Market Court voids procurement decision for failing to publish tender notice exceeding threshold value.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court voided the City of Noki's procurement decisions because the tender notice was not published despite the total value exceeding the national threshold. The plaintiff argued that splitting the tender to exclude the on-site verification requirement artificially lowered the value below the threshold, violating equal treatment. The court ruled that the failure to publish the notice constituted a procedural error requiring a completely new tender process, while ordering the defendant to pay the plaintiff's legal costs.
Legislator headnote
AI generatedPublic Procurement Act 94 § 1; Public Procurement Act 89 § 2: Where a procurement authority fails to publish a tender notice for a contract exceeding the national threshold, the decision must be voided and a new tender organized, and the authority must bear the costs of the unsuccessful bidder.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
ASIAN TAUSTA
Nokian kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 21.12.2011 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia kotihoidon mobiiliratkaisuhankinnasta ajalle 1.5.2012–30.4.2014.
Nokian kaupungin perusturvajohtaja on 25.1.2012 tekemillään päätöksillä § 20 sulkenut eSeteli Palveluverkko Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena ja § 21 valinnut STT Condigi Oy:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut alle 30.000 euroa.
Markkinaoikeus on 2.3.2012 antamallaan päätöksellä kieltänyt hankintayksikköä väliaikaisesti tekemästä muutoksenhaun kohteena olevan 25.1.2012 tehdyn hankintapäätöksen § 21 perusteella hankintasopimusta tai panemasta sanottua päätöstä muutoinkaan täytäntöön.
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
Valitus
Vaatimukset
eSeteli Palveluverkko Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevat päätökset ja velvoittaa hankintayksikön järjestämään asiassa uuden tarjouskilpailun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön ja kuultavan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Hankintayksikkö on menetellyt asiassa hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole julkaissut kysymyksessä olevasta hankinnasta hankintailmoitusta, vaikka hankinnan tosiasiallinen ennakoitu arvo on ylittänyt kansallisen kynnysarvon. Hankinta kuuluu julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) soveltamisalan piiriin ja markkinaoikeus on toimivaltainen tutkimaan valituksen.
Valituksi tulleen tarjoajan tarjoushinta on ollut 29.997 euroa. Tämä hinta ei ole kuitenkaan sisältänyt tarjouspyynnössä ehdottomaksi vaatimukseksi ilmoitettua paikallaolovarmennusta, joka on tullut toteuttaa sähköisellä lukituksella ja RFID- tai bluetooth-tekniikalla. Näiden hinnat huomioon ottaen kysymyksessä olevan hankinnan kokonaisarvo on ylittänyt kansallisen kynnysarvon. Hankintayksikkö on pilkkonut hankinnan osiin hankintasäännösten vastaisesti jättämällä paikallaolovarmennuksen hankinnan ulkopuolelle.
Tarjouspyynnön referenssejä koskevat vaatimukset ovat olleet ylimitoitettuja ja suhteettomia. Tarjoajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi hankintayksikön olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta kaikki saamansa tarjoukset, koska kaikki tarjotut ratkaisut ovat olleet varsin uusia järjestelmiä.
Vastine
Vaatimukset
Nokian kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Valitus tulee jättää markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta, koska hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on alittanut hankintalain mukaisen kansallisen kynnysarvon 30.000 euroa. Hankinnan kokonaisarvo on myös valituksi tulleen tarjoajan tarjouksen perusteella jäänyt alle 30.000 euron. Hankintayksikkö ei ole siten menetellyt virheellisesti, kun se ei ole julkaissut hankinnasta hankintailmoitusta.
Hankinnan ennakoidun arvon arviointi kuuluu hankintayksikölle. Kysymyksessä olevassa tapauksessa hankintayksikkö on vuonna 2010 kartoittanut mobiiliratkaisun kustannuksia sekä hintatasoa, minkä perusteella hankinnan kokonaiskustannusten on arvioitu alittavan kansallisen kynnysarvon. Suoritetun kartoituksen perusteella vuoden 2012 talousarvioon on lisätty 30.000 euron määräraha mobiiliratkaisun hankintaa varten.
Hankintayksikkö ei ole syyllistynyt hankinnan pilkkomiseen. Tarjouspyynnön liitteenä olleesta hinta- ja laatulomakkeesta on käynyt selvästi ilmi, että sähkölukot ja RFID- sekä bluetooth-tarvikkeet ovat olleet sekä vertailun että hankinnan ulkopuolella. Kyseisessä lomakkeessa on ollut erillinen kohta ”vertailun ulkopuolella”, jossa kohdassa hankintayksikkö on ainoastaan pyytänyt tarjoajia antamaan hintatietonsa RFID- ja bluetooth-tarvikkeille sekä puhelimella avattaville lukoille arvioidakseen näiden käyttömahdollisuuksia. Kysymyksessä oleva mobiiliratkaisu ei tarvitse toimiakseen RFID- tai bluetooth- tekniikkaa.
Hankinnasta on tehty päätös käytettävissä olevan määrärahan puitteissa. Valituksi tulleen tarjoajan tarjoama ratkaisu on täyttänyt hankintayksikön tarpeet ilman paikallaolovarmennusta.
Hankintamenettely on ollut referenssien arvioinnin osalta tasapuolinen. Valittajan tarjoama ratkaisu ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja, kohtuullisina pidettäviä vaatimuksia ratkaisun käyttöajan ja laajuuden osalta. Valittajan tuote on ollut vielä kehittelyvaiheessa, eikä se ole ollut vaadittua aikaa tuotantokäytössä.
Kuultavan lausunto
Vaatimukset
STT Condigi on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valituksen. Lisäksi kuultava on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.625 eurolla viivästys-korkoineen.
Perusteet
Markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa tutkia valitusta, koska hankinnan arvo on alittanut hankintalain mukaisen kansallisen kynnysarvon. Kysymyksessä olevaa hankintaa ei olisi lainkaan toteutettu, mikäli sen hinta olisi ylittänyt talousarvioon varatun määrärahan 30.000 euroa. Hankinnan arvon on siten sanellut tässä tapauksessa budjetti, johon hankintayksikön toimivalta on ollut sidottu. Oikeuskäytännössä ei ole vahvistettu, että hankintayksikön tulisi ennakoida hankinnan arvon ylittävän kansallisen kynnysarvon silloin, kun hankintaan varatut määrärahat eivät tähän oikeuta.
Hankintayksikkö on kartoittanut markkinat ennen hankinnan toteuttamista ja todennut hankittavan järjestelmän arvon alittavan budjetoidun 30.000 euroa. Ennakoidun arvon oikeellisuutta osoittaa myös se, että hankintayksikön saamista kolmesta tarjouksesta kaksi on selvästi alittanut 30.000 euroa. Se seikka, että tarjouskilpailussa on annettu myös yksi selvästi ylihintainen tarjous, ei merkitse sitä, että hankinnan ennakoitu arvo olisi arvioitu väärin tai että hankinnan arvo olisi todellisuudessa yli 30.000 euroa.
Valittajan väite hankinnan pilkkomisesta on perusteeton. Hankinta on sisältänyt vain itse mobiilijärjestelmän, eikä asiassa ole ollut tarkoituskaan hankkia paikallaolovarmennusta, jota ominaisuutta ilmankin järjestelmä toimii.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa suurimmaksi maksettavaksi kokonaiskorvaukseksi muodostuu valituksi tulleen tarjoajan tarjouksessa ilmoitetuilla hinnoilla 116.109 euroa. Tähän arvoon päädytään, kun järjestelmän kustannuksiin 29.997 euroa lisätään tarjouspyynnössä edellytetyt 155 euron hintainen sähkölukko sekä 79 euron hintainen bluetooth-paikallaolovarmennus jokaiselle vakituiselle 368 kotihoidon asiakkaalle. Mikäli laskennassa otetaan huomioon myös 201 tilapäistä kotihoidon asiakasta, suurimmaksi maksettavaksi kokonaiskorvaukseksi muodostuu tällöin valituksi tulleen tarjoajan tarjouksessa ilmoitetuilla hinnoilla 163.143 euroa. Hankintayksikkö on siten arvioinut hankinnan ennakoidun arvon virheellisesti, kun se on ottanut arviossaan huomioon ainoastaan varsinaiset mobiilijärjestelmän kustannukset mutta jättänyt huomioon ottamatta arvoltaan suuremman sähköisen lukitus- ja varmennusjärjestelmän.
