Market Court dismissed public procurement appeal regarding ambiguous tender terms but ordered cost reimbursement.

ASIAN TAUSTA

Turun kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt EU-hankintailmoituksella ja 28.3.2011 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Turun kaupungin sisäisen linja-autoliikenteen linjojen 6, 9, 33, 66, 90 ja 91 (kohde 1) liikennöinnistä ajalle 26.4.2012–30.6.2022, linjojen 8 ja 61 (kohde 2) liikennöinnistä ajalle 26.4.2012–30.6.2021 ja linjan 13 (kohde 3) liikennöinnistä ajalle 26.4.2012–30.6.2021.

Turun kaupungin joukkoliikennelautakunta on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään valinnut Savonlinja Oy:n tarjouksen kaikkiin kohteisiin.

Markkinaoikeus on 1.7.2011 ja 11.8.2011 antamillaan päätöksillä hylännyt hankintayksikön vaatimukset Turun kaupungin joukkoliikennelautakunnan hankintapäätöksen 19.5.2011 § 108 täytäntöönpanon sallimisesta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo on ollut hankintayksikön ilmoituksen mukaan noin 59 miljoonaa euroa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

LS-Liikennelinjat Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua ja määrää hankintayksikölle muun julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 94 §:n mukaisen seuraamuksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 19.381 eurolla korkoineen.

Perusteet

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä eikä sen perusteella ole ollut mahdollista antaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnön perusteella on ollut tulkinnanvaraista, onko käsitteellä hintataso viitattu hankintayksikön aikaisemman vakiintuneen käytännön mukaisesti vuoden 2010 neljännen neljänneksen hintaan vai onko hintatasossa tullut huomioida vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä tapahtunut hintatason merkittävä korotus.

Tarjouspyynnössä on esitetty, että tarjouksessa tulee ilmoittaa liikennesuoritteiden yksikköhinnat vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen hintatasossa. Tarjouspyynnöstä ei kuitenkaan ilmene, minkä vuosineljänneksen tosiasiallinen hintataso ilmoitetaan hintavertailua varten. Aikaisemmalla sopimuskaudella kunkin vuosineljänneksen korvaustaso on laskettu edellisen vuosineljänneksen hintojen perusteella.

Tarjouspyynnön liitteissä 6a, 6b ja 6c on käytetty myös käsitettä "hinnat IV/2010". Tarjouspyynnön liitteissä 6a, 6b ja 6c mainitut ”hinnat IV/2010” ovat olleet vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen hintoja. Kyseessä ovat olleet hinnat, joita valittaja nykyisenä palveluntuottajana on veloittanut liikennöinnistä ajanjaksolla 1.1–31.3.2011. Tarjouspyynnön liitteissä mainittu käsite ”hinnat IV/2010” tarkoittaa hinnan mittausajankohtaa, eli edellistä vuosineljännestä ja hintataso hintaa, joka tietyltä ajanjaksolta laskutetaan. Tarjouspyyntö on sanamuotonsa mukaisesti ymmärrettävä siten, että vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen hintataso ilmoitetaan edellisen vuosineljänneksen mittausajankohdan mukaisesti indeksikorostuksella tarkistettuna. Käsitteillä ”hintataso” ja ”hinnan mittausajankohta” on tarkoitettu tosiasiassa eri ajanjaksoja, eikä samaa ajankohtaa.

Liitteissä 6a, 6b ja 6c termin ”hinnat IV/2010” jälkeen on ilmoitettu vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen (1.1–31.3.2011) hintataso, jonka laskennassa on tosiasiassa huomioitu vuoden 2010 viimeisen neljänneksen indeksi. Vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen hintataso on siten mitattu vuoden 2010 neljännen neljänneksen hintojen mukaisesti. Siten tarjouspyynnön mukaan hintataso on tarkoittanut edellisen vuosineljänneksen hintoja lisättynä indeksikorotusta vastaavalla määrällä.

Hankintamenettelyn kuluessa hankintayksikkö on antanut tarjoajien esittämiin kysymyksiin vastauksen, jonka perusteella on ollut pääteltävissä, että tarjoushinnat tulee ilmoittaa vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen hintatasossa, jossa on jo huomioitu mahdolliset hinnankorotukset. Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut kyseisellä vastauksella nimenomaisesti täydentävänsä tarjouspyyntöä, kuten se on tehnyt joidenkin muiden vastausten kohdalla. Vastaus on kuitenkin ollut ristiriidassa tarjouspyynnön liitteissä 6a, 6b ja 6c ilmoitetun kanssa. Vastaus on selvästi vaikuttanut tarjoushinnan muodostamiseen ja käsitteen ”hintataso” määritelmään.

Valittaja on tehnyt tarjouksen, jossa se on antanut vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen hinnan huomioiden hinnassa 3,27 prosentin nousun. Valittaja on menetellyt näin, koska hankintayksikön vastauksesta on ollut pääteltävissä, että termillä hintataso 2011 tarkoitetaan vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen hintatasoa, jossa on huomioitu jo hinnankorotus, eikä aikaisemman vakiintuneen käytännön mukaisesti vuoden 2010 neljännen neljänneksen hintatasoa. Ennen vastauksen antamista valittaja on ymmärtänyt, että hinnat annetaan aikaisemman käytännön mukaisesti, eli vuoden 2010 neljännen neljänneksen hintatasossa. Hankintayksikön vastauksen jälkeen valittaja on korjannut hintansa nostamalla niitä 3,27 prosenttia alkuvuonna indeksissä tapahtuneen korotuksen johdosta. Mikäli hankintayksikön aikaisempaa vakiintunutta käytäntöä olisi ollut tarkoitus jatkaa, olisi valittajan tarjous ollut 3,27 prosenttia halvempi.

Hintatason nousu, eli indeksi 1/2011, on tullut valittajan tietoon vasta 18.4.2011, eli noin viikkoa ennen tarjouksen jättämistä. Tämä seikka ja hankintayksikön kysymyksiin antama vastaus ovat voineet saattaa tarjoajat epätasa-arvoiseen asemaan, sillä osa tarjoajista on voinut jättää tarjouksen ennen vastauksen antamista tai indeksin julkaisua. Hankintayksikön menettely ei ole siten täyttänyt tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden vaatimuksia.

On mahdollista, että muut tarjoajat ovat antaneet tarjouksensa hankintayksikön aikaisemman käytännön mukaisesti vuoden 2010 hintatasossa, jossa ei ole huomioitu hintojen nousua 2011. Valittaja olisi todennäköisesti voittanut tarjouskilpailun, jollei se olisi huomioinut vuoden 2011 hinnankorotusta.

Hankintayksikön antamaa vastausta voidaan tulkita myös siten, että tarjous on pitänyt jättää vuoden 2011 toisen neljänneksen hintojen mukaisesti. Hankintayksikön vastauksen johdosta tarjouspyyntö on muuttunut epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi. Tarjouspyynnön perusteella on ollut mahdotonta laatia keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksikkö on kysymyksessä olevaa hankintaa seuranneissa tarjouskilpailuissa muuttanut tarjouspyyntöasiakirjojaan liitteen 6 osalta. Hankintayksikkö on julkaissut 23.8.2011 tarjouspyynnön, jossa tarjoushinta on pyydetty esittämään vuoden 2011 toisen vuosineljänneksen hintatasossa. Vastaavasti liitteissä, joissa on annettu vuotuiset suoritteet hintavertailua varten, on mainittu mittausjaksoksi hinnat II/2011. Mikäli tarjouspyyntö olisi ollut yksiselitteinen käsitteiden ”hintataso” ja ”hinnat” osalta, hankintayksiköllä olisi tuskin ollut tarvetta muuttaa käytäntöään ja vakiintuneen tarjouspyynnön sisältöä.

Vastine

Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.052,94 eurolla korkoineen.

Tarjouspyyntö ei ole ollut valittajan esittämällä tavalla epäselvä tai tulkinnanvarainen. Valittaja ei ole esittänyt tarjousten hinnoittelua koskevia kysymyksiä. Tästä voidaan päätellä, että valittaja on pitänyt tarjoushinnoittelua selvänä. Vain yksi tarjoaja on esittänyt tarjoushintoja koskevan kysymyksen. Tarjouspyyntöä ei ole tämän kysymyksen vuoksi muutettu.

Valittaja on irrottanut tarjouspyynnön liitteissä 6a, 6b ja 6c käytetyn ilmaisun ”hinnat IV/2010” asiayhteydestään. Tarjouspyynnössä on selkeästi kerrottu, että mainituilla liitteillä on kohteittain kuvattu tarkemmat reittikuvaukset ja autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen. Kyseisillä liitteillä on lisäksi ilmoitettu, mitkä ovat olleet vuoden IV/2010 indeksin mukaiset hinnat.

Kysymyksessä olevassa kilpailutuksessa sekä tarjouspyynnön sanamuoto että hankintayksikön antama vastaus ovat hinnan ilmoittamisen osalta olleet hankintayksikön aiemman käytännön mukaisia. Hankintayksiköllä ei ole ollut tarvetta laskelmoida vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen indeksikorotuksella, joka on ollut tarjouksia annettaessa sekä hankintayksikön että tarjoajien tiedossa.

Hankintayksikkö ei myöskään ole sidottu muissa hankintamenettelyissä tekemiinsä ratkaisuihin. Kussakin hankintamenettelyssä osapuolten toimintaa ohjaavat lähtökohtaisesti kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä annetut tiedot.

Hankintapäätöksessä on tuotu esiin aiempia hintoja, koska näiden avulla on haluttu informoida päätöksentekijöitä siitä, ovatko hinnat nousseet vai laskeneet. Kyseisillä luvuilla ei ole ollut merkitystä itse tarjousvertailun kannalta.

Kaikki tarjoukset ovat saapuneet aikavälillä 6–9.5.2011. Tarjousaika on ollut sama kaikille tarjoajille, samoin aikaväli kysymysten ja vastausten julkaisemisen sekä tarjouksen viimeisen jättöpäivän välillä. Se seikka, että joku tarjoaja olisi omalla riskillään voinut antaa tarjouksensa esimerkiksi ennen indeksin taikka hankintayksikön vastausten julkaisua, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin. Valittaja on ilmoittanut saaneensa indeksin 1/2011 tietoonsa 18.4.2011. Tämä ajankohta on ollut yli kolme viikkoa ennen tarjousajan päättymistä. Valittajan tarjoukset on päivätty 6.5.2011. Valittajan osalta aikaväli indeksin I/2011 tiedoksisaamisen ja tarjouksen jättämisen välillä on siten ollut lähes kolme viikkoa. Indeksin julkaiseminen tai hankintayksikön antama vastaus eivät ole saattaneet tarjoajia epätasa-arvoiseen asemaan.

Kuultavan lausunto

Savonlinja Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla.

Valittaja on ainoa tarjouksen tehneistä yhtiöistä, joka on katsonut tarjouspyynnön hintaa koskevan ehdon epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi. Tarjouspyynnössä on yksiselitteisesti ja riidattomasti ilmoitettu, miten tarjoushinnat tulee esittää. Tarjousaikana hankintayksikölle hinnan osalta esitettyyn kysymykseen annettu vastaus on ollut yhteneväinen tarjouspyynnön kanssa. Kaikilla tarjoajilla on ollut ennen tarjousajan päättymistä käytettävissään tarjouspyynnön täsmennykset ja indeksi I/2011.

Valittaja ei ole täyttänyt tarjoajille asetettuja vaatimuksia liikennöinnissä käytetyn alihankinnan osalta. Tarjouspyyntöön on 19.4.2011 tehdyllä täydennyksellä tehty tarkentava lisäys siitä, että sopijaosapuolena olevan liikennöitsijän on itse hoidettava yli puolet tarjoamansa kohteen liikennöintipalveluista. Valittaja ei itse omin henkilöresurssein tuota liikennöintipalvelua, vaan ostaa koko tuotannon alihankintana. Näin ollen se ei ole täyttänyt tarjouspyynnön soveltuvuusedellytyksiä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjouspyyntö

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön perusteella on ollut tulkinnanvaraista, minkä vuosineljänneksen hintatason mukaan tarjoajien on tullut tarjouksissaan ilmoittaa suoritteiden hinnat. Tarjouspyyntö on tältä osin ollut epäselvä eivätkä tarjoajat sen perusteella ole voineet antaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouksia vertailtaessa.

Tarjouspyynnössä kohdassa 9 ”Tarjoushinnat” on hinnan ilmoittamisen osalta esitetty seuraavaa:

”Tarjouksessa (tarjouslomake, liitteet 1a, 1b ja 1c) tulee ilmoittaa aikataulukaaviosta (kohde 1 liite 6a, kohde 2 liite 6b, kohde 3 liite 6c) ilmenevien liikennesuoritteiden yksikköhinnat vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen hintatasossa. Tarjoushinnat on ilmoitettava arvonlisäverottomina, kolmen desimaalin tarkkuudella, seuraavasti eriteltyinä:

– Linjakilometrin yksikköhinta (€/km)

– Linjatunnin yksikköhinta (€/km)

– Autopäivän yksikköhinta (€/km)

Tarjouksessa ilmoitettavia yksikköhintoja sovelletaan myös tehtäessä sopimuskauden aikana liikenteeseen muutoksia.”

Lisäksi tarjouspyynnön kohdassa 9 on esitetty, että ”tarjouksen mukaiset ajosuoritteiden yksikköhinnat tarkastetaan Tilastokeskuksen linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksin muutoksen perusteella täysimääräisesti liikennöinnin aloittamispäivää edeltävän vuosineljänneksen indeksin tasoon”.

Tarjouspyynnön liitteiden 1a, 1b ja 1c ”Tarjous” kohdassa 9 ”Tarjoushinta” tarjoajia on pyydetty ilmoittamaan tarjouksissaan ”arvonlisäveroton tarjoushinta kolmen desimaalin tarkkuudella vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen hintatasossa ilmoitettuna”.

Lisäksi tarjouspyynnön liitteissä 6a, 6b ja 6c on kussakin esitetty ”vuotuiset suoritteet hintavertailua varten”. Näitä ovat muun ohella olleet vuoropäivät, tunnit ja kilometrit. Kyseisissä liitteissä on ilmoitettu näiden suoritteiden hinnat ja suoritehintojen yhteismäärä. Hintojen yhteydessä on todettu niiden olevan ”hinnat IV/2010”.

Tarjouskilpailun aikana hankintayksikölle on lisäksi esitetty seuraava kysymys:

”Kun liikenteen alkaessa tarkistatte tarjotut yksikköhinnat liikennöinnin aloittamispäivää edeltävän vuosineljänneksen (=2012 I-neljännes) indeksin tasoon, onko vertailuindeksinä vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen indeksi vai vuoden 2010 neljännen neljänneksen indeksi?”

Hankintayksikkö on vastannut kysymykseen 19.4.2011 päivätyssä ”Yhteenveto – Kysymykset ja vastaukset” -asiakirjassa ilmoittamalla, että vertailuindeksinä on vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen indeksi.

Tarjouspyynnön kohdassa 9 ja tarjouspyynnön liitteinä 1a, 1b ja 1c olleissa tarjouslomakkeissa on pyydetty hinnoittelemaan tarjouspyynnössä määriteltyjen liikennesuoritteiden hinnat vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen hintatasossa. Tältä osin tarjouspyynnön sisällön voidaan katsoa viittaavan siihen, että tarjoushinnat on tullut ilmoittaa vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen tosiasiallisen hintatason mukaisesti.

Hankintamenettelyn aikana tarjoajille antamassaan vastauksessa hankintayksikkö on ilmoittanut, että ennen liikenteen aloittamispäivää tarjouksissa esitettyjä yksikköhintoja tarkastettaessa vertailuindeksinä käytetään vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen indeksiä. Tarjouspyynnössä hankintasopimuskauden alkamisajankohdaksi on jokaisen kohteen osalta ilmoitettu 26.4.2012. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella kyseinen vastaus ja linja-autoliikenteen kustannusindeksi 1/2011 on ollut hankintasäännöksissä edelletyin tavoin tarjoajien tiedossa ennen tarjousten jättämistä. Markkinaoikeus toteaa, ettei kyseinen vastaus ole ristiriidassa tarjouspyynnön kohdassa 9 ja tarjouspyynnön liitteissä 1a, 1b ja 1c esitettyjen hinnan ilmoittamista koskevien vaatimusten kanssa. Kyseisellä vastauksella ei näin ollen ole muutettu alkuperäistä tarjouspyyntöä sillä tavoin, että tarjouspyyntö olisi tullut hinnan ilmoittamista koskevien vaatimusten osalta epäselväksi.

Tarjouspyynnön liitteissä 6a, 6b ja 6c on esitetty vuotuiset suoritteet tarjouspyynnössä mainituista kohteista ja esitetty laskelmat näihin suoritteisiin perustuvista vuosittaisista suoritehinnoista. Hintojen yhteydessä on todettu niiden olevan ”hinnat IV/2010”. Tarjouspyynnön sivulla 2 olevassa liiteluettelossa on liitteiden 6a, 6b ja 6c osalta esitetty kyseisistä liitteistä ilmenevän ”reitit ja autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen”. Markkinaoikeus toteaa, ettei liitteissä 6a, 6b ja 6c ole asetettu vaatimuksia tarjoushinnan esittämisen osalta eikä niistä muutoinkaan ilmene, että vuoden 2010 neljännen vuosineljänneksen hintatasolla olisi merkitystä tarjousten hinnoittelussa tai hintavertailussa. Kyseisistä liitteistä ei näin ollen voida tehdä johtopäätöksiä sen suhteen, minkä vuosineljänneksen hintatason mukaan tarjoajien on tullut ilmoittaa tarjoushinnat.

Asiassa esitetystä selvityksestä ei myöskään ole ilmennyt, että tarjoajat olisivat tarjouksissaan ilmoittaneet suoritteiden hintatiedot jonkin muun kuin vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen hintatason mukaisesti määritettyinä. Esitetystä selvityksestä ei siten ole ilmennyt, että tarjoajat olisivat tältä osin ymmärtäneet tarjouspyynnön tarjousten hintatasoa koskevan vaatimuksen eri tavoin ja että tarjoushinnat olisivat tältä osin poikenneet toisistaan.

Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että kysymyksessä olevan tarjouspyynnön sisältöä on lähtökohtaisesti tulkittava siinä ilmoitettujen ja kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä annettujen tietojen perusteella. Asiassa esitetty selvitys ei anna aihetta arvioida tarjouspyynnön sisältöä tästä lähtökohdasta poikkeavin tarvoin. Muissa tarjouskilpailuissa asetetuilla vaatimuksilla tai annetuilla tiedoilla ei siten ole nyt kysymyksessä olevan tarjouspyynnön sisällön oikeudellisen arvioinnin kannalta merkitystä.

Edellä sanotun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön perusteella alalla ammattimaisesti toimivalle yrittäjälle on täytynyt olla selvää, että liikennesuoritteiden yksikköhinnat on tullut ilmoittaa vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen tosiasiallisessa hintatasossa. Tarjouspyynnön ei siten voida katsoa tältä osin olleen epäselvä.

Valittajan soveltuvuus

Savonlinja Oy on esittänyt, ettei valittaja ole täyttänyt tarjoajille asetettuja vaatimuksia alihankinnan osalta. Tarjouspyyntöön 19.4.2011 tehdyn täydennyksen mukaan tarjoajan tulee itse hoitaa yli puolet tarjoamansa kohteen liikennöintipalveluista. Valittaja kuitenkin ostaa vastoin tätä vaatimusta tarjottavan palvelun kokonaisuudessaan alihankintana.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 59 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta ja tarjoajaa osoittamaan teknisen suorituskykynsä ja ammatillisen pätevyytensä muun ohella selvityksellä siitä, miltä osin tarjoaja aikoo antaa sopimuksen alihankkijoiden toteutettavaksi.

Tarjouspyynnön kohdassa 6 ”Alihankkijat” on esitetty, että ”valitun liikennöitsijän tulee hyväksyttää mahdollisesti käyttämänsä alihankkijat Turun kaupungilla” ja että ”pyydettäessä liikennöitsijän on toimitettava alihankkijasta tilaajan edellyttämät kelpoisuuteen liittyvät todistukset ja selvitykset”. Kyseisen kohdan mukaan liikennöitsijä vastaa alihankkijan työstä kuin omastaan.

Hankintayksikkö on hankintamenettelyn aikana tarjoajien esittämiin kysymyksiin 19.4.2011 antamissaan vastauksissa ”Yhteenveto – Kysymykset ja vastaukset” -asiakirjassa” täsmentänyt tarjouspyynnön kohtaa 6 seuraavasti:

”Tarkentava lisäys tarjouspyynnön kohtaan 6: Valittu liikennöitsijä on velvoitettu hoitamaan itse suurimman osan tarjoamastaan palvelusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sopijaosapuolena olevan liikennöitsijän on itse hoidettava yli puolet tarjoamansa kohteen liikennöintipalvelusta. Mikäli tarjoaja aikoo käyttää tarjoamansa kohteen liikennöintipalvelvelussa alihankkijaa, tarjouksesta tulee tarjouspyynnön kohdassa 6 mainittujen tietojen lisäksi ilmetä, minkä osan tarjouksesta tarjoaja aikoo antaa alihankintana kolmansille.”

Valittaja on antamiensa tarjousten kohdassa 4 ”Alihankkijat” ilmoittanut alihankinnan osuudeksi 10–20 prosenttia. Näin ollen valittaja on ilmoittanut suorittavansa hankinnasta omana työnään tarjouspyynnössä edellytettyä vähimmäistasoa suuremman osuuden. Valittaja on tarjouksessaan sitoutunut siihen, että se täyttää tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamiin tietoihin. Asiassa ei ole muutenkaan ilmennyt aihetta epäillä, että alihankintaa koskeva vaatimus ei valittajan osalta täyttyisi. Hankintayksikkö ei ole näin ollen menettelyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut valittajaa tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa LS-liikennelinjat Oy:n korvaamaan Turun kaupungin oikeudenkäyntikulut 2.052,94 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa LS-liikennelinjat Oy:n korvaamaan Savonlinja Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Ville Parkkari, Matti Vedenkannas ja Tapio Erme.