Market Court dismisses compensation claim for failed tender but orders reimbursement of legal costs.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court dismissed the applicant's claim for monthly compensation due to the lack of a real possibility to win a hypothetical fair tender. While the court acknowledged the procurement authority's procedural errors in not re-tendering services after the contract ended, it held that retrospective assessment of a fair outcome was too uncertain. Consequently, the court ordered the authority to reimburse the applicant's legal costs of 2,900 euros plus interest, finding it unreasonable for the applicant to bear these costs given the authority's mistakes.
Legislator headnote
AI generatedPublic Procurement Act 94/1994, s. 89; Public Procurement Act 94/1994, s. 94: A compensation claim for a failed tender is only valid if the applicant can demonstrate with sufficient certainty that they would have won the contract in a procedurally correct process; however, the procuring entity must reimburse legal costs if the dispute arose from their procedural errors.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
ASIAN TAUSTA
Virtain kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 11.10.2007 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta ateriapalvelujen hankinnasta sopimus-kaudelle 1.1.2008–31.12.2009 ja optiokaudelle 1.1.–31.12.2010.
Virtain kaupungin sosiaalilautakunta on 12.12.2007 tekemällään hankintapäätöksellä § 125 valinnut Ravintola ja pitopalvelu X Ky:n tarjouksen ja sulkenut Y Ruokapaja Ky:n tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.
Hankintayksikkö on 5.6.2013 irtisanonut ateriapalveluiden tuottamisesta Ravintola ja pitopalvelu X Ky:n kanssa 25.1.2008 tehdyn sopimuksen 12.8.2013 lukien.
Hankinnan toteutunut arvo vuosina 2011–2013 on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 101.039,38 euroa.
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
Valitus
Vaatimukset
Y Ruokapaja Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua 15.000 euroa kuukaudessa 1.1.2011 alkaen 12.8.2013 saakka.
Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.900 eurolla arvonlisävero lisättynä viivästyskorkoineen.
Perusteet
Valittaja ei ole saanut hankintayksiköltä vastausta tiedusteluunsa siitä, miten Virtain toimintakeskuksen ja kehitysvammaisten asuntolan ruokapalvelut on järjestetty varsinaisen sopimuskauden ja optiovuoden jälkeen 1.1.2011 alkaen. Hankintayksikkö on menetellyt hankintalain vastaisesti, kun se ei ole kilpailuttanut ruokapalvelua viimeistään 31.12.2010 päättyneen sopimuskauden päätyttyä. Kaupunki ei ole ilmoittanut siitä, että ruokapalvelu olisi järjestetty kaupungin omana työnä. Valittajalla olisi ollut realistiset mahdollisuudet voittaa asianmukaisesti järjestetty tarjouskilpailu.
Vastine
Vaatimukset
Virtain kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.
Perusteet
Virtain kaupunki on irtisanonut 25.1.2008 Ravintola ja pitopalvelu X Ky:n kanssa tekemänsä sopimuksen 12.8.2013 lukien. Tämän jälkeen valituksen kohteena olevat ruokapalvelut ovat siirtyneet kaupungin oman toiminnan piiriin. Ruokahuollon keskittämisen suunnittelu on aloitettu jo vuonna 2010 asettamalla tarkoitukseen selvitysryhmä, mutta toteutus on venynyt aina vuoteen 2013 asti. Syytä uudelle kilpailutukselle ei näin ollen ole ollut. Kilpailutus on jäänyt toteuttamatta tänä aikana.
Virtain kaupungin ja Ravintola ja pitopalvelu X Ky:n välinen sopimus on jatkunut optiovuoden päättymisen jälkeen 31.12.2010 toistaiseksi voimassaolevana siitä erikseen kirjallisesti sopimatta. Ruokapalvelu on maksanut kaupungille arvonlisäverottomana vuonna 2011 42.519,31 euroa, vuonna 2012 36.348,32 euroa ja vuonna 2013 22.171,75 euroa. Palvelun hinta on ollut sopimuskauden umpeuduttua koko ajan sama.
Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertaamista vuoden 2007 hintojen perusteella ei voida pitää riittävänä osoituksena valittajan realistisista mahdollisuuksista voittaa tarjouskilpailu. Ei voida tehdä oletusta, että tarjoajina olisivat olleet vain tarjouskilpailun vuonna 2007 voittanut yritys ja valittaja, ja tarjouskilpailu olisi käyty näiden välillä.
Vastaselitys
Valittaja on antanut vastaselityksen.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten ja muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään.
Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankinta-menettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 5 §:n 13 kohdan mukaan suorahankinnalla tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankinta-ilmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista.
Hankintalain 67 §:n mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan 27 ja 28 §:ssä säädetyin edellytyksin.
Hankintalain 27 §:n 1 kohdan mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan muun ohella, jos avoimessa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia taikka sopivia tarjouksia ja alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta. Pykälän 3 kohdan mukaan suorahankinta on edelleen mahdollinen, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.
Koska suorahankinta on poikkeus yleiseen kilpailuttamisvelvollisuuteen, sen käyttöedellytyksiä on tulkittava suppeasti. Lisäksi suorahankinta-säännöksiin vetoavan hankintayksikön on esitettävä selvitys siitä, että suorahankinnalle asetetut edellytykset täyttyvät.
Markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan Virtain kaupunki on hankkinut ateriapalveluita, joiden ennakoitu kokonaisarvo on ylittänyt selvästi hankintalain 15 §:n mukaisen kynnysarvon, Ravintola ja pitopalvelu X Ky:ltä ajalla 1.1.2011–12.8.2013 tekemättä päätöksiä asiasta. Hankintayksikkö on näin toimien tosiasiassa hankkinut kysymyksessä olevia palveluita sanotulta yhtiöltä suorahankintana edellä mainitun ajan.
Markkinaoikeus toteaa, ettei hankintayksikkö ole esittänyt tai edes pyrkinyt esittämään selvitystä siitä, että hankintalain edellä mainituissa suorahankintasäännöksissä suorahankinnalle asetetut edellytykset olisivat esillä olevassa asiassa täyttyneet. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että suorahankinnan tekemiselle säädetyt edellytykset eivät ole nyt esillä olevassa asiassa täyttyneet ja hankintayksikön olisi siten tullut kilpailuttaa hankinta hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.
Seuraamusten määrääminen
Hankintayksikön ilmoituksen mukaan ateriapalveluiden hankinta on jo tehty. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.
Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.
Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.
Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä. Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön hankintamenettely olisi merkinnyt hankintasäännösten mukaisen tarjouskilpailun järjestämistä. Käytännössä toteutumatta jääneen tarjouskilpailun lopputuloksen jälkikäteiseen arviointiin liittyy epävarmuustekijöitä, koska tiedossa ei ole esimerkiksi se, millaisia tarjouksia tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat olisivat tehneet. Näin ollen asiassa ei voida jälkikäteen myöskään luotettavasti todeta, miten valittajan tarjous olisi menestynyt virheettömässä hankintamenettelyssä.
Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole perusteita riittävällä varmuudella todeta, että valittajalla olisi ollut hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä hankintamenettelyssä. Hyvitysmaksun edellytykset eivät näin ollen täyty. Vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on siten hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.
Valittaja on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Virtain kaupungin korvaamaan Y Ruokapaja Ky:n oikeudenkäyntikulut 2.900 eurolla viivästyskorkoineen.
Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola ja markkinaoikeustuomarit Ari Wirén ja Olli Wikberg.
HUOMAA
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudsta.