Market Court voids flawed procurement decision due to unclear tender criteria and invalidates contract.

ASIAN TAUSTA

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 10.1.2013 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Metropolia ammattikorkeakoulun koti- ja ulkomaisten lehtien hankinnasta sopimuskaudelle 1.1.2014–31.12.2016 ja mahdolliselle optiokaudelle 1.1.2017–31.12.2018.

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja on 21.5.2013 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut LM Tietopalvelut Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 631.817,55 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Swets Information Services AB on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.275 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet hinta 50 pisteen painoarvolla ja laatu 50 pisteen painoarvolla. Laadun vertailuperusteiksi on ilmoitettu sähköinen asiointi, lehtivalikoima ja palvelun kattavuus, E-lehtien hankinta ja käyttöönotto sekä toimitusvarmuus.

Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään ilmoittanut sähköistä asiointia koskevan vertailuperusteen alakohtien tilaus, tilausvahvistus, tilaushistoria, toimitusseuranta, raportit ja erilaiset listaukset painoarvoja. Tarjouspyynnössä ei myöskään ole ilmoitettu niitä seikkoja, joihin tarjousten laadun vertailu sähköisen asioinnin osalta tulee perustumaan. Myöskään muiden laadun vertailuperusteiden osalta tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu niiden alakohtien painoarvoja ja sitä, minkälaisilla selvityksillä tarjoajan on ollut mahdollisuus saada täydet pisteet kunkin vertailuperusteen osalta. Näin ollen tarjouspyyntö ei ole ollut selkeä ja omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksikkö ei ole perustellut hankintapäätöstä hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla.

Vastine

Vaatimukset

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tarjouspyynnössä on kuvattu hankinnan kohde ja vertailuperusteet mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja tarjouskilpailun toteutumisen tarkoituksenmukaisuus huomioon ottaen. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu vertailuperusteiden painoarvot siten, että hinnan painoarvo on ollut 50/50. Laadun vertailuperusteiden osalta tarjouspyynnössä ilmoitettu enimmäispistemäärä on muodostanut kyseisen vertailuperusteen painoarvon. Vertailuperusteiden sähköinen asiointi ja toimitusvarmuus osalta luetellut seikat eivät ole olleet vertailuperusteiden erikseen pisteytettäviä alakohtia vaan seikkoja, joita hankintayksikkö arvostaa tarjotussa palvelussa. Luettelo on ollut esimerkinomainen.

Hankintapäätös on perusteltu riittävällä tavalla. Kunkin vertailuperusteen osalta on ilmoitettu erikseen ne perusteet, joilla vertailu on tehty. Sähköisen asioinnin ja E-lehtien hankinnan ja käyttöönoton osalta tarjottujen palvelujen tarkempi kuvaaminen hankintapäätöksessä ei ole ollut mahdollista, ottaen huomioon, että tarjoajat ovat näiltä osin ilmoittaneet tarjoustensa sisältävän liikesalaisuuksia.

Kuultavan lausunto

LM Tietopalvelut Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut vastaselitystä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Vertailuperusteiden asettaminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava myös tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia. Pykälän 3 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Hankintalain 62 §:ää koskevissa säännöskohtaisissa perusteluissa (HE 50/2006 vp s. 105 ja 106) on mainittu, että tarjouksen vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia perusteita, jotka koskevat välittömästi hankinnan kohdetta. Sellaisia vertailuperusteita, joilla ei ole liittymää hankinnan kohteeseen, ei voida käyttää tarjousten vertailuperusteina. Perusteina, joita ei tule käyttää tarjousten vertailuperusteina, ovat säännöksen perustelujen mukaan esimerkiksi tarjoajayrityksen toimintaan liittyvät tekijät. Vertailuperusteiden tulee myös olla objektiivisia ja syrjimättömiä. Vertailuperusteet eivät saa antaa hankintayksilölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Tarjouksen vertailuperusteina ei myöskään tule käyttää sellaisia perusteita, jotka liittyvät ehdokkaiden tai tarjoajien ominaisuuksiin.

Hankintayksikkö on pyytänyt 4.1.2013 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia ammattikorkeakoulun kotimaisten ja ulkomaisten lehtien eli niin sanotun harmaan aineiston toimittamisesta. Tarjouspyynnön kohdassa 9 "Tarjousten vertailu" on ilmoitettu, että valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta. Hinnan osalta enimmäispisteiksi on ilmoitettu 50 pistettä ja laadun osalta 50 pistettä.

