Market Court dismissed appeal; invention lacks inventive step over D2a and D8 combination.

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 22.3.2013 (liitteenä)

Päätöksestä on valitettu Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta annetun lain 2 §:n nojalla asia on siirtynyt markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

ASIAN TAUSTA

Andritz Inc. on 31.5.1996 hakenut patenttia keksintöön nimeltä "Hakkeen esikäsittely ennen keittoa".

Patentti- ja rekisterihallitus on 15.1.2010 myöntänyt Andritz Inc.:lle patentin numerolla FI 120649.

Metso Paper Sweden AB on tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut, että patentti kumotaan kokonaisuudessaan.

Väitekäsittelyn aikana Andritz Inc. on 29.11.2011 toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle muutetut patenttivaatimukset sekä peruttanut myönnettyyn patenttiin sisältyneet menetelmävaatimukset ja pyytänyt patentin pysyttämistä muutettujen patenttivaatimusten 1–3 mukaisena.

Patentti- ja rekisterihallitus on 22.3.2013 antamallaan päätöksellä kumonnut patentin numero FI 120649.

Metso Paper Sweden AB:n toiminimi on sittemmin muutettu Valmet AB:ksi.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Andritz Inc. on vaatinut, että valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös kumotaan ja että patentti numero FI 120649 pidetään voimassa yhtiön väitekäsittelyn aikana 29.11.2011 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamien muutettujen patenttivaatimusten 1–3 mukaisena.

Perusteet

Toisin kuin valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on katsottu, kysymyksessä oleva keksintö on keksinnöllinen ja se eroaa siten olennaisesti aikaisemmin tunnetusta tekniikan tasosta.

Kysymyksessä olevan keksinnön tavoite ja keksinnöllä ratkaistu ongelma on yksinkertaistettu järjestely ja samanaikainen massan hyvien ominaisuuksien säilyttäminen.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen järjestelmän ja Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitun viitejulkaisun D2a välillä on useita eroja, jotka eivät ole olleet alan ammattimiehelle ilmeisiä.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on viitattu neljän eri viitejulkaisun yhdistelmään. Tämän voidaan päinvastoin katsoa osoittavan kysymyksessä olevan keksinnön keksinnöllisyyttä. Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitut viitejulkaisut D2a, D8 ja D10 eivät sisällä kyseissä päätöksessä mainittuja viittauksia toisiinsa, eikä viitejulkaisujen yhdistämiselle ole ollut perusteita.

Valmet AB:n vastaus

Vaatimukset

Valmet AB on vaatinut, että valitus hylätään.

Perusteet

Valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös, jolla valittajan väitekäsittelyn aikana 29.11.2011 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamat muutetut patenttivaatimukset on hylätty, on ollut perusteltu.

Valituksessa esitetyillä perusteilla ei ole merkitystä kysymyksessä olevan itsenäisen järjestelmävaatimuksen kannalta.

Toisin kuin valituksessa on esitetty, kysymyksessä oleva keksintö ei eroa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta D2a prosessin paineistuksen osalta.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä on ollut ilmeinen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittujen viitejulkaisujen D2a, D8 ja D10 perusteella. Usean viitejulkaisun yhdistäminen on ollut sallittua, ottaen huomioon, että ne ovat olleet osin saman keksijän julkaisuja. Lisäksi mainituissa viitejulkaisussa D2a ja D10 on viitattu nimenomaisesti mainittuun viitejulkaisuun D8.

Kysymyksessä olevien patenttivaatimusten mukaiselta keksinnöltä on puuttunut keksinnöllisyys.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä.

Valittajan lausuma

Valittaja on antanut lausuman.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, eroaako Andritz Inc.:n väitekäsittelyn aikana 29.11.2011 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamissa muutetuissa patenttivaatimuksissa 1–3 kuvattu keksintö olennaisesti tunnetun tekniikan ratkaisuista.

Andritz Inc. on perustanut valituksensa markkinaoikeudelle erityisesti siihen, että valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on virheellisesti sivuutettu se, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen järjestelmän ja Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitun viitejulkaisun D2a välillä on useita eroja, jotka eivät ole olleet alan ammattimiehelle ilmeisiä. Lisäksi Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on viitattu neljän eri viitejulkaisun yhdistelmään, minkä voidaan päinvastoin katsoa osoittavan kysymyksessä olevan keksinnön keksinnöllisyyttä.

Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 1 §:n 1 momentin mukaan, joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada patentin keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen sen mukaan kuin mainitussa laissa säädetään.

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti, milloin patentti on myönnetty, vaikkei 1, 1 a, 1 b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty.

Kysymyksessä olevan patentin mukainen keksintö

Andritz Inc.:n väitekäsittelyn aikana 29.11.2011 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamien muutettujen patenttivaatimusten mukainen itsenäinen järjestelmävaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

1. Järjestelmä, jolla selluloosakuitumateriaalia käsitellään kemiallisen massan tuottamiseksi jatkuvatoimisesti, järjestelmään kuuluu seuraavia osia:

höyrytyksellä varustettu hakesäiliö (30), jolla ilmaa poistetaan höyryttämällä hienonnetusta selluloosakuitumateriaalista ja materiaali esilämmitetään ympäröivää lämpötilaa kuumemmaksi,

ensimmäinen astia (33; 133), jossa hakesäiliöstä tulevaa materiaalia liotetaan,

jatkuvatoiminen keitin (40; 140) mainitusta ensimmäisestä astiasta saadun selluloosamateriaalin keittämiseksi; ja

ja elimet (42, 53) selluloosamateriaalin siirtämiseksi mainitusta ensimmäisestä astiasta keittimeen; tunnettu siitä, että

ensimmäinen astia (33; 133) on astia, jonka on tarve kestää vain noin 5 barin tai alhaisempi paine ja jossa on alkalista nestettä lämpötilassa noin 110 °C tai alle; ja että järjestelmään kuuluu

elimet (37) ensimmäisen nesteen, joka sisältää liuennutta ligniiniä ja orgaanista kiintoainetta, poistamiseksi mainitusta ensimmäisestä astiasta ja ensimmäisen nesteen korvaamiseksi ensimmäisessä astiassa toisella nesteellä, jonka liuenneen ligniinin ja orgaanisen kiintoaineen pitoisuus on alhaisempi kuin ensimmäisen; jolloin hakesäiliö ja ensimmäinen astia (33; 133) ovat mainittujen siirtoelinten yläpuolella ja mainitut siirtoelimet ovat lattiatason yläpuolella ja muodostuvat olennaisesti pumpusta ilman korkeapainesyötintä.

Tunnettu tekniikka

Asian käsittelyssä markkinaoikeudessa on tunnetun tekniikan tason osalta viitattu seuraaviin Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittuihin viitejulkaisuihin:

D2a US 5,256,255

D8: US 4,578,149

D10: Konferenssijulkaisu: "The Chemistry of Beloit’s Displacement Heated Cooking System", RDH Tappi Proceedings, 1986, s. 651–655.

Edellä mainitusta viitejulkaisusta D2a on tunnettu järjestelmä selluloosakuitumateriaalin käsittelemiseksi jatkuvatoimisessa kemiallisen massan tuotannossa. Julkaisun mukaiseen järjestelmään (kuvio 1) kuuluu höyrytyksellä varustettu hakesäiliö (12), ensimmäinen astia (10), jossa hakesäiliöstä tulevaa materiaalia liotetaan lämpimällä esi-impregnointinesteellä, jatkuvatoiminen keitin (33), johon on yhdistetty toinen esi-impregnointi (21), jossa haketta ennen varsinaista keittovaihetta käsitellään kuumalla mustalipeällä korkeammassa lämpötilassa ja paineessa kuin ensimmäisessä astiassa ja siirtoelimet (20) hakkeen syöttämiseksi ensimmäisestä astiasta keittimeen.

Edellä mainitusta viitejulkaisusta D8 on tunnettu menetelmä selluloosakuitumateriaalin massankeiton kuuman, käytetyn keittoliuoksen kierrättämiseksi ja erityisesti sen lämpöenergian hyödyntämiseksi toisen massaerän esilämmitykseen ennen varsinaista keittoa. Julkaisussa on kuvattu keitto-olosuhteita ja muita prosessiparametreja yksityiskohtaisesti laitteistokuvauksen tukemana.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa D10 on vertailtu keitto-olosuhteiden vaikutusta Beloit’s Displacement Heated Digester (RDH) -laitteistossa ja perinteisessä keittojärjestelyssä saadun massan ominaisuuksiin.

Uutuus ja keksinnöllisyys

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on katsottu, että Andritz Inc:n väitekäsittelyn aikana 29.11.2011 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamien itsenäisen patenttivaatimuksen 1 sekä siihen viittaavien epäitsenäisten patenttivaatimuksien 2 ja 3 mukaiset järjestelmät ovat uusia tunnettuun tekniikan tasoon nähden.

Asian käsittelyssä markkinaoikeudessa ei ole kyseenalaistettu kysymyksessä olevien patenttivaatimusten 1–3 mukaisen keksinnön uutuutta tunnettuun tekniikan tasoon nähden.

Kysymyksessä olevan keksinnön patentoitavuuden osalta asiassa on kyse siitä, onko edellä mainituissa patenttivaatimuksissa 1–3 kuvatun keksinnön katsottava eronneen olennaisesti tunnetun tekniikan mukaisista ratkaisuista.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on keksinnöllisyystarkastelun lähtökohdaksi otettu kyseisessä päätöksessä mainittu viitejulkaisu D2a. Asian käsittelyssä markkinaoikeudessa asiaan osalliset eivät ole kyseenalaistaneet kyseistä lähtökohtaa.

Mainitusta viitejulkaisusta D2a tunnetaan järjestelmä selluloosakuitumateriaalin käsittelemiseksi jatkuvatoimisessa kemiallisen massan tuotannossa. Kyseisen viitejulkaisun D2a mukaisessa keksinnössä on ollut tavoitteena hyvä massan laatu alhaisemmalla energiankulutuksella. Ratkaistavana ollut ongelma viitejulkaisun D2a mukaisessa keksinnössä on läheinen ja samankaltainen kuin nyt kysymyksessä olevassa patentissa.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitun viitejulkaisun D2a perusteella alan ammattimiehelle on ennen kysymyksessä olevan patenttihakemuksen tekemispäivää katsottava olleen ilmeistä, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan mukaisen ensimmäisen astian ei tarvitse kestää suurta painetta verrattuna impregnointiastiaan, vaikkakaan mainitussa viitejulkaisussa D2a ei ole esitetty numeerisia arvoja sanotun ensimmäisen astian paineen kestolle.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön eroina kyseisessä päätöksessä mainitussa viitejulkaisussa D2a esitettyyn keksintöön on katsottu olevan (i) ensimmäisen astian lämpötilan lukuarvo sekä (ii) selluloosamateriaalin siirtoon käytettävien elinten tekninen luonne ja sijainti.

Valittaja on valituksessaan esittänyt, että edellä mainittujen keksintöjen väliset erot olisivat olleet monitahoisempia, ja on viitannut tältä osin menetelmällisinä piireinä muun ohessa liuenneen ligniinin ja orgaanisen kiintoaineen pitoisuuksiin prosessin eri vaiheissa, alkalin sekä muiden kemikaalien laimennoksiin ja pesusuodosten koostumuksiin.

Sanottuun liittyen on kuitenkin huomattava, että tarkasteltavana olevan keksinnön kohteena on laitejärjestelmä, ei menetelmä. Tähän nähden asiassa esitettyjä viittauksia kysymyksessä olevaan keksintöön liittyviin menetelmällisiin piirteisiin on mahdollista ottaa huomioon vain siinä määrin kuin niillä on vaikutusta laitejärjestelmään.

Markkinaoikeus toteaa, että verrattaessa kysymyksessä olevaa patenttia Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitun viitejulkaisun D2a kuvaamaan laitteistoon voidaan alan ammattimiehelle katsoa olevan selvää, että tarkasteltavana olevan laitteiston osat ovat esitetynkaltaisille lietteille, nesteille ja muille prosessivirroille soveltuvia.

Edellä olevan perusteella kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen järjestelmävaatimuksen erottavina teknisinä piirteinä tulee siten tarkastella ensimmäisen astian lämpötilan lukuarvorajoitusta alle noin 110 °C:n lämpötilaan sekä siirtoelimenä käytettyä pumppua ilman korkeapainesyötintä.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitussa viitejulkaisussa D8 on esitetty numeeriset arvot sekä alhaisemman lämpötilan nesteelle ("low temperature liquid"; 98,9 °C) että korkeamman lämpötilan nesteelle ("high temperature liquid"; 163 °C. Mainitun viitejulkaisun on siten katsottava opettaneen suuruusluokan Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitun viitejulkaisun D2a mukaiselle jatkuvatoimisen keiton alhaisemman lämpötilan keittonesteille ("lower temperature liquors"). Alan ammattimiehelle on viimeksi mainitun perusteella siten katsottava olleen ilmeistä optimoida menetelmää käsittelyyn käytettävien lämpötilojen osalta. Näin ollen kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen lämpötilamäärittelyn soveltaminen järjestelmässä ei ole erottanut järjestelmää ennen kysymyksessä olevan patenttihakemuksen tekemispäivän tunnetusta tekniikan tasosta.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittuun viitejulkaisuun D2a sisältyvässä kuviossa 1 on siirtoelimenä käytetty sulkusyötintä (20), joka sijaitsee hakesäiliötä vastaavan säiliön (12) sekä ensimmäistä astiaa vastaavan astian (10) alapuolella. Sulkusyöttimen sijaintia lattiatasoon ei mainitussa kuviossa ole täsmennetty. Alan ammattimiehelle on alan yleisen tietämyksen perusteella katsottava olleen kuitenkin ilmeistä valita siirtoon sopivat siirtoelimet ja näiden sijainti selluloosakuitumateriaalin käsittelyn optimoinnissa ilman erityistä keksinnöllisyyttä.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on markkinaoikeudessa vedonnut siihen, että kysymyksessä olevassa patentissa esitetyt kokeelliset tulokset osoittavat korkealaatuisen massan tuottamista. Markkinaoikeus katsoo tältä osin asiassa jääneen kuitenkin osoittamatta, että sanotun olisivat aikaansaaneet juuri kysymyksessä olevan patentin erot Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta D2a tunnettuun järjestelyyn nähden.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely ei eroa olennaisesti Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittujen viitejulkaisujen D2a ja D8 yhdistelmän perusteella ennen kysymyksessä olevan patenttihakemuksen tekemispäivää tunnetusta tekniikasta.

Epäitsenäiset patenttivaatimukset

Tarkasteltavana oleva patenttivaatimusasetelma koostuu yhdestä itsenäisestä patenttivaatimuksesta sekä kahdesta epäitsenäisestä patenttivaatimuksesta. Edellä todetulla tavalla itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole patentoitavissa. Asiassa ei siten ole tarpeen lausua epäitsenäisten patenttivaatimusten patentoitavuudesta.

Johtopäätös

Edellä todetulla tavalla tarkasteltavana oleva ainoa itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole patentoitavissa. Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen ja Ari Wirén sekä markkinaoikeusinsinöörit Erkki Tiala ja Kirsikka Etuaho.

PRH:n päätös

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.