Market Court dismissed appeal for failing to prove due diligence regarding missed utility model renewal fee due to date error.

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 18.6.2013 (liitteenä)

Päätöksestä on valitettu Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta annetun lain 2 §:n nojalla asia on siirtynyt markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

ASIAN TAUSTA

Oy M. Haloila Ab on 13.11.2007 tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle patenttihakemuksen.

Oy M. Haloila Ab on 13.10.2008 tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle hakemuksen edellä mainitun patenttihakemuksen muuntamisesta hyödyllisyysmallihakemukseksi.

Patentti- ja rekisterihallitus on 24.4.2009 rekisteröinyt Oy M. Haloila Ab:lle hyödyllisyysmallin numerolla FI 8268.

Edellä mainitun hyödyllisyysmallin rekisteröinti on päättynyt 30.11.2011 maksamattoman uudistusmaksun vuoksi.

Oy M. Haloila Ab on 28.11.2012 tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain (jäljempänä myös hyödyllisyysmallilaki) 26 a § mukaisen esityksen siitä, että hyödyllisyysmallin uudistamismaksu katsottaisiin suoritetuksi määräajassa.

Patentti- ja rekisterihallitus on 18.6.2013 antamallaan päätöksellä hylännyt Oy M. Haloila Ab:n tekemän hyödyllisyysmallilain 26 a §:n mukaisen esityksen.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Oy M. Haloila Ab on vaatinut, että valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös kumotaan ja että yhtiön hyödyllisyysmallilain 26 a § mukainen esitys hyväksytään.

Perusteet

Valittaja on noudattanut asiassa olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta.

Uudistamismaksun maksamatta jättäminen on johtunut päivämääräsekaannuksesta. Uudistamismaksun maksupäivän perusteeksi järjestelmään oli kirjattu virheellisesti ajankohta, jolloin patenttihakemuksen muuntamista hyödyllisyysmallihakemukseksi oli haettu, eikä patenttihakemuksen tekemispäivä, mistä johtuen järjestelmä oli ollut maksamassa uudistamismaksua vasta lokakuussa 2012.

Patentti- ja rekisterihallituksen asiassa edellyttämää huolellisuuden tasoa on pidettävä kohtuuttoman korkeana, sillä kysymyksessä olevan tilanteen erikoisuutta ei ole ollut mahdollista etukäteen ymmärtää. Kysymyksessä oleva tilanne on ollut kansainvälisten toimijoiden kannalta erittäin harvinainen ja virheen tapahtuminen ymmärrettävä. Suomen kansallinen lainsäädäntö ei edellytä uudistamismaksujen hoitamisessa asiamiehen käyttämistä, eikä käsillä olevassa tilanteessakaan ole käytetty suomalaista asiamiestä.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä.

Valittajan virhe on johtunut uudistamismaksun maksamisesta vastanneelle yhtiölle annetuista puutteellisista tiedoista. Antaessaan uudistamismaksun hoitamisen mainitun yhtiön tehtäväksi valittajan on täytynyt olla tietoinen siitä, että kyseessä on ollut patenttihakemuksesta muutettu hyödyllisyysmallihakemus, ja ohjeistaa sanottu yhtiö asianmukaisesti.

Valittajan toimipaikka on Suomessa, ja kyseessä on ollut kotimainen hyödyllisyysmallihakemus. Valittajan olisi siten tullut olla tietoinen hyödyllisyysmallilain sisällöstä. Tietämättömyys lain sisällöstä ei ole ollut hyväksyttävä peruste uudistamismaksua koskevan määräajan laiminlyöntiin.

Kolmansien osapuolten käyttäminen uudistamis- ja vuosimaksujen hoitamisessa on tavallista. Tällainen toimija rinnastetaan hakijaan hyödyllisyysmallilain 26 a § sovellettaessa.

Valittajan lausuma

Ohjelmoitu uudistamismaksujen maksaminen sitä varten testatulla ohjelmalla täyttää yleisen käsityksen mukaisen olosuhteiden vaatiman huolellisuuden.

Käsillä olevassa tapauksessa uudistamismaksu oli ollut menossa suoritukseen väärin kirjatun päivämäärän mukaisesti.

