Market Court dismisses procurement complaints, ruling suspension was justified and costs shared equally.

ASIAN TAUSTA

Lapin yliopiston kiinteistö- ja hankintapalvelut (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 10.7.2012 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta musiikin väistötilojen rakennusurakkaa pääurakkana sekä LVIA- ja sähköurakoita alistettuina sivu-urakoina koskevasta hankinnasta.

Lapin yliopiston kiinteistö- ja hankintayksikkö on 20.8.2012 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut LVI-urakoinnin osalta Putki-Heikkilä Oy:n tarjouksen.

Lapin yliopiston hankinta- ja tilapalvelujen lakiasiain- ja hallintojohtaja sekä toimitila-assistentti ovat 7.9.2012 tekemällään päätöksellä kumonneet 20.8.2012 tehdyn hankintapäätöksen rakennusurakoitsijan valinnasta ja keskeyttäneet hankinnan.

Pääurakan ja alistettujen sivu-urakoiden ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 555.000 euroa, josta LVI-urakan osuus noin 100.000 euroa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Diaarinumero 297/12/JH

Valitus

Vaatimukset

LVI-Asema Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 20.000 euroa. Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.526 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjousten vertailu on suoritettu virheellisesti ja valittajaa syrjivästi referenssien ja vastaavan työnjohdon osalta.

Valittajan olisi tullut saada saanut referensseistä enemmän pisteitä kuin voittaneen tarjoajan, koska valittajalla on enemmän referenssejä ja parempi kohdetietämys sekä kokemus ääniteknistä osaamista vaativista hankkeista. Vastaavan työnjohdon osalta valittajan olisi tullut saada enemmän tai vähintään saman verran pisteitä kuin voittaneen tarjoajan, koska valittajan työnjohdolla on vuosissa mitattuna voittanutta tarjoajaa pidempi kokemus sekä lisäksi KVV- ja IV-töiden pätevyys.

Lisäksi hankintapäätös on ollut puutteellisesti perusteltu, koska se on sisältänyt vain numeerisen taulukon, mutta ei sanallisia perusteluita. Hankintapäätökseen ei myöskään ole liitetty valitusosoitusta.

Vastine

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle 7.9.2012 tehdyn hankinnan keskeyttämispäätöksen, jolla on kumottu 20.8.2012 tehty hankintapäätös koskien LVI-urakoitsijan valintaa ja keskeytetty hankinta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankinnan keskeyttäminen ei ole perustunut hyväksyttäviin ja todellisiin syihin. Tarjouspyyntö ei ole ollut virheellinen, ja hankintayksikkö on pyrkinyt keskeyttämispäätöksellä mitätöimään valittajan oikeussuojan tarpeen.

Diaarinumero 316/12/JH

Valitus

Vaatimukset

LVI-Asema Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankinnan keskeyttämispäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 20.000 euroa. Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.226 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinnan keskeyttäminen ei ole perustunut hyväksyttäviin ja todellisiin syihin. Tarjouspyyntö ei ole ollut virheellinen, ja hankintayksikkö on pyrkinyt keskeyttämispäätöksellä mitätöimään valittajan oikeussuojan tarpeen.

Vastine

Vaatimukset

Lapin yliopisto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti. Hankinta on keskeytetty tarjouspyynnön epäselvyyden ja hankintapäätöksen puutteellisen valitusosoituksen vuoksi.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena käytetyn laadun alakohdat ”vastaava työnjohtaja” ja ”erityisosaaminen, referenssit” ovat olleet epätarkkoja, eikä tarjouspyynnössä ole ilmoitettu, mitä vastaavan työnjohtajan pätevyydellä ja kokemuksella tarkoitetaan tai miten se pisteytetään. Tarjouspyynnössä ei myöskään ole ilmoitettu, miten referenssit tulee esittää ja kuinka ne pisteytetään. Ilmaisu ”kolmelta viimeiseltä vuodelta” ei ole ollut yksiselitteinen.

Tarjouspyynnön epäselvyydestä johtuen saadut tarjoukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut asioissa diaarinumerot 297/12/JH ja 316/12/JH

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 73 a §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Säännöksen esitöiden (HE 182/2010 vp s. 22) mukaan hankintayksikön tulee keskeyttämisen syyn arvioinnissa kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin.

Hankintamenettelyn keskeyttämisen johdosta muutoksenhaun kohteena oleva 20.8.2012 tehty hankintapäätös on menettänyt merkityksensä eikä valittajalla ole enää oikeussuojan tarvetta kyseisen päätöksen osalta. Valitus on näin ollen asiassa 297/12/JH pääasian osalta jätettävä tutkimatta.

Asiassa on vielä valittajan väitteiden johdosta tutkittava, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn 7.9.2012 tehdyllä päätöksellä.

Hankintayksikkö on perustellut keskeyttämispäätöstä tarjouspyynnön epäselvyydellä, minkä johdosta saatuja tarjouksia ei ole voitu luotettavasti vertailla. Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa muun ohella esittänyt, että laatua koskevan vertailuperusteen referenssejä ja vastaavaa työnjohtoa koskevien alakohtien osalta tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi, miten kyseisiä kohtia arvioidaan. Epätarkkojen ilmaisujen vuoksi tarjoukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia.

Hankintailmoituksen mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet hinta ja laatu. Urakkaohjelman kohdan 15.2 mukaan laatua koskevia tekijöitä ovat olleet henkilöstöön liittyvät tekijät ja yrityksen referenssit. Hankintailmoituksen liitteenä olleessa vertailulomakkeessa laadun alakohdiksi on ilmoitettu muun ohella ”vastaava työnjohtaja” ja ”erityisosaaminen, referenssit”.

Hankintailmoituksessa on viitattu tarjoajan soveltuvuuden osalta muun ohella referensseihin sekä työnjohtajan riittävän tekniseen koulutukseen ja kokemukseen oman alansa töistä. Mainittujen vaatimusten täyttymisen arvioimiseksi tarjoajan on tullut hankintailmoituksen mukaan toimittaa todistus tai selvitys yrityksen referensseistä vastaavanlaisista kohteista viimeiseltä kolmelta vuodelta sekä vastaavan työnjohtajan nimi ja tiedot hänen pätevyydestään ja kokemuksestaan. Hankintailmoituksessa tarjoajien soveltuvuudelta edellytetty ja toisaalta vertailulomakkeessa ilmoitetut tarjousten vertailussa huomioon otettavat seikat ovat siten olleet osin samoja.

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus kuitenkin edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä on otettava huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuus. Hankintamenettely etenee vaiheittain niin, että hankintayksikkö arvioi ensi vaiheessa tarjoajien soveltuvuuden eli sen, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Tämän jälkeen arvioidaan tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus, minkä jälkeen tehdään tarjousten vertailu niiden tarjoajien, joita ei ole suljettu pois tarjouskilpailusta, tekemien tarjouspyynnön mukaisten tarjousten kesken.

Tarjouspyynnöstä tulee riittävän selvästi ilmetä tarjoajan soveltuvuutta koskevat vaatimukset ja se, miltä osin tarjoajilta pyydettyjä selvityksiä tullaan käyttämään tarjoajan soveltuvuuden ja miltä osin tarjousten vertailussa tarjousten keskinäisen paremmuuden arvioinnissa.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole tarjouspyyntöasiakirjoissa selvittänyt, mitä seikkoja laatua koskevan vertailuperusteen alakohtien ”vastaava työnjohtaja” ja ”erityisosaaminen, referenssit” osalta on ollut tarkoitus arvioida. Sanottu vertailuperuste alakohtineen on siten ollut niin yksilöimätön ja epätäsmällinen, etteivät tarjoajat ole voineet tarjouspyynnön perusteella riittävällä tavalla ennakoida, millä seikoilla tulee olemaan merkitystä tarjousvertailussa. Vertailuperusteen yksilöimättömyys on ollut omiaan antamaan hankintayksikölle lähes rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailussa. Tarjouspyyntöasiakirjat on siten laadittu tarjouksen valintaan vaikuttavien seikkojen osalta niin epäselvästi, etteivät ne ole olleet omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa.

Lisäksi markkinaoikeus katsoo, että puheena olevat vertailuperusteen molemmat alakohdat liittyvät lähtökohtaisesti enemmän tarjoajan soveltuvuuden kuin tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioimiseen. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei myöskään ollut asetettu referenssejä tai vastaavaa työnjohtajaa koskevia vähimmäisvaatimuksia. Hankintayksikkö ei siten tältä osin ole tarjouspyyntöasiakirjoissa tehnyt riittävää eroa tarjoajien soveltuvuuden arviointiin ja tarjousten laadun vertailuun liittyvien seikkojen välillä eikä ottanut hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuutta. Tarjouspyyntöasiakirjat ovat myös tältä osin olleet hankintasäännösten vastaisia.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintamenettelyn keskeyttäminen on perustunut todellisiin ja perusteltuihin syihin. Asiassa ei myöskään ole ilmennyt perusteita katsoa, että hankintayksikkö olisi hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt valittajaa kohtaan syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti. Hankintayksikkö ei siten ole hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus asiassa 316/12/JH on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Valituksen kohteena asiassa 297/12/JH oleva hankinta on keskeytetty ja hankintapäätös on kumottu vasta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankinnan keskeyttäminen ja hankintapäätöksen kumoaminen on perustunut osin niihin seikkoihin, joihin valittaja on viitannut valituksensa perusteena. Asiassa 316/12/JH valittajan valitus on puolestaan hylättävä. Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun ja kummankin valituksen yhdessä käsittelyn ja ratkaisun huomioon ottaen, ettei ole kohtuutonta, jos sekä valittaja että hankintayksikkö joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa asioissa 297/12/JH ja 316/12/JH vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen asiassa 297/12/JH pääasian osalta tutkimatta.

Markkinaoikeus hylkää asiassa 297/12/JH LVI-Asema Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen asiassa 316/12/JH.

Markkinaoikeus hylkää asiassa 316/12/JH Lapin yliopiston vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola ja markkinaoikeustuomari Ville Parkkari.

HUOMAA:

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta