmoittaneet kokonaisuudessaan salassa pidettäviksi, ja joita hankintayksikkö ei ole valittajan esittämästä pyynnöstä huolimatta luovuttanut sille. Niin ikään perusteluvelvollisuus korostuu nyt esillä olevan kaltaisessa tapauksessa, jossa muun ohella laadullisen vertailuperusteen ”käyttöönottosuunnitelma” arviointielementti 1 on määritelty jossain määrin yleispiirteisesti, eikä kyseisen arviointielementin kuvauksessa ole määritelty tarkemmin muun ohella sitä, minkälaista käyttöönottosuunnitelmaa hankintayksikkö pitää realistisena.

Hankintayksikön perusteluvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi valittaja ei ole voinut varmistua siitä, miten laadullista vertailuperustetta ”käyttöönottosuunnitelma” on sen kohdalla sovellettu, ja mitkä ovat olleet ne seikat, joiden takia hankintayksikkö on arvioinut, että arviointielementti 1 ei ole täyttynyt valittajan käyttöönottosuunnitelman osalta. Markkinaoikeus katsoo, ettei valittaja ole voinut hankintapäätöksen tietojen perusteella arvioida hankintamenettelyn oikeellisuutta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintapäätöksen perustelemisen osalta hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö vertailee tarjoukset uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli Espoon kaupunki aikoo edelleen toteuttaa pikatulkkauspalvelujen hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Espoon kaupungin hallinto- ja kehittämisjohtajan tekemän hankintapäätöksen § 24. Markkinaoikeus kieltää Espoon kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 20.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Espoon kaupungin korvaamaan Youpret Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.050 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Espoon kaupungin ja Tulka Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Reima Jussila ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.