Legislator Case Law & Legislation
MAO:370/12 AI generated

Market Court voids procurement decision for procedural violations and orders full re-tendering with cost compensation.

Case Number MAO:370/12
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The Market Court voided the City of Lahti's procurement decision due to violations of public procurement rules regarding evaluation criteria and tender specifications. The court found the authority failed to assess supplier suitability before comparing bids and created an unequal position by referencing undefined proprietary technology. Consequently, the decision was annulled, the contract execution prohibited, and the authority ordered to re-tender while compensating the complainant's legal costs.

Legislator headnote

AI generated

Hankintalain 94 § 1 momentti; Hankintalain 95 § 1 momentti; Hankintalain 89 § 2 momentti; Hallintolainkäyttölain 74 § 1 ja 2 momentti: When a public authority violates procurement rules by failing to assess supplier suitability prior to bid comparison or creating unequal conditions, the procurement decision must be voided, the contract execution prohibited, and a full re-tendering ordered, with the authority liable for the complainant's legal costs.

Keywords

AI generated
public procurement evaluation criteria supplier suitability unequal treatment re-tendering legal costs voiding decision

Cited Legislation

AI generated
Hankintalain 94 § 1 momentti
Hankintalain 95 § 1 momentti
Hankintalain 89 § 2 momentti
Hallintolainkäyttölain 74 § 1 momentti
Hallintolainkäyttölain 74 § 2 momentti
Korkolain 4 § 1 momentti
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

ASIAN TAUSTA

Lahden kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 25.1.2012 julkaistulla EU-hankintailmoituksella tarjouksia Lahden Urheilukeskuksen tulostaulun korjauksesta.

Lahden kaupungin tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö on 8.3.2012 tekemällään päätöksellä valinnut Oy Darepro Ltd:n tarjouksen.

Markkinaoikeus on 19.4.2012 antamallaan päätöksellä hylännyt Lahden kaupungin vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 200.000–250.000 euroa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Pomi Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 19.800 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.750 eurolla.

Perusteet

Hankintamenettelyä ei ole toteutettu hankintasäännösten mukaisesti.

Hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti asettanut tarjousten vertailuperusteiksi tarjoajiin liittyviä seikkoja, vaikka tarjoajien soveltuvuus on arvioitava ennen tarjousten vertailua. Vertailuperusteena on esimerkiksi ollut ”hankkeeseen osallistuvien henkilöiden pätevyyslaajuus ja kokemus” 20 prosentin painoarvolla.

Hankintayksikkö on yksilöinyt tarjouspyynnössä hankinnan kohteen epäselvästi. Tarjouspyynnön mukaan hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia näyttöjen resoluutioilla P16 tai P20. Tarjoajien kysymyksiin antamansa vastauskoosteen mukaan hankintayksikkö on kuitenkin vaatinut alkuperäisistä tarjouspyynnöstä poiketen kaikilta tarjoajilta tarjouksen sekä P16- että P20-resoluutiolla.

Hankintayksikkö on asettanut tarjoajat eriarvoiseen asemaan käyttämällä vastauskoosteessa termiä ”DarePro:n protokolla”, jota hankintayksikkö ei ole kuitenkaan määritellyt teknisesti. Ainoastaan voittaneella tarjoajalla on ollut tieto protokollasta, joka on ollut sen itsensä kehittämä. Valittaja on joutunut hinnoittelemaan ohjelmistoonsa niin sanotun räätälöintilisän, jolloin sen tarjoaman ohjelmiston hinta on ollut 16.000 euroa. Voittaneen tarjoajan vastaava hinta on ollut ainoastaan 5.300 euroa.

Tarjousvertailua ei ole tehty hankintasäännösten mukaisesti. Hankintayksikkö on avannut tarjoukset 6.3.2012 kello 13.00 ja lähettänyt hankintapäätöksen sähköpostilla tarjoajille tiedoksi 8.3.2012 kello 15.41. Hankintayksikkö ei ole voinut ehtiä perehtyä tarjouksiin riittävästi, vaikka eräänä vertailuperusteena on ollut ”tarjousten sisällön vastaavuus” 15 prosentin painoarvolla. Kolmelle parhaiten menestyneelle tarjoajalle on annettu muiden vertailuperusteiden kuin hinnan osalta täydet pisteet, mikä osoittaa, että pisteytystä ei ole tehty tarjousasiakirjojen perusteella.

Hankintayksikkö ei ole valinnut kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta. Hankintayksikkö on vertaillut ja pisteyttänyt tarjoukset resoluutiolle P16 annettujen hintojen perusteella, vaikka kaikki tarjoajat ovat tarjonneet resoluutiolle P20 edullisemman hinnan. Hankintayksikön olisi pitänyt soveltaa tarjousvertailuun halvemman vaihtoehdon mukaisia hintoja, sillä vertailuperusteet eivät ole liittyneet näytön ominaisuuksiin kuten resoluutioon.

Hankintayksikkö ei ole perustellut hankintapäätöstään hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Tarjoukset olisi pitänyt arvostella myös sanallisesti. Hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt, miltä osin voittanut tarjous on täyttänyt tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset.

Vastine

Lahden kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.600 eurolla korkoineen.

Hankintamenettely on toteutettu hankintasäännösten mukaisesti.

Hankinnassa on noudatettu ilmoitettuja valintaperusteita, joita on arvioitu tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Kysymyksessä on ollut erityiskohde ja -palvelu, jonka osalta projektista vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella ja kokemuksella on ollut merkitystä. Tarjouksessa mainittu henkilöstö on arvioitu asian ja hankinnan vaatimalla tavalla koulutuksen ja työkokemuksen perusteella.

Vanhaa DarePro:n protokollaa ei ole ilmoitettu tarjouksen lähtötiedoksi. Hankintayksikkö on maininnut DarePro:n oman protokollan vastatessaan tarjoajan esittämään kysymykseen siitä, mitkä ohjelmat tulostaululla ovat aikaisemmin olleet käytössä. Ohjelmat tehdään kuitenkin käytössä olevan tulostaulun ehdoilla eikä päinvastoin.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti vertaillessaan resoluution P16 hintoja eikä halvempia P20 resoluutioita. Hankintayksiköllä on ollut harkintavaltaa valita kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Vertailua ei ole täytynyt tehdä pelkästään halvimpien vaihtoehtojen välillä, vaan hankintayksikkö on voinut huomioida vertailussa myös tarjousten hinta–laatu-suhteen.

Kuultavan lausunto

Oy Darepro Ltd on esittänyt, ettei valittajan ilmoittama korkeampi ohjelmistojen hinta ole voinut selittyä niiden räätälöinnin aiheuttamilla kustannuksilla. DarePro:n tiedonsiirtoprotokolla on ollut julkinen, ja se on toimitettu ilmaiseksi kaikille sitä pyytäneille. Protokollan tunteminen ei ole ollut tarjouksen laatimisen kannalta välttämätöntä. Hankintapäätös on perusteltu asianmukaisesti.

Vastaselitys

Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan tarjouksesta ei ole ilmennyt, onko sen henkilöstöllä ollut pätevyyttä tehdä arkkitehtisuunnitelmat, sähkösuunnitelmat ja sähkötyöt kyseiseen kohteeseen. Lisäksi voittanut tarjoaja ei ole tarjouksessaan sitoutunut valituksi tullessaan ottamaan tarjouspyynnössä vaadittua kohdekohtaista vakuutusta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lisävastineessaan esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole määritelty henkilöstön pätevyysvaatimuksia, eikä siinä ole edellytetty nimettäväksi erikseen ammattipätevyysvaatimuksen täyttäviä työntekijöitä. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään edellytetty rakennustyövakuutusta koskenutta sitoumusta.

Kuultava on antanut lisälausunnon.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä 44 ja 45 §:ssä säädetään, sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset (1 kohta); ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava (6 kohta); sekä tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys (7 kohta).

Hankintalain 41 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 44 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmät eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Hankinnan kohteen määrittely ja vertailuperusteiden asettaminen

Hankintayksikkö on julkaissut 25.1.2012 hankintailmoituksen, jossa hankinnan nimeksi on ilmoitettu ”Urheilukeskuksen tulostaulun korjaus”. Hankintalajiksi on ilmoitettu tavarahankinnat. Hankinnan lyhyessä kuvauksessa on ilmoitettu seuraavaa:

”Lahden Urheilukeskuksen 1977 valmistuneeseen tulostauluun (leveys 17,7 m ja korkeus 6,4 m) on aiemmassa muutostyössä sijoitettu n. 42 m2:n lednäyttö. Tulevassa korjauksessa koko näyttö uusitaan sitä laajentaen n. 60 m2 näytöksi. Molemminpuolinen analoginen kello korjataan/uusitaan. Digitaaliset aikanäytöt uusitaan ja sijoitetaan uudelleen. Taulun runko ja jalusta säilyvät ennallaan lukuun ottamatta tarvittavia purkutöitä ja muita tukirakennemuutoksia. Suunnittelu, muutostyöt ja asennus tapahtuvat kevään 2012 aikana. Tarkempia teknisiä ominaisuuksia on esitetty erillisessä hankekuvaus-liitteessä.”

Tarjouspyynnön liitteenä ovat olleet muun muassa tarjouslomake, hankekuvaus ja hankeohjelma.

Hankekuvauksen mukaan merkittävimpinä korjaus- tai muutostoimenpiteinä ovat olleet muun muassa tulostaulun uusiminen ja laajentaminen. Hankekuvauksessa tulostaulun näytölle on asetettu muun muassa seuraava vaatimus: ”resoluutio P16 tai P20”.

Tarjoajat ovat esittäneet hankintayksikölle tarjouspyyntöä koskevia kysymyksiä, joihin hankintayksikkö on antanut 29.2. ja 1.3.2012 päivätyt vastauskoosteet.

Hankinnan kohteen määrittelyyn liittyen hankintayksiköltä on kysytty tulostaulujen resoluutiosta muun muassa seuraavaa: ”Tarjouspyynnössä mainitaan tyypit P16 ja P20. Tehdäänkö kaksi tarjousta vai kuinka haluatte asian eriteltävän.” Hankintayksikkö on vastannut, että ”tarjous annetaan molemmilla vaihtoehdoilla”.

Hankeohjelman kohdan 17.6 mukaan urakkatarjouksista hyväksytään tilaajalle kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Vertailuperusteina painotuksineen ovat olleet tarjoushinta 60 prosentin painoarvolla, hankkeeseen osallistuvien henkilöiden pätevyyslaajuus ja kokemus 20 prosentin painoarvolla, tarjouksen sisällön vastaavuus 15 prosentin painoarvolla sekä huollon ja varaosien sijaintipaikan etäisyys 5 prosentin painoarvolla.

Vertailuperusteiden osalta tarjoajat ovat kysyneet hankintayksiköltä seuraavaa:

”Hankintalain mukaan tarjouksen vertailuperusteena ei tule käyttää sellaisia perusteita jotka liittyvät tarjoajien ominaisuuksiin. Tarjouspyynnössä on vertailuperusteena ’hankkeeseen osallistuvien henkilöiden pätevyyslaajuus ja kokemus’. Jos kyseistä vertailuperustetta aiotaan kuitenkin käyttää, mitä vertailuperusteella tarkoitetaan? Mitä seikkoja kyseisen vertailuperusteen osalta tullaan arvioimaan? Mitä vertailuperusteella ’tarjouksen sisällön vastaavuus’ tarkoitetaan? Mitä seikkoja kyseisen vertailuperusteen osalta tullaan arvioimaan?”

Hankintayksikkö on vastannut seuraavasti:

”Tarjoukseen sisältyy myös asennuksissa sekä kokonaisuudessa työtä ja osaamista. Aiempaa, kohteeseen nimettyjen henkilöiden kokemusta vastaavista tehtävistä ei voi kokonaan sivuuttaa. Tekijöiden tulee tietää mitä tekevät ja saada kokonaisuus toimivaksi. Tarjouksen sisällön vastaavuus kattaa merkittävimpinä itse fyysisen hankinnan asetettujen tavoitteiden mukaisena sekä aikataulullisen hallinnan.”

Hankintayksiköltä on myös tiedusteltu seuraavaa:

”Miten vertailuperuste ’huollon ja varaosien sijaintipaikan etäisyys’ vaikuttaa kokonaistaloudelliseen edullisuuteen? Eikö huollon luvattu nopeus olisi merkittävämpi asia hankintayksikölle?”

Hankintayksikkö on vastannut seuraavasti:

”Esitetty näkemys tarkoittaa paremmin ajatusta, joka oli hankeohjelmaan kirjattu. Kysymyksessä on siis huollon nopeus.”

Asian oikeudellinen arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä tarjouspyynnössä hankinnan kohde sekä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat on kuitenkin kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Vertailuperusteet on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Hankinnan kohteen osalta hankintayksikkö on alkuperäisessä tarjouspyynnössä ilmoittanut, että tulostaulujen resoluutiot P16 ja P20 ovat olleet vaihtoehtoisia. Vastauskoosteessa hankintayksikkö on kuitenkin ilmoittanut, että tarjoukset tuleekin antaa molemmilla vaihtoehdoilla.

Hankintayksikkö on saanut tarjouksia viideltä tarjoajalta, joista yhden tarjous on hylätty tarjouspyynnön vastaisena. Loput neljä tarjoajaa ovat kukin tehneet kaksi tarjousta, joista toisessa hinta on laskettu resoluution P16 ja toisessa resoluution P20 mukaan.

Tarjousvertailussa hankintayksikkö on antanut kolmelle parhaiten sijoittuneelle tarjoajalle täydet pisteet muiden vertailuperusteiden kuin hinnan osalta. Näin ollen tarjousten lopullinen järjestys on tosiasiallisesti riippunut tarjoushinnan perusteella saaduista pisteistä. Hinnan osalta hankintayksikkö on soveltanut resoluution P16 mukaan laskettuja hintoja, jotka ovat olleet kaikilla tarjoajilla hinnaltaan kalliimpia.

Kuten Euroopan unionin tuomioistuin on asiassa komissio vastaan Alankomaat 10.5.2012 antamassaan tuomiossa todennut (asia C-368/10, 56 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa), sekä yhdenvertaisen kohtelun periaate että siitä johtuva avoimuusvelvollisuus edellyttävät, että julkisia hankintoja koskevan sopimuksen kohde ja tekoperusteet määritetään selvästi jo heti tällaisen sopimuksen tekomenettelyn alussa.

Edellä lausutun huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankinnan kohteen määrittely tarjouspyynnössä on ollut epäselvää, sillä hankintayksikön tarjoajien kysymyksiin antamien vastausten myötä hankinnan kohde on suoranaisesti muuttunut. Näin ollen tarjouspyyntöä ei ole laadittu riittävän selvästi, eikä sen perusteella ole voitu antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankinnan kohteen määrittelyyn liittyvän epäselvyyden osalta markkinaoikeus kiinnittää lisäksi huomiota siihen seikkaan, että hankintailmoituksessa hankinnan nimessä on mainittu ”korjaus”, kun taas hankinnan lajiksi on ilmoitettu ”tavarahankinta”. Edellä mainittu ristiriita on voinut olla omiaan johtamaan siihen, että mahdolliset tarjoajat ovat jättäneet tarjouksen sen vuoksi tekemättä.

Vertailuperusteiden osalta markkinaoikeus toteaa, ettei tarjouspyynnössä ole tarkemmin yksilöity, mitä arviointiperusteilla ”hankkeeseen osallistuvien henkilöiden pätevyyslaajuus ja kokemus”, ”tarjouksen sisällön vastaavuus” sekä ”huollon ja varaosien sijaintipaikan etäisyys” on tarkoitettu ja mitä seikkoja hankintayksikkö tulee tältä osin arvioimaan ja pisteyttämään.

Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevat arviointiperusteet ovat jääneet hankinnan kohde huomioon ottaen siinä määrin yksilöimättömiksi, että tarjoajat eivät ole voineet tietää, millä seikoilla on ollut merkitystä tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa, mikä on ollut omiaan antamaan hankintayksikölle rajoittamattoman vapauden tarjousvertailun toteuttamisessa. Vertailuperusteiden yksilöimättömyys ei ole korjaantunut sillä, että vertailuperusteita on joiltain osin täsmennetty vastauskoosteessa tai että tarjousten vertailuvaiheessa tarjoajille on annettu täydet pisteet.

Markkinaoikeus katsoo, että vertailuperuste ”hankkeeseen osallistuvien henkilöiden pätevyyslaajuus ja kokemus” on lähtökohtaisesti liittynyt enemmän tarjoajien soveltuvuutta koskevaan arviointiin kuin tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta koskevaan vertailuun. Vertailuperusteen ”huollon ja varaosien sijaintipaikan etäisyys” osalta markkinaoikeus puolestaan katsoo, että tarjoajan maantieteellisellä sijaintipaikalla on voinut olla siinä määrin huomattavaa merkitystä tarjoajille annettuihin pisteisiin, että vertailuperuste ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista kohtelua tarjouksia vertailtaessa.

Vertailuperusteen ”tarjouksen sisällön vastaavuus” osalta markkinaoikeus edelleen katsoo, ettei hankintayksikkö ole selvittänyt tarjouspyynnössä riittävässä määrin niitä seikkoja, joilla on ollut merkitystä tarjousten pisteytyksessä. Hankintapäätös on annettu tarjoajille tiedoksi vain noin kahden vuorokauden kuluttua tarjousten jättämiselle asetetun määräajan päättymisestä. Hankintapäätöksen mukaan kolmelle tarjoukselle on annettu kyseisen vertailuperusteen osalta täydet 10 pistettä ja neljännelle tarjoukselle 7 pistettä. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintapäätöksestä ole hankintalain 73 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla käynyt ilmi kaikkia ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneita seikkoja, kuten niitä perusteita, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hyvitysmaksun määrääminen ei tule hankintalain 95 §:n 1 momentin nojalla toissijaisena seuraamuksena tämän hankintamenettelyn osalta kysymykseen.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva hankintailmoitus on ollut epäselvä ja tarjouspyyntö hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleenkin toteuttaa Lahden Urheilukeskuksen tulostaulun korjausta koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Lahden kaupungin tilakeskuksen rakennuttajapäällikön 8.3.2012 tekemän hankintapäätöksen. Markkinaoikeus kieltää Lahden kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoinkaan täytäntöön nyt asetetun 20.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Lahden kaupungin korvaamaan Pomi Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.750 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Lahden kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Nina Korjus, Ville Parkkari ja Tomi Rantasaari