Market Court dismisses bid protest for using overlapping evaluation criteria and correcting bid data.

ASIAN TAUSTA

Vantaan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 7.6.2011 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta Vantaan kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisen hankinnasta. Tarjouspyynnön mukaan hankinnan sopimuskausi on 1.4.2012–31.12.2020.

Vantaan kaupungin tilakeskuksen lautakunta on 18.9.2012 tekemällään hankintapäätöksellä § 7 valinnut Schneider Electric Buildings Finland Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.500.000 euroa.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Siemens Osakeyhtiö on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua.

Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön luovuttamaan valittajalle jäljennökset hankintamenettelyyn osallistuneiden tarjoajien tarjouslomakkeista 3.

Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.526 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on käyttänyt tarjousten vertailussa päällekkäisiä vertailuperusteita. Vertailuperusteet ”Euroa/säästetty MWh/a” ja ”Säästöt/a MWh” mittaavat täysin samaa asiaa eli vuodessa säästettyjä megawattitunteja. Hankintayksikkö on määrännyt, että investointihinnan tulee olla 1.400.000–1.500.000 euroa. Kahden tarjoajan investointihinnat ovat olleet 1.500.000 euroa ja kolmannen 1.499.500 euroa. Hankintayksikön menettelyn vuoksi hankinnassa ei ole lainkaan käyty hintakilpailua, ja molemmissa edellä mainituissa vertailuperusteissa pisteet on annettu käytännössä saman tekijän eli säästöt vuodessa megawattitunteina perusteella.

Vertailuperusteen ”Säästöjä jäljellä vuonna 2023 (MWh)” osalta hankintayksikkö on muuttanut voittaneen tarjoajan ja kolmannen tarjouskilpailuun osallistuneen tarjoajan tarjouksissaan ilmoittamia tietoja tarjousvertailuun. Hankintayksikön ei ole hyväksyttävää muuttaa tai korjata tarjouksissa ilmoitettuja tietoja. Kun tarjouksessa on ilmoitettu tieto tarjouspyynnössä edellytetystä poikkeavasti, tarjous on suljettava tarjouskilpailusta.

Tarjousvertailu on suoritettu tarjoajien tarjouslomakkeelle 3 ilmoittamilla tiedoilla. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan perusteella julkisessa hankinnassa tieto tarjousten vertailussa käytetystä hinnasta ja muusta tekijästä on aina annettava.

Vastine

Vaatimukset

Vantaan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinta päätettiin kilpailuttaa neuvottelumenettelynä, koska kyseessä oli uuden tyyppinen hankinta ja hankinnan täsmentäminen vaati neuvotteluita. Neuvottelumenettelyä käyttämällä tarjoajilla oli mahdollisuus vaikuttaa tarjouspyynnön sisältöön. Tarjoajien kanssa järjestettiin kolme neuvottelukierrosta ennen tarjouspyynnön lähettämistä. Neuvotteluissa käytiin läpi muun ohella vertailukriteerit ja painoarvot, tarjouspyynnön muoto ja menettelytavat sekä tarjousten käsittely.

Tarjouspyynnössä on määritelty tarjousten laajuuden investointien osalta olevan 1.400.000–1.500.000 euroa. Tarjouskilpailussa on käytetty niin sanottua ranskalaista urakkaa, jossa hankintayksikkö on ilmoittanut urakan arvolle vaihteluvälin, jolle tarjoajan on tullut sovittaa oma tarjouksensa.

Tarjouspyynnössä ei ole ollut päällekkäisiä vertailuperusteita, eivätkä käytetyt vertailuperusteet ole mitanneet samaa asiaa. Kaikki vertailuperusteet painoarvoineen on käyty läpi neuvottelumenettelyn aikana jokaisen tarjoajan kanssa.

Vertailuperusteena käytetyllä ”Euroa/säästetty MWh/a” on selvitetty investoinnin kannattavuutta. Vertailuluku on saatu jakamalla tarjoushinta ilmoitetulla säästömegawattitunnilla ja jakamalla se säästövuosilla eli luvulla 8. Tältä osin myös tarjouksen kokonaishinnalla on ollut merkitystä tarjousvertailussa. Ilmoittamillaan säästöillä tarjoaja on saanut sitä paremman vertailuluvun, mitä lähempänä investointihinnan alarajaa 1.400.000 euroa tarjouksen hinta on ollut.

Toisena vertailuperusteena on ollut energian vuosisäästöt ”Säästöt/a MWh”. Tällä on selvitetty sähkön ja lämmön yhteissäästö eli energian kulutuksen puhdas säästö. Säästötakuun vertailussa parhaimmaksi on osoittautunut tarjoaja, joka tarjoaa suurimmat syntyvät energiansäästöt.

Määräaikana saaduista tarjouksista yksikään ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen. Tarjousten saattamiseksi vertailukelpoisiksi tarjoajilta on pyydetty tarkennuksia alkuperäisiin tarjouksiin. Tarkennukset eivät ole kohdistuneet tarjoushintaan eivätkä tarjoajien ilmoittamiin säästöihin. Tarjousten lopullinen vertailu on tehty tarkennuskierrosten ja viimeisten neuvottelujen jälkeen. Viimeisissä neuvotteluissa on käyty läpi pitkäaikaisten säästöjen huomioimista vertailussa ja mahdolliset hankintayksikön vertailukelpoisuussyistä tekemät muutokset on hyväksytetty kullakin tarjoajalla.

Tarjoustietoja ei ole muutettu virheellisesti tarjousten vertailuun. Tarjouspyynnössä on vaadittu, että tarjoajat tarjoavat tarjouspyynnön mukaisesti tarjouspyynnön liitteessä 2 (toimenpideluettelo) esitetyt energiansäästötoimenpiteet. Näiden vaadittujen toimenpiteiden kuvauksien sanamuoto on kuitenkin ollut erilainen kuin tarjouspyynnön liitteessä 8 (Motivan energiansäästötoimenpiteiden laskentaperiaatteet) esitetyt energiansäästötoimenpiteet, joiden mukaista säästön elinikää on käytetty yhtenä tarjousten vertailuperusteena. Energiansäästö-toimenpiteiden sanamuodoissa esiintyneiden eroavaisuuksien johdosta hankintayksikkö on joutunut pyytämään tarjoajilta tarkennusta toimenpiteiden sisällöstä, jotta tarjouksista on saatu vertailukelpoiset.

Tarjousten vertailun yhteydessä tehdyt muutokset pitkäaikaissäästöihin on tehty tarjouspyynnön liitteenä olleen Motivan laskentaohjeen mukaisin perustein. Ohje antaa yksiselitteisen tavan, minkä pituisella elinkaarella kukin energiansäästötoimenpide tulee huomioida. Tarjousten täsmentämisessä ei ole käytetty hankintayksikön taholta tulkintaa. Täsmentämisessä on ainoastaan annettu kunkin urakoitsijan tarjoamalle energiansäästölle Motivan ohjeen mukainen elinikä ja eliniän perusteella joko huomioitu tai jätetty huomioimatta energiansäästö tarjousvertailussa. Vertailussa ovat olleet tarjoajien ilmoittamat säästöt eli hankintayksikkö on täsmennyttänyt vain toimenpiteen elinajan. Tällä täsmentämisellä on nimenomaan varmistettu tarjoajien tasapuolinen kohtelu. Kaikkien tarjoajien kanssa on käyty läpi tehdyt muutokset ja tarjoajat ovat hyväksyneet ne omalta osaltaan. Tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan tarjous on saanut tehtyjen täsmennysten johdosta vähemmän pisteitä tarjousten vertailussa.

Kaikki hankintamenettelyyn osallistuneet tarjoajat ovat ilmoittaneet, että niiden toimittamat tarjouspyynnön liitteen 3 mukaiset erittelytaulukot kuuluvat liike- ja ammattisalaisuuden piiriin. Tämä on perusteltua, koska tarjouspyynnössä pyydetyt toimenpiteet voidaan toteuttaa teknisesti monella eri tavalla. Valittu toimintatapa vaikuttaa oleellisesti saavutettavissa olevaan säästöön ja toimenpiteellä saavutettavan säästön elinikään. Siten yksityiskohtaisen tarjouslomakkeen kohdekohtaisten tietojen julkistamisella vaarannetaan merkittävästi tarjoajien liiketoimintaa.

Kuultavan lausunto

Schneider Electric Buildings Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Hankintayksikkö ei ole käyttänyt päällekkäisiä vertailuperusteita, vaan kullakin vertailuperusteella on ollut selkeät ja erilliset tarkoituksensa. Vertailuperusteen ”Euroa/säästetty MWh/a” tarkoituksena on ollut investoinnin kannattavuuden hintavertailu. Vertailuperusteen ”säästöt/a MWh” tarkoituksena on puolestaan ollut energiankulutuksen säästön vertailu. Lisäksi energiatehokkuushankkeissa hinnalla ja hintavertailulla ei ole käytännön merkitystä, koska niissä hankintayksikön investoinnit pyritään kattamaan hankkeen tuottamilla säästöillä. Hankintayksikön käyttämä menetelmä on ollut järkevä tapa selvittää, kuka on innovatiivisin ja kustannustehokkain kumppani hankkeen toteuttamiseen.

Hankintayksikkö on kohdellut tarjoajia tasapuolisesti, sillä se on tarjonnut kaikille osapuolille samat mahdollisuudet neuvotteluihin ja tarjousten täsmennyksiin. Lausunnonantajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyyntö on kuitenkin ollut epäselvä energiasäästötoimenpiteiden termistöön liittyen. Tarjouspyynnön liitteissä on käytetty toisistaan poikkeavia termejä toisaalta tilattavien energiasäästötoimenpiteiden ja toisaalta elinikävertailussa käytettävien toimenpiteiden osalta. Tämän johdosta hankintayksikkö on pyytänyt lausunnonantajaa täsmentämään tarjoustaan ”Säästö voimassa 2023 MWh” osalta. Kyse ei ollut tarjousten parantamisesta vaan tarjousten saattamisesta yhteismitallisiksi. Täsmennyksen myötä lausunnonantajan kyseisestä vertailuperusteesta saamat pisteet ovat laskeneet.

Vastaselitys

Valittaja on vastaselityksessään esittänyt, että hankintayksikön vastineen mallilaskelmissa on periaatteellinen virhe. Ei ole mahdollista, että laskelmissa käytetyillä eri euromäärillä saadaan aina säästöksi tietty megawattituntimäärä, vaan säästö on riippuvainen investoinnin määrästä. Tämä johtuu siitä, että energiansäästöhankkeessa ei tehdä turhia investointeja. Mitä enemmän on investoitu, sitä enemmän on voitu kiinteistöihin asentaa energiaa säästäviä koneita ja laiteita.

Hankintapäätöksen mukaan painotetut pisteet ovat olleet voittaneen tarjoajan ja kolmannen hankintamenettelyyn osallistuneen tarjoajan osalta samoja molempien valituksen kohteena olevien vertailuperusteiden osalta. Valittajan osalta erittäin vähäinen ero toisen vertailuperusteen painotetuissa pisteissä ensimmäiseen vertailuperusteeseen verrattuna on johtunut siitä, että valittajan tarjoushinta on ollut 500 euroa alhaisempi kuin kahden muun tarjoajan. Mikäli valittaja olisi tarjonnut saman hinnan, molempien vertailuperusteen osalta painotetut pisteet olisivat olleet myös valittajan kohdalla identtisiä. Painotettujen pisteiden samankaltaisuudesta seuraa, että käytännössä vertailussa on samaa asiaa arvioitu kahteen kertaan.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön luovuttamaan valittajalle jäljennökset hankintamenettelyyn osallistuneiden tarjoajien tarjouslomakkeista 3.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseessä olevat asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan esittämän vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta. Salassa pidettäviä mainitun lainkohdan mukaan ovat myös sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan tai avustajallaan ei ole oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin. Tieto tarjousten vertailussa käytettävästä hinnasta ja muusta tekijästä on kuitenkin aina annettava.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain ja sen esitöiden (HE 12/2006 vp s. 27) mukaisesti asianosaisen tiedonsaantioikeudet oikeudenkäynnissä määräytyvät oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n mukaisesti, joten asiaan ei sovelleta sellaisenaan julkisuuslain 11 §:ssä säädettyjä asianosaisen tiedonsaantioikeuksia ja siinä tarkemmin erikseen määriteltyjä tiedonsaantioikeuden rajoituksia.

Valittajan vaatimilla asiakirjoilla tarjoajat ovat ilmoittaneet eri kiinteistössä suoritettavat yksittäiset energiansäästötoimenpiteet ja niiden investointihinnan, suoran takaisinmaksuajan, erilaiset kyseisestä toimenpiteestä johtuvat säästöt, hiilidioksidipäästöt ja säästöjen voimassaolon vuonna 2023. Kaikki tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat valittaja mukaan lukien ovat ilmoittaneet kyseisen asiakirjan sisältävän liikesalaisuuksia. Markkinaoikeus katsoo, että kyseiset tiedot koskevat hankinnan toteuttamiseen ja siihen liittyvien energiansäästötavoitteiden saavuttamiseen liittyviä strategisia valintoja, joissa on kyse julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista.

Tarjousvertailussa ei ole vertailtu kyseisillä asiakirjoilla ilmoitettuja yksittäisiä toimenpiteitä sinänsä eikä niillä saavutettavia säästöjä tai hiilidioksidipäästöjä ja voimassaoloaikaa. Sen sijaan vertailu on suoritettu toimenpiteiden yhteenlaskettujen arvojen ja kustannusvaikutusten perusteella. Kyseiset vertailussa käytetyt seikat on annettu valittajalle tiedoksi kaikkien tarjoajien osalta. Valittaja, jonka valitus on perustunut väitteeseen vertailuperusteiden virheellisyydestä ja tarjoustietojen muuttamiseen tarjousten yhteenvedon jälkeen vertailuun siirryttäessä, ei ole esittänyt, kuinka tarjouslomakkeilla 3 ilmoitetut yksityiskohtaiset tiedot ovat voineet vaikuttaa asian käsittelyyn markkinaoikeudessa, taikka millä tavalla niiden antamatta jättäminen vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen asiassa. Edellä todetun perusteella valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä ja soveltamisessa. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin sitä, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Vertailuperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia Vantaan kaupungin kiinteistöjen energiansäästöhankkeesta. Tarjousten valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteiksi on muun ohella ilmoitettu ”Euroa/säästetty MWh/a, painoarvo 20 %” ja ”Säästöt/a MWh, painoarvo 20 %”. Tarjouspyynnössä on lisäksi ilmoitettu, että tarjous tulee tehdä siten, että tarjouksen loppusumma on 1.400.000–1.500.000 euroa. Tarjouspyynnön mukaan mikäli tarjouspyynnön liitteessä esitettyjen toimenpiteiden loppusumma alittaa tai ylittää edellä sanotun vaihteluvälin, on tarjoajalla ollut oikeus lisätä toimenpiteitä tai jättää niitä tekemättä.

Valittaja on esittänyt, että edellä todetut tarjousten vertailuperusteet ovat olleet lähes täydellisesti päällekkäiset ja että ne mittaavat täysin samaa asiaa, eli vuodessa säästettyjä megawattitunteja. Valittaja on myös esittänyt, että koska hankintayksikkö on määrännyt investointihinnan vaihteluvälin, hankinnassa ei todellisuudessa ole käyty hintakilpailua. Hankintayksikkö on puolestaan esittänyt, että edellä ensiksi mainitulla vertailuperusteella on arvioitu investoinnin kannattavuutta ja jälkimmäisellä energian kulutuksen puhdasta säästöä.

Markkinaoikeus toteaa ensinäkin, että kysymyksessä on ollut neuvottelumenettely, jonka yhteydessä muun ohella käytettävistä vertailuperusteista, niiden sisällöstä ja painotuksesta on neuvoteltu tarjoajien kanssa jo ennen tarjouspyynnön lähettämistä. Valittaja ei ole esittänyt, että se olisi tällöin ehdottanut tehtäväksi muutoksia hankintamenettelyssä käytettäviin vertailuperusteisiin tai että sille olisi jäänyt epäselvyyttä siitä, mitä seikkoja ja millaisin painotuksin tarjousvertailussa tullaan huomioimaan. Valittaja ei myöskään ole esittänyt, että se olisi myöhemmin neuvottelumenettelyn edetessä arvioinut vertailuperusteet hankintasäännösten vastaisiksi.

Edellä lausutun perusteella hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettamisen osalta valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.

Voittaneen tarjoajan tarjous ja tarjousten täsmentäminen

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Tarjouskilpailussa menettelyn perustana on, että tarjoajat antavat tarjouksensa ja hinnoittelevat sen toisista tarjoajista riippumatta. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, ettei kenellekään tarjoajalle anneta mahdollisuutta parantaa tarjoustaan. Hankintayksikön velvollisuutena on toisaalta myös saattaa saamansa tarjoukset tarvittaessa vertailukelpoisiksi, jotta tarjousten vertailukelvottomuus ei vaarantaisi tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousvertailussa. Tarjousten täsmennyttäminen voi olla perusteltua erityisesti silloin, kun tarjousten vertailukelvottomuus on seurausta tarjouspyynnön epäselvyydestä. Tilaisuus tarjousten täsmentämiseen on tällöin varattava kaikille tarjoajille. Menettely ei saa tähdätä aikaisempien sitovien tarjousten tinkimiseen.

Tarjouspyynnön liitteellä 2 on kuvattu toimenpiteet, joita on tullut eri kiinteistöissä suorittaa. Yhtenä tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena on ollut ”Säästöjä jäljellä vuonna 2023 (MWh)”. Tältä osin tarjoajien on tullut ilmoittaa tarjouspyynnön liitteenä 3 olleella tarjouslomakkeella energiansäästöt (MWh), jotka ovat vielä voimassa vuonna 2023. Säästöt on tullut laskea tarjouspyynnön liitteenä 8 olleiden Motivan energiansäästötoimenpiteiden laskentaperiaatteiden mukaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Siemens Osakeyhtiön vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Siemens Osakeyhtiön korvaamaan Vantaan kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Pasi Yli-Ikkelä ja Sami Rautiainen.

HUOMAA:

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.