Market Court allows partial compensation and costs for procurement procedure violations but dismisses contract annulment claims.

ASIAN TAUSTA

Liikennevirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 23.2.2012 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta Kehäradan tunnelin sprinklerurakasta.

Liikennevirasto on 27.9.2012 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Promist Oy:n tarjouksen.

Liikennevirasto on 19.11.2012 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä hylännyt Marioff Corporation Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen.

Kysymyksessä olevan sprinklerurakan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan 989.300 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 2.1.2013.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Marioff Corporation Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuus-seuraamuksen ja määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 413.680 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 9.800 eurolla lisättynä arvonlisäveron määrällä viivästyskorkoineen.

Valittaja on vielä vaatinut, että sille annetaan tieto Promist Oy:n tarjouksen vuosihuollon hinnasta.

Perusteet

Liikennevirasto on järjestänyt Promist Oy:n kanssa ennen hankintapäätöksen tekemistä sopimuskatselmuksen, jossa Promist Oy on täsmentänyt tarjoustaan siten, että tarjouksessa ilmoitettu 24 kuukauden takuu on koskenut urakan yleistä takuuaikaa ja muut takuuehdot ovat voimassa urakkaohjelman mukaisesti. Liikennevirasto on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on antanut Promist Oy:n parantaa tarjoustaan sen jälkeen, kun tarjousten jättämiselle varattu määräaika oli päättynyt. Hankintayksikkö ei voi pyytää tarjoajaa täsmentämään tarjoustaan, ellei tarjouksen epäselvyys tai puutteellisuus ole johtunut tarjouspyynnön epäselvyydestä. Tällöinkään tarjouksen täsmentäminen ei saa johtaa tarjouksen sisällön muuttamiseen.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on yksiselitteisesti edellytetty, että automaattisen sammutusjärjestelmän takuuaika on viisi vuotta ja että takuuajan vuosihuollot sisältyvät urakkaan ja urakkasummaan. Promist Oy:n tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska tarjous ei ole sisältänyt vaadittua viiden vuoden takuuaikaa ja viiden vuoden takuuajan vuosihuoltoja.

Lisäksi Promist Oy:llä ei valittajan tietojen mukaan ole tarjoamalleen vesisumulaitteistolle tarjouspyynnössä vaadittua OH3-luokan tyyppihyväksyntää tai luokitus- tai testauslaitoksen osoittamaa vastaavuutta. Promist Oy ei ole testannut laitteiston sprinklerien toimivuutta yli kymmenen metriä korkeaan tilaan ja A-luokan palokuormille soveltuvaksi luokitus- tai testauslaitoksen hyväksymässä tai valvomassa palotestauksessa. Promist Oy:n tarjoama vesisumulaitteisto on ainoastaan OH1-luokassa hyväksytty laitteisto enintään viisi metriä korkeaan tilaan. Tarjottu järjestelmä ei siten ole täyttänyt tarjouspyynnön teknisiä vaatimuksia.

Hankintayksikön mukaan se on sopinut Promist Oy:n kanssa, että Promist Oy toimittaa lausunnon, jossa todetaan sen tarjoaman järjestelmän sammutustehon vastaavuus tarjouspyynnön sekä pelastusviranomaisen vaatimuksiin. Hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta varata yhdelle tarjoajalle tilaisuutta todistaa tarjoamansa järjestelmän tarjouspyynnön mukaisuutta vasta tarjouskilpailun jälkeen. Palotestausten on tullut olla hyväksytysti suoritettuina jo tarjouksen jättämisajankohtana.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on valinnut Promist Oy:n tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen. Hankintayksikön olisi tullut valita tarjouspyynnön vaatimukset täyttänyt ja hinnaltaan halvin valittajan tarjous.

Vastine

Vaatimukset

Liikennevirasto on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää sen. Lisäksi Liikennevirasto on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.160 eurolla viivästys-korkoineen.

Perusteet

Valituksen kohteena oleva sprinklerurakka on oma hankinta- ja urakkakokonaisuutensa, jota koskevat omat rakennusperiaatteensa ja aikataulunsa. Se on kilpailutettu muista Kehäradan urakoista erillisenä kokonaisuutena eikä sitä voi yhdistää muihin urakoihin. Myös urakoiden tarjoajat ovat eri yrityksiä. Näin ollen valitus on jätettävä tutkimatta sen vuoksi, että nyt kysymyksessä olevan sprinklerurakan arvo on alittanut erityisalojen hankintalain 12 §:ssä säädetyn kynnysarvon.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on esitetty kaksi eripituista takuuaikaa. Ensimmäinen 24 kuukauden pituinen takuuaika on koskenut urakan yleistä takuuaikaa. Toinen, teräsrakenteiden pinnoitusten sekä automaattisen sammutusjärjestelmän takuuaika on ollut viisi vuotta.

Promist Oy on tarjouksessaan ilmoittanut, että takuu on 24 kuukautta luovutuksesta. Lisäksi Promist Oy on hankintayksikölle toimittamassaan tarjouslomakkeessa ilmoittanut, että se tarjoaa kysymyksessä olevaa urakkaa tarjouspyynnön ja sen liiteasiakirjojen mukaisesti.

Liikennevirasto ei ole voinut olla varma, koskeeko Promist Oy:n tarjouksessa mainittu ilmoitus 24 kuukauden takuusta ainoastaan urakan yleistä takuuaikaa, vai myös teräsrakenteiden ja automaattisen sammutusjärjestelmän takuuaikaa. Koska urakassa on ollut kaksi takuuaikaa, Liikennevirastolla on ollut perusteltu syy, tarjoajien tasapuolista kohtelua vaarantamatta, pyytää Promist Oy:tä täsmentämään tarjoustaan.

Liikennevirasto ja Promist Oy ovat pitäneet 25.9.2012 ennen hankintapäätöksen tekemistä sopimuskatselmuksen, jossa hankintayksikkö on pyytänyt Promist Oy:tä täsmentämään tarjoustaan epäselvän takuuajan osalta. Sopimuskatselmuksen pöytäkirjan kohdassa 12.3 on todettu, että urakan yleinen takuuaika on kaksi vuotta ja muut takuuehdot ovat urakkaohjelmien osien I ja II mukaiset.

Tarjouksen täsmentäminen tarkoittaa jonkin jo tarjouksessa olevan tiedon selkeyttämistä tai tarkentamista. Tarjoajaa voidaan pyytää täsmentämään tarjoustaan, kunhan se ei vaaranna tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Jos tarjous on sillä tavoin epäselvä tai ristiriitainen, ettei sitä voida todeta suoraan tarjouspyynnön mukaiseksi eikä tarjouspyynnön vastaiseksi, hankintayksikön on pyydettävä tarjoajalta lisäselvitystä. Tässä tapauksessa Promist Oy:n tarjouksen epäselvän ehdon täsmentäminen ei ole vaikuttanut tarjousten vertailukelpoisuuteen eikä tarjousten vertailuun.

Tarjouspyynnön mukaan tarjous on tullut antaa tarjouspyynnön liitteenä ollutta tilaajan urakkatarjouslomaketta ja siinä mainittuja liitteitä käyttäen. Muita selvityksiä ei ole tullut toimittaa. Tarjoajat ovat tarjouksissaan sitoutuneet siihen, että lopputulos on tarjouspyynnön ja sen liitteissä edellytetyn mukainen ja että tarjotut laitteistot täyttävät niille asetetut vähimmäisvaatimukset. Hankintayksikkö on antanut tarjoajille yleissuunnitelman, jonka pohjalta urakoitsija laatii sprinklerjärjestelmän toteutussuunnitelmat sopimuskauden alussa.

Liikennevirasto ja Promist Oy ovat sopimuskatselmuksessaan 25.9.2012 sopineet, että Promist Oy hankkii järjestelmälle niin sanotun läpilukulausunnon esimerkiksi VTT:ltä, jolla on puolueeton riittävän asiantuntemuksen omaava asiantuntija, joka toteaa Promist Oy:n järjestelmän sammutustehon vastaavuuden tarjouspyynnön vaatimuksiin ja pelastusviranomaisten vaatimuksiin. Lausunnon perusteella järjestelmä hyväksytetään pelastusviranomaisilla.

Vastaava menettely on toteutettu Kehärata-projektin toisella Aviapoliksen rautatieasemalla. Urakoitsijana kohteessa on Marioff Corporation Oy, joka on hankkinut kohteeseen vastaavan lausunnon.

Promist Oy:n tarjous on edellä lausuttu huomioon ottaen ollut tarjouspyynnön mukainen myös tarjouspyynnön teknisten vaatimusten osalta.

Kuultavan lausunto

Promist Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.640 eurolla viivästyskorkoineen.

Promist Oy:n tarjouksen takuuehdot ovat olleet tarjouspyynnön mukaiset. Promist Oy on tarjouksessaan ilmoittanut täyttävänsä tarjouspyynnön yleisen takuuajan kaksi vuotta. Promist Oy ei ole parantanut tai muuttanut tarjoustaan, vaan ainoastaan vahvistanut hankintayksikölle, että tarjouksen maininta kahden vuoden takuusta koskee yleistä takuuehtoa. Yleistä takuuehtoa koskenut maininta ei luonnollisestikaan ole tarkoittanut sitä, ettei erityistä takuuedellytystä noudatettaisi. Myös vuosihuollot sisältyvät Promist Oy:n tarjoukseen.

Tarjouspyynnön LVI-työselityksessä on todettu, että urakoitsijan tulee osoittaa sprinklerlaitteiston tyyppihyväksynnät, komponenttitestit ja palokokeet tarvittaessa. Selvitysten esittämistä tarjouksessa ei siten ole edellytetty. Sillä, että hankintayksikkö on tarjoukset saatuaan pyytänyt Promist Oy:ltä mainitulta osin lisäselvitystä, ei ole kohdeltu muita tarjoajia syrjivästi. Promist Oy:n tarjoama laitteisto on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että markkinaoikeus on toimivaltainen tutkimaan valituksen, sillä valituksessa kysymyksessä olevan sivu-urakan ja muiden samaan hankintakokonaisuuteen kuuluvien urakoiden yhteenlaskettu ennakoitu arvo on ylittänyt erityisalojen hankintalain 12 §:n mukaisen EU-kynnysarvon.

Hankintayksikkö ei ole voinut Promist Oy:n tarjouksen perusteella arvioida tarjouksen todellista hintaa. Promist Oy on tarjouksessaan vastoin tarjouspyyntöä hinnoitellut viiden vuoden vuosihuollot erikseen, mikä on nostanut merkittävästi tarjouksen todellista hintaa ja tehnyt tarjouksesta vertailukelvottoman ja tarjouspyynnön vastaisen.

Tarjouspyynnössä on vaadittu määräaikaishuoltojen sisältymistä viiden vuoden takuuaikaan. Ainoa Promist Oy:n tarjouksessaan esittämä takuuaika on ollut 24 kuukautta luovutuksesta. Se, että tarjouksessa on mainittu tarjouksen vastaavan tarjouspyyntöä, ei korjaa tarjouksessa esitettyä 24 kuukauden takuuaikaa tarjouspyynnön mukaiseksi viideksi vuodeksi. Tätä tukee myös se seikka, että Promist Oy on hinnoitellut tarjouksessaan erikseen järjestelmän huollon takuuajan jälkeen, vaikka tarjouspyynnön mukaan tämän olisi pitänyt sisältyä hintaan.

Hankintayksikkö ei ole liikesalaisuuteen vedoten antanut Promist Oy:n vuosihuoltojen hintaa valittajan tietoon. Markkinaoikeuden tulee velvoittaa hankintayksikkö ilmoittamaan voittaneen tarjouksen vuosihuollon hinta, jotta urakan kokonaishinta tarjoushetkellä voidaan laskea ja saattaa kaikkien osapuolten tietoon samoin perustein kuin muidenkin tarjousten osalta. Asianosaiselle on annettava tieto tarjousten vertailussa käytetystä hinnasta tai muusta hintaan liittyvästä tekijästä.

Euroopassa ainoa OH3-luokan tyyppihyväksyntöjä myöntävä akkreditoitu laitos on saksalainen vakuutusyhtiöiden liitto VdS. Koska tarjouspyyntöaineistossa on nimenomaan edellytetty OH3-luokan suojausta ja vastaavaa tyyppihyväksyntää tarjottavalta vesisumujärjestelmältä, voidaan yksiselitteisesti todeta, että tässä yhteydessä VdS:n myöntämä tyyppihyväksyntä on ainoa mahdollinen OH3-luokan hyväksyntä, jota tarjouspyyntöaineisto on edellyttänyt. Promist Oy:n esittämät dokumentit eivät missään tapauksessa tee sen tarjouksesta tarjouspyynnön teknisten vaatimusten mukaista. Valittajan edustaja on tarkistanut voimassa olevat OH3-luokan hyväksynnät VdS:n julkisesta hyväksyntöjen listauspalvelusta, eikä voittaneella tarjoajalla ole ollut tarjouksentekohetkellä voimassa olevaa VdS-hyväksyntää.

Tarjouspyynnössä ei ole annettu tarjoajille sellaista vaihtoehtoa, että tarjoaja voisi jälkikäteen todentaa laitteistonsa tarjouspyynnön mukaisuuden niin sanotulla läpilukulausunnolla.

Valittajan vaatima hyvitysmaksu on määrältään kohtuullinen ja se perustuu aiheutuneeseen vahinkoon. Ottaen huomioon hankintayksikön erityisen moitittava menettely, virheen laatu ja valittajalle aiheutuneet kustannukset on kohtuullista, että hyvitysmaksun määrä ylittää kymmenen prosenttia hankintasopimuksen arvosta. Hankintayksiön menettelyn moitittavuutta lisää, että se on valituksen vireille tulosta huolimatta allekirjoittanut hankintasopimuksen tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen tehneen Promist Oy:n kanssa.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjassa urakkaohjelma II on todettu, että takuuajan vuosihuollot sisältyvät urakkaan ja urakkasummaan. Näin ollen takuuajan vuosihuolto on sisältynyt myös Promist Oy:n tarjoamaan urakkaan ja urakkasummaan. Takuuajan jälkeiseltä ajalta vuosihuollon hintaa ei ole tarjoajilta pyydetty. Promist Oy:n tarjouksessaan ilmoittamalla takuuajan jälkeisellä määräaikaishuollon hinnalla ei ole ollut merkitystä tarjousten vertailun eikä hankinnan lopputuloksen kannalta.

Valittaja on antanut lisävastaselityksen.

Selvitykset sopimusvelvoitteiden täytäntöönpanosta

Markkinaoikeus on 16.12.2013 pyytänyt Liikennevirastolta ja Promist Oy:ltä selvityksen näiden välisen urakkasopimuksen täytäntöönpanosta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tilanne sprinklerurakan täytäntöönpanossa on se, että urakkasopimuksen mukainen sammutusjärjestelmän suunnittelutyö on kokonaisuudessaan toteutettu ja urakoitsijan suunnitelmat on yhteen sovitettu muiden järjestelmien ja rakenteiden kanssa. Lisäksi urakkaan kuuluvat päätoimilaitteet sekä erikoisvalmisteiset pumput on tilattu tehtaalta ja myös osa asennustarvikkeista ja materiaaleista on tilattu. Asennustyöt on tarkoitus aloittaa hyväksyttyjen suunnitelmien pohjalta tammi–helmikuussa 2014.

Hankintayksikön mukaan hankinnan täytäntöönpanoa ei yleiseen etuun liittyvästä pakottavasta syystä voi keskeyttää. Kehäradan tulee olla valmis liikennöinnille 1.7.2015. Mikäli näin ei tapahdu, taloudelliset ja yhteiskunnalliset haitat viivästymisestä ovat todella suuret. Niin tilaajina toimivat Liikennevirasto ja Vantaan kaupunki kuin lukuisat muutkin tahot ovat solmineet erilaisia sopimuksia, joissa käyttöönotto-päivämäärän on sovittu olevan 1.7.2015.

Tehottomuusseuraamuksen määrääminen johtaisi koko yhteiskunnan kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen, koska 738,5 miljoonan euron arvoisen Kehäradan käyttöönotto tulisi viivästymään. Pelkästään Lentoaseman tunnelin rakennusurakan ylläpitäminen maksaa noin 400.000 euroa kuukaudessa. Lisäksi, mikäli tunnelin rakennusurakassa toteutettuja betonirakenteita jouduttaisiin muuttamaan sen vuoksi, että niissä on huomioitu nimenomaan nykyisen urakoitsijan toimittaman järjestelmän mukaiset varaukset, tästä aiheutuisi huomattavia taloudellisia vahinkoja.

Promist Oy on antanut markkinaoikeuden siltä pyytämän selvityksen.

Valittaja on antanut lisävastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 94 §:n 1 momentista seuraa, että markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten taikka pykälässä mainittujen muiden säännösten vastaisesti. Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 67 §:n mukaan lain soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin sovelletaan vastaavasti, mitä muun ohella hankintalain 94 §:ssä säädetään. Markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on siten se, että markkinaoikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyt vaatimukset koskevat hankintalain tai erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvaa hankintaa.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin mukaan hankintalakia ei sovelleta erityisalojen hankintalain mukaista toimintaa varten tehtäviin hankintoihin. Pykälän 2 momentin mukaan hankintalakia ei sovelleta myöskään erityisalojen hankintalaissa tarkoitettuja toimintoja varten tehtäviin hankintoihin, joiden arvo ei ylitä erityisalojen hankintalain 12 §:n mukaisia EU-kynnysarvoja.

Erityisalojen hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden on kilpailutettava lain 12 §:ssä tarkoitetut EU-kynnysarvot ylittävät hankintansa siten kuin mainitussa laissa säädetään.

Erityisalojen hankintalain 8 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan sellaisten verkkojen rakentamiseen, huoltoon, ylläpitoon sekä tarjoamiseen, joiden tarkoituksena on tarjota julkisia kuljetuspalveluita rautateitse, raitioteitse, johdinautoilla, linja-autoilla tai metrolla.

Hankintamenettelyn kohteena on ollut Liikenneviraston kilpailuttama Kehäradan tunnelin sprinklerurakka. Liikennevirasto on toiminut Kehärataprojektissa kokonaisvastuullisena rakennuttajana ja hankintojen kilpailuttajana omasta ja Vantaan kaupungin puolesta. Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä on erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvan yksikön hankinta, joka liittyy lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan.

Liikennevirasto on vaatinut, että valitus jätetään tutkimatta, koska valituksen kohteena oleva sprinklerurakka on sen mukaan oma itsenäinen, erillisenä kilpailutettu hankinta, jonka arvo on alittanut erityisalojen hankintalain 12 §:ssä säädetyn kynnysarvon. Valittaja on esittänyt, että markkinaoikeus on toimivaltainen tutkimaan valituksen, koska valituksen kohteena olevan urakan ja muiden samaan hankintakokonaisuuteen kuuluvien urakoiden yhteenlaskettu ennakoitu arvo on ylittänyt erityisalojen hankintalain 12 §:n mukaisen EU-kynnysarvon.

Erityisalojen hankintalain 12 §:n 1 momentin mukaan erityisalojen hankintalakia ei sovelleta tavaroita ja palveluita koskeviin hankintoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 400.000 euroa, eikä rakennusurakoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 5.000.000 euroa.

Erityisalojen hankintalain 13 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja sopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut. Pykälän 3 momentin mukaan, jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien vastaavien osien ennakoitu kokonaisarvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa. Jos osien yhteenlaskettu arvo ylittää 12 §:ssä tarkoitetun kynnysarvon, jokaisen osan hankinnassa on noudatettava erityisalojen hankintalakia. Pykälän 4 momentin mukaan erityisalojen hankintalakia ei kuitenkaan sovelleta rakennusurakoihin sisältyviin osiin, joiden ennakoitu arvo on alle 1 miljoona euroa, jos tällaisten osien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia kaikkien osien yhteisarvosta.

Erityisalojen hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 138) on lain 13 §:ää koskevilta osin todettu, että ennakoidun arvon laskentasäännöillä pyritään estämään hankintojen pilkkominen ja ilmoitusvelvollisuuden kiertäminen. Pykälän 3 momentin mukaisesti erillisinä osina toteutettavissa hankinnoissa kaikkien osien ennakoitu yhteisarvo tulisi ottaa huomioon sopimuksen ennakoidun arvon laskemisessa. Yhteenlasketun arvon ylittäessä EU-kynnysarvon olisi laissa säädettyjä menettelytapoja noudatettava. Sopimuksen jakaminen osiin on sinänsä sallittua, mutta edellytyksenä on, että sopimuksen kokonaisarvoksi katsotaan kaikkien erien yhteenlaskettu kokonaissumma. Tällöin jokainen osahankinta tulee kilpailuttaa EU-laajuista ilmoittamismenettelyä noudattaen. Lainkohdalla pyritään estämään säännösten kiertämisen tarkoituksessa tehtävä hankintojen toteuttaminen erissä.

Erityisalojen hankintalain 16 §:n mukaan hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea eikä hankintoja yhdistellä poikkeuksellisin menetelmin erityisalojen hankintalain tai hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Valituksessa kysymyksessä olevaa sprinklerurakkaa koskevan hankintailmoituksen mukaan kyseinen urakka on Lentoaseman tunnelin ja maanalaisen aseman rakennus- ja sisustusurakkaan alistettava sivu-urakka. Liikennevirasto on kilpailuttanut mainitut urakat tammi–helmikuussa 2012 julkaistuilla erillisillä hankintailmoituksilla.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainituissa rakennusurakoissa on kysymys samaan hankintakokonaisuuteen kuuluvista ja sillä tavoin samanaikaisesti toteutetuista urakoista, että mainittujen kaikkien erillisten urakoiden ennakoitu arvo on tullut ottaa huomioon hankintasopimuksen ennakoitua kokonaisarvoa laskettaessa. Liikenneviraston ilmoituksen mukaan jo pelkästään Lentoaseman tunnelia koskevan rakennusurakan arvonlisäveroton arvo on ollut noin 71 miljoonaa euroa. Näin ollen hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ylittänyt erityisalojen hankintalain 12 §:ssä tarkoitetun kynnysarvon.

Edellä todettu huomioon ottaen valituksen tutkimisen kannalta on ratkaisevaa se, soveltuuko erityisalojen hankintalain 13 §:n 4 momentti kysymyksessä olevan sprinklerurakan hankintaan. Kyseisen säännöksen soveltamisen edellytyksenä tässä tapauksessa on, että Liikennevirasto on voinut perustellusti ennakoida sprinklerurakan ennakoidun arvon jäävän alle miljoonan euron.

Liikennevirasto on saanut sprinklerurakasta kolme tarjousta, joista voittaneen Promist Oy:n tarjouksen arvonlisäveroton arvo on hankintapäätöksen mukaan ollut 989.300 euroa. Valittajan tarjouksen arvonlisäveroton arvo on ollut 1.538.000 euroa ja kolmannen tarjouksen vastaava arvo 1.650.000 euroa.

Liikennevirasto ei ole esittänyt tarkempaa selvitystä kysymyksessä olevan sprinklerurakan ennakoidun arvon laskemisesta. Edellä todetun mukaisesti kolmesta Liikenneviraston saamasta tarjouksesta kahden tarjouksen arvonlisäveroton arvo on ylittänyt selvästi miljoona euroa, kun kolmannen, valituksi tulleen, tarjouksen arvo on ollut noin miljoona euroa. Saatujen tarjousten arvot huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei hankintamenettelyä aloittaessaan ole perustellusti voinut ennakoida sprinklerurakan arvon jäävän alle miljoonan euron.

Edellä lausuttu huomioon ottaen valituksen kohteena olevaan hankintaan sovelletaan erityisalojen hankintalakia ja markkinaoikeus on toimivaltainen tutkimaan valituksen.

Tiedon antaminen asiakirjasta

Marioff Corporation Oy on vaatinut, että sille annetaan tieto Promist Oy:n tarjouksen vuosihuollon hinnasta.

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle vastineensa liitteenä Promist Oy:n tarjouksesta julkisen ja salassa pidettävän version. Valittajan vaatima tieto on sisältynyt hankintayksikön salassa pidettäväksi ilmoittamaan tarjousasiakirjaan.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 3 momentin perusteella viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainittu salassa pidettäväksi säädetty tieto voidaan kuitenkin jättää antamatta, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella ei ole oikeutta viranomaisen järjestämässä tarjouskilpailussa toisen tarjouksen tekijän liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin tarjouksen hintaa tai muuta tarjousten vertailussa käytettyä tekijää lukuun ottamatta.

Kun otetaan huomioon jäljempänä lausuttu, valittajan vaatiman tiedon ei voida katsoa vaikuttaneen asian käsittelyyn markkinaoikeudessa eikä kyseisen tiedon antamatta jättäminen siten myöskään vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Valittajan esittämä vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on sen vuoksi hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Erityisalojen hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että tarjouskilpailun voittaneen Promist Oy:n tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska tarjous ei ole sisältänyt vaadittua viiden vuoden takuuaikaa ja viiden vuoden takuuajan huoltoja. Lisäksi valittaja on esittänyt, että Promist Oy:n tarjoama vesisumulaitteisto ei ole täyttänyt tarjouspyynnön teknisiä vaatimuksia.

Erityisalojen hankintalain 42 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Tarjoaja kantaa vastuun tarjouksensa sisällöstä ja annettu tarjous sitoo tarjoajaa. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää puolestaan, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa. Poikkeuksellisesti hankintayksikkö voi kuitenkin varata tarjoajalle tilaisuuden korjata tai täydentää tarjoustaan edellyttäen, ettei se vaaranna tarjoajien tasapuolista kohtelua. Keskeistä on, että menettely ei saa johtaa siihen, että tarjoajalle annetaan mahdollisuus parantaa tarjoustaan.

Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjoajia antamaan tarjouksensa tarjouspyynnön liitteenä olevaa tilaajan urakkatarjouslomaketta ja siinä mainittuja liitteitä käyttäen. Tarjouspyynnön liitteitä ovat olleet tarjouslomake, urakkaohjelma I (yleinen osa), urakkaohjelma II (kohdekohtainen osa) liitteineen, tekniset asiakirjat asiakirjaluettelon 6.7.2012 mukaisesti sekä sopimusluonnos.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoukseen on tullut oheistaa tarjouspyynnössä mainitut asiakirjat ja selvitykset. Vaihtoehtoisten tarjousten ja osatarjousten tekeminen ei ole ollut sallittua. Tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta.

Takuuajan osalta urakkaohjelman I kohdassa 6.1 on ilmoitettu, että urakan yleinen takuuaika on kaksi vuotta ja että mahdolliset muut urakkakohtaiset takuuajat on ilmoitettu urakkaohjelmassa II. Urakkaohjelman II kohdassa 6.1 on toistettu urakan yleisen takuuajan olevan kaksi vuotta ja ilmoitettu teräsrakenteiden pinnoitusten takuuajan olevan viisi vuotta. Lisäksi kyseisessä kohdassa on todettu, että automaattisen sammutusjärjestelmän takuuaika on viisi vuotta ja että takuuajan vuosihuollot sisältyvät urakkaan ja urakkasummaan.

Promist Oy:n tarjouksessa on ollut takuun osalta seuraava maininta: "Takuu: 24 kuukautta luovutuksesta".

Promist Oy on lisäksi tarjouksessaan ilmoittanut erikseen hinnan järjestelmän takuuajan jälkeen kuuden kuukauden välein tapahtuvalle määräaikaishuollolle.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on ennen hankintapäätöksen tekemistä pyytänyt Promist Oy:tä täsmentämään takuuajan osalta tarjoustaan. Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä on ollut perusteltu syy pyytää Promist Oy:tä täsmentämään tarjoustaan, koska hankintayksikkö ei ole voinut olla varma siitä, koskeeko tarjouksen ilmoitus 24 kuukauden takuusta ainoastaan urakan yleistä takuuaikaa vai myös teräsrakenteiden ja automaattisen sammutusjärjestelmän takuuaikaa.

Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön vaatimusten mukainen. Tarjouspyynnössä on edellä todetun mukaisesti ilmoitettu sammutusjärjestelmän takuun olevan viisi vuotta ja edellytetty, että tarjoaja sisällyttää takuuajan vuosihuollot tarjoamaansa urakkasummaan.

Edellä lausuttu huomioon ottaen hankintayksikkö on menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole sulkenut Promist Oy:n tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Näin ollen asiassa ei valittajan oikeussuojan kannalta ole tarpeen lausua Promist Oy:n tarjouksen väitetyistä muista tarjouspyynnön vastaisuuksista tai puutteellisuuksista.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen ja määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 413.680 euroa.

Erityisalojen hankintalain 67 §:n nojalla lain soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin sovelletaan vastaavasti, mitä muutoksenhausta ja seuraamuksista hankintalain 11 luvussa säädetään. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 94 §:n 1 momentissa säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten tai muiden julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;

2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;

3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;

4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;

5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;

6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;

7) lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Saman pykälän 2 momentin mukaan pykälän 1 momentin 4–7 kohdassa mainittujen seuraamusten määräämisestä säädetään 95–98 §:ssä. Markkinaoikeus voi näitä seuraamuksia määrätessään katsoa hankintasopimuksen syntyneeksi olosuhteiden perusteella, jos hankintayksikkö on nimenomaisesti ryhtynyt hankinnan toteuttamiseen.

Saman pykälän 3 momentin mukaan tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen voidaan määrätä vain 16 §:ssä tarkoitetussa EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa. Tehottomuusseuraamusta ei kuitenkaan voida määrätä hankintalain liitteen B mukaisessa palveluhankinnassa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 2.1.2013. Näin ollen valittajan ensisijaisesti vaatimat hankintalain 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdissa määrätyt seuraamukset eivät ole markkinaoikeuden käytettävissä. Nämä vaatimukset on siten hylättävä.

Valittajan toissijaisesti vaatimasta tehottomuusseuraamuksesta säädetään hankintalain 96 §:ssä, jonka 1 momentin 3 kohdan mukaan markkinaoikeus voi todeta hankintasopimuksen tehottomaksi, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintalain 90 §:n vastaisesti hankintasopimuksen, vaikka hankinta-asia on saatettu markkinaoikeuden ratkaistavaksi. Pykälän 2 momentin mukaan edellytyksenä on lisäksi, että hankintayksikkö on tehnyt hankintalain vastaisen muun virheen, joka on vaikuttanut muutoksenhakijan mahdollisuuksiin saada hankintasopimus. Pykälän 4 momentin mukaan markkinaoikeus määrää, mitä sopimuksen velvoitteita tehottomuusseuraamus koskee. Tehottomuusseuraamus voi koskea vain vielä täyttämättä olevia sopimusvelvoitteita.

Kysymyksessä on EU-kynnysarvon ylittävä rakennusurakka. Näin ollen hankintalain 94 §:n 3 momentissa asetettu edellytys tehottomuusseuraamuksen määräämiselle täyttyy. Koska hankintayksikkö on tehnyt hankintalain 90 §:n vastaisesti hankintasopimuksen, vaikka hankinta-asia on saatettu markkinaoikeuden ratkaistavaksi, asiassa on hankintalain 96 §:n mukaisesti mahdollista määrätä tehottomuusseuraamus siltä osin kuin hankintaa koskevat sopimusvelvoitteet ovat vielä täyttämättä.

Liikenneviraston ja Promist Oy:n markkinaoikeudelle esittämien selvitysten mukaan tilanne sprinklerurakan täytäntöönpanossa on se, että urakkasopimuksen mukainen sammutusjärjestelmän suunnittelutyö on kokonaisuudessaan toteutettu ja urakoitsijan suunnitelmat on yhteen sovitettu muiden järjestelmien ja rakenteiden kanssa. Lisäksi Liikenneviraston selvityksen mukaan urakkaan kuuluvat päätoimilaitteet sekä erikoisvalmisteiset pumput on tilattu tehtaalta ja myös osa asennustarvikkeista ja materiaaleista on tilattu. Asennustyöt on Liikenneviraston ilmoituksen mukaan määrä aloittaa hyväksyttyjen suunnitelmien pohjalta tammi–helmikuussa 2014.

Liikennevirasto ja Promist Oy ovat esittäneet kantanaan, että markkinaoikeuden ei yleiseen etuun liittyvistä syistä tulisi määrätä asiassa tehottomuusseuraamusta.

Tehottomuusseuraamuksen määräämättä jättämisestä on säädetty hankintalain 97 §:ssä. Pykälän mukaan markkinaoikeus voi hankintalain 96 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa jättää määräämättä tehottomuusseuraamuksen yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä. Sopimukseen suoranaisesti liittyviä taloudellisia etuja voidaan pitää pakottavina syinä vain, jos sopimuksen tehottomuudella olisi poikkeuksellisesti kohtuuttomia seurauksia.

Hankintalain esitöiden (HE 190/2009 vp s. 72) mukaan markkinaoikeuden on tutkittava kaikki olennaiset näkökohdat voidakseen todeta, onko sopimuksen vaikutukset pidettävä voimassa yleiseen etuun liittyvistä syistä. Tällaisia poikkeustilanteita voivat olla esimerkiksi kansanterveyden vaarantumiseen liittyvät uhkatilanteet. Pykälässä yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä on tarkoitettu ensisijaisesti muita kuin hankintasopimuksen osapuolten taloudellisia etuja. Tällaiset suoraan sopimukseen liittyvät taloudelliset edut, kuten tehottomaksi toteamisesta osapuolille syntyvät kustannukset, voivat olla yleisen edun mukaisia vain sellaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa kustannukset ovat kohtuuttomia.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Liikenneviraston ja Promist Oy:n välisen urakkasopimuksen tehottomaksi määräämisestä aiheutuva urakoitsijan vaihtuminen merkitsisi sitä, että sprinklerurakkaa varten jo tehdyt Promist Oy:n sammutusjärjestelmän mukaiset suunnitelmat eivät olisi enää käyttökelpoisia vaan ne jouduttaisiin ennen urakan toteuttamista uusimaan. Tämä viivästyttäisi valituksen kohteena olevan sprinklerurakan täytäntöönpanon lisäksi koko Kehäradan käyttöönottoa ja aiheuttaisi siten haittaa sprinklerurakasta allekirjoitetun hankintasopimuksen sopijaosapuolten lisäksi myös useille muille tahoille ja myös laajasti yleiselle edulle. Markkinaoikeus katsoo, että mainitut haitat ovat esitetyn selvityksen perusteella tässä tapauksessa niin merkittäviä, että ne muodostavat hankintalain 97 §:ssä tarkoitetun yleiseen etuun liittyvän pakottavan syyn tehottomuusseuraamuksen määräämättä jättämiselle. Näin ollen myös valittajan vaatimus tehottomuusseuraamuksen määräämisestä on hylättävä.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintayksikkö on edellä todetun mukaisesti menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut Promist Oy:n tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta. Koska valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukaisista tarjouksista hinnaltaan halvin, valittajalla on ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintayksikkö on näin ollen määrättävä maksamaan valittajalle hyvitysmaksu.

Hankintalain 95 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan arvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Hankintalain esitöiden (HE 190/2009 vp s. 70) mukaan hankintalain 95 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi erityiseksi syyksi voidaan katsoa esimerkiksi hankintayksikön laiminlyönnin tai virheen valittajalle aiheuttama vahinko, mukaan lukien valittajan menettämän liikevoiton määrä, sekä hankintayksikön virheen laatu ja menettelyn erityinen moitittavuus.

Hankintayksikön ja tarjouskilpailun voittaneen Promist Oy:n välisen hankintasopimuksen arvonlisäveroton arvo on tässä tapauksessa ollut 989.300 euroa. Valittajan tarjouksen arvonlisäveroton arvo on ollut 1.538.000 euroa. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa on hankintalain 95 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityinen syy ylittää hyvitysmaksun suuruudelle asetettu hankintasopimuksen arvoon sidottu kymmenen prosentin raja, kun otetaan huomioon hankintayksikön virheelliseen toimintaan liittyvät seikat kokonaisuudessaan sekä hankintayksikön menettelyn valittajalle aiheuttamat kustannukset ja vahinko. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus harkitsee hyvitysmaksun määräksi 200.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, jota arvioitaessa on otettu huomioon se, että valittajalle hankintaoikaisu-vaatimuksen laatimisesta aiheutuneita kuluja ei ole pidettävä tässä asiassa korvattavina oikeudenkäyntikuluina. Vastaavasti hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Valittaja on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Marioff Corporation Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus määrää Liikenneviraston maksamaan Marioff Corporation Oy:lle hyvitysmaksuna 200.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Liikenneviraston korvaamaan Marioff Corporation Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Muut vaatimukset hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vain lainvoimaisen päätöksen nojalla.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Pasi Yli-Ikkelä.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 12.8.2016

taltionumero 3316.