Hankintayksiköllä on mahdollisuus hankkia sähkölukot ja paikallaolon varmennusjärjestelmä kysymyksessä olevan tarjouspyynnön perusteella. Tämän vuoksi myös niiden arvo on otettava huomioon hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa. Myös valituksi tullut tarjoaja on tulkinnut tarjouspyyntöä siten, että hankintayksikkö tulee tilaamaan sähkölukot ja RFID- tai bluetooth-varmennukset osana hankittavaa mobiilijärjestelmää. Se, että paikallaolovarmennuksen on tarjouspyynnössä ilmoitettu olevan vertailun ulkopuolella, ei merkitse, että se olisi ollut myös hankinnan ulkopuolella.
Hankintamenettelyä ei ole tarkoitettu välineeksi kartoittaa hintatasoa. Toisaalta myöskään vuonna 2010 suoritettu hintatason kartoitus ei ole välttämättä ollut enää tarjouspyynnön laatimisen hetkellä 21.12.2011 ajantasainen.
Hankinnan ennakoitua arvoa ei voida perustella käytettävissä olevilla määrärahoilla. Sillä, että hankintayksikkö ei olisi voinut kysymyksessä olevassa tapauksessa välttämättä tehdä määrärahat ylittävää hankintaa ilman lisämäärärahan pyytämistä, ei ole myöskään merkitystä hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa.
Myöskään sillä, toimiiko järjestelmä ilman paikallaolovarmennusta, ei ole merkitystä hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa. Paikallaolovarmennus on ollut tarjouspyynnön ehdoton vaatimus, eikä sillä, että kyseisen osion hintaa ei ole otettu tarjousten vertailussa huomioon, ole merkitystä hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa. Paikallaolovarmennuksen jättäminen vertailun ulkopuolelle ei myöskään osoita, että hankinta olisi ollut tarkoitus toteuttaa ilman sitä. Pikemminkin tämä osoittaa tarjousvertailun epäonnistuneen, kun varsin olennainen ja ehdoton osa hankittavaa kokonaisuutta on jätetty tarjousvertailun ulkopuolelle.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Valituksen tutkiminen
Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan muiden ohella valtion ja kuntien viranomaisten on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään.
Hankintalain 15 §:n 1 kohdan mukaan hankintalakia ei sovelleta tavara- ja palveluhankintoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 30.000 euroa.
Hankintalain 17 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut.
Hankinnan ennakoidun arvon on hankintalain 17 §:n 5 momentin mukaan pädettävä silloin, kun hankintayksikkö toimittaa hankintailmoituksen julkaistavaksi tai muuten aloittaa hankintamenettelyn.
Hankinnasta ei tässä tapauksessa ole julkaistu hankintailmoitusta, vaan hankintamenettely on aloitettu neljälle tarjoajalle lähetetyllä 21.12.2011 päivätyllä tarjouspyynnöllä. Hankintayksikkö on perustellut hankintailmoituksen julkaisematta jättämistä sillä, että se on vuonna 2010 suoritetun hintakartoituksen perusteella arvioinut hankinnan arvon jäävän alle 30.000 euron. Hankintayksikön mukaan arvio on ollut oikea, koska sen saamasta kolmesta tarjouksesta kaksi on jäänyt alle 30.000 euron. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että hankintaa varten talousarvioon oli varattu 30.000 euroa, ja hankintaa ei olisi toteutettu, mikäli hankinnan arvo olisi ylittänyt 30.000 euroa.
Valittajan mukaan hankintayksikkö ei ole hankinnan arvoa laskiessaan ottanut huomioon tarjouspyynnössä edellyttämäänsä paikallaolovarmennusta, jonka arvo voi olla merkittävä.
Edellä lausutun perusteella asiassa on valituksen tutkimisedellytysten kannalta ratkaistava, onko hankintayksikkö voinut ennakoida, että kysymyksessä olevan mobiiliratkaisun arvonlisäveroton arvo jää alle hankintalain 15 §:n mukaisen kansallisen kynnysarvon.
Tarjouspyynnön mukaan hankinnan on ollut tarkoitus käsittää Nokian kaupungin kotihoidon 368 säännöllisen sekä 201 tilapäisen asiakkaan mobiiliratkaisu 30.4.2014 saakka.
Tarjouspyynnössä on ilmoitettu mobiiliratkaisun ehdottomana vaatimuksena muun ohella seuraavaa:
”Laadunvarmistuksen (paikallaolon) on oltava samassa järjestelmässä käyttäen samaa asiakas ja henkilökuntatietokantaa. Laadunvarmistus on oltava mahdollista toteuttaa asiakkaan luona sähköisellä lukitusjärjestelmällä ja Rf id:llä tai bluetoothilla. Näitä on voitava käyttää samassa järjestelmässä.”
Tarjouspyynnössä on hinnan osalta ilmoitettu, että hinnan tulee sisältää kaikki palvelun tuottamisesta aiheutuneet kustannukset, sekä eroteltu järjestelmän hinta, sähkölukon kappalehinta ja RFID-bluetooth-paikallaolovarmennuksen kappalehinta.
Tarjoajien on tullut ilmoittaa tarjoushintansa tarjouspyynnön liitteenä olevalla hinta- ja laatulomakkeella. Tarjouspyynnössä on todettu, että lomakkeella ilmoitetaan vertailussa käytettävät laatupisteet sekä järjestelmän kokonaishinta, sähkölukon kappalehinta ja RFID- bluetooth-paikallaolovarmennuksen hinta. Kyseisessä lomakkeessa on ollut oma sarakkeensa järjestelmän arvonlisäverottomalle hinnalle sekä omat sarakkeensa sähkölukon kappalehinnalle ja RFID- ja bluetooth-paikallaolovarmennukselle. Sähkölukon ja paikallaolovarmennuksen sarakkeet ovat sijainneet lomakkeessa väliotsikon ”vertailun ulkopuolella” alla.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta. Valituksi tulleen tarjoajan järjestelmän arvonlisäveroton tarjoushinta on ollut 29.997 euroa, valittajan arvonlisäveroton tarjoushinta on ollut 19.051 euroa ja kolmannen tarjoajan arvonlisäveroton tarjoushinta on ollut 57.446 euroa. Markkinaoikeus toteaa, että kyseisiin tarjoushintoihin ei ole laskettu mukaan sähkölukoista ja paikallaolovarmennuksesta aiheutuvia kustannuksia.
Tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti mobiiliratkaisun yhtenä ehdottomana edellytyksenä on ollut sähköinen lukitusjärjestelmä sekä RFID- tai bluetooth-paikallaolovarmennus. Tarjouspyynnön perusteella asiassa ei siten ole ollut selvää, että sähkölukot ja paikallaolovarmennus olisi ollut tarkoitus jättää hankinnan ulkopuolelle vain siksi, että tarjouspyynnön liitteenä olleessa hinta- ja laatulomakkeessa kyseisten ominaisuuksien on todettu olevan vertailun ulkopuolella. Hankintayksikön saamista tarjouksista kahdessa on myös tarjottu sähkölukkoja ja paikallaolovarmennusta sekä ilmoitettu näiden hinnat tarjouspyynnön hinta- ja laatulomakkeessa.
Kun hankintayksiköllä on halutessaan mahdollisuus hankkia sähkölukot sekä paikallaolovarmennus kysymyksessä olevan tarjouspyynnön perusteella, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole voinut perustellusti lähteä siitä, että hankinnan tosiasiallinen kokonaisarvo alittaa hankintalain 15 §:n 1 kohdan mukaisen kansallisen kynnysarvon. Merkitystä ei tältä osin ole myöskään sillä, minkä verran määrärahoja hankintayksikkö on kyseisen hankinnan tekemistä varten varannut. Joka tapauksessa markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön varaama määräraha 30.000 euroa ei myöskään ole alittanut hankintalain 15 §:n 1 kohdan mukaista kansallista tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvoa.
Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankinnan ennakoitu kokonaisarvo ei ole alittanut kansallista kynnysarvoa ja valituksen tutkiminen kuuluu siten markkinaoikeuden toimivaltaan.
Pääasiaratkaisun perustelut
Hankinnasta ilmoittaminen
Hankintalain 68 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava julkisesti muun ohella avoimella tai rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta hankinnasta. Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset ilmoitusten lähettämisessä käytettävistä viestintävälineistä, ilmoitusten sisällöstä, julkaisemisesta ja muista ilmoitusvelvollisuuteen liittyvistä seikoista.
Julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (hankinta-asetus) 4 §:n mukaan muun ohella kansallisen kynnysarvon ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista on toimitettava hankintalain 68 §:n 1 momentissa edellytetyt ilmoitukset julkaistaviksi internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Hankinta-asetuksen 4 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksikön on tehtävä kansallinen hankintailmoitus hankintalain 15 §:ssä säädettyjen kansallisten kynnysarvojen ylittävistä tavarahankinnoista.
Edellä todetun mukaisesti hankintayksikkö ei ole voinut perustellusti lähteä siitä olettamuksesta, että hankintalaissa määritelty kansallinen kynnysarvo alittuisi nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa. Nokian kaupunki on siten ollut velvollinen julkaisemaan hankinnasta hankintailmoituksen. Kun hankintayksikkö ei ole näin tehnyt, markkinaoikeus katsoo hankintayksikön menetelleen hankinnassa tältä osin virheellisesti.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.
Seuraamusten määrääminen
Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.
Markkinaoikeus on 2.3.2012 antamallaan päätöksellä kieltänyt Nokian kaupunkia väliaikaisesti tekemästä muutoksenhaun kohteena olevan 25.1.2012 tehdyn hankintapäätöksen § 21 perusteella hankintasopimusta tai panemasta mainittua päätöstä muutoinkaan täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena olevat päätökset voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää.
Koska hankinnasta ei ole julkaistu hankintailmoitusta, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.
Mikäli Nokian kaupunki aikoo edelleen toteuttaa kotihoidon mobiiliratkaisua koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi kohtuullista velvoittaa myös kuultava korvaamaan yhteisvastuullisesti hankintayksikön kanssa valittajan oikeudenkäyntikuluja. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus kumoaa Nokian kaupungin perusturvajohtajan 25.1.2012 tekemät päätökset § 20 ja § 21. Markkinaoikeus kieltää Nokian kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanottujen päätösten perusteella tai panemasta niitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 5.000 euron sakon uhalla.
Edellä määrätty kielto korvaa markkinaoikeuden 2.3.2012 määräämän väliaikaisen kiellon.
Markkinaoikeus velvoittaa Nokian kaupungin korvaamaan eSeteli Palveluverkko Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää eSeteli Palveluverkko Oy:n STT Condigi Oy:hyn kohdistaman oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.
Markkinaoikeus hylkää Nokian kaupungin ja STT Condigi Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Reima Jussila ja Ville Parkkari.
HUOMAA:
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.