Laadun vertailuperusteet on tarjouspyynnössä ilmoitettu seuraavalla tavalla.

"● Laatu maksimipisteet 50 pistettä.

○ Sähköinen asiointi (tilaus, tilausvahvistus, tilaushistoria, toimitusseuranta, raportit ja erilaiset listaukset) maksimipisteet 1-20 pistettä.

○ Lehtivalikoima /palvelun kattavuus maksimipisteet 1- 10 pistettä.

○ E-lehtien hankinta ja käyttöönotto maksimipisteet 1- 10 pistettä.

○ Toimitusvarmuus (mm. vuosikertakokonaisuudet ja reklamointikäytännöt) maksimipisteet 1-10 pistettä."

Tarjouspyynnön kohdassa 1 "Hankinnan kohde" on kuvattu hankinnan kohdetta viittaamalla tarjouspyynnön liitteeseen 1, jossa on ilmoitettu tilattavat lehdet ja niiden tilausmäärät. Samassa tarjouspyynnön kohdassa on myös ilmoitettu tarjouspyynnön kohteena olevan aineiston hankintaan vuonna 2012 käytetyt määrärahat. Tarjouspyynnön liitteenä 3 on ollut lomake, jossa on ilmoitettu hankinnan kohteelle asetettavat pakolliset vaatimukset, joiden toteutumisen osalta tarjoajan on pitänyt ilmoittaa rastin merkitsemällä kyllä tai ei.

Hankintayksikkö on 14.2.2013 julkaissut tarjoajien esittämät hankintamenettelyyn liittyvät kysymykset ja niihin antamansa vastaukset.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä tai sen liitteissä ei ole tarkemmin kuvattu sähköisen asioinnin tai E-lehtien hankinnan ja käyttöönoton osalta niitä seikkoja, joita hankintayksikkö pitää merkityksellisiä ja itselleen tärkeinä ominaisuuksina. Tarjouspyynnön liitteessä 3 on vain pyydetty ilmoittamaan sähköisen asioinnin palvelukonseptin kuvaus sekä selvitys verkkoversioiden käytöstä. Laadun vertailuperusteiden kohdalla tarjouspyynnössä sähköisen asioinnin osalta ilmoitetut seikat ovat ainoastaan kuvanneet asioinnin välttämättömiä vaiheita.

Edellä lausutun huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tarjousten laadun vertailuperusteet on sähköisen asioinnin ja E-lehtien hankinnan osalta kuvattu tarjouspyynnössä niin yleisellä tasolla ja epätäsmällisesti, etteivät tarjoajat ole tarjouspyynnön perusteella voineet tietää, millä seikoilla on tältä osin merkitystä tarjousten vertailussa. Vertailuperusteet ovat myös jättäneet hankintayksikölle lähes rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö on siten menetellyt hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 73 §:n 2 momenttia koskevien lain esitöiden (HE 190/2009 vp s. 47) mukaan tarjousvertailun osalta perustelut tulee esittää sellaisella tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksen sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa muihin tarjouksiin. Tarjousvertailusta tulee selkeästi ilmetä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Tarjousvertailusta tulee esimerkiksi käydä ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Hankintayksikön 21.5.2013 päivätyssä hankintapäätöksessä on kunkin laadun vertailuperusteen osalta lyhyesti selostettu, mitä kyseiseen vertailuperusteeseen liittyviä toimintaprosesseja kussakin tarjouksessa on kuvattu. Hankintapäätöksen perusteluista ei kuitenkaan käy ilmi tarjouksissa kuvattujen toimintaprosessien laatua tai niitä eroja, joita tarjousten välillä on ollut. Hankintapäätöksen perusteluista ei myöskään ilmene niitä seikkoja, joihin hankintayksikkö on tarjousten pisteyttämisen perustanut. Näiden seikkojen samoin kuin tarjousten erojen kuvaaminen on hankintayksikön velvollisuutena siitäkin riippumatta, että tarjoajat ovat ilmoittaneet tarjoustensa sisältävän liikesalaisuuksia. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on perustellut hankintapäätöksen puutteellisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy aikoo edelleen toteuttaa ammattikorkeakoulun kotimaisten ja ulkomaisten lehtien eli niin sanotun harmaan aineiston toimittamisen julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtajan 21.5.2013 tekemän hankintapäätöksen. Markkinaoikeus kieltää Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n korvaamaan Swets Information Services AB:n oikeudenkäyntikulut 4.275 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Ville Parkkari.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.