Market Court dismisses bid protest where procurement authority did not follow rules despite alleged financial support to winner.

ASIAN TAUSTA

Liikenteen turvallisuusvirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.1.2012 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta toimistotyön tukipalveluiden hankinnasta vähintään 31.12.2015 asti kestävälle sopimuskaudelle.

Liikenteen turvallisuusvirasto on 30.3.2012 tekemällään hankintapäätöksellä (TRAFI/787/02.03.01/2012) valinnut Henkilöstöpalvelu Argent Oy:n tarjouksen.

Liikenteen turvallisuusvirasto on 27.4.2012 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä hylännyt Astropolistieto Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 5.000.000-7.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Astropolistieto Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 13.210 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittaneella tarjoajalla ei ole ollut riittäviä taloudellisia edellytyksistä hankinnan toteuttamiseksi ja kykyä kantaa projektin riskejä tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta.

Voittaneen tarjoajan pääomarakenne on ollut kevyt sekä emoyhtiön että koko konsernin osalta eikä pääomarakennetta ole edes yritetty vahvistaa. Voittaneen tarjoajan pääomarakenne ei kestä merkittävää riskinottoa, jota nyt kyseessä oleva hankinta edellyttää. Vuoden 2010 tilinpäätökseen perusteella yhtiön omavaraisuus on ollut kriittisen alhainen. Myös yhtiön maksuvalmius on ollut sen tarjouksesta ilmi käyvien tietojen perusteella välttävä.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen taloudellinen epärealistisuus on ollut omiaan edelleen lisäämään sen taloudelliseen tilanteeseen liittyvää riskiä. Palvelun tuottamiseen tarvittava henkilökunnan määrä huomioon ottaen palvelun tuottaminen voitollisena voittaneen tarjoajan tarjoamalla hinnalla ei ole voinut olla mahdollista, vaikka palkkakustannukset Espanjassa ovatkin edullisemmat kuin Suomessa. Kun vielä otetaan huomioon tiedonsiirtokustannukset ja rajat ylittävästä tietoturvasta aiheutuvat lisäkustannukset, on selvää, ettei voittaneen tarjoajan tarjous ole ollut taloudellisesti realistinen.

Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Palvelun tarjoamiseen ei ole varattu riittävästi työntekijöitä. Tarjous olisi tälläkin perusteella tullut sulkea tarjouskilpailusta ennen tarjousten vertailua.

Palvelun tuottamiseen vaadittavan henkilökunnan määrä on valittajan arvion mukaan noin 40 henkilöä, joista vähintään viiden työntekijän on työskenneltävä Suomessa. Hankinnan kohteena oleva palvelun suorittaminen on korkeaa ammattitaitoa vaativaa viranomaispalvelua, jota ei voida tehdä niin sanottuna täytetyönä. Palvelun tuottaminen edellyttää oman vastaajaryhmän, joka ei voi osallistua muun tyyppiseen työhön työpäivän aikana. Lisäksi päivittäisten puhelumäärien hallinta on erittäin haasteellista. Hankintayksikkö on itsekin päätöksensä sivulla 5 todennut, että voittaneen tarjoajan resurssit tehtävän hoitamiseen eivät ole olleet riittävät.

Hankintayksikkö ei ole riittävällä tavalla varautunut tietoturvariskeihin, joita voittaneen tarjoajan palvelun mukainen järjestely aiheuttaa. Palvelun toteuttamiseen ulkomailta käsin liittyvät tietoturvanäkökohdat olisi tullut ottaa huomioon hankintailmoituksessa. Kyseessä oleva palvelu on virkavastuulla suoritettavaa toimintaa ja viranomaistoimintaa. Hankintayksikkö ei hankintapäätöksessään ole lainkaan ottanut huomioon riskiä kansalaisten oikeusturvan vaarantumista, esimerkiksi tietoturvanäkökohtiin liittyen.

Neljä voittaneen tarjoajan työntekijöistä on siirtynyt sille hankintayksikön palveluksesta, minkä johdosta on syytä epäillä, onko puolueettomuusperiaatetta noudatettu tarjouspyyntöä laadittaessa.

Valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun, jos hankintayksikkö olisi sulkenut voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen tarjouskilpailusta hankintasäännösten edellyttämällä tavalla.

Vastine

Vaatimukset

Liikenteen turvallisuusvirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.334 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on katsonut kaikkien tarjouksen jättäneiden tarjoajien täyttäneen asetetut soveltuvuusvaatimukset.

Hankintayksiköllä ei ole ollut aihetta katsoa, että voittaneella tarjoajalla ei olisi riittäviä taloudellisia edellytyksiä hankinnan toteuttamiseen taikka kykyä kantaa toimituksen riskejä. Riskiluokituksensa perusteella voittanut tarjoaja on pienen riskin omaava yritys, joten se on täyttänyt tarjoajan soveltuvuudelle tarjouspyynnössä asetetut ehdottomat edellytykset taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteen osalta. Sitä ei ole siten tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että palvelun suorittamiseen tarjotaan ennalta määritelty henkilömäärä. Vaikka valittaja on katsonut, että hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamiseen tarvitaan vähintään 40 työntekijää, niin tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö toinen tarjoaja pystyisi suorittamaan palvelua pienemmällä henkilömäärällä.

Tarjousten laatuvertailussa on sen sijaan yhtenä osatekijänä vertailtu käyttöönottoprojektin projektisuunnitelman toteutettavuutta vertailemalla tarjottuja työmääräarvioita ja tarjottuja resursseja käyttöönottoprojektin aikatauluvaatimuksiin. Hankintapäätöksen maininta resursseista on liittynyt käyttöönottoprojektisuunnitelman laadun arvioimiseen eikä kyse ole ollut tarjoajien soveltuvuuden arvioimisesta.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut hankintayksikön sopimuksissaan käyttämä ja palveluntuottajilta edellyttämä tietoturvaliite. Hankintayksikkö suorittaa myös tietoturvatarkastuksen voittaneen tarjoajan kanssa ennen toiminnan aloittamista ja sopimuskumppanin tulee täyttää hankintayksikön edellyttämät tietoturvavaatimukset. Hankintayksikkö myös ohjeistaa valitsemiaan toimittajia toiminnassa vaadittavasta tietoturvasta. Palvelun osittainen toteuttaminen Espanjassa ei tarkoita sitä, että henkilötietoja ei käsiteltäisi henkilötietolain edellyttämällä tavalla. Espanjasta käsin hoidettava palvelu ei tietoturvanäkökulmasta eroa Suomessa tapahtuvasta palveluntarjonnasta tai aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia. Hankintayksikkö on edellyttänyt sopimuskumppaniensa noudattavan henkilötietolain velvoitteita sekä hankintayksikön tietoturvaliitettä ja tähän liittyvää ohjeistusta.

Hankintayksikkö on kohdellut kaikkia tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä. Sillä seikalla, että neljä entistä hankintayksikön virkamiestä työskentelee nykyisin voittaneen tarjoajan palveluksessa ja heidän palkkansa on valtion virkamieslain perusteella maksanut 15.2.2012 saakka hankintayksikkö, ei ole ollut mitään merkitystä hankintamenettelyssä. Tarjouspyyntö on laadittu suurelta osin Ajoneuvohallintokeskuksen vuonna 2007 käyttämän tarjouspyynnön mallin mukaisesti. Myöskään sillä seikalla, että valittaja on ollut hankintayksikön sopimuskumppani saman palvelun tarjoamisessa edellisen kilpailutuksen perusteella, ei ole ollut merkitystä hankintamenettelyssä.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Henkilöstöpalvelu Argent Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.860 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt tarjouspyynnössä ilmoittamallaan tavalla ja arvioinut voittaneen tarjoajan taloudellisen kantokyvyn ja vakavaraisuuden saamansa talous- ja luottokelpoisuusraportin perusteella. Asiassa ei ole ollut perusteita tulla toiseen johtopäätökseen.

Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty mitään tiettyä henkilömäärää sen paremmin käyttöönottoprojektille kuin palvelun tuottamisellekaan. Valittaja on antanut hankintapäätöksessä olevalle maininnalle lausunnonantajan resurssien riittämättömyydestä virheellisen merkityksen. Valittajan viittaamassa hankintapäätöksen maininnassa ei ole ollut kyse siitä, että voittaneella tarjoajalla ei hankintayksikön mukaan olisi ollut resursseja toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Valittaja ei ole tietoturvariskiä koskevien väitteiden osalta edes esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous olisi ollut tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö on täysin riittävästi ottanut tämän asian huomioon tarjouspyynnössään. Tarjouspyyntöön on liitetty tietoturvallisuutta koskeva liite, jonka noudattamiseen jokaisen tarjoajan on tullut sitoutua ja lisäksi on edellytetty, että tarjoajalla on määritelty ja hyväksytty tietoturvapolitiikka. Tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden vuoksi hankintayksikkö ei olisi voinut asettaa tarjoajia eri asemaan riippuen siitä, missä maassa palvelu toteutetaan. Valituksessa esitetyt viittaukset virkavastuuseen ja oikeusturvanäkökohtiin ovat epäselviä eivätkä perustu hankintasäännöksiin.

Vastaselitys

Valittaja on muun ohella esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on todennäköisesti tehty alhaisilla työmääräarvioilla eikä se siksi vastaa todellista hankintatarvetta. Tarjoushinnat ovat keskenään vertailukelpoiset vain, mikäli tarjoajien hinnat perustuvat yhtäläisille työmääräarvioille. Tarjousten vertailukelpoisuuden turvaamiseksi hankintayksikön olisi tullut asettaa tietyt työmääräarviot, joiden pohjalta tarjoajat olisivat ilmoittaneet hintansa. Hintojen vertailukelpoisuutta on ollut syytä epäillä koska, voittaneen tarjoajan julkisessa tarjouksessa työmääräarvioita koskevat sarakkeet ovat olleet merkittynä liikesalaisuuksiksi.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on valittajan vastaselityksen johdosta antamassaan lausumassa selvittänyt, että voittanut tarjoaja on tarjouksensa liitteenä olleessa hintalomakkeessa käyttänyt hankintayksikön esitäyttämiä työmääräarviotietoja, kuten muutkin tarjoajat ja ilmoittanut kappalehintansa niille varatuille sarakkeille. Tarjoukset ovat näin ollen olleet hintojen osalta keskenään vertailukelpoisia.

Tarjouspyynnössä ei ole asetettu ehdottomia määrällisiä vaatimuksia palvelun toteuttamiseen varattavaa henkilöstömäärä koskien. Tarjoaja vastaa oman liiketoimintansa harjoittamisesta sekä siitä, kuinka paljon se varaa resursseja kunkin hankinnan toteuttamiseen. Tarjoajalla on vastuu myös siitä, että se kykenee täyttämään sopimusvelvoitteensa.

Hankintayksikkö on toimittanut lausumansa liitteenä voittaneen tarjoajan tarjouksen hintaliitteen, josta hankintayksikön asettamat työmääräarviot ovat ilmenneet ja kyseinen liite on markkinaoikeuden toimesta annettu tiedoksi valittajalle.

Hankintayksikkö on markkinaoikeuden pyytämässä lisäselvityksessä lausunut seuraavan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 56 §:ää koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 100) on todettu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa ja että menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Ehdokkaiden tai tarjoajien rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvien vaatimusten ja tarjoajien valinnassa käytettävien perusteiden on oltava suhteellisia, puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta.

Hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä.

Edellä mainitun säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 107) mukaan hankintayksiköllä on oikeus hylätä hankinnan edellyttämään suoritukseen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset. Poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle hankinnasta aiheutuvien riskien kuten tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioiminen. Hylkäämisen tulee perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Voittaneen tarjoajan soveltuvuus

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja ei ole ollut taloudellisesti riittävän kantokykyinen ja vakavarainen tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla ja, että voittaneen tarjoajan taloudellisesti epärealistinen tarjous on ollut omiaan heikentämään sen taloudellista kantokykyä.

Tarjouspyynnön kohdassa 9.1 ”Tarjoajan soveltuvuutta koskevat vaatimukset” on muun ohella asetettu tarjoajan soveltuvuudelle vaatimus, jonka mukaan sen on oltava taloudellisesti riittävän kantokykyinen ja vakavarainen hankinnan kohteen toimittamiseen tilaajalle.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä on ollut Suomen Asiakastieto Oy:n Rating Alfa raportti.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voittaneen tarjoajan tarjouksen ja lisäselvityksen perusteella voinut harkintavaltansa puitteissa todeta, että voittanut tarjoaja on täyttänyt hankintayksikön ennalta ilmoittamat tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen liittyvät vähimmäisvaatimukset. Kun otetaan huomioon, ettei hankintayksikkö ole arvioinut muidenkaan tarjoajien soveltuvuutta muita kuin tarjouspyynnössä ilmoittamiaan perusteita soveltaen eikä hankintayksikkö ole sulkenut tarjouskilpailusta yhtään tarjoajaa sillä perusteella, ettei tarjouspyynnön kyseinen rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvä vaatimus olisi täyttynyt, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt tarjoajia kohtaan syrjivästi, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta edellä todetuilla valittajan esittämillä perusteilla.

Hankintayksikkö on lisäksi pyytänyt voittaneelta tarjoajalta hankintalain 63 §:ään perustuen lisäselvitystä siitä, onko yhtiön tarjous ollut kyseisessä pykälässä tarkoitetulla tavalla poikkeuksellisen alhainen. Hankintayksikkö on tarjouksessa esitettyjen tietojen sekä saamansa lisäselvityksen perusteella katsonut, että voittanut tarjoaja on ollut kykenevä tarjoamaan tarjouspyynnön mukaista palvelua.

Tarjouksen hylkääminen alihintaisuuden perusteella samoin kuin siihen liittyvän selvityksen pyytäminen on hankintalain 63 §:n sanamuodosta ilmenevin tavoin hankintayksikön harkintavallassa. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on tältäkin osin toiminut sille hankintasäännösten mukaan kuuluvan harkintavallan puitteissa katsoessaan, että voittanut tarjoaja kykenee tarjoamaan tarjouspyynnön mukaisia palveluita eikä sitä ole ollut syytä sulkea alihintaisena tarjouskilpailusta.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska palvelun tarjoamiseen ei ole varattu riittävästi työntekijöitä eikä voittaneen tarjoajan tarjouksen hinnoittelu ole perustunut samoille työmääräarvioille kuin muiden tarjoajien tarjoukset.

Tarjouspyynnön kohdassa 2.1 ”Hankinnan kohde ja tavoitteet” on muun ohella todettu, että hankinnan kohteena on ollut kokonaispalvelu, joka sisältää ajoneuvoverotuksen avustavan neuvontapalvelun, rekisteröinti-, tietopalvelu-, ajokortti- ja ammattiliikenneneuvonnan sekä Liikenteen turvallisuusviraston puheluiden välityksen eteenpäin oikealle taholle. Hankinnan kohteena on niin ikään ollut tietojen päivitystehtäviä, asiakirjatilausten vastaanotto ja sähköpostineuvonta. Tehtävät on kuvattu tarkemmin tarjouspyynnön liitteessä 1.

Tarjouspyynnön kohdan 4 ”Hankinnan kohteen tarkempi määrittely” alakohdassa 4.1 ”Käyttöönottoprojekti” on muun ohella pyydetty tarjoajia liittämään tarjoukseensa ehdotus projektisuunnitelmaksi, joka sisältää kuvauksen toimittajan vetämästä käyttöönottoprojektista mukaan lukien aikataulut, vastuut ja eritellyn tehtäväluettelon henkilötyömäärineen. Alakohdassa 4.2 ”Neuvontapalvelut” on kuvattu hankinnan kohteena olevien neuvontapalveluiden sisältöä ja viitattu niiden tarkemman sisällön ja vaatimusten osalta tarjouspyynnön liitteeseen 1. Alakohdassa 4.3 ”Tekniset vaatimukset/raja-pintakuvaukset” on selvitetty muun ohella, että tarjouspyynnön liitteessä 2 on kuvattu palvelun tekniset vaatimukset ja tekninen toteutustapa.

Tarjouspyynnön liitteenä 1 on ollut palvelukuvaus, jossa on kuvattu hankinnan kohteena olevat palvelut. Palvelukuvauksessa on muun ohella selvitetty mitä eri tehtäviä palveluntarjoajan tulee suorittaa sekä annettu tietoja palveluajoista, puheluiden määristä ja kestosta sekä sähköpostien ja tallennusten määristä ja niihin käytettävästä ajasta. Tarjouspyynnön liitteenä 10 on ollut liite, jossa on ilmoitettu hankintayksikön arviot puheluiden, sähköpostien ja päivitysten keskimääräisistä vuosittaisista kappalemääristä sekä arviot niiden keskimääräisistä käsittelyajoista.

Tarjouspyynnön kohdassa 6 ”Palvelun kustannukset” tarjoajia on pyydetty ilmoittamaan seuraavat arvonlisäverottomat hinnat: käyttöönottoprojektin kokonaishinta, mahdolliset tilaajan pyytämät lisätyöt tuntihintana, vastatun puhelun kappalehinta neuvontapuhelinpalvelussa, vastatun puhelun kappalehinta välityspalvelussa, päivitystehtävien kappalehinta, sähköpostineuvonnan kappalehinta, välitetyn sähköpostin kappalehinta. Nämä hinnat on tullut tarjouksessa ilmoittaa tarjouspyynnön liitteellä 5.

Tarjouspyynnön liitteenä 5 olleessa tarjouslomakkeessa on ollut sarake ”kappalehinta euroa (alv 0 %)”, johon on tullut merkitä kunkin edellä mainitun palvelun kohdalle palvelun kappalehinta ja lisäksi lomakkeessa on ollut sarake, jossa kunkin palvelun kohdalla, käyttöönottoprojektia lukuun ottamatta, on ollut esitäytettynä vertailussa käytettävä kappalearvio. Tarjouslomakkeessa on lisäksi ollut vielä sarake, johon on tullut merkitä kyseisen palvelun kokonaishinta. Käyttöönottoprojektia lukuun ottamatta kunkin palvelun vuosihinta on laskettu kertomalla palvelun kappalehinta vertailussa käytettävällä kappalearviolla. Palveluiden vuosihinnat ja käyttöönottoprojektille ilmoitettu hinta on lopuksi laskettu yhteen.

Tarjouspyynnön kohdan 10.2 ”Arviointiperusteet” alakohdan 1 ”Kokonaishinta – painoarvo 60 %” mukaan arviointiperusteena on liitteen 5 mukaisesti laskettu kokonaistaloudellisesti halvin hinta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä hankinnan kohde on edellä kerrotulla tavalla määritelty kuvaamalla palvelulajit työmääräarvioineen. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu ehdottomia vaatimuksia palvelun tarjoamiseen tarvittavien työntekijöiden määrää koskien. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut kappalehintansa hankintayksikön edellyttämällä tavalla käyttäen tarjouspyynnön liitteenä ollutta hintalomaketta, kuten muutkin tarjoajat. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan sitoutunut tuottamaan palvelun tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla ja laajuudessa ja hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajan ilmoittamiin tietoihin. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei näin ollen ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti katsoessaan, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja, että tarjoukset ovat olleet hintojen osalta tarjouspyynnön mukaisia ja keskenään vertailukelpoisia.

Muut väitteet

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole hankintailmoituksessa huomioinut tietoturvariskejä, jotka voivat liittyä palvelun tuottamiseen ulkomailta käsin.

Tarjouspyynnön liitteenä 8 on ollut hankintayksikön sopimuksissaan käyttämä ja palveluntuottajilta edellyttämä tietoturvaliite, jonka noudattamiseen sitoutuminen on ollut tarjouspyynnön kohdan 5 mukaan ehdoton vaatimus. Voittanut tarjoaja on tarjouksensa liitteellä 4 ”Tarjoajaa ja tarjottavaa palvelua koskevat vaatimukset” ilmoittanut sitoutuvansa edellä mainitun liitteen 8 mukaisiin tietoturvavaatimuksiin varauksetta. Hankintayksikkö on lisäksi ilmoittanut suorittavansa tietoturvatarkastuksen valitun tarjoajan kanssa ennen toiminnan aloittamista.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö voi itse vapaasti valita, kuinka se haluaa määritellä hankinnan kohteen. Hankintayksiköllä on ollut harkintavaltansa puitteissa oikeus määritellä palvelun toteuttamisen edellyttämä tietoturvan taso ja asettaa sen mukaiset vaatimukset palveluntarjoajille edellä kuvatulla tavalla. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella hankintayksikön olisi tältä osin katsottava menetelleen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Valittaja on myös esittänyt, ettei hankintamenettelyssä ole noudatettu hyvän hallinnon puolueettomuusperiaatetta koska neljä hankintayksikön työntekijää on siirtynyt voittaneen tarjoajan palvelukseen lähiaikoina.

Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla ratkaista, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden säännöksessä mainittujen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeudella ei sen sijaan ole toimivaltaa tutkia hankintayksikön toimintatapojen laillisuutta yleisesti. Hankintayksikön menettelyä on siten arvioitava tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksen pohjalta.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan neljä hankintayksikön palveluksessa palveluneuvojan tehtävissä työskennellyttä virkamiestä on siirtynyt voittaneen tarjoajan palvelukseen palveluneuvojiksi. Hankintayksikkö on siirtymisen jälkeen maksanut heidän palkkansa 16.2.2011 ja 15.2.2012 välisenä aikana virkamieslain 20 §:n nojalla. Hankintayksikkö on ilmoittanut aloittaneensa tarjouskilpailun valmistelun 16.2.2011 jälkeen ja hankintamenettely on edennyt siten, että 13.1.2012 päivätty tarjouspyyntö on saatettu julkiseksi 18.1.2012 julkaistulla EU-hankintailmoituksella. Tarjousten antamiselle varattu aika on päättynyt 29.2.2012. Hankintapäätös, jolla hankintayksikkö on valinnut voittaneen tarjoajan tarjouksen, on tehty 30.3.2012.

Hankintalain 64 §:n mukaan jos tarjoajana on hankintayksikön omaan organisaatioon kuuluva yksikkö taikka, jos tarjoaja on saanut tai on saamassa hankintayksiköltä tarjoushintaan vaikuttavaa taloudellista tukea, hankintayksikön tulee tarjousten vertailussa ottaa huomioon sille aiheutuvat todelliset tarjoushintaan vaikuttavat seikat, kuten edellä mainittu taloudellinen tuki. Edellä mainitun säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 109) mukaan tuen huomioimista koskeva velvoite liittyy vain tarjoajan hankinnan tekevältä hankintayksiköltä saamaan, tarjoushintaan vaikuttavaan, taloudelliseen apuun.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on antanut voittaneelle tarjoajalle taloudellista tukea, kun se on edellä kerrotulla tavalla maksanut neljän entisen hankintayksikön työntekijän palkat vuoden ajalta, vaikka työntekijät ovat työskennelleet voittaneen tarjoajan palveluksessa. Huomioon ottaen hankinnan arvo 7 miljoonaa euroa ja ajankohta, jolloin tukea on annettu, tuella ei kuitenkaan voida katsoa olleen vaikutusta tarjoushintaan. Tämän vuoksi tukea ei ole pidettävä hankintalain 64 §:n tarkoittamana tukena, joka olisi tullut ottaa huomioon tarjousten vertailussa.

Vaikka hankintayksikön menettely on voinut olla omiaan antamaan vaikutelman siitä, että hankintamenettelyn osallistujia ei olisi kohdeltu tasapuolisesti, markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella, ettei asiassa ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella hankintayksikön olisi katsottava menetelleen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Ottaen lisäksi huomioon hankintamenettelyn vaiheet ei ole kohtuutonta, että myös hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus hylkää Liikenteen turvallisuusviraston ja Henkilöstöpalvelu Argent Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet ylituomari Kimmo Mikkola ja markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari ja Kristiina Kemetter.

HUOMAA:

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.