Market Court dismissed appeal; Energy Authority's order to refund electricity price changes was upheld.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court dismissed Finkraft Oy's appeal against the Energy Authority's order to refund overcharged electricity customers. The court found that Finkraft failed to provide a clear, easily noticeable notice of price changes to consumers, violating the Electricity Market Act. Consequently, the court upheld the Energy Authority's decision that the company must refund the extra payments made before the proper notice was given.
Legislator headnote
AI generatedSähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 9 §; Sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentti: Jos jakeluverkonhaltija tai vähittäismyyjä muuttaa sopimusehtoja, on lähetettävä asiakkaalle selkeä ilmoitus muutoksesta ja sen perusteesta; ilmoituksen puuttuminen tai epäselkyys tekee muutoksesta lainvastaiseksi ja velvoittaa maksujen palauttamisen.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
PÄÄTÖKSET, JOISTA VALITETAAN
Energiaviraston 24.6.2015 ja 6.11.2015 tekemät päätökset sekä 6.11.2015 tekemä asiavirheen korjaamista koskeva päätös, kaikki asiassa diaarinumero 788/422/2015
ASIAN KÄSITTELYN AIEMMAT VAIHEET
Energiavirasto aloitti asiakasyhteydenoton perusteella 26.3.2015 oma-aloitteisen tutkinnan koskien Finkraft Oy:n sähkönmyyntisopimusten sopimusehtojen muuttamista ja laskujen erittelyä. Energiavirasto pyysi Finkraft Oy:ltä selvitystä ja yhtiö antoi vastauksen.
Energiavirasto on 24.6.2015 tekemällään päätöksellä muun ohessa katsonut, ettei Finkraft Oy ole menetellyt sähkömarkkinalain vastaisesti muuttaessaan Kraft Eko -tuotteen sähkönmyyntisopimuksen hintaa sähkömarkkinalain 93 §:n 1 momentin 1 kohdan edellyttämällä sopimuksessa yksilöidyllä perusteella. Finkraft Oy on kuitenkin toiminut sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin vastaisesti, kun se ei ole ilmoittanut lain edellyttämällä tavalla asiakkaalle Finkraft Eko -tuotteen sähkönmyyntisopimuksen hinnanmuutoksesta. Energiavirasto on velvoittanut Finkraft Oy:n palauttamaan asiakkailleen sähkömarkkinalain vastaisesta sopimusehtomuutoksesta aiheutuneet ylimääräiset maksut, jotka se on veloittanut ennen kuin se on ilmoittanut hintojen muutoksesta asiakkaille sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin edellytysten mukaisesti. Energiaviraston päätökseen on liitetty valitusosoitus markkinaoikeuteen.
Finkraft Oy on markkinaoikeuteen 28.7.2015 saapuneessa valituksessaan vaatinut, että Energiaviraston 24.6.2015 tekemää päätöstä muutetaan siten, ettei yhtiön katsota toimineen sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin vastaisesti siltä osin, kun se ei ole ilmoittanut lain edellyttämällä tavalla asiakkaalle sähkönmyyntisopimuksen hinnanmuutoksesta. Lisäksi Finkraft Oy on vaatinut, että mainittua Energiaviraston päätöstä muutetaan siten, ettei maksuja ole palautettava. Toissijaisesti, jos kuitenkin Finkraft Oy:n katsotaan toimineen asiassa sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin vastaisesti, Finkraft Oy on vaatinut, ettei sillä kuitenkaan olisi velvollisuutta maksujen palauttamiseen.
Energiaviraston markkinaoikeudelle 13.8.2015 antaman selvityksen mukaan Energiaviraston päätökseen on tullut virheellinen valitusosoitus ja sähkönmyyjiä koskevat valitukset on Energiavirastossa ohjattu hallinto-oikeuteen.
Markkinaoikeus on 8.9.2015 antamallaan päätöksellä numero 609/15 siirtänyt Finkraft Oy:n valituksen Helsingin hallinto-oikeuden käsiteltäväksi, koska markkinaoikeus ei ole toimivaltainen tutkimaan valitusta. Markkinaoikeuden päätöksessä on todettu, että Energiavirasto on markkinaoikeudelle toimittamassaan selvityksessä esittänyt, että valituksenalaiseen päätökseen liitetty valitusosoitus on ollut virheellinen ja oikea valitusviranomainen olisi ollut Helsingin hallinto-oikeus. Markkinaoikeus on perustellut päätöstään lausumalla muun ohessa, että Finkraft Oy:n valituksessa on kysymys sähkösopimuksista, joista on säädetty sähkömarkkinalain 13 luvussa. Kysymys ei ole saman lain 31, 52 tai 65 §:ään perustuvista päätöksistä, joista voitaisiin valittaa markkinaoikeuteen. Päätöksen mukaan sähkömarkkinalain 114 §:n perusteella toimivaltainen valitusviranomainen on hallinto-oikeus. Hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin mukaan tähän päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Energiavirasto aloitti edellä mainitussa Helsingin hallinto-oikeudessa vireillä olleessa asiassa oma-aloitteisen hallintolain 50 §:n mukaisen asiavirheen korjaamismenettelyn. Finkraft Oy:lle varattiin tilaisuus tulla kuulluksi 6.10.2015 lähetetyllä kuulemiskirjeellä. Finkraft Oy totesi lausumassaan, että Energiaviraston 24.6.2015 antaman päätöksen korjaaminen esitetyin tavoin tapahtuisi yhtiön vahingoksi eikä se anna suostumusta päätöksen korjaamiseen.
Energiavirasto on 6.11.2015 tekemällään asiavirheen korjaamista koskevalla päätöksellä poistanut Finkraft Oy:tä koskevan 24.6.2015 tekemänsä päätöksen ja ratkaissut asian 6.11.2015 tekemällään uudella päätöksellä. Uusi päätös on eronnut aiemmasta siten, että uudesta päätöksestä on poistettu Energiaviraston toimivaltaan kuulumaton päätökseen epähuomiossa jäänyt virke: "Lisäksi Energiavirasto toteaa, ettei hinnanmuutos ole olennaisesti muuttanut myyntisopimuksen sisältöä." Energiavirasto on antanut valitusosoituksen Helsingin hallinto-oikeuteen.
Energiavirasto on Helsingin hallinto-oikeuteen 12.11.2015 saapuneessa lausunnossaan, joka on liittynyt markkinaoikeuden Helsingin hallinto-oikeuden käsiteltäväksi siirtämään valitukseen, vaatinut, että Helsingin hallinto-oikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja siirtää sen toimivaltaisen tuomioistuimen eli markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Lausunnon mukaan Energiavirasto on erehdyksessä ilmoittanut markkinaoikeudelle 13.8.2015 antamassaan selvityksessä, että valituksenalaiseen päätökseen olisi tullut virheellinen valitusosoitus.
Finkraft Oy on Helsingin hallinto-oikeuteen 11.12.2015 saapuneessa valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeus kumoaa Energiaviraston päätöksen poistaa sen 24.6.2015 tekemä päätös ja että kyseinen päätös jätetään sellaiseksi kuin se on tehty 24.6.2015.
Hallinto-oikeus on ilmoittanut päätöksestään Finkraft Oy:lle toimittamalla sille päätöksensä ja Energiavirastolle toimittamalla sille jäljennöksen päätöksestään. Asiakokonaisuus on saapunut markkinaoikeuteen 31.12.2015.
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
Asian käsittelyä on jatkettu markkinaoikeudessa siitä, mihin asiaa aiemmin niin markkinaoikeudessa kuin Helsingin hallinto-oikeudessakin käsiteltäessä on jääty.
Markkinaoikeus on pyytänyt Energiavirastoa antamaan lausunnon Finkraft Oy:n Helsingin hallinto-oikeuteen 11.12.2015 saapuneen valituksen johdosta koskien Energiaviraston 6.11.2015 tekemää päätöstä. Energiavirasto on toimittanut siltä pyydetyn lausunnon markkinaoikeudelle 24.3.2016.
Markkinaoikeus on varannut Finkraft Oy:lle tilaisuuden antaa vastaselityksen Energiaviraston Helsingin hallinto-oikeudelle 12.11.2015 antaman lausunnon ja markkinaoikeudelle 24.3.2016 antaman lausunnon johdosta. Finkraft Oy on toimittanut vastaselityksensä markkinaoikeudelle 29.4.2016. Vastaselitys on annettu tiedoksi Energiavirastolle.
ASIASSA ESITETYT VAATIMUKSET JA PERUSTEET
Valitukset
Vaatimukset
Finkraft Oy on vaatinut, että Energiaviraston 6.11.2015 tekemä asiavirheen korjaamista koskeva päätös kumotaan ja Energiaviraston 24.6.2015 tekemä päätös jätetään sellaiseksi kuin se on tehty 24.6.2015.
Finkraft on vaatinut, että Energiaviraston 24.6.2015 tekemää päätöstä muutetaan siten, ettei yhtiön katsota toimineen sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin vastaisesti siltä osin, kun se ei ole ilmoittanut lain edellyttämällä tavalla asiakkaalle tuotteensa sähkönmyyntisopimuksen hinnanmuutoksesta. Lisäksi Finkraft Oy vaatinut, että mainittua Energiaviraston päätöstä muutetaan siten, ettei maksuja ole palautettava. Toissijaisesti, jos kuitenkin Finkraft Oy:n katsotaan toimineen asiassa sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin vastaisesti, Finkraft Oy on vaatinut, ettei sillä kuitenkaan olisi velvollisuutta maksujen palauttamiseen.
Perusteet
Energiavirasto on 6.11.2015 tekemällään päätöksellä korjannut 24.6.2015 tekemäänsä päätöstä Finkraft Oy:n vahingoksi ja ilman tämän suostumusta. Jälkimmäisenä mainittua päätöstä tehtäessä ei myöskään ole tehty hallintolaissa tarkoitettua menettelyvirhettä.
Finkraft Oy:n mukaan se on toiminut sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin mukaisesti, kun se on laskun lopussa ilmoittanut hintamuutoksesta. Sähkömarkkinalaki ei edellytä mitään selvästi asiakkaan havaittavissa olevaa ilmoituksen tekemistä. Joka tapauksessa laskun lopussa oleva hinnanmuutosilmoitus on ollut selvästi asiakkaan havaittavissa. Myöskään edellä mainitun säännöksen esitöissä ei todeta muuta kuin, että ilmoitus on lähetettävä sopijapuolelle kirjallisesti ja että hinnanmuutoksesta voidaan ilmoittaa asiakkaille esimerkiksi tiedotteella laskun yhteydessä tai erikseen laskutusosoitteeseen lähetettävällä kirjeellä.
Vastaisuudessa Finkraft Oy voi otsikoida ehtomuutoksen, jos Energiavirasto näin kaikkia alalla toimivia ohjeistaa.
Kun asiassa on kysymys vain siitä, onko ehtomuutoksesta ilmoittaminen ollut asiakkaan selkeästi havaittavissa, ja jos Finkraft Oy:n menettely arvioidaan tältä osin virheelliseksi, on kohtuutonta, että Finkraft Oy joutuisi tämän vuoksi palauttamaan asiakkaille maksuja.
Energiaviraston lausunnot
Vaatimukset
Energiavirasto on vaatinut, että Finkraft Oy:n vaatimukset hylätään.
Perusteet
Energiavirasto on 6.11.2015 tekemällään päätöksellä korjannut 24.6.2015 tekemäänsä päätöstä, koska sillä ei ole ollut toimivaltaa lausua hinnanmuutoksen vaikutuksen olennaisuudesta. Jälkimmäisenä mainittua päätöstä tehtäessä on siis tapahtunut hallintolain 50 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu menettelyvirhe. Toimivallan ylitys tai muu toimivaltavirhe on itsessään menettelyvirhe, sillä viranomainen on toiminut päätöstä tehdessään ilman sille säädettyä toimivaltaa.
Asiavirheen korjaaminen ei ole kohdistunut valituksenalaisen päätöksen asiaratkaisuun vaan sen perusteluosassa olevaan toimivallan ylitykseen. Virkkeen poistamisella päätöksen perusteluista ei myöskään ole vaikutusta Finkraft Oy:n oikeuksiin tai velvollisuuksiin valituksenalaisessa hinnanmuutoksen ilmoitusvelvollisuutta koskevassa asiassa. Asiavirheen korjaaminen ei siten ole tapahtunut Finkraft Oy:n vahingoksi ja menettelyvirheen korjaaminen on siten voitu tehdä ilman yhtiön suostumusta.
Toimivaltainen viranomainen tutkimaan valituksen asiavirheen korjaamisesta on hallintolainkäyttölain 7 §:n 1 momentin nojalla hallinto-oikeus. Helsingin hallinto-oikeus on 30.12.2015 antamassaan päätöksessä katsonut tarkoituksenmukaiseksi yhdistää asiavirheen korjaamista ja pääasiaa koskevien valitusten käsittelyn ja siirtää kummankin valituksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Energiavirastolla ei ole mitään asioiden käsittelyn yhdistämistä vastaan.
Sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentti lähtee jo sanamuotonsa mukaisesti siitä, että asiakkaalle lähetetään nimenomainen, jopa erillinen, ilmoitus hinnanmuutoksesta. Myös säännöksen esitöissä mainitaan ilmoitustavoista esimerkkeinä tiedote laskun yhteydessä tai erillinen kirje. Yleisesti tiedotteeksi ymmärretään erillinen tiedonanto, esimerkiksi saatekirje tai vastaava asiakastiedote, josta hintamuutos käy vaivatta selville. Laskun erittelyosan loppuun lisätty lause ei täytä puheena olevan säännöksen ilmoitusvelvollisuutta.
Sähkömarkkinalainsäädännön määrittämänä Energiaviraston tehtävänä on velvoittavien päätösten yhteydessä samalla valvoa myös asiakkaiden oikeuksien toteutumista suhteessa yhtiöiden sähkömarkkinalain vastaisiin menettelyihin. Mikäli Energiavirasto ei velvoittaisi yhtiötä palauttamaan virheellisesti perimiään maksuja, Energiaviraston päätökset jäisivät asiakkaiden oikeussuojan kannalta vaille merkittäviä vaikutuksia.
Sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa tai sen esitöissä ei ole otettu esille kohtuullisuusnäkökulmaa, joka Energiaviraston tulisi ottaa huomioon velvoittavia toimenpiteitä määrätessään. Energiavirasto ei myöskään tässä asiassa ole suorittanut kohtuullisuusarviointia. Energiaviraston päätös on paitsi lainmukainen myös linjassa ratkaisu- ja oikeuskäytännön kanssa.
Vastaselitys
Finkraft Oy:llä ei ole ollut asiavirheen korjaamista koskevan päätöksen osalta uutta lausuttavaa suhteessa valituksessa esitettyyn. Kuitenkin Finkraft Oy:n mukaan asia tulee tältä osin käsitellä hallinto-oikeudessa, koska asiassa on kysymys hallintolain 50 §:n mukaisesta virheen korjaamisesta.
Pääasian osalta Finkraft Oy on esittänyt ennen muuta, että hinnanmuutos on esitetty selvästi laskun lopussa. Lisäksi siltä osin kuin hintojen muutosilmoituksessa on noin viidensadan muutosilmoituksen kohdalla unohdettu kertoa siitä, onko sopijapuolella oikeus irtisanoa sopimus, niin näiden osalta Finkraft Oy Energiaviraston ratkaisun mukaisesti palauttaa asiakkaille ylimääräiset maksut. Tältä osin kysymys on ollut inhimillisestä virheestä. Tässä tapauksessa kysymyksessä on ollut laskuttajan sijainen ja asia on koskettanut yhtä laskutusta ja hinnanpäivityserää.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Markkinaoikeuden toimivalta
Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus käsittelee kilpailu- ja valvonta-asioina asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi sähkömarkkinalaissa (kohta 2) sekä sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (kohta 4).
Sähkömarkkinalain 106 §:n 2 momentin perusteella Energiaviraston tehtävänä on valvoa muun ohella tämän lain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja viranomaisten määräysten noudattamista. Valvonnasta säädetään erikseen sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa.
Sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 2 §:n 1 kohdan mukaan tätä lakia sovelletaan niiden valvonta- ja seurantatehtävien hoitamiseen, jotka säädetään Energiaviraston tehtäviksi sähkömarkkinalaissa.
Sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 9 §:n perusteella, jos joku rikkoo tai laiminlyö 2 §:ssä tarkoitetussa kansallisessa tai Euroopan unionin lainsäädännössä säädettyjä velvoitteitaan, Energiaviraston on velvoitettava hänet korjaamaan rikkomuksensa tai laiminlyöntinsä. Päätöksessä voidaan määrätä, millä tavoin rikkomus tai laiminlyönti tulee korjata. Päätöksessä voidaan myös määrätä palauttamaan asiakkaalle virheellisesti peritty maksu, jos palautukseen ei sovelleta 14 §:ssä säädettyä palautusmenettelyä.
Sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 36 §:n 1 momentin perusteella Energiaviraston muun ohella 3 tai 4 luvun (9–20 e §) nojalla tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Asian käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa.
Energiaviraston 24.6.2015 tekemässä päätöksessä, joka on korvattu 6.11.2015 tehdyllä päätöksellä, on kysymys ratkaisusta, jolla Energiavirasto on katsonut Finkraft Oy:n toimineen sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin vastaisesti sekä velvoittanut yhtiön sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 9 §:n nojalla palauttamaan asiakkailleen sähkömarkkinalain vastaisesta sopimusmuutoksesta aiheutuneet ylimääräiset maksut, jotka se on veloittanut ennen kuin se on ilmoittanut hintojen muutoksesta asiakkaille sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin edellytysten mukaisesti. Edellä viitatut säännökset huomioon ottaen markkinaoikeus on toimivaltainen tutkimaan näitä päätöksiä koskevan Finkraft Oy:n valituksen.
Hallintolain 52 §:n 3 momentin mukaan asia- tai kirjoitusvirheen korjaamisesta on tehtävä merkintä alkuperäisen päätöksen taltiokappaleeseen tai viranomaisen käytössä olevaan tietojärjestelmään. Uusi tai korjattu toimituskirja on annettava asianosaiselle maksutta. Säännöksen esitöissä (HE 72/2002 vp s. 115) on tuotu esiin, että korjaamisasiassa annetaan päätös, josta alkaa kulua uusi muutoksenhakuaika tai muu määräaika.
Hallintolain 53 §:n 2 momentin perusteella, jos korjattavaan päätökseen on haettu muutosta, korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta on ilmoitettava ja siinä tehty päätös toimitettava tälle viranomaiselle. Korjaamisasian käsittely ei vaikuta valitusajan tai muun määräajan kulumiseen.
Markkinaoikeus katsoo mainitut hallintolain säännökset huomioon ottaen, että toimivaltainen tuomioistuin tutkimaan asiavirheen korjaamista koskevan valituksen on sama tuomioistuin, jonka toimivaltaan kuuluu pääasiasta tehdyn valituksen tutkiminen. Näin ollen markkinaoikeus on toimivaltainen tutkimaan myös Finkraft Oy:n valituksen Energiaviraston 6.11.2015 tekemästä asiavirheen korjaamista koskevasta päätöksestä.
Energiaviraston asiavirheen korjaamista koskeva päätös 6.11.2015 ja pääasiapäätös 6.11.2015
Energiavirasto on 6.11.2015 tekemällään asiavirheen korjaamista koskevalla päätöksellä poistanut Finkraft Oy:tä koskevan 24.6.2015 tekemänsä päätöksen ja ratkaissut asian 6.11.2015 antamallaan uudella päätöksellä. Uusi päätös on eronnut aiemmasta siten, että uudesta päätöksestä on poistettu päätöksen mukaan Energiaviraston toimivaltaan kuulumaton, päätökseen epähuomiossa jäänyt virke: "Lisäksi Energiavirasto toteaa, ettei hinnanmuutos ole olennaisesti muuttanut myyntisopimuksen sisältöä."
Ennen päätöksen korjaamista Energiavirasto on kuullut Finkraft Oy:tä, joka on todennut, että virkkeen poistaminen tapahtuisi yhtiön vahingoksi eikä se anna suostumustaan päätöksen korjaamiseen.
Päätöksen mukaan lausuessaan hinnanmuutoksen vaikutuksen olennaisuudesta Energiavirasto on ylittänyt toimivaltansa. Päätöksessä on myös todettu, että virkkeen poistamisella perusteluosasta ei ole vaikutusta asiaratkaisuun eikä myöskään Finkraft Oy:n oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Näin ollen asiavirheen korjaaminen ei tapahdu asianosaisen vahingoksi eikä virheen korjaaminen siten edellytä Finkraft Oy:n suostumusta. Toimivallan ylityksen vuoksi päätöstä tehtäessä on siten tapahtunut hallintolain 50 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu menettelyvirhe. Tämän vuoksi Energiavirasto on katsonut tarpeelliseksi ratkaista asian uudelleen kyseisen lainkohdan nojalla ja poistaa alkuperäisen päätöksen perusteluosaan virheellisesti jääneen virkkeen.
Finkraft Oy on vaatinut, että Energiaviraston 6.11.2015 tekemä asiavirheen korjaamista koskeva päätös kumotaan. Finkraft Oy on kiistänyt muun ohessa sen, että Energiaviraston korjaamassa asiassa olisi kysymys menettelyvirheestä.
Hallintolain 50 §:n 1 momentin mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen (kohta 1), päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen (kohta 2), päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe (kohta 3) tai asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen (kohta 4). Pykälän 2 momentin mukaan päätös voidaan korjata 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.
Oikeuskirjallisuudessa (Kulla; Hallintomenettelyn perusteet, 2012, s. 294) on todettu, että menettelyvirhe tarkoittaa asian käsittelemistä virheellisessä järjestyksessä eli menettelysäännöksen noudattamatta jättämistä tai virheellistä soveltamista. Huolimatta hallintolain 50 §:n otsikosta "Asiavirheen korjaaminen" menettelyvirhe ei luonnollisestikaan ole asiavirhe vaan muodollinen virhe. Tällainen virhe voi olla esimerkiksi esteellisyyden sivuuttaminen tai kuulemisvirhe. Myös viranomaisen väärä kokoonpano on tässä yhteydessä katsottu menettelyvirheeksi. Sen sijaan toimivaltavirheessä on kysymys lain sisällöllisestä soveltamisvirheestä.
Markkinaoikeus toteaa, että Energiaviraston mukaan sen 24.6.2015 tekemään päätökseen sisältyvä edellä todettu virke on ollut sisällöltään sellainen, että sen esittäminen on merkinnyt sitä, että Energiavirasto on ylittänyt toimivaltansa. Kun toimivaltaan liittyvässä virheessä ei ole kysymys hallintolain 50 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta menettelyvirheestä, Energiaviraston 6.11.2015 tekemä asiavirheen korjaamista koskeva päätös on perustunut mainitun säännöksen virheelliseen soveltamiseen. Näin ollen tämä päätös ja sen seurauksena 6.11.2015 tehty Energiaviraston uusi pääasiapäätös on kumottava.
Energiaviraston pääasiapäätös 24.6.2015
Finkraft Oy on vaatinut että Energiaviraston 24.6.2015 tekemää päätöstä muutetaan siten, ettei yhtiön katsota toimineen sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin vastaisesti siltä osin, kun se ei ole ilmoittanut lain edellyttämällä tavalla asiakkaalle tuotteensa sähkönmyyntisopimuksen hinnanmuutoksesta. Lisäksi Finkraft Oy vaatinut, että mainittua Energiaviraston päätöstä muutetaan siten, ettei maksuja ole palautettava. Toissijaisesti, jos kuitenkin Finkraft Oy:n katsotaan toimineen asiassa sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin vastaisesti, Finkraft Oy on vaatinut, ettei sillä kuitenkaan olisi velvollisuutta maksujen palauttamiseen.
Sähkömarkkinalain 93 §:ssä säädetään sopimusehtojen muuttamisesta. Pykälän 4 momentin mukaan jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän on lähetettävä sopijapuolelleen ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta hinnat tai muut sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Vähittäismyyjän ilmoituksessa on mainittava, onko sopijapuolella oikeus irtisanoa sopimus. Jos perusteena on muu syy kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.
Sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 9 §:n perusteella, jos joku rikkoo tai laiminlyö 2 §:ssä tarkoitetussa kansallisessa tai Euroopan unionin lainsäädännössä säädettyjä velvoitteitaan, Energiaviraston on velvoitettava hänet korjaamaan rikkomuksensa tai laiminlyöntinsä. Päätöksessä voidaan määrätä, millä tavoin rikkomus tai laiminlyönti tulee korjata. Päätöksessä voidaan myös määrätä palauttamaan asiakkaalle virheellisesti peritty maksu, jos palautukseen ei sovelleta 14 §:ssä säädettyä palautusmenettelyä.
Asiakirjoissa olevasta Finkraft Oy:n Energiavirastolle toimittamasta asiakirjan "Sähkölasku" kopiosta käy ilmi, että yhtiö on ilmoittanut hinnanmuutoksesta asiakkaalleen 14.11.2014 lähetyn laskun loppuun ennen huomautusten esittämistä koskevaa ohjausta lisätyllä seuraavalla otsikoimattomalla tekstillä: "Sähkön markkinahinnan muutoksesta johtuen uusi kWh-hintanne on 1.1.2015 alkaen 5,99 snt/kWh ja perusmaksunne 2,99 eur/kk. Molemmat hinnat sisältävät arvonlisäveron."
Markkinaoikeus katsoo, että Finkraft Oy:n menettely ilmoittaa asiakkaalle sähkölaskuksi nimetyssä asiakirjassa helposti havaitsematta jäävällä tavalla myöhemmästä hinnanmuutoksesta ei ole täyttänyt sähkömarkkinalain 94 §:n 3 momentin vaatimusta sopijapuolelle lähetettävästä ilmoituksesta sopimusehtojen muuttumiseksi. Energiaviraston päätös velvoittaa Finkraft Oy palauttamaan maksuja asiakkailleen ei ole kohtuuton. Energiaviraston päätöksen oikeellisuutta arvioitaessa ei ole merkitystä sillä, kenen Finkraft Oy:n työntekijän toimenpiteiden johdosta yhtiön menettely on ollut lainvastaista tai sillä, että Finkraft Oy on vastaselityksessään ilmoittanut Energiaviraston ratkaisun mukaisesti palauttavansa asiakkaille ylimääräiset maksut. Näillä perusteilla Finkraft Oy:n valitus koskien Energiaviraston 24.6.2015 tekemää päätöstä on hylättävä.
Lopputulos
Markkinaoikeus kumoaa Energiaviraston 6.11.2015 tekemän asiavirheen korjaamista koskevan päätöksen ja 6.11.2015 tekemän pääasiapäätöksen sekä hylkää Finkraft Oy:n valituksen, joka koskee Energiaviraston 24.6.2015 tekemää päätöstä.
MUUTOKSENHAKU
Sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 37 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen ja Jaakko Ritvala.
HUOMAA
Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 27.6.2018
taltionumero 3149.