Legislator Case Law & Legislation
MAO:366/12 AI generated

MAO:366/12 · Markkinaoikeus

Case Number MAO:366/12
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date

Legislator summary

AI generated

ASIAN TAUSTA Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 30.1.2012 julkaistulla avointa menettelyä koskevalla EU-hankintailmoituksella tarjouksia yhteysalusliikennepalvelusta Kotka-Pyhtään reittialueella sekä öljyntorjuntapalveluista vuosina 2014–2023. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään valinnut Arctia Saaristovarustamo Oy:n (nykyisin Suomen Saaristovarustamo Oy) tarjouksen. Markkinaoikeus on 10.7.2012 antamallaan päätöksellä hylännyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 21.000.000 euroa. ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA Valitus Vaatimukset Suomenlahden Liikenneja Ympäristöpalvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 200.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 8.456,26 eurolla korkoineen. Perusteet Hankintayksikön olisi tullut hylätä tarjouskilpailun voittaneen Arctia Saaristovarustamo Oy:n tarjous hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Edellisellä tarjouskierroksella, jolloin hankinta oli palvelutasoltaan ja liikennemäärältään vaatimattomampi, kyseisen tarjoajan tarjous oli hinnaltaan huomattavasti korkeampi. Voittanut tarjous on ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman lainvastaisen valtiontuen vuoksi. Tarjouskilpailun voittanut tarjoaja on saanut kaikki aluksensa apporttina Merenkulkulaitokselta vuonna 2004, jolloin perustettiin valtion varustamoliikelaitos Finstaship, josta myöhemmin muodostettiin valtion sataprosenttisesti omistama Arctia Shipping Oy, jonka tytäryhtiö tarjouskilpailun voittanut tarjoaja on. Voittanut tarjous on hylättävä myös siitä syystä, ettei tarjouskilpailun voittanutta Arctia Saaristovarustamo Oy:tä ole enää olemassa. Suomen Lauttaliikenne Oy on ostanut mainitun yhtiön koko osakekannan. Suomen Lauttaliikenne Oy:stä on 28.5.2012 allekirjoitetulla sopimuksella tullut ainoa valtion omistama toimija, joka vastaa sekä valtion yhteysalusettä lauttaliikenteestä. Arctia Saaristovarustamo Oy:stä tulee Suomen Lauttaliikenne Oy:n tytäryhtiö, ja sen nimi vaihtuu. Voittanut tarjoaja on antanut tarjouksessaan virheellisen tiedon siitä, että sille olisi 21.12.2010 myönnetty patentti öljyä torjuvasta yhteysaluksesta. Patenttija rekisterihallituksesta saadun tiedon mukaan hakemus on jätetty sisälle, mutta sen käsittely on keskeytynyt. Voittaneessa tarjouksessa annetulla virheellisellä ilmoituksella, jonka mukaan Arctia Saaristovarustamo Oy omistaa patentin ja näin ollen yksinoikeuden öljyä torjuvaan yhteysaluskonseptiin, on saattanut olla merkittävä vaikutus hankintayksikön päätöksentekoon. Voittanut tarjous olisi siten tullut hylätä myös sen vuoksi, että tarjouksessa on syyllistytty väärien tietojen antamiseen hankintayksikölle. Vastine Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.656 eurolla korkoineen. Tarjousten vertailu on tehty hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä ilmoitettujen valintaperusteiden mukaan. Saaduista neljästä hyväksytystä tarjouksesta yksikään ei ole ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on alihintaisuuden osalta ilmoitettu, että mikäli tarjoushinnaltaan halvin tarjous alittaa yli 15 prosentilla toiseksi tulleen tarjoushinnan, tilaaja epäilee alihintaisuutta ja ryhtyy selvittämään tilannetta. Voittanutta tarjousta ei ole katsottu hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiseksi, sillä se on ollut vain noin viisi prosenttia toiseksi ja kolmanneksi tulleiden tarjoajien tarjouksia halvempi. Edellinen tarjouskierros asiassa on järjestetty loppuvuonna 2010. Tarjouskilpailujen palvelutasovaatimukset eivät ole olennaisesti eronneet toisistaan. Hankintayksikkö on tehnyt tarkennuksia lähinnä alusvaatimuksiin. Tarkennusten myötä uuden yhteysaluksen koko ja kapasiteetti ovat kasvaneet hieman edellisestä tarjouskierroksesta. Lisäksi hankintayksikkö on edellisessä kilpailutuksessa vaatinut kelirikