Market Court dismissed bid protest; procedural flaws not proven; claimant ordered to pay opponent's legal costs.

ASIAN TAUSTA Joensuun seudun hankintatoimi (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 21.12.2012 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta monitoimilaitteiden hankinnasta ajalle 1.2.2013–31.1.2015 ja mahdolliselle optiokaudelle 1.2.2015–31.1.2016.

Joensuun seudun hankintatoimen hankintapäällikkö on 5.2.2013 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Mikkelin Puhelin Oyj:n, Printit Ratkaisut Oy:n ja X-Partner Joensuun Oy:n tarjoukset.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 850.000–870.000 euroa.

Hankintapäätöstä ei ole hankintayksikön ilmoituksen mukaan pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Bonus Systems Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen extranet- ja tilausohjelman tekokustannukset 3.000 eurolla sekä mahdolliset oikeudenkäyntikulut.

Perusteet

Valittajan tekemän tarjouksen tuotetiedoissa on ilmennyt ennen huutokauppaa tuotetekninen virhe, koska TEC-arvo on ollut virheellinen. Valittaja on pyytänyt hankintayksikköä korjaamaan sanottua arvoa. Kyseessä ei olisi ollut tarjouksen parantaminen esimerkiksi hinnan osalta, vaan ainoastaan tuotetekninen korjaus. Kysymyksessä oleva arvo on julkinen ja tarkastettavissa julkisista lähteistä. Oikean arvon mukainen pisteytys olisi vaikuttanut tarjousten vertailuun ja huutokaupan lopputulokseen.

Tarjouskilpailun sähköisessä huutokaupassa käytetty huutokauppaohjelma on ollut epäluotettavana hankintasäännösten vastainen. Mikäli tarjoajan yhteys ohjelmaan on katkennut, on huutokaupan kello käynyt tarjoajalle edelleen ja ilmoittanut huutokaupan olevan päättynyt. Tällä välin toinen tarjoaja on saattanut jatkaa huutokauppaa päättymisilmoituksen saajan siitä tietämättä. Ohjelman olisi tullut pysäyttää huutokaupan kello tarjoajan näytöllä yhteysvirheen sattuessa, jotta yhteysvirhe olisi huomattu.

Huutokaupalle olisi tullut määrittää päättymisaika. Tässä tapauksessa huutokauppa on kestänyt kohtuuttoman kauan. Huutokaupassa on myös pystytty tekemään nollahuutoja ja näin vain siirtämään huutokaupan päättymistä. Huutokauppaohjelma ei ole myöskään pystynyt luotettavasti ilmoittamaan kunkin tarjoajan sijoitusta.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myös siltä osin kuin se on seurannut huutokauppaan osallistuvien huutojen suuruutta ja määrää huutokaupan aikana. Hankintayksikön menettely on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Vastine

Vaatimukset

Joensuun seudun hankintatoimi on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaaman sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.580 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittaja ei ole toimittanut hankintasäännösten mukaista ilmoitusta hankintayksikölle valituksen tekemisestä markkinaoikeuteen. Valittajan ilmoitus valituksen tekemisestä on saapunut hankintayksikölle vasta sen jälkeen, kun valitus on jo jätetty markkinaoikeuteen.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjouskilpailusta suljetaan pois muun ohella tarjoaja, jota koskee julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 54 §:n mukainen poissulkemisperuste. Hankintayksikön tietoon on tullut hankintapäätöksen tekemisen jälkeen kaksi valittajaa koskevaa lainvoimaista rikostuomiota, jotka liittyvät ammatin harjoittamiseen. Vaikka hankintalain 54 §:n poissulkemisperusteet ovat lain mukaan harkinnanvaraisia, tarjouspyynnössä ne on asetettu ehdottomiksi. Valittajan menettely, jossa se on nollahuutoja tekemällä pitkittänyt tahallisesti huutokauppaa, voidaan katsoa hankintasäännöksissä tarkoitetuksi ammattitoiminnan vakavaksi virheeksi. Näin ollen valittajan tarjous ei olisi voinut tulla valituksi.

Hankintayksikkö ei ole voinut muuttaa valittajan tarjouksessaan ilmoittamaa TEC-arvoa, koska valittaja on pyytänyt arvon muuttamista tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymisen jälkeen. TEC-arvo ei ole myöskään valittajan esittämällä tavalla pelkästään tuotetekninen ominaisuus. TEC-arvon muuttaminen olisi vaikuttanut tarjousten vertailuun ja kyseessä olisi ollut tarjouksen jälkikäteinen parantaminen.

TEC-arvojen laskemisessa ei ole ollut myöskään kyse satunnaisesti suoritetusta laskutoimituksesta. Moni valmistaja ilmoittaa TEC-arvon yhden desimaalin tarkkuudella johtuen siitä, että Energy Star -luettelossa käytetty tarkkuus on yksi desimaali.

Sähköistä huutokauppaa ei ole toteutettu virheellisesti. Sähköinen huutokauppajärjestelmä on ollut tarjoajien tavoitettavissa koko huutokaupan ajan ja se on toiminut täysin tietoturvavaatimusten mukaisesti.

Huutokaupassa on ollut sijoituksien päivityksiin liittyvä tekninen ongelma, joka on huomattu 21.1.2013. Huutokauppa on tämän vuoksi keskeytetty ja jo tehdyt huudot on nollattu. Tarjoajille on ilmoitettu asiasta ja huutokauppa on aloitettu alusta 22.1.2013. Tämä menettely ei ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Valittajan saama ilmoitus, jonka mukaan huutokauppakello on kulunut loppuun ja huutokauppa on päättynyt, on johtunut siitä, että valittajan

IP-osoite on muuttunut kesken huutokaupan. Muuttuminen on johtunut tarjoajan käyttämän nettiyhteyden vaihtumisesta. IP-osoitteen muuttuminen on todennettavissa lokitiedoista. Kellon kuluminen loppuun tarjoajan koneella johtuu selaimen ominaisuudesta, jossa selain verkkoyhteyden katkettuakin käyttää kelloa ja laskee ajan kulumista. Hankintayksikkö ei voi kontrolloida tarjoajan verkkoyhteyden tilaa, vaan se on tarjoajan vastuulla.

Tavallisesti mikään nettipalvelu ei toimi oikein, mikäli osoite, josta yhteydenotto järjestelmään tulee, vaihtuu kesken palvelun käytön. Järjestelmän toimiminen normaalisti IP-osoitteen muuttuessa olisi tietoturvariski. Yhteyden katkeamisesta johtuen valittajan kone ei ole pystynyt hakemaan sijoitus- ja aikatietoa järjestelmästä. Ilmoitusta yhteysvirheestä tai kellon pysäyttämistä ei ole mahdollista toteuttaa ohjelmassa, koska kyseinen toteutus vaatisi palveluun java-komponentteja. Tämä puolestaan heikentäisi tietoturvaa huomattavasti. Tällöin järjestelmä ei pystyisi täyttämään esimerkiksi valtionvarainministeriön ja Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän asettamia niin sanottuja VAHTI-vaatimuksia.

Huutokaupan aikana sovelluspalvelin on saanut virheellisen aikasignaalin. Huutokauppa on keskeytetty kyseisen päivän osalta välittömästi ja sitä on jatkettu huutokaupan ehtojen mukaisesti seuraavana aamuna. Huutokaupan keskeyttäminen aikasynkronointivirheen vuoksi on kohdellut kaikkia tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Huutokauppa on laadittu teknisiltä ominaisuuksiltaan sellaiseksi, että tarjoajien tietoteknisten laitteiden ei ole tarvinnut olla uusinta mallia eikä tarjoajien tietoteknisen osaamisen huippuluokkaa. Ainoana teknisenä vaatimuksena on ollut selaimen uusin tai toiseksi uusin versio. Valittaja ei ole osoittanut millä tavalla viestintä- ja tiedonvälitystavat olisivat kohdelleet sitä syrjivästi.

Huutokaupan pitkittyminen ei ole johtunut hankintayksiköstä vaan valittajan huutotaktiikasta. Valittaja on tehnyt uuden huudon noin 40–59 minuutin välein, vaikka tehty huuto ei ole vaikuttanut mitenkään tarjoajan sijoitukseen. Valittaja on pudottanut hintaansa niin vähän kuin se tarjouspyynnön mukaan on ollut mahdollista. Tällä menettelyllä valittaja on jatkanut useita päiviä huutokaupan pitkittämistä. Valittaja on pitkittänyt huutokauppaa myös tekemällä nollahuutoja.

Valittajan edellä kuvatun menettelyn johdosta hankintayksiköstä on otettu yhteyttä valittajaan puhelimitse ja sähköpostitse. Sähköpostista ilmenee, että tarkoitus on ollut saada valittaja keskittymään huutokauppaan pidemmäksi ajaksi kerrallaan. Tarjoukseen sisältöön hankintayksikkö ei ole pyrkinyt vaikuttamaan. Kyseistä hankintayksikön menettelyä ei voida pitää huutokaupan manipuloimisena.

Hankintayksikön ja järjestelmätoimittajan on seurattava huutokaupan edistymistä, jotta mahdolliset tekniset ongelmat on voitu havaita. Tätäkään ei voida pitää hankintasäännösten vastaisena menettelynä.

Kuultavien lausunnot

X-Partner Joensuu on lausunnossaan esittänyt, että valittajan tarjoamien laitteiden TEC-arvot on ilmoitettu virheellisesti.

Mikkelin Puhelin Oyj ja Printit Ratkaisut Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön viittaamat rikokset ovat vanhentuneita.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

Valittaja on antanut kaksi lisäkirjelmää.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille vahingonkorvauksena 3.000 euroa.

Hankintalain 107 §:n 3 momentin mukaan vahingonkorvausta koskevissa asioissa toimivaltainen tuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 10 luvun mukainen alioikeus. Valittajan vahingonkorvausvaatimus on näin ollen jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Hankintalain 88 §:n 1 momentin mukaan hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Oikeuskäytännön mukaan hankintalain 88 §:n 1 momentissa säädetyn ilmoitusvelvoitteen noudattaminen ei kuitenkaan ole hankintaa koskevan valituksen tutkimisen edellytys.

Bonus Systems Oy:n valitus on edellä lausuttu huomioon ottaen tutkittava muilta kuin vahingonkorvausvaatimusta koskevilta osin.

Pääasiaratkaisun perustelut

Valittajan soveltuvuus

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua. Ehdokas tai tarjoaja voidaan kuitenkin hankintalain 53 tai 54 §:n mukaisesti sulkea tarjouskilpailusta myöhemminkin tarjouskilpailun aikana hankintayksikön saatua tiedon poissulkemisen perusteesta.

Hankintalain 54 §:n esitöissä (HE 50/2006 vp s. 97 ja 98) on tuotu esiin muun ohella, että pykälän tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta johtuvia taloudellisia tai muista tekijöistä johtuvia riskejä, jotka liittyvät hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksiköllä on harkintavalta poissulkemisperusteen käyttämisessä. Tarjoajien poissulkemisessa hankintayksikön tulee noudattaa suhteellisuuden periaatetta. Suhteellisuuden vaatimusten huomioon ottaminen edellyttää, että poissulkeminen ei ole kohtuuttomassa suhteessa teon vakavuuteen nähden.

Hankintayksikkö on esittänyt vastineessaan, että valittajayhtiön johtohenkilö on tuomittu vuonna 1998 kahdella lainvoimaisella tuomiolla rangaistukseen ammattitoiminnan harjoittamiseen liittyvistä rikoksista. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että myös tahallinen huutokaupan pitkittäminen voidaan katsoa vakavaksi virheeksi ammattitoiminnassa.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön mainitsemat tuomiot on jo poistettu rikosrekisteristä.

Ottaen huomioon hankintayksikön viittaamista tuomioista kulunut aika ja se, että kyseiset rikokset on jo poistettu rikosrekisteristä, ei hankintayksikön voida katsoa menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole tällä perusteella sulkenut valittaa tarjouskilpailusta. Markkinaoikeus katsoo myös, että koska huutokauppaohjelma ja huutokaupan säännöt ovat sinänsä mahdollistaneet sellaisten huutojen tekemisen, jotka eivät ole vaikuttaneet tarjoajien keskinäiseen järjestykseen, myöskään tarjoajien järjestykseen vaikuttamattomien lisähuutojen tekemistä ei voida pitää sellaisena ammattitoiminnan vakavana virheenä, jonka perusteella hankintayksikön olisi tullut sulkea valittaja tarjouskilpailusta.

TEC-arvon ilmoittaminen valittajan tarjouksessa

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnön kohdassa 6 "Hankinnan kohteen kriteerit" on vaadittu tarjottavien monitoimilaitteiden osalta, että tarjoajan on ilmoitettava Energy Star -luokituksen mukainen TEC-arvo. Arvo on tullut tarjouspyynnön mukaan ilmoittaa lukemalla kilowattitunnit viikkoa kohden. Tarjouspyynnössä on edelleen ilmoitettu se, miten kyseinen arvo pisteytetään.

Tarjouspyynnössä on edellä sanotulla tavalla ilmoitettu, miten mainittu arvo on tullut ilmoittaa. Tarjoaja on voinut näin ollen ilmoittaa pyydetyn arvon tarjouspyynnön antamien määritelmien sisällä tarjoamansa tuotteen Energy Star -luokituksen mukaisesti. Tarjouspyyntöä ei siten voida pitää tältä osin siten epäselvänä, ettei se mahdollistaisi yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten antamista.

Siltä osin kun valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut korjata sen tarjouksessa ilmoitettua virheellistä TEC-arvoa, markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Tarjoaja myös vastaa tarjouksensa sisällöstä ja tarjousta arvioidaan siitä ilmenevien tietojen perusteella. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, ettei yhdellekään tarjoajista anneta mahdollisuutta parantaa tarjoustaan. Koska puhuttua TEC-arvoa on käytetty osana tarjousten laatuvertailua, arvon muuttaminen olisi tosiasiassa johtanut tarjouksen parantamiseen. Hankintayksikkö ei ole näin ollen menettelyt virheellisesti, kun se ei ole korjannut valittajan tarjouksessaan ilmoittamaa TEC-arvoa valittajan pyynnöstä huolimatta.

Kuultava on vielä lisäksi esittänyt, että kaikki valittajan ilmoittamat TEC-arvot ovat olleet virheellisiä. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan esittämät tiedot pitävät paikkansa. Hankintayksikön menettelyä ei voida siten pitää virheellisenä myöskään siltä osin kuin se ei ole sulkenut valittajan tarjousta tarjouskilpailusta ja kun se on ottanut tarjousten vertailun perusteeksi valittajan tarjouksessaan ilmoittamat TEC-arvot.

Sähköinen huutokauppa

Sovellettavat säännökset

Sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö ei saa käyttää sähköistä huutokauppaa tai dynaamista hankintajärjestelmää siten, että sillä estetään, rajoitetaan tai vääristetään kilpailua.

Pykälän 2 momentin mukaan sähköisten viestintä- ja tiedonvaihtotapojen tulee olla sellaiset, että ne tarjoavat tasapuoliset mahdollisuudet kaikille taloudellisille toimijoille ja ovat mahdollisimman pitkälle yhteensopivia muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa käytössä olevan tekniikan kanssa. Sähköiseen viestintään sovelletaan muutoin, mitä hankintalaissa ja erityisalojen hankintalaissa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä (hankintalainsäädäntö) säädetään.

Viimeksi mainittua lainkohtaa koskevien esitöiden (HE 182/2010 vp s. 13) mukaan sähköisiä menetelmiä käytettäessä tulee noudattaa sähköiseen viestintään sovellettavista säännöistä annettuja hankinta-asetuksen 4 luvun säännöksiä. Sähköisiä menetelmiä käytettäessä on huomioitava, että tekniset ongelmat, tietoliikennehäiriöt ja järjestelmävirheet voivat vaikeuttaa sähköistä hankintaprosessia ja sen vuoksi hankintayksiköllä tulisi olla riittävät varatoimenpiteet häiriöiden varalle ja menetelmät dokumentoida hankintaprosessin kulkua. Häiriötilanteen esiintyessä sähköinen huutokauppa voitaisiin joutua lopettamaan ja siirtämään uuteen ajankohtaan tai keskeyttämään, taikka lopettamaan täysin ja mahdollisesti häiriön takia suorittamaan hankinnan kilpailutus loppuun muilla menetelmillä. Tällöin osallistujia tulisi välittömästi informoida. Osallistujien syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu tulee varmistaa näissä tilanteissa.

Sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä annetun lain 13 §:n 2 momentin mukaan sähköisen huutokaupan jokaisessa vaiheessa hankintayksikön tulee toimittaa välittömästi kaikille hyväksytyille tarjoajille vähintään sellaiset tiedot, joiden perusteella nämä voivat milloin tahansa tarkistaa keskinäisen järjestyksensä.

Sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä annetun lain 14 §:n 1 momentin mukaan huutokauppa voidaan lopettaa:

1) kutsussa vahvistettuna määrättynä päivänä ja kellonaikana;

2) kun uusia vaatimukset täyttäviä tarjouksia ei enää tehdä; tai

3) kun huutokaupan eri vaiheiden määrä tulee täyteen.

Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikön tulee kutsussa ilmoittaa, miten huutokauppa lopetetaan. Kutsussa tulee lisäksi tarvittaessa ilmoittaa huutokaupan eri vaiheiden aikataulu sekä aika, joka viimeisen tarjouksen jälkeen odotetaan uusia tarjouksia.

Viimeksi mainittua pykälää koskevien esitöiden (HE 182/2010 vp s.17) mukaan edellytyksenä kaikissa mainituissa lopettamistavoissa on, että hankintayksikkö on täsmentänyt huutokauppaa koskevassa kutsussaan määräajan, jota noudatetaan viimeisen esitetyn tarjouksen jälkeen ennen sähköisen huutokaupan päättymistä. Direktiivin 54 artiklan 6 kohdan

b alakohdan sanamuodosta poiketen, pykälässä ehdotetaan, että jokaisen lopettamisvaihtoehdon jälkeen, eli myös silloin, kun huutokauppa lopetetaan kutsussa ilmoitettuna määrättynä päivänä ja kellonaikana, tulisi olla tietty aika, joka viimeisen tarjouksen jälkeen odotetaan uusia tarjouksia. Direktiivin mainitun kohdan mukaan tietty aika asetettaisiin vain 4 §:n 2 ja 3 kohdan lopettamisvaihtoehdoissa. Tällä asetettaisiin eri lopettamisvaihtoehdot tasavertaiseen asemaan ja turvattaisiin tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu mm. tarjoajien tietoliikenneyhteyksien erilaisuudesta (eri nopeudet) riippumatta.

Huutokaupan hankintasäännösten mukaisuus

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että sähköinen huutokauppa toteutetaan Joensuun seudun hankintatoimen Tarjouspalvelu.fi -palvelussa. Tarjouspyynnössä on tarkemmin määritelty huutokaupan kohteet, kyseisten kohteiden vähimmäismuutos huutokaupan aikana sekä kuinka kyseisten kohteiden pisteytys määräytyy. Tarjouspyynnössä on myös ilmoitettu, että vähimmäisvaatimukset täyttäneille tarjoajille lähetetään erillinen kutsu, missä annetaan tarkentavaa tietoa.

Tarjouspyynnössä on myös ilmoitettu, että huutokauppa alkaa 22.1.2013 08.00 ja että huutokauppa päättyy 5.2.2013 kello 09.46. Lisäksi tarjouspyynnön mukaan viimeisimmän tarjouksen jälkeen odotetaan yksi tunti uusia tarjouksia. Muuta lisätietoa on tarjouspyynnön mukaan voinut saada Tarjouspalvelu.fi -palvelun käyttöohjeista.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella huutokauppa on keskeytetty kahdesti sen alkamisen jälkeen. Ensimmäisellä kerralla huutokauppa on keskeytetty siitä syystä, että ohjelma ei ole päivittänyt tarjoajien keskinäistä järjestetystä. Tästä syystä suoritetun keskeyttämisen jälkeen huutokauppa on aloitettu uudestaan alusta. Markkinaoikeus toteaa, että sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä annetun lain 13 §:n 2 momentin mukaan sähköisen huutokaupan jokaisessa vaiheessa hankintayksikön tulee toimittaa välittömästi kaikille hyväksytyille tarjoajille vähintään sellaiset tiedot, joiden perusteella nämä voivat milloin tahansa tarkistaa keskinäisen järjestyksensä. Koska ohjelmassa tältä osin ollut virhe on kuitenkin korjattu ja huutokauppa aloitettu kokonaan uudelleen alusta, ei hankintayksikön voida katsoa tältä osin menetelleen tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tai muiden hankintasäännösten vastaisesti.

Toisen kerran sähköinen huutokauppa on keskeytetty huutokauppakellon päivittymiseen liittyneen ongelman vuoksi. Huutokauppaa on tämän jälkeen jatkettu seuraavana aamuna siitä tilanteesta, johon se on keskeyttämisen alkaessa jäänyt. Asiassa ei ole tullut ilmi, että tämä huutokaupan keskeytys olisi ollut tarjoajia syrjivää tai epätasapuolista.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella viimeinen huuto sähköisessä huutokaupassa on annettu 5.2.2013 kello 08.46.26 valittajan toimesta. Tämän jälkeen huutokauppa on päättynyt. Etukäteen ilmoitettu lopettamistapa on asiassa selvitetyn perusteella ollut sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä annetun lain 14 §:n mukainen. Markkinaoikeudelle toimitetun huutokaupan lokitiedoston perusteella huutokaupan viimeisten päivien aikana 31.1.2013–5.2.2013 valittaja on käytännössä tehnyt yksin huutoja, ilman että näillä huudoilla olisi ollut vaikutusta tarjoajien keskinäiseen järjestyksen. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että huutokaupan pitkittyminen on siten johtunut pääasiassa valittajan menettelystä.

Siltä osin kuin asiassa on kyse käytetyn järjestelmän toimivuudesta, markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole tullut ilmi, että käytetty tietojärjestelmä ja sen mahdolliset toiminnalliset heikkoudet olisivat estäneet valittajaa tarjoamasta tai vaikuttaneet huutokaupan kulkuun ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun toteutumiseen haitallisesti. Valittaja on ilmoituksensa mukaan itse päättänyt lopettaa uusien tarjousten tekemisen huutokaupassa. Valittaja ei siten ole jäänyt valitsematta tarjoajaksi huutokaupassa käytetystä tietojärjestelmästä johtuvista syistä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että sähköistä huutokauppaa ei ole toteutettu valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.

Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että syrjivänä tai epätasapuolisena ei voida pitää sitä, että hankintayksikkö on ollut yhteydessä valittajaan huutokaupan aikana liittyen valittajan usean päivän aikana ainoana tarjoajana tekemiin huutoihin, joilla ei ole ollut vaikutusta tarjoajien keskinäiseen järjestykseen huutokaupassa. Asiassa ei ole tullut ilmi, että yhteydenottojen tavoitteena olisi ollut vaikuttaa valittajan tarjouksen ja huutojen sisältöön. Ottaen huomioon sähköisen menettelyn luonne ja sen toimintaan liittyvät vaatimukset, hankintasäännösten vastaisena ei voida myöskään pitää sitä, että hankintayksikkö ja huutokauppapalvelun teknisesti järjestänyt operaattori ovat seuranneet huutokaupan kulkua.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää Bonus Systems Oy:n vahingonkorvausvaatimuksen tutkimatta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen muilta osin.

Markkinaoikeus velvoittaa Bonus Systems Oy:n korvaamaan Joensuun seudun hankintatoimen oikeudenkäyntikulut 2.580 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Pasi Yli-Ikkelä.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 11.6.2015 taltionumero 1641.