Market Court dismissed appeal for failing to prove due diligence in paying patent annuity on time.

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 20.5.2019 (liitteenä)

Asian tausta

Euroopan patenttivirasto on 14.3.2018 myöntänyt Pfanner Schutzbekleidung GmbH:lle eurooppapatentin numero EP 3 054 801. Kyseinen eurooppapatentti on siten tullut saattaa voimaan Suomessa viimeistään 14.6.2018.

Pfanner Schutzbekleidung GmbH ei ole suorittanut eurooppapatentin voimaansaattamisen yhdeksi edellytykseksi säädettyä julkaisumaksun maksamista edellä mainitussa määräajassa, mistä johtuen kyseistä eurooppapatenttia ei ole katsottu saatetun voimaan Suomessa sanotussa määräajassa.

Pfanner Schutzbekleidung GmbH on 10.7.2018 tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle patenttilain 71 a §:n mukaisen esityksen siitä, että eurooppapatentin numero EP 3 054 801 voimaansaattamisen Suomessa katsottaisiin suoritetuksi määräajassa.

Patentti- ja rekisterihallitus on 20.5.2019 antamallaan päätöksellä hylännyt edellä mainitun patenttilain 71 a §:n mukaisen esityksen.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Pfanner Schutzbekleidung GmbH on vaatinut, että valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 20.5.2019 kumotaan ja että yhtiön patenttilain 71 a §:n mukainen esitys hyväksytään.

Perusteet

Patentinhaltija on toiminut niin huolellisesti kuin olosuhteet ovat vaatineet eurooppapatentin voimaansaattamisen määräajan noudattamiseksi säädetyn julkaisumaksun maksamisessa määräajassa. Kysymyksessä olevan eurooppapatentin voimaansaattamisen Suomen osalta tulee siten katsoa suoritetuksi määräajassa.

Valittajan käyttämällä patenttiasiamiestoimistolla on kesäkuussa 2018 ollut käytössä selkeä tapa todentaa eurooppapatenttien voimaansaattaminen perustuen määräaikojen seurantatietokannassa ylläpidettyyn voimaansaattamisen määräaikaan. Kyseisessä patenttiasiamiestoimistossa noudatetun tavan mukaan yksi henkilö on ollut vastuussa eurooppapatentin voimaansaattamisen hoitamisesta määräpäivään mennessä ja toinen henkilö on ollut vastuussa tämän valvonnasta. Lisäksi patenttiasiamiestoimistossa oli alkuvuoden 2018 aikana otettu käyttöön menetelmä, jossa toimiston kirjanpito-osasto on toimittanut päivittäin eurooppapatenttien voimaansaattamisesta vastanneelle ryhmälle tiliotteen sen tarkistamiseksi, että julkaisumaksu oli suoritettu.

Voimaansaattamisen määräajan merkitseminen hoidetuksi on luonut edellä mainittuun määräaikojen seurantatietokantaan automaattisesti uuden määräajan voimaansaattamisen raportoinnille ja laskun lähettämiselle asiakkaalle.

Nyt tarkasteltavana olevassa tapauksessa eurooppapatentin voimaansaattamisesta vastannut työntekijä oli joutunut yllättäen keskeytetyksi ja poistumaan työpisteeltään. Työpisteelle palattuaan hän oli virheellisesti olettanut jo maksaneensa kolmen eri eurooppapatentin julkaisumaksut, minkä jälkeen hän oli kuitannut voimaansaattamista koskeneet toimeksiannot kyseisten eurooppapatenttien osalta hoidetuksi tietokannassa. Julkaisumaksun maksamatta jäämisen syynä on ollut edellä kerrotusta yllättävästä keskeytyksestä aiheutunut inhimillinen virhe, joka on tapahtunut niin sanotusta kaksoisvarmistuksesta huolimatta, koska voimaansaattamisen valvonnasta vastannut työntekijä on lopettanut valvonnan eurooppapatentin voimaansaattamisesta vastanneen työntekijän merkittyä voimaansaattamisen suoritetuksi.

Edellä mainitun patenttiasiamiestoimiston käytäntönä on ollut hoitaa eurooppapatentin voimaansaattamisen edellyttämät toimenpiteet vähintään 2 päivää ennen voimaansaattamisen määräpäivää. Käytäntöön on edelleen kuulunut, että jos voimaansaattaminen on jostain syystä hoidettu vasta määräpäivänä, kuten nyt tarkasteltavana olevassa tapauksessa on ollut kyse, voimaansaattamisen valvonnasta vastannut työntekijä on huomauttanut voimaansaattamisen suorittamisesta vastanneelle työntekijälle siitä, että kyseessä on voimaansaattamisen määräpäivä.

Kaksoisvarmistus edellä mainitussa patenttiasiamiestoimistossa on perustunut yksinkertaiseen menettelyyn, jossa eurooppapatentin voimaansaattamista koskevan toimeksiannon hoitaja ja voimaansaattamista koskevan toimeksiannon valvoja ovat molemmat tienneet tarvittavat toimenpiteet voimaansaattamisen hoitamiseksi ja valvomiseksi myös tilanteessa, jossa voimaansaattaminen on jouduttu hoitamaan voimaansaattamisen määräpäivänä.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Perusteita valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen muuttamiselle ei ole.

Valittajan lausuma

Valittaja on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko valittajana olevan patentinhaltijan katsottava toimineen niin huolellisesti kuin olosuhteet ovat vaatineet kyseessä olevan eurooppapatentin voimaansaattamiseksi Suomessa.

Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 70 h §:n 1 momentin mukaan eurooppapatentilla ei ole oikeusvaikutusta Suomessa, jollei patentinhaltija kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona Euroopan patenttivirasto kuulutti eurooppapatentin myöntämisestä, ole antanut patenttiviranomaiselle mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettua käännöstä mainitusta eurooppapatentista ja suorittanut vahvistettua käännöksen julkaisumaksua.

Patenttilain 70 i §:n 1 momentin mukaan käännöksen antamiseen mainitun lain 70 h §:n 1 momentin mukaisesti ja käännöstä koskevan julkaisumaksun suorittamiseen on sovellettava vastaavasti lain 71 a §:n 1 momenttia.

Patenttilain 71 a §:n 1 momentin mukaan jos patentinhakija tai patentinhaltija on muussa kuin mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetussa asiassa kärsinyt oikeudenmenetyksen sen takia, että hän ei ole suorittanut toimenpidettä patenttiviranomaisessa mainitussa laissa tai sen nojalla vahvistetussa määräajassa, mutta hän on toiminut niin huolellisesti kuin olosuhteet vaativat määräaikaa noudattaakseen, ja jos hän suorittaa toimenpiteen kahden kuukauden kuluessa esteen päättymisestä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua määräajan päättymisestä, patenttiviranomaisen tulee todeta, että toimenpide on katsottava suoritetuksi määräajassa. Jos patentinhakija tai patentinhaltija haluaa saada tällaisen ratkaisun, on hänen tehtävä siitä patenttiviranomaiselle kirjallinen esitys toimenpiteen suorittamiselle edellä säädetyssä ajassa ja suoritettava vahvistettu maksu.

Euroopan patenttisopimuksen 122 artiklan mukaan eurooppapatentin hakija tai patenttioikeuden haltija, joka olosuhteiden edellyttämästä huolellisesta toiminnastaan huolimatta ei ole kyennyt noudattamaan määräaikaa Euroopan patenttivirastoon nähden, saa pyynnöstä oikeutensa palautetuiksi, jos kyseisen noudattamatta jättämisen välittömänä seurauksena aiheutuu mainitun sopimuksen nojalla eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tai pyynnön hylkääminen tai eurooppapatenttia koskevan hakemuksen katsominen peruutetuksi tai eurooppapatentin kumoaminen taikka jonkin muun oikeuden tai oikaisukeinon menetys.

Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä oikeudenmenetyksen korjaamisperusteeksi on hyväksytty irrallinen virhe normaalisti tyydyttävässä järjestelmässä tai muuten toimivaksi osoitetun järjestelmän harvinainen ja satunnainen virhe (ks. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisut J 2/86 ja J 3/86).

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan 2017:97 todennut, että eurooppapatentin kansallisen voimaan saattamisen myöhästyminen johtaa siihen, ettei eurooppapatentin mukaiselle keksinnölle saa kysymyksessä olevassa maassa lainkaan patenttisuojaa, mihin viitaten korkein hallinto-oikeus on katsonut, että patenttilain 71 a §:ssä tarkoitettu huolellinen toiminta olisi kyseisen seuraamuksen vakavuus huomioon ottaen edellyttänyt korkealaatuisen ja luotettavan hakemusten ja määräpäivien seuranta- ja valvontajärjestelmän käyttöä.

Asian arviointi

Euroopan patenttivirasto on 14.3.2018 myöntänyt valittajalle eurooppapatentin numero EP 3 054 801. Mainittu eurooppapatentti on siten tullut saattaa voimaan Suomessa viimeistään 14.6.2018. Valittaja ei ole kuitenkaan suorittanut eurooppapatentin voimaansaattamisen yhdeksi edellytykseksi säädettyä julkaisumaksun maksamista edellä mainitussa määräajassa, mistä johtuen kyseistä eurooppapatenttia ei ole katsottu saatetun voimaan Suomessa sanotussa määräajassa.

Valittajan esittämän mukaan sen käyttämällä patenttiasiamiestoimistolla on ollut käytössä sinänsä toimiva valvontajärjestelmä. Kyseisestä järjestelmästä huolimatta eurooppapatentin voimaansaattamisesta vastanneen henkilön inhimillisestä virheestä johtuen julkaisumaksu on jäänyt maksamatta määräajassa. Julkaisumaksun maksamatta jääminen on jäänyt huomaamatta ja korjaamatta, koska voimaansaattamisen valvonnasta vastannut henkilö on lopettanut valvonnan, kun voimaansaattamisesta vastannut henkilö on merkinnyt kysymyksessä olevan eurooppapatentin voimaansaattamisen suoritetuksi.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittajan käyttämällä patenttiasiamiestoimistolla on ollut kysymyksessä olevana ajankohtana käytössään määräpäivien seuranta- ja valvontajärjestelmä. Kyseisessä järjestelmässä eurooppapatenttien voimaansaattaminen on järjestetty perustuen määräaikojen seurantatietokannassa ylläpidettyyn voimaansaattamisen määräaikaan. Edelleen järjestelmässä yksi henkilö on ollut vastuussa eurooppapatentin voimaansaattamisen hoitamisesta määräpäivään mennessä ja toinen henkilö on ollut vastuussa tämän valvonnasta. Julkaisumaksun suorittamisen osalta järjestelmään on lisäksi kuulunut menetelmä, jonka mukaan patenttiasiamiestoimiston kirjanpito-osasto on toimittanut päivittäin eurooppapatenttien voimaansaattamisesta vastanneelle ryhmälle tiliotteen sen tarkistamiseksi, että julkaisumaksu eurooppapatentin osalta on suoritettu.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitun patenttiasiamiestoimiston käyttämään järjestelmään on sinänsä sisältynyt edellä selostetulla tavalla menetelmä, jolla on pyritty varmistumaan julkaisumaksun tulemisesta maksetuksi. Ottaen huomioon kyseisen menetelmän osalta asiassa esitetty, menetelmän ei kuitenkaan ole katsottava olleen käytännössä toimiva niiden tilanteiden osalta, kuten nyt tarkasteltavana olevassa tapauksessa, joissa julkaisumaksun suorittaminen on jätetty eurooppapatentin voimaansaattamisen määräpäivään.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei julkaisumaksun jäämisen maksamatta määräajassa ole osoitettu johtuneen muuten toimivaksi osoitetun järjestelmän yksittäisestä tai satunnaisesta virheestä. Valittajan ei näin ollen ole katsottava osoittaneen toimineensa asiassa niin huolellisesti kuin olosuhteet ovat vaatineet.

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei valittaja ole osoittanut toimineensa patenttilain 71 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla niin huolellisesti kuin olosuhteet ovat vaatineet kysymyksessä olevan patenttilain 70 h §:n määräajan noudattamiseksi. Valitus on siten hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen, markkinaoikeustuomari Jaakko Ritvala ja asiantuntijajäsen Kirsikka Etuaho.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös pdf-dokumenttina

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 8.4.2020 taltionumero 1645.