Market Court dismisses bid protest where plaintiff failed to prove they could have won despite procedural errors.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court dismissed the bid protest against a municipal procurement decision for mowing services. Although the court found the municipality violated the Public Procurement Act by evaluating bids solely on price despite a multi-criteria tender document, it ruled that the plaintiff could not claim damages. The plaintiff's bid was the most expensive of four submitted, and they failed to demonstrate that a corrected process would have allowed them to win over the third-cheapest bidder. Consequently, the statutory conditions for awarding compensation were not met.
Legislator headnote
AI generatedPublic Procurement Act 2009, s. 72; s. 94; s. 95: A procurement authority's failure to follow evaluation criteria constitutes a procedural error, but compensation is only awarded if the aggrieved bidder proves they had a real chance of winning under correct procedures.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
ASIAN TAUSTA
Nivalan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.9.2012 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta kaupungin kiinteistöjen IV-kanavien nuohousta koskevasta hankinnasta.
Nivalan kaupungin tekninen johtaja on 19.10.2012 tekemällään hankintapäätöksellä § 100 valinnut Hyvä Ilma Rakennuspalvelut –nimisen yrityksen tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 57.000 euroa.
Hankintasopimus on allekirjoitettu 15.11.2012. Sopimuksessa esitetyn perusteella töiden on tullut alkaa vuoden 2012 viikolla 48 ja olla valmiit seuraavan vuoden viikolla 4.
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
Valitus
Vaatimukset
Seinäjoen Ilmastointi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan valittajalle hyvitysmaksuna 7.896 euroa.
Perusteet
Yksilöidystä urakkatarjouspyynnöstä poiketen hankintayksikkö on suorittanut hankintapäätöksestä ilmenevin tavoin tarjousvertailun pelkästään urakkahinnan perusteella, vaikka hinnan painoarvo on ollut vain 60 prosenttia.
Tarjoajista voittaneen tarjoajan ja erään toisen tarjoajan tarjoukset eivät ole vastanneet urakkatarjouspyynnön edellytyksiä. Valittajan ja neljännen tarjouskilpailuun osallistuneen tarjoajan tarjous ovat olleet urakkatarjouspyynnön mukaisia.
Vastine
Hankintasopimus on allekirjoitettu 15.11.2012. Mikäli valittaja olisi jättänyt hankintayksikölle ilmoituksen valituksen vireillepanosta, olisi mahdollinen virheellisyys voitu korjata ennen hankintapäätöksen täytäntöönpanoa.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Tarjousten vertailu
Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 72 §:n 1 momentin perusteella tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Säännöksen esitöissä (HE 50/2006 vp s. 116) on todettu, että käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta, hankintayksikön tulee noudattaa ennalta ilmoitettuja vertailuperusteita.
Kysymyksessä olevan tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ovat olleet 1) urakkahinta (0–60 pistettä), 2) yrityksen henkilöstön ammattitaito (0–15 pistettä),
3) toimintavarmuus, resurssit, suositukset ja referenssit (0–15 pistettä) sekä 4) laadunvarmistus (0–10 pistettä).
Hankintapäätöksen mukaan tarjouksia on todettu saapuneen määräaikaan mennessä neljä ja voittaneen tarjoajan tarjous on valittu siksi, että se on tarjousvertailun edullisin. Hankintapäätöksen liitteenä olevasta tarjousvertailuasiakirjasta ilmenee, että siihen on listattu ainoastaan tarjoajat ja niiden tarjoamat hinnat. Voittaneen tarjoajan hinta on ollut 30.800 euroa, seuraavaksi halvimpien tarjoajien hinnat ovat olleet 44.180 euroa ja 45.971 euroa ja kalleimman tarjoajan eli valittajan hinta on ollut 56.400 euroa.
Hankintapäätöksestä ja tarjousvertailusta ei edellä esitetyn perusteella ole ilmennyt tarjouspyynnössä ilmoitettujen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden mukaista kokonaisarviointia tarjousten keskinäisestä paremmuudesta, vaan esitetty viittaa siihen, että hankinta on päätetty yksin halvimman hinnan perusteella. Hankintayksikkö on näin ollen menetellyt tarjousten vertailussa hankintasäännösten vastaisesti.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 §:n 1 momentissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.
Seuraamusten määrääminen
Hankintayksikkö ja voittanut tarjoaja ovat 15.11.2012 allekirjoittaneet käsillä olevassa kansallisessa hankinnassa hankintaa koskevan sopimuksen. Hankinta on myös asiassa saadun selvityksen perusteella jo toteutettu. Näin ollen hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä tulee kysymykseen hyvitysmaksu.
Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.
Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.
Valittajan tarjous on ollut edellä esitetyin tavoin hinnaltaan kallein neljästä tarjouskilpailuun jätetystä tarjouksesta. Valittaja on väittänyt, että voittaneen tarjoajan ja toiseksi halvimman tarjouksen jättäneen tarjoajan tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön vastaisia. Sitä vastoin valittaja on todennut, että kolmanneksi halvimman tarjouksen jättäneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Valittaja ei ole myöskään edes väittänyt, että sen tarjous olisi ollut laadullisesti parempi kuin kolmanneksi halvimman tarjouksen jättäneen tarjoajan tarjous. Edellä todettu ja kolmanneksi halvimman tarjouksen jättäneen tarjoajan tarjouksen ja valittajan tarjouksen hinnan ero huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että valittaja ei ole osoittanut, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi virheettömässä hankintamenettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty. Vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on siten hylättävä.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Markus Mattila.
HUOMAA:
Päätöksen lainvaoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.