Vastuussa kyseisestä virheestä on katsottava olleen lähinnä ulkomaisen yhtiön, jolle valittaja oli antanut uudistamismaksun hoitamisen tehtäväksi. Ulkomaiselta toimijalta edellytettävä tietämyksen ja ymmärryksen taso ei puolestaan voi olla sama kuin paikallisella asiamiehellä. Ulkomaisen toimijan näkökulmasta tapahtunut päivämääräsekaannus on rinnastunut inhimilliseen erehdykseen.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnossa on viitattu siihen, kuinka tietämättömyys lain sisällöstä ei ole hyväksyttävä peruste uudistamismaksua koskevan määräajan laiminlyöntiin. Tältä osin on huomattava, että valittaja on kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin osalta aina hakemuksen tekemisestä alkaen uskonut asioiden hoitamisen ulkopuolisten tahojen tehtäväksi.

On pidettävä kohtuuttomana edellyttää, että sen paremmin uudistamismaksun hoitamisesta vastannut yhtiö olisi havainnut päivämääräkirjauksen virheellisyyden kuin että sanotulle yhtiölle annetun ohjeistuksen olisi tullut olla parempi. Joka tapauksessa ohjeistuksesta ei kohtuudella voida katsoa olleen vastuussa valittajan suomalaisen asiamiehen. Valittajan tekemälle hyödyllisyysmallilain 26 a §:n mukaisen esityksen hylkäämiselle ei ole esitetty asiallisia perusteita siitä riippumatta, kenen katsottiin olevan vastuussa virheellisen päivämääräkirjauksen tekemisestä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin osalta uudistamismaksun maksamista ei ole suoritettu hyödyllisyysmallilain 26 §:ssä säädetyssä määräajassa. Asiassa on myös selvää, että valittajana oleva hyödyllisyysmallioikeuden haltija on kärsinyt sanotun johdosta oikeudenmenetyksen hyödyllisyysmallin rekisteröinnin päätyttyä 30.11.2011 maksamattoman uudistusmaksun vuoksi.

Asiassa on kyse siitä, onko valittajana olevan hyödyllisyysmallioikeuden haltijan katsottava toimineen niin huolellisesti kuin olosuhteet ovat vaatineet edellä mainitun määräajan noudattamiseksi.

Sovellettavat oikeusohjeet

Hyödyllisyysmallilain 8 §:n 1 momentin mukaan voidaan hyödyllisyysmallihakemus tehdä myös muuntamalla samaa keksintöä koskeva vireillä oleva patenttihakemus tai vireillä oleva eurooppapatenttia koskeva hakemus hyödyllisyysmallihakemukseksi, jolloin hyödyllisyysmallihakemus katsotaan tehdyksi samana päivänä kuin patenttihakemus tai eurooppapatenttia koskeva hakemus.

Hyödyllisyysmallilain 25 §:n mukaan hyödyllisyysmallin rekisteröinti on voimassa neljä vuotta hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivästä ja se voidaan hakemuksesta uudistaa kahdesti, ensin neljäksi ja sitten kahdeksi vuodeksi.

Hyödyllisyysmallilain 26 §:n 1 momentin mukaan rekisteröinnin uudistamismaksu erääntyy sen kuukauden viimeisenä päivänä, jolloin rekisteröintikausi päättyy. Uudistamismaksun voi suorittaa kuuden kuukauden kuluessa eräpäivästä. Kuluvan rekisteröintikauden jälkeen uudistamismaksu on suoritettava vahvistettuine korotuksineen. Uudistamismaksua ei saa suorittaa aikaisemmin kuin vuotta ennen eräpäivää.

Hyödyllisyysmallilain 26 a §:n 1 momentin mukaan, jos hyödyllisyysmallioikeuden hakija tai haltija on kärsinyt oikeudenmenetyksen siksi, ettei hän ole suorittanut toimenpidettä rekisteriviranomaisessa mainitussa laissa tai sen nojalla säädetyssä määräajassa, mutta on toiminut niin huolellisesti kuin olosuhteet vaativat määräaikaa noudattaakseen ja suorittaa toimenpiteen kahden kuukauden kuluessa esteen päättymisestä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa määräajan päättymisestä, rekisteriviranomaisen on katsottava toimenpide suoritetuksi määräajassa. Hyödyllisyysmallioikeuden hakijan tai haltijan on tehtävä rekisteriviranomaiselle asiaa koskeva kirjallinen esitys edellä säädetyssä määräajassa ja suoritettava vahvistettu maksu.

Hyödyllisyysmallilain 26 a §:n säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä laiksi hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta (HE 56/2008 vp) on todettu nimenomaisesti, kuinka hyödyllisyysmallilakiin on katsottu olevan tarpeellista lisätä patenttilain 71 a §:ää vastaava säännös oikeuksien ennalleen palauttamisesta.

Patenttilain 71 a §:n 1 momentin mukaan jos patentinhakija tai patentinhaltija on muussa kuin pykälän 2 momentissa tarkoitetussa asiassa kärsinyt oikeudenmenetyksen sen takia, että hän ei ole suorittanut toimenpidettä patenttiviranomaisessa mainitussa laissa tai sen nojalla vahvistetussa määräajassa, mutta hän on toiminut niin huolellisesti kuin olosuhteet vaativat määräaikaa noudattaakseen, ja jos hän suorittaa toimenpiteen kahden kuukauden kuluessa esteen päättymisestä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua määräajan päättymisestä, patenttiviranomaisen tulee todeta, että toimenpide on katsottava suoritetuksi määräajassa. Jos patentinhakija tai patentinhaltija haluaa saada tällaisen ratkaisun, on hänen tehtävä siitä patenttiviranomaiselle kirjallinen esitys toimenpiteen suorittamiselle edellä säädetyssä ajassa ja suoritettava vahvistettu maksu.

Euroopan patenttisopimuksen 122 artiklan mukaan eurooppapatentin hakija tai patenttioikeuden haltija, joka olosuhteiden edellyttämästä huolellisesta toiminnastaan huolimatta ei ole kyennyt noudattamaan määräaikaa Euroopan patenttivirastoon nähden, saa pyynnöstä oikeutensa palautetuiksi, jos kyseisen noudattamatta jättämisen välittömänä seurauksena aiheutuu mainitun sopimuksen nojalla eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tai pyynnön hylkääminen tai eurooppapatenttia koskevan hakemuksen katsominen peruutetuksi tai eurooppapatentin kumoaminen taikka jonkin muun oikeuden tai oikaisukeinon menetys.

Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä on katsottu, ettei Euroopan patenttisopimuksen 122 artiklaa tule ymmärtää tavanomaiseksi keinoksi pidentää menetetty määräaika. Maksamisesta pidättäytymisen erityisesti strategisista tai taktisista syistä on katsottu olevan Euroopan patenttisopimuksen 122 artiklan soveltamisalan ulkopuolella (ks. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisu J 2/02).

Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä oikeudenmenetyksen korjaamisperusteeksi on sen sijaan hyväksytty irrallinen virhe normaalisti tyydyttävässä järjestelmässä tai muuten toimivaksi osoitetun järjestelmän harvinainen ja satunnainen virhe (ks. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisut J 2/86 ja J 3/86).

Asian arviointi

Valittajan esittämän mukaan kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin uudistamismaksun maksamatta jättäminen on johtunut inhimillisen virheen aiheuttamasta päivämääräsekaannuksesta. Valittajan esittämän mukaan uudistamismaksun maksupäivän perusteeksi maksun maksamisesta vastanneen yhtiön järjestelmään oli kirjattu virheellisesti ajankohta, jolloin patenttihakemuksen muuntamista hyödyllisyysmallihakemukseksi oli haettu, eikä patenttihakemuksen tekemispäivä, mistä johtuen järjestelmä oli ollut maksamassa uudistamismaksua vasta lokakuussa 2012.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja ei ole sille nimenomaisesti varatusta tilaisuudesta huolimatta esittänyt valituksensa tueksi tarkempaa selvitystä uudistamismaksun maksamisesta vastanneen yhtiön järjestelmästä maksujen hoitamiseksi eikä esimerkiksi siitä, minkälaiset käytännöt kirjausten oikeellisuuden varmistamiseksi mainitussa yhtiössä ovat olleet käytössä. Mainitun selvityksen puuttuessa asiassa ei siten ole mahdollista sanoa, onko uudistamismaksun maksamatta jääminen määräajassa johtunut enemmän puutteellisuudesta uudistusmaksun maksamisesta vastanneen yhtiön maksujärjestelmässä vai kyseistä järjestelmää kohdanneesta yksittäisestä virheestä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että valittaja ei ole osoittanut toimineensa niin huolellisesti kuin olosuhteet ovat vaatineet hyödyllisyysmallin uudistamismaksun maksamisen määräajan noudattamiseksi.

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei valittaja ole osoittanut toimineensa hyödyllisyysmallilain 26 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla niin huolellisesti kuin olosuhteet ovat vaatineet hyödyllisyysmallin uudistamismaksun maksamisen määräajan noudattamiseksi. Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen ja Ari Wirén sekä markkinaoikeusinsinöörit Erkki Tiala ja Kirsikka Etuaho.

PRH:n päätös

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.