Market Court voids illegal direct award, bans execution, denies damages but orders litigation costs.

ASIAN TAUSTA

Juupajoen kunnanvaltuusto on 23.9.2013 tekemällään päätöksellä § 52 päättänyt hankkia kunnan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja virkavastuulla olevia tehtäviä suorahankintana Pihlajalinna Oy:ltä ajalle 1.1.2014–31.12.2014. Hankinnasta on julkaistu suorahankintaa koskeva ilmoitus 27.9.2013.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on suorahankintaa koskevan ilmoituksen mukaan ollut noin 7.000.000 euroa.

Juupajoen kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) ja Pihlajalinna Oy eivät ole allekirjoittaneet lopullista hankintasopimusta.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Attendo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus kieltää päätöksen täytäntöönpanon väliaikaisena järjestelynä. Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 378.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Suorahankintapäätös on hankintasäännösten vastainen. Suorahankintapäätöksen perusteena ei ole ollut tilanne, jossa sopimuksen tekeminen hankintayksikön ja Pihlajalinna Oy:n välillä olisi ollut ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja olisi voitu noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.

Suorahankinta on mahdollinen, jos kaikki julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 27 §:n 3 kohdassa mainitut ehdot täyttyvät. Säännöksen käyttöala on tiukasti rajattu. Lain esitöiden (HE 50/2006 vp) mukaan suorahankinta on poikkeus yleiseen kilpailuttamisvelvoitteeseen, ja sen käyttöedellytyksiä on tulkittava suppeasti.

Juupajoen kunnanvaltuustolla ja -hallituksella on jo pitkään ollut tiedossa, että Kangasala–Pälkäne–Orivesi -terveydenhuollon yhteis-toiminta-alue, johon Juupajoen kunta on vuodesta 2011 alkaen kuulunut, loppuu 31.12.2013. Tämä tieto on vahvistettu, kun Kangasalan kunta on 14.11.2011 irtisanonut koko yhteistoiminta-alueen sopimuksen päättymään 31.12.2013 Oriveden kaupungin irtaannuttua yhteistoiminta-alueesta aiemmin. Juupajoen kunnan olisi tullut välittömästi alkaa valmistautua sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen itse jo 14.11.2011 saamansa tiedon jälkeen ja samalla alkaa valmistella mahdollista kuntaliitosta Oriveden kaupungin kanssa. Palvelujen suorahankinta ei ole ollut ehdottoman välttämätöntä, vaan sille on ollut olemassa muitakin vaihtoehtoja. Hankintayksiköllä olisi ollut riittävästi aikaa järjestää hankinnasta avoin kilpailutus tai vaihtoehtoisesti päättää järjestää palvelut itse.

Juupajoen kunta on tiedottanut sosiaali- ja terveysministeriötä 16.11.2012 sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen liittyvistä ongelmistaan. Juupajoen kunnalla on ollut jo syksyn 2012 aikana tieto siitä, että kunnan tulee varautua siihen, että sen tulee erittäin todennäköisesti järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut 1.1.2014 alkaen itse.

Valtiovarainministeriö on 6.3.2013 ohjeistanut Juupajoen kuntaa käynnistämään yhteistyöneuvottelut Oriveden kaupungin kanssa välittömästi, jotta sosiaali- ja terveyspalvelut voitaisiin tuottaa jo vuoden 2014 alusta lukien.

Juupajoen kunnanvaltuusto on 20.5.2013 antanut valtiovarainministeriölle selvityksen, jossa se ei ole kuitenkaan ottanut kantaa mahdolliseen kuntaliitokseen eikä ole aloittanut konkreettisia kuntaliitosneuvotteluja Oriveden kaupungin kanssa.

Juupajoen kunnanvaltuusto on kokouksessaan 20.5.2013 reagoinut 14.11.2011 alkaneeseen tilanteeseen sillä tavoin, että se on valtuuttanut kunnanhallituksen toteuttamaan valmistelevia toimenpiteitä, joita varautuminen terveydenhuollon omaan järjestämisvastuuseen edellyttää. Juupajoen kunnanvaltuusto on 20.5.2013 esittänyt kahta vaihtoehtoa tilanteen ratkaisemiseksi: 1) Kangasalan kunta jatkaa terveyspalvelujen järjestämistä Juupajoelle vielä vuoden 2014 tai 2) Juupajoen kunta ottaa terveyspalvelujen järjestämisvastuun itselleen.

Juupajoen kunta on 2.10.2013 toimittanut Terveyspalvelualan liitolle vastauksen liiton tekemään selvityspyyntöön. Selvityksestä ilmenee, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistaminen ei ole ollut välttämätöntä, koska Juupajoen kunnalle olisi joka tapauksessa tarjottu palveluja Kangasalan kunnalta tai Tampereen kaupungilta. Pelkästään kustannussäästöjen hakeminen tai kustannusten välttäminen ei ole peruste suorahankinnalle.

Kyseessä ei ole ollut sellainen hankintalain suorahankintaa koskeva kiiretilanne, jossa sopimuksen tekeminen Pihlajalinna Oy:n kanssa olisi ollut ehdottoman välttämätöntä. Juupajoen kunnan olisi omilla toimillaan ja huolellisemmin asiaan valmistautumalla tullut ottaa huomioon, että palvelujen järjestäminen itse tai niiden kilpailuttaminen avoimella hankintakilpailulla on erittäin todennäköistä. Vielä suorahankintapäätöksen tekemisen yhteydessä hankintayksiköllä olisi edelleen ollut mahdollisuus määräaikojen puitteissa järjestää sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta avoin kilpailutus tai päättää järjestää palvelut itse.

Hankintayksikön palvelutuotantoa koskeva kiire on aiheutunut suurelta osin kunnanvaltuuston ja -hallituksen omien toimien seurauksena ja puutteellisena vaihtoehtojen selvittämisenä eikä se ole aiheutunut hankintayksiköstä riippumattomista syistä hankintalain tarkoittamassa mielessä. Kyseessä ei ollut sellainen tilanne, jota hankintayksikkö ei ole voinut kohtuudella ennakoida.

Juupajoen kunnanhallituksen päätöksestä 17.9.2013 § 148 käy ilmi, että 26.8.2013 pidetyssä valtuuston iltakoulussa on todettu, että sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinta avoimella menettelyllä voisi niukasti olla vielä mahdollista toteuttaa määräaikojen puitteissa, mutta palvelutoiminnan käynnistyminen vuoden 2014 alussa voisi olla vaarassa johtuen toimintojen siirtymiseen tarvittavan ajan lyhyydestä. Kunnanvaltuusto on omalla lausunnollaan vahvistanut sen, että avoimen hankintamenettelyn järjestäminen ei ole ollut täysin mahdotonta ja suorahankinta ei ole ollut ainoa sen käytettävissä ollut vaihtoehto.

Juupajoen kunnanhallituksen päätöksestä 17.9.2013 § 148 käy ilmi, että kunta ei ole lähtenyt aiemmin valmistautumaan kilpailuttamisprosessiin, koska ministeriön neuvottelut ovat olleet kesken. Tämä peruste ei kuitenkaan ole hankintalain 27 §:n mukainen, koska kyseessä ei ole ollut lain tarkoittama kiiretilanne, jossa hankinnan tekeminen Pihlajalinna Oy:ltä olisi ollut ehdottoman välttämätöntä.

Ministeriö on jo 14.6.2013 lähettämässään kirjeessä ohjeistanut Juupajoen kuntaa asiassa. Viimeistään tämän jälkeen on ollut täysin Juupajoen kunnanvaltuuston käsissä päättää sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisesta avoimella hankintamenettelyllä.

Mikään ei olisi estänyt kunnanvaltuustoa tekemästä päätöstä sosiaali- ja terveyspalvelujen avoimesta kilpailuttamisesta vuodelle 2014 ja samanaikaisesti käynnistämästä kuntaliitosneuvotteluja Oriveden kaupungin kanssa vuoden 2015 alusta lukien. Joka tapauksessa on selvää, että näihin molempiin vaihtoehtoihin olisi tullut varautua myös jo huomattavasti aikaisemmin.

Juupajoen kunnanhallituksen 17.9.2013 päätöksessään § 148 tekemä johtopäätös siitä, että kunnan perusterveydenhuollon kilpailuttaminen vain vuodeksi ei ole kiinnostava palvelun tarjoajan näkökulmasta, on täysin kestämätön. Kyseessä on arvoltaan seitsemän miljoonan euron arvoinen kokonaisulkoistus, joka olisi herättänyt muidenkin yksityisten palveluntuottajien kiinnostuksen avoimella hankintamenettelyllä. Valittaja on aikaisemmin ilmaissut kiinnostuksensa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta.

Suomessa on aiemmin järjestetty kolme vastaavanlaista hankintaa koskevaa tarjouskilpailua. Rääkkylän kunta on kilpailuttanut sosiaali- ja terveyspalvelut syksyllä 2012, Puolangan kunta kesällä 2012 ja Tohmajärven kunta syksyllä 2012. Valittaja on voittanut kaikki nämä tarjouskilpailut. Hyvitysmaksun määräämiselle on edellytykset.

Hankintayksikkö on rikkonut hankintalain säännöksiä. Valittajan oikeusturvan kannalta olisi epäedullista, mikäli suorahankintaa jatkettaisiin edes väliaikaisesti markkinaoikeuden päätökseen saakka. Markkinaoikeuden tulee kieltää hankinnan jatkaminen myös väliaikaisena järjestelynä jo ennen markkinaoikeuden päätöstä.

Vastine

Vaatimukset

Juupajoen kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.880 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittajan vaatimus hankinnan kieltämisestä väliaikaisesti markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi on perusteeton. Hankintayksiköllä on lakisääteinen velvollisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen eikä hankintaa tämän vuoksi voida lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Kunnan lakisääteisten palveluiden järjestämistä ei voida keskeyttää markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi myöskään sillä perusteella, että väliaikainen sopimus saattaa tuottaa etua valittajan kanssa samoilla markkinoilla kilpailevalle taholle. Hankinnan väliaikainen järjestäminen ei estä markkinaoikeuden mahdollisesti määräämien seuraamusten toteuttamista.

Kangasalan kunta on irtisanonut Kangasala–Pälkäne–Orivesi–Juupajoki -yhteistoiminta-alueen sopimuksen päättymään 31.12.2013 sen jälkeen, kun Oriveden kaupunki on ensin sopimuksesta irtautunut.

Hankintayksikkö ei pysty tuottamaan sosiaali- ja terveyspalveluja ilman yhteistyötä naapurikuntien ja/tai yksityisten palveluntuottajien kanssa. Juupajoen kunnassa on pieni terveysasema (lääkärin vastaanotto, hammaslääkäri, terveydenhoitajat, laboratorio, fysioterapia). Kaikki muut terveyspalvelut ja sosiaalipalveluista merkittävä osa tuotetaan tällä hetkellä Orivedeltä, Kangasalalta tai Tampereelta.

Kangasala–Pälkäne–Orivesi–Juupajoki -yhteistoiminta-alueen purkau-tumisen jälkeen hankintayksikkö on toistuvasti ja lukuisten neuvotteluiden avulla pyrkinyt kuntayhteistyöhön joko Oriveden ja Tampereen -yhteistoiminta-alueen tai Kangasalan ja Pälkäneen

yhteistoiminta-alueen kanssa. Hankintayksikkö on pyrkinyt siihen, että hankintayksikkö ja Kangasalan kunta jatkaisivat yhteistyötä, kunnes kuntaliitosneuvottelut Oriveden kaupungin kanssa saadaan päätökseen ja vaihtoehtoisesti siihen, että hankintayksikkö voisi aloittaa yhteistyön Tampereen kaupungin kanssa etupainotteisesti jo vuoden 2014 alusta.

Valtiovarainministeriöstä on pyritty ratkaisemaan tilannetta neuvotteluin ja ministeriön ohjauskirjeellä. Neuvottelut on käynnistetty maaliskuun 2013 alussa ja valtion ohjauskirje kuntiin on saatu 14.6.2013. Terveyspalvelujen turvaamiseksi ministeriö on suosittanut Juupajoen kunnalle kuntaliitosselvityksen käynnistämistä ja esittänyt, että kunnan terveyspalvelut vuonna 2014 järjestettäisiin Oriveden kaupungin kanssa Tampereen kaupungin tuottamina. Tampereen kaupunki on kuitenkin kieltäytynyt 14.8.2013 Juupajoen kunnan palvelujen järjestämisestä huolimatta valtiovarainministeriön esityksestä.

Juupajoen kunnanvaltuusto on 20.5.2013 esittänyt Oriveden kaupungille kuntaliitosneuvottelujen käynnistämistä. Oriveden kaupunginvaltuusto on hyväksynyt esityksen ja virallisesti neuvottelut on aloitettu elokuussa 2013 ja ne on tarkoitus saattaa päätökseen tammikuussa 2014. Neuvottelujen tavoitteena on kuntaliitos vuonna 2015, mikäli kunnat aikanaan neuvottelutuloksen hyväksyvät.

Juupajoen kunta on ollut pakotettu ottamaan omalle vastuulleen lakisääteisten terveyspalvelujen järjestämisen vuodeksi 2014. Juupajoen kunta on luottanut viimeiseen saakka, että kuntayhteistyö ratkaisisi tilanteen varsinkin, kun kuntaliitosneuvottelut on käynnistetty. Yhteistyöneuvottelujen venyminen syksyyn 2013 on ollut Juupajoen kunnasta riippumatonta. Mahdollisten yhteistyökuntien lopulliset vastaukset on saatu valtiovarainministeriön asettamasta aikataulusta johtuen vasta alkusyksystä.

Ensimmäiset neuvottelut Juupajoen kunnan liittymisestä Orivesi–Tampere -yhteistoiminta-alueeseen on käyty jo 25.9.2012. Lisäksi hankintayksikkö on aloittanut jo joulukuussa 2012 neuvottelut kuntaliitoksesta Oriveden kaupungin kanssa.

Hankintayksikkö on 25.9.2012 lähtien selvittänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista ja yhteistoiminta-alueisiin liittymistä. Hankintayksikkö ei ole viivytellyt asian valmistelussa ja palveluiden järjestämisessä. Hankintayksikkö on aloittanut palveluiden järjestämistä koskevan valmistelun riittävän ajoissa. Hankintayksikön tilanteessa kiireen ei siten voida katsoa johtuneen hankintayksikön toimista, vaan päinvastoin hankintayksikkö on tehnyt kaiken mahdollisen voidakseen liittyä toiseen edellä mainituista yhteistoiminta-alueista tai perustaa kuntaliitoksen Oriveden kaupungin kanssa.

Hankintayksikkö on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä toiminut valtiovarainministeriön edellyttämällä tavalla ja pyrkinyt yhteistoiminta-alueen jäseneksi. Valtiovarainministeriön ohjauksesta johtuen hankintayksikkö ei ole lähtenyt aiemmin valmistautumaan kilpailuttamisprosessiin, vaan on käynnistänyt kuntaliitosneuvottelut, kuten ministeriö on edellyttänyt. Hankintayksikkö on valinnut kuntaliitosneuvottelut varsinkin, kun 1.7.2013 voimaan tullut kuntien rakennelaki on asettanut selvitysvelvollisuuden kunnille.

Hankintayksikön mahdollisuuksia neuvotella yhteistoiminta-alueen jäsenyydestä ja kuntaliitoksesta on kuitenkin rajoittanut valtion vastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat rakenneneuvottelut, jotka ovat vaihtuvine työryhmineen ja määräaikoineen vaikuttaneet kuntien mahdollisuuksiin tehdä yhteistoiminta-alueita ja kuntaliitoksia koskevia päätöksiä. Kuntien päätöksenteko on rajoittunut rakenneneuvotteluiden ollessa kesken. Selvää on, etteivät kuntien päättävät elimet voi tehdä päätöksiä ennen kuin valtion asettamat linjaukset ovat selvillä. Näin ollen kuntien päätöksenteko on viivästynyt rakenneuudistuksen valmistelun siirtyessä.

Valtiovarainministeriö on 21.8.2012 toimittanut kunnille kirjeen, jossa ministeriö on todennut, että valtioneuvosto tulee tarvittaessa käyttämään sille puitelaissa myönnettyä oikeutta päättää kuntien liittymisestä yhteistoiminta-alueeseen. Ministeriön kirjeestä käy selkeästi ilmi ministeriön vahva tahto puuttua kuntien pyrkimyksiin irtaantua yhteistoiminta-alueista tuottaakseen terveyspalvelut itse.

Valtioneuvoston linjauksen perusteella hankintayksiköllä on ollut perusteltu syy luottaa siihen, että viimeistään valtioneuvoston päätöksellä hankintayksikkö voi liittyä joko Kangasalan tai Tampereen yhteistoiminta-alueeseen, jolloin hankintayksikön puitelain mukaiset velvoitteet olisivat täyttyneet.

Yhteistoiminta-alueisiin liittymisen estymiseen on siten ollut täysin hankintayksiköstä riippumaton, ennalta arvaamaton syy. Äärimmäinen kiire on johtunut hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä ja hankinnan järjestäminen on ehdottoman tärkeää potilasturvallisuuden takaamiseksi.

Hankintayksikkö on vasta syksyllä 2013 saanut tiedon siitä, ettei Kangasalan kunta tai Tampereen kaupunki ministeriön suosituksesta huolimatta ota järjestämisvastuulleen hankintayksikön sosiaali- ja terveyspalveluita. Hankintayksikölle on siten jäänyt huomattavan lyhyt aika valmistella sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutukset siten, että palvelut olisi voitu ottaa käyttöön potilasturvallisesti 1.1.2014 alkaen.

Hankinta olisi voitu toteuttaa valtuuston päätöksentekohetkellä avoimen menettelyn määräaikojen puitteissa edellyttäen, että hankintailmoitus olisi julkaistu välittömästi. Hankinnan kilpailuttamista ei ollut valmisteltu aikaisemmin, koska hankintayksikkö oli perustellusti luottanut palveluiden järjestymiseen yhteistoiminnan muodossa. Hankinnan luonteen kannalta on välttämätöntä, että kilpailutus valmistellaan huolella ja tarjouspyyntöasiakirjoissa tulee huomioiduksi palveluiden järjestäminen siten, että potilasturvallisuus on varmistettu. Kilpailutuksen jälkeen jäljelle jäänyt aika palveluiden käynnistämiseen olisi ollut niin lyhyt, että lakisääteisten palveluiden tuottamisen aloittaminen olisi ollut vaarassa. Olisi ollut hyvin todennäköistä, ettei palveluita olisi saatu käynnistettyä viipymättä edellisen sopimuskauden päättymisen jälkeen.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään todennut, että joidenkin palveluiden osalta Juupajoen kunnalla olisi mahdollisuus hankkia palvelut yhteistyökunnilta. Esimerkiksi vammaispalvelut ja lääkäripäivystyksen Kangasalan kunta on ilmoittanut myyvänsä tarvittaessa Juupajoen kunnalle. Tampereen kaupunki on myös ilmoittanut, että Juupajoen kunnalla on tarvittaessa mahdollisuus hankkia palveluja heidän kauttaan Oriveden kaupungissa sijaitsevista toimipisteistä, mutta tietoa palvelujen kustannuksista tai kustannustasosta ei ole saatu.

Juupajoen kunnalla ei ole ollut mahdollisuutta arvioida palveluiden kustannuksia, mikäli Juupajoen kunta hankkisi osan sosiaali- ja terveyspalveluista Tampereen kaupungilta. Mikäli palveluita hankittaisiin Kangasalan kunnalta, kustannukset ylittäisivät hankintayksikön kyseisiin palveluihin varatun budjetin. Hankintayksiköllä on siten ollut oikeus hankkia palvelut kokonaisuudessaan suorahankintana.

Valittajan vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on perusteeton. Hyvitysmaksu ei vallitsevan käytännön mukaan tule lainkaan kyseeseen suorahankintatilanteissa. Tällaisissa tilanteissa on mahdotonta selvittää, olisiko jollakin tarjoajalla ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Tämä lähtökohta on todettu myös korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa (KHO 2006:49).

Valittaja on myös virheellisesti esittänyt, että valittajan hankintayksikölle toimittamassa hintaindikaatiosta olisi nähtävissä valittajan mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu, mikäli hankintayksikkö olisi järjestänyt hankinnasta avoimen tarjouskilpailun. Hintaindikaatiolla ei ole merkitystä arvioitaessa sitä, olisiko valittajalla ollut todellinen mahdollisuus voittaa avoimella menettelyllä järjestetty tarjouskilpailu. Lopulliset tarjoushinnat olisivat määräytyneet laaditun tarjouspyynnön sisällön ja hankinnan laajuuden mukaisesti. Ei siten voida luotettavalla todennäköisyydellä osoittaa, että valittajan tarjoushinnat olisivat olleet mainitun hintaindikaation mukaiset.

Oikeuskäytännössä on suhtauduttu pidättyvästi hyvitysmaksun määräämiseen kaikissa niissä tilanteissa, joissa ei voida varmuudella tietää, millaiseksi virheettömästi toteutettu tarjouskilpailu olisi muodostunut. Tällaisia tilanteita ovat etenkin ne, joissa kilpailutusta ei ole lainkaan järjestetty. Epävarmuustekijöiden määrä on tällöin niin suuri, ettei hyvitysmaksun määräämiselle ole löydettävissä mitään perusteita.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Pihlajalinna Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 6.607,65 eurolla viivästyskorkoineen.

Pihlajalinna Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus toimittaisi sille myös Attendo Oy:n valituksen liitteet 3, 5 ja 7.

Perusteet

Suorahankintaan on ollut hankintayksiköstä riippumaton ja ennalta arvaamaton syy. Tarve suorahankinnalle on johtunut aikaisemman kuntayhteistyön kariutumisesta, valtiovallan ohjauksen tehottomuudesta ja ennakoimattomista takaiskuista uuden kuntayhteistyön käynnistämisessä vuodelle 2014.

Tehty suorahankintapäätös on väliaikainen ja koskee vain vuotta 2014. Jos Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin liittyminen ei toteudu, Juupajoen kunta kilpailuttaa palvelut tavanomaisesti vuodelle 2015. Suorahankinta on tehty voimassaoloajan osalta vain siinä laajuudessa kuin se on ehdottoman välttämätöntä.

Pihlajalinna Oy:n on hyvin vaikea ottaa kantaa Attendo Oy:n väitteisiin ilman vaatimuksessa mainittuja liitteitä. Näiden liitteiden salaisuus vaarantaa siten Pihlajalinna Oy:n oikeusturvan.

Vastaselitys

Attendo Oy on esittänyt, ettei mikään säännös olisi estänyt hankintayksikköä käyttämästä hankinta-asiantuntijaa hankinnan valmistelussa.

Kevään 2013 mittaan on näyttänyt koko ajan todennäköisemmältä, että sosiaali- ja terveyspalvelut joudutaan järjestämään itse. Tätä tukee myös valittajan sekä kuultavan kesän 2013 aikana osoittama kiinnostus kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista kohtaan. Peruste suorahankinnalle ei ole ollut sellainen, jota kunnanvaltuusto ei ole voinut kohtuudella ennakoida.

Hankintayksikkö on itsekin myöntänyt hankinnan olleen vielä "niukasti mahdollinen". Tämä jo yksistään on riittävä indisio siitä, että suorahankinta ei ole ollut ehdottoman välttämätön, hankintayksiköstä riippumattoman äärimmäisen kiireen vuoksi siten, että määräaikoja ei voisi noudattaa.

Rääkkylän kunnassa hankinta on onnistuttu toteuttamaan avoimena kilpailutuksena, vaikka hankintailmoitus on julkaistu 1.8.2013. On selvää, että sellaisessakin tilanteessa, jossa katsottaisiin, että Juupajoen kunta olisi vasta 14.8.2013 ymmärtänyt, että sen tulee järjestää itse lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelunsa 1.1.2014 alkaen, neljä ja puoli kuukautta on ollut tähän täysin riittävä aika. Keskimääräinen kilpailutuksen läpivientiin menevä aika on yleensä noin puolitoista kuukautta.

Juupajoen kunnanhallituksen suorahankintapäätös on tehty 23.9.2013 eli reilu kuukausi sen jälkeen, kun on riidattomasti ollut täysin selvää, että Juupajoen kunta joutuu itse järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että Juupajoen kunta on tällä välillä valmistellut asiaa Pihlajalinna Oy:n kanssa.

Merkintä

Merkitään, että markkinaoikeus on 21.10.2013 lähettänyt tiedoksi Pihlajalinna Oy:lle Attendo Oy:n valituksen liitteet 5 ja 7.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Tiedon antaminen asiakirjasta

Pihlajalinna Oy kuultavana on vaatinut, että sille annetaan Attendo Oy:n valituksen liite 3.

Attendo Oy:n valituksen liite 3 sisältää tietoa muun ohella Attendo Oy:n hankintayksikön kanssa käydyistä neuvotteluista. Valittaja on ilmoittanut kyseisen liitteen sisältävän valittajalle tärkeitä liike- ja ammattisalaisuuksia.

Valituksen liitteenä oleva edellä mainittu asiakirja on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten kuultavan esittämän vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain (381/2007) 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta.

Julkisuuslain 11 §:n 3 momentin mukaan, jos asiakirja kuuluu oikeudenkäyntiaineistoon, asianosaisen tiedonsaantioikeudesta on voimassa, mitä siitä säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 tai 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan tai avustajallaan ei ole oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin.

Kun otetaan huomioon asian jäljempänä ilmenevä lopputulos, edellä mainitun asiakirjan ei voida katsoa vaikuttaneen asian käsittelyyn markkinaoikeudessa eikä kyseisen asiakirjan antamatta jättäminen siten myöskään vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Kuultavan vaatimus on näin ollen hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään.

Pykälän 2 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 5 §:n 13 kohdan mukaan suorahankinnalla tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista.

Hankintalain 67 §:n ensimmäisen virkkeen mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan 27 ja 28 §:ssä säädetyin edellytyksin.

Hankintalain 27 §:n 3 kohdan mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.

Edellä mainittua lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 50/2006 vp, s. 76) on todettu, että lakiehdotuksen 27 ja 28 §:ssä esitetyt suorahankinnan edellytykset ovat tyhjentäviä Koska suorahankinta on poikkeus yleiseen kilpailuttamisvelvoitteeseen, sen käyttöedellytyksiä on tulkittava suppeasti. Kansallisessa lainsäädännössä ei ole myöskään mahdollista säätää hankintadirektiiviä laajemmin suorahankintojen käyttöedellytyksistä.

Suorahankinnan edellytysten oikeudellinen arviointi

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintasopimus on ollut välttämätöntä tehdä, koska sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on hankintayksikön lakisääteisiin velvollisuuksiin kuuluva tehtävä. Yhteistoiminta-alueiden kanssa käytyjen neuvottelujen ja valtiovarainministeriön ohjauskirjeen perusteella hankintayksiköllä on ollut perusteltu syy luottaa siihen, että hankintayksikön sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään joko Tampereelta tai Kangasalalta. Yhteistoiminta-alueisiin liittymisen estymiseen on ollut täysin hankintayksiköstä riippumaton, ennalta arvaamaton syy. Lisäksi hankintayksiköllä on ollut perusteltu syy luottaa siihen, että valtiovallan ohjauksella pienen kunnan terveyspalvelut voidaan turvata.

Valittaja on esittänyt, että perustetta suorahankinnalle ei ole ollut, koska suorahankinnan tekeminen ei ole ollut käsillä olevassa tilanteessa hankintalaissa edellytetyllä tavalla ehdottoman välttämätöntä. Palvelun tuotantoa koskeva kiire ei ole aiheutunut hankintayksiköstä riippumattomasta ja ennalta arvaamattomasta syystä vaan hankintayksikön omista toimista.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö voi valita suorahankinnan silloin, kun sopimuksen tekeminen on ollut ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Asiassa ei ole esitetty, että suorahankinnalle olisi muita hankintalain 27 §:n mukaisia syitä.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, tuottaako se palvelut omana työnään vai hankkiiko se palvelut kilpailuttamalla. Kilpailuttaessaan palvelut hankintayksikön on kuitenkin käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Edellä mainittuja periaatteita tulee noudattaa myös silloin, kun hankintayksikkö arvioi suorahankinnan edellytysten olemassaoloa. Koska suorahankinta on poikkeus yleiseen kilpailuttamisvelvoitteeseen, sen käyttöedellytyksiä on tulkittava suppeasti.

Valituksenalaisessa asiassa hankinnan kohteena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja virkavastuulla olevia tehtäviä ajalla 1.1.–31.12.2014. Asiassa on selvää, että hankinnan kohteena olevien lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden keskeytyksetön järjestäminen on ehdottoman välttämätöntä. Hankintayksikön mukaan se ei pysty tuottamaan näitä palveluja ilman yhteistyötä naapurikuntien ja/tai yksityisten palveluntuottajien kanssa. Asiassa on kuitenkin vielä ratkaistavana, onko kysymyksessä ollut tilanne, jossa hankintayksikkö ei ole voinut noudattaa hankinnan kilpailuttamiselle säädettyjä määräaikoja hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.

Markkinaoikeus toteaa, että kiireen tulee johtua hankintayksikön ulkopuolisista syistä. Perusteen on lisäksi oltava äkillinen ja sellainen, jota hankintayksikkö ei ole kohtuudella voinut ennakoida. Säännöksen tarkoittamaksi kiireeksi ei siten voida katsoa hankintayksikön viivyttelyä hankinnan toteuttamisessa.

Kyseessä olevat palvelut on järjestetty vuoden 2011 alusta lukien Kangasala–Pälkäne–Orivesi–Juupajoki -yhteistoiminta-alueen muodos-sa. Kangasalan kunta on 14.11.2011 irtisanonut yhteistoiminta-alueen sopimuksen päättymään 31.12.2013 sen jälkeen kun Oriveden kaupunki oli ensin sopimuksesta irtautunut.

Valtiovarainministeriö on pyrkinyt ratkaisemaan tilannetta neuvotteluin ja ohjauskirjeellä. Valtiovarainministeriön edustajat ovat 6.3.2013 todenneet, että Juupajoen kunnalle tulee löytää kestävä ratkaisu, jolla sen palvelut turvataan vuoden 2014 ajan. Vaikka Juupajoen kunta ja Oriveden kaupunki ryhtyisivät selvittämään yhdistymistä, sillä ei pystytä turvaamaan Juupajoen kunnan palveluita vielä vuonna 2014. Ohjauskirjeellä 14.6.2013 ministeriö on suosittanut Juupajoen kunnalle kuntaliitosselvityksen käynnistämistä ja esittänyt, että Juupajoen kunnan terveyspalvelut vuonna 2014 järjestettäisiin samassa kokoonpanossa Oriveden kaupungin kanssa, mikä käytännössä olisi tarkoittanut, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen olisi hoitanut Tampereen kaupunki.

Juupajoen kunnanvaltuusto on 20.5.2013 esittänyt Oriveden kaupungille kuntaliitosneuvottelujen käynnistämistä. Virallisesti neuvottelut on aloitettu elokuussa 2014 tavoitteena kuntaliitos 2015, mikäli kunnat hyväksyvät neuvottelutuloksen.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on pyrkinyt siihen, että hankintayksikkö ja Kangasalan kunta jatkaisivat yhteistyötä, kunnes kuntaliitosneuvottelut Oriveden kaupungin kanssa saadaan päätökseen ja vaihtoehtoisesti siihen, että hankintayksikkö voisi aloittaa yhteistyön Tampereen kaupungin kanssa etupainotteisesti jo vuoden 2014 alusta. Kangasalan kunta on ilmoittanut kesäkuussa 2013, ettei se järjestä Juupajoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluja. Tampereen kaupunki on 19.6.2013 ilmoittanut hankintayksikölle, että kaupunginhallitus tulee käsittelemään asian elokuussa 2013. Tampereen kaupunki on 14.8.2013 ilmoittanut, ettei se tule ottamaan hankintayksikön palveluiden järjestämisvastuuta.

Kunnanvaltuusto on 20.5.2013 valtuuttanut kunnanhallituksen toteuttamaan valmistelevia toimenpiteitä, joita varautuminen terveydenhuollon omaan järjestämisvastuuseen edellyttää. Kunnanhallituksen pöytäkirjasta 27.8.2003 § 139 käy ilmi, että hankintayksikkö on harkinnut myös mahdollisuutta järjestää palvelut osittain omana toimintanaan ja joidenkin palveluiden osalta muiden kuntien tuottamina.

Kunnanhallituksen 17.9.2013 pidetyn kokouksen pöytäkirjasta § 148 ilmenee, että elokuun lopussa 26.8.2013 pidetyssä valtuuston iltakoulussa on todettu, että sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinta avoimella menettelyllä voisi niukasti olla vielä mahdollista toteuttaa määräaikojen puitteissa, mutta palvelutoiminnan käynnistyminen 2014 vuoden alussa voisi olla vaarassa johtuen toimintojen siirtymiseen tarvittavan ajan lyhyydestä. Tämän vuoksi on selvitetty myös suorahankintamenettelyn soveltuvuutta.

Hankintayksikkö on lisäksi markkinaoikeudelle toimittamassaan vastineessa esittänyt, että kilpailuttaminen avoimella menettelyllä kunnanvaltuuston päätöksentekohetkellä olisi ollut mahdollista, jos hankintailmoitus olisi julkaistu välittömästi.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön kiire ei ole johtunut hankintayksiköstä riippumattomasta ja ennalta arvaamattomasta syystä, jonka nojalla hankintasopimus olisi voitu tehdä kilpailuttamatta. Suorahankinnan tekemiselle säädetyt edellytykset eivät ole täyttyneet ja hankintayksikön olisi tullut kilpailuttaa hankinta julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden edellyttämällä tavalla. Myöskään kuntaliitosneuvottelut eivät ole olleet esteenä sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamiselle, koska mahdollinen kuntaliitos Oriveden kaupungin kanssa ei toteudu ainakaan ennen vuotta 2015.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Asian lopputulos huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten taikka muiden julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan (1 kohta), kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä (2 kohta), velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä (3 kohta) ja määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä (4 kohta).

Hankintalain 95 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu toimenpide saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat taikka jos valitus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Hankintayksikkö on ilmoituksensa mukaan tehnyt kuultavan kanssa väliaikaisen hankintasopimuksen ajalle 1.1.–31.12.2014.

Markkinaoikeudella on harkintavaltaa seuraamusten määräämisessä. Markkinaoikeuden tulee kuitenkin harkintavaltaansa käyttäessään ottaa huomioon tehokkaan oikeussuojan toteutuminen sekä hankintalainsäädännön tavoitteet. Näin ollen virheelliseen hankintamenettelyyn tulee ensisijaisesti puuttua 94 §:n 1 momentin

1–3 kohdassa luetelluilla ensisijaisilla seuraamuksilla eli reaalikeinoilla. Samoin seuraamusta määrätessään markkinaoikeuden on otettava huomioon, missä määrin menettelyvirhe on vaikuttanut asianosaisen tehokkaan oikeussuojan toteutumiseen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain mukaiset reaalikeinot ovat nyt lähtökohtaisesti markkinaoikeuden käytettävissä. Muutoksenhaun kohteena oleva suorahankintaa koskeva hankintapäätös voidaan siten kumota ja hankintayksikköä kieltää jatkamasta sen täytäntöönpanoa. Mikäli Juupajoen kunta aikoo edelleen toteuttaa tässä asiassa kyseessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen tulee järjestää hankinnasta hankintasäännösten mukainen tarjouskilpailu.

Asiassa ei ole esitetty, että suorahankintapäätöksen täytäntöönpanon jatkamisen kieltäminen aiheuttaisi hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleiselle edulle suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat.

Nyt kyseessä olevassa asiassa hankintayksikön virheelliseen menettelyyn voidaan edellä todetulla tavalla osin puuttua hankintalain 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa säädetyillä reaalikeinoilla. Attendo Oy:n hyvitysmaksuvaatimus on näiltä osin hylättävä. Asiassa on kuitenkin vielä arvioitava hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisten hyvitysmaksun edellytysten täyttymistä siltä osin kuin hankinta on jo toteutettu.

Hankintalain 95 §:n esitöiden (HE 190/2009 vp, s. 69) mukaan hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä on, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voitaisiin määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Valittaja on esittänyt, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi, jos kilpailutus olisi toteutettu virheettömästi. Valittaja on tältä osin vedonnut ennen muuta siihen, että Suomessa on aiemmin järjestetty kolme vastaavanlaista hankintaa koskevaa tarjouskilpailua, jotka kaikki valittaja on voittanut. Lisäksi valittaja on ilmoittanut toimittaneensa hankintayksikölle hintaindikaation ja käyneensä neuvotteluja hankintayksikön kanssa.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Pihlajalinna Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus kumoaa Juupajoen kunnanvaltuuston 23.9.2013 tekemän suorahankintapäätöksen § 52. Markkinaoikeus kieltää Juupajoen kuntaa jatkamasta sanotun päätöksen täytäntöönpanoa. Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus hylkää Attendo Oy:n vaatimuksen hyvitysmaksun määräämisestä.

Markkinaoikeus velvoittaa Juupajoen kunnan korvaamaan Attendo Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Juupajoen kunnan ja Pihlajalinnan Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pasi Yli-Ikkelä ja Riitta Hämäläinen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.