Market Court dismisses complaint against public procurement decision due to insufficient justification despite procedural flaws.

ASIAN TAUSTA

Valkeakosken Seudun Kehitys Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 27.3.2013 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta markkinointitehtäviä koskevasta hankinnasta neljän vuoden sopimuskaudelle.

Valkeakosken Seudun Kehitys Oy on 15.5.2013 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Viestintätoimisto Tulus Oy:n tarjouksen, mitä päätöstä hankintayksikkö on sittemmin 20.5.2013 tekemällään päätöksellä täsmentänyt korjaamalla siinä olleen yhden tarjoajan pisteytystä koskeneen laskuvirheen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 120.000 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimus on allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Elido Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevat hankintapäätökset ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Perusteet

Tarjouspyynnössä asetetut tarjousten vertailuperusteet ovat olleet epätasapuoliset. Tarjouksen valintaan on liikaa vaikuttanut voittaneen tarjoajan aikaisempi yhteistyösopimus hankintayksikön kanssa.

Tarjouspyynnön mukaan suurin painoarvo on ollut hinnalla. Tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan tarjous on kuitenkin ollut kallein. Voittanut tarjoaja on myös käyttänyt referensseinä aiemmin hankintayksikölle tehtyä mainosmateriaalia, mikä on tehnyt kilpailutuksesta epätasapuolisen.

Vastine

Vaatimukset

Valkeakosken Seudun Kehitys Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 500 eurolla.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintamenettelyssä valittajan esittämin tavoin virheellisesti.

Hankintasopimus voittaneen tarjoajan kanssa on allekirjoitettu 18.6.2013, sillä hankintayksikkö ei ole ollut tietoinen valituksen tekemisestä.

Valittajan vastaselitys

Valittaja on esittänyt vastaselityksessään muun ohella, että kilpailutusta ja tarjousten arviointia ei ole tehty objektiivisesti, vaan kilpailutuksessa on suosittu hankintayksikölle tuttua yhteistyökumppania. Voittanut tarjoaja on saanut referensseistä täydet viisi pistettä. Voittaneen tarjoajan referensseistä kuusi on ollut hankintayksikön itsensä aikaisemmin tilaamia töitä. On kyseenalaista, kun työn tilaaja pisteyttää itse tilaamansa työt parhaiksi.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Viimeksi mainitun säännöksen esitöistä (HE 190/2009 vp s. 47) ilmenee, että hankintayksikön tulee joko hankintapäätöksessä tai siihen liittyvissä muissa asiakirjoissa kertoa ratkaisuun vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu lain velvoitteita. Tarjousvertailun osalta perustelut tulee esittää sellaisella tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksen sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa muihin tarjouksiin. Tarjousvertailusta tulee selkeästi ilmetä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Tarjousvertailusta tulee esimerkiksi käydä ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt hankintayksikön menetelleen hankinnassa virheellisesti ensinnäkin siinä, että tarjouspyynnön vertailuperusteet on asetettu epätasapuolisesti.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n ostopalveluina hankittavista markkinointipalveluista. Tarjouspyynnön kohdan 9 "Valintaperuste" mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen vertailuperusteina hinta (painoarvo 40 %), referenssit (painoarvo 30 %) ja henkilöt (painoarvo 30 %).

Referenssejä koskevan vertailuperusteen osalta tarjouspyynnössä on kyseisessä yhteydessä esitetty "Palveluntarjoajan referenssit ja kokemus tarjottavien tehtävien hoitamisesta, VASKEn ydintehtävien toimialaosaaminen" ja henkilöitä koskevan vertailuperusteen osalta vastaavasti "Palvelun toteutukseen osallistuvien henkilöiden koulutus ja osaaminen".

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat. Tarjouspyyntöä ei saa kuitenkaan laatia siten, että se kohtelisi tarjoajia syrjivästi tai epätasapuolisesti.

Huomioon ottaen kysymyksessä olevan hankinnan kohde sekä edellä selostettu kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden ilmoittamisesta tarjouspyynnössä markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä asetetut vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen eikä niiden käyttäminen vertailuperusteina ainakaan lähtökohtaisesti ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Valittaja on esittänyt hankintayksikön menetelleen hankinnassa virheellisesti myös sikäli, ettei tarjousten vertailua ole suoritettu tasapuolisesti.

Hankintapäätöksen liitteenä on ollut erillinen asiakirja, jossa on kunkin tarjouskilpailuun osallistuneen tarjoajan osalta ilmoitettu edellä kerrottujen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden osalta tarjouksille annetut pisteet. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan hankintapäätöksessään tai mainitussa päätöksen liitteenä olleessa arviointilomakkeessa perustellut eri tarjouksille antamiaan pistemääriä eri vertailuperusteiden osalta sanallisesti lainkaan.

Hankintapäätöksestä ei näin ollen ole ilmennyt, miten tarjouksia on kunkin vertailuperusteen osalta vertailtu suhteessa toisiinsa ja mihin tarjousten sisällöllisiin eroavaisuuksiin suoritettu pisteytys ja hankintapäätös ovat perustuneet.

Kyseinen hankintayksikön menettely huomioon ottaen asiassa ei ole mahdollista arvioida suoritettua tarjousten vertailua. Sen sijaan markkinaoikeus katsoo, että jättämällä hankintapäätöksessä ilmoittamatta, miten tarjouksia on kunkin vertailuperusteen osalta vertailtu ja mihin tarjouksissa olleisiin tietoihin ja eroihin tarjoajan valinta on perustunut, hankintayksikkö ei ole perustellut hankintapäätöstään riittävästi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 18.6.2013. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta kuitenkaan vaatinut hyvitysmaksun määräämistä, vaan ainoastaan seuraamusta, jota markkinaoikeus ei voi edellä todetusta hankintamenettelyn virheestä huolimatta määrätä tilanteessa, jossa hankintasopimus on jo tehty. Tämän johdosta valitus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus hylkää Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Petri Rinkinen ja Olli Wikberg.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.