MAO:320/13 · Markkinaoikeus
Legislator summary
AI generatedJ.T Urakointi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen siltä osin kuin se koskee aluetta 3, velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä ja määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 20.000 euroa jo menneen sopimusvuoden osalta. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 40.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.306 eurolla viivästyskorkoineen.
Legislator headnote
AI generatedMAO:320/13 · Markkinaoikeus: Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Keywords
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
ASIAN TAUSTA
Tyrnävän kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.9.2012 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta auraus-, hiekoitus- ja hiekanpoistourakoiden hankinnasta talvikausille 2012–2013 ja 2013–2014.
Tyrnävän kunnan tekninen lautakunta on 9.10.2012 tekemällään hankintapäätöksellä § 64 valinnut aurausurakoitsijaksi alueelle 3 X:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 190.000 euroa.
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
Valitus
Vaatimukset
J.T Urakointi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen siltä osin kuin se koskee aluetta 3, velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä ja määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 20.000 euroa jo menneen sopimusvuoden osalta. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 40.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.306 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen.
Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen on voinut tehdä yhdestä tai useammasta alueesta. Mikäli tarjous on tehty useammasta alueesta yhtä aikaa, on hintatarjous tullut merkitä jokaiselle tarjottavalle työkohdealueelle erikseen. Urakoitsijan on tullut liittää tarjottavalle alueelle käytettävissä olevan kaluston luettelo.
Voittanut tarjoaja on tehnyt tarjouksen kolmesta alueesta ja nimennyt aurauskaluston erittelemättä sitä kuitenkaan tarjottaville alueille. Valittaja sen sijaan on nimennyt tarjottavan kaluston kunkin alueen osalta erikseen, kuten tarjouspyynnössä on edellytetty.
Voittanut tarjoaja on ilmoittanut kaluston, joka oli riittävä yhdelle alueelle mutta ei kaikille sen tarjoamalle kolmelle alueelle. Voittaneen tarjoajan tarjous ei siten ole ollut hinnoittelultaan yhteismitallinen valittajan tarjouksen kanssa, koska valittaja on joutunut varaamaan riittävän kaluston kaikkien tarjouspyynnön kohteina olleiden alueiden hoitamiseen.
Hankintayksikkö on sulkenut tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena kolmannen tarjoajan tarjouksen, josta puuttui kalustoluettelo. Vastaavasti sen olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta.
Vastine
Vaatimukset
Tyrnävän kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 450 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Hankintayksikkö on vaatinut kalustoluettelon, jotta se on voinut arvioida, tulevatko tarjouspyynnössä vaaditut tehtävät asianmukaisesti hoidettua. Koska kolmannen tarjoajan tarjouksessa ei ole ollut mitään kalustoluetteloa, on hankintayksikkö pitänyt sitä niin puutteellisena, että se on tullut sulkea tarjouskilpailusta. Sen sijaan voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ollut kalustoluettelo, jonka perusteella tasapuolinen ja yhteismitallinen tarjousten vertailu on voitu suorittaa. Hankintayksikkö on siten voinut arvioida, kuinka tarjouksen jättäjä voi hoitaa yhden tai useamman alueen, jonka osalta se on jättänyt tarjouksen.
Myös valittajan tarjouksesta on puuttunut kalustoluettelo kahdelta alueelta, joiden osalta työnsuorittajaksi on ilmoitettu aliurakoitsija. Joka tapauksessa valittajan tarjous on ollut alueen 3 osalta lähes kaksi kertaa kalliimpi kuin voittaneen tarjoajan. Näin ollen valittajan tarjous ei ole mitenkään voinut olla kokonaistaloudellisesti edullisempi kuin voittaneen tarjoajan tarjous. Se, että valittaja on pyrkinyt saamaan itselleen kaikki työkohteet ja tämän vuoksi varannut kaluston jokaiselle alueelle, mikä on mahdollisesti vaikuttanut valittajan hinnoitteluun, on ollut valittajan oma valinta. Hankintayksikkö on valinnut tarjouspyynnön mukaisesti jokaiselle alueelle edullisimman urakoitsijan.
Kuultavan lausunto
Kuultava on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Tarjouspyyntö ja voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön mukaisuus
Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun muassa hankinnan kohde ja tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Pykälän 4 momentin mukaan, jos tarjouspyyntö ja hankintailmoitus eroavat sisällöltään toisistaan, noudatetaan sitä, mitä hankintailmoituksessa ilmoitetaan.
Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.
Nyt esillä olevassa asiassa tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia muun ohella lumenaurauksesta ja siihen kuuluvista kunnossapitotöistä talvikausille 2012–2013 ja 2013–2014.
Tarjouspyynnön mukaan auraustarjous on tullut tehdä työkohdeluettelon mukaisista kahdeksasta alueesta siten, että tarjouksen on voinut tehdä yhdestä tai useammasta alueesta yhtä aikaa. Jos tarjous on tehty useammasta alueesta, on hintatarjous tullut merkitä jokaiselle tarjottavalle työkohdealueelle erikseen. Urakoitsijan on tullut liittää mukaan tarjottavalle alueelle käytettävissä olevan kaluston luettelo. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa tarjouslomakkeessa on ollut kaikki kahdeksan aurauskohdetta sisältänyt taulukko, jossa on tullut ilmoittaa kunkin alueen osalta arvonlisäveroton tarjoushinta, arvonlisän määrä ja urakkahinta yhteensä.
Tarjouspyynnön mukaan tarjouksista tullaan hyväksymään tilaajalle ”kokonaistaloudellisesti edullisimmat” tarjoukset. Hankintailmoituksen mukaan tarjouksen valintaperuste on sen sijaan ollut halvin hinta.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntö on ollut ehtojensa ja tarjouksen valintaan vaikuttavien seikkojen ilmoittamisen osalta jossakin määrin yleisluonteinen ja tulkinnanvarainen. Hankintayksikkö on vaatinut vain tarjottavalle alueelle käytettävissä olevan kaluston luettelon, mutta se ei ole asettanut tälle kalustolle mitään vaatimuksia. Toisin kuin valittaja on esittänyt, tarjouspyynnössä ei ole nimenomaisesti vaadittu ilmoittamaan kalustoa jokaiselle tarjottavalle työkohteelle erikseen, ja tarjouspyyntöä on voinut tulkita siten, että yksi kalustoluettelo riittää. Tarjouksen valintaperusteen osalta tarjouspyyntö on ollut ristiriidassa hankintailmoituksen kanssa. Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan asetettu tarjouksille muita vertailuperusteita kuin hinta, kuten hankintailmoituksessa on ilmoitettu.
Edellä mainituista seikoista huolimatta markkinaoikeus katsoo, että tarjoajilla on tarjouspyynnön perusteella ollut tasapuoliset mahdollisuudet arvioida, millaisen tarjouksen ne tarjoamansa kaluston ja hinnan osalta tekevät. Tarjouspyyntö ei ole näin ollen ollut sillä tavoin epäselvä tai puutteellinen, että asiassa olisi tästä syystä harkittava seuraamuksen määräämistä.
Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska siinä ei ole ilmoitettu kullekin tarjottavalle alueelle erikseen kalustoluetteloa. Valittajan mukaan voittanut tarjoaja ei ole voinut hoitaa kaikkien tarjoamiensa kolmen alueen aurausta luettelossa ilmoitetulla kalustolla.
Hankintalain 2 §:n 1 momentista ilmenevä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus voi toteutua ainoastaan, jos tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.
Kuten edellä on todettu, tarjouspyynnön mukaan urakoitsijan on tullut liittää mukaan tarjottavalle alueelle käytettävissä olevan kaluston luettelo.
Voittanut tarjoaja on tehnyt tarjouksen kolmesta alueesta. Se on liittänyt tarjoukseensa luettelon käytettävissä olevasta kalustosta.
Hankintalaissa säännellyn tarjouskilpailumenettelyn lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja että tarjousta arvioidaan siitä ilmenevien tietojen perusteella. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei tarjoajalta voida edellyttää, että sillä täytyisi jo tarjouksentekohetkellä olla käytettävissään esimerkiksi liikenteen harjoittamista varten tarpeelliset luvat tai kalustoresurssit. Riittävää on, että tarjoaja on osoittanut hankintayksikölle luotettavalla todennäköisyydellä, että sillä sopimuksen täyttämisen alkaessa on siihen edellytykset. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan esittämät tiedot pitävät paikkansa.
Kuten edellä on todettu, tarjouspyynnössä ei ole asetettu mitään muita vaatimuksia kaluston suhteen, kuin että tarjoukseen on tullut liittää luettelo käytettävissä olevasta kalustosta. Kuten edellä on myös todettu, tarjouspyyntöä on voinut tulkita siten, että yksi kalustoluettelo riittää, vaikka tarjoaja tekisi tarjouksen useammasta alueesta.
Ottaen huomioon, että tarjouspyynnössä ei ole asetettu kaluston riittävyyden osalta minkäänlaisia vaatimuksia, asiassa ei ole tarpeen arvioida voittaneen tarjoajan kaluston riittävyyttä. Joka tapauksessa valittaja on itsekin todennut valituksessaan, että voittaneen tarjoajan kalusto on riittävä yhdelle alueelle. Voittaneen tarjoajan tarjous on valittu vain yhdelle sen tarjoamasta kolmesta alueesta, ja tässä asiassa on kysymys hankintapäätöksestä vain siltä osin kuin se koskee tätä yhtä aluetta.
Edellä mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut sillä tavoin puutteellinen ja tarjouspyynnön vastainen, että hankintayksikkö olisi ollut velvollinen sulkemaan yhtiön tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailusta.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa J.T Urakointi Oy:n korvaamaan Tyrnävän kunnan oikeudenkäyntikulut 450 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus ja Pasi Yli-Ikkelä.
HUOMAA:
Päätösten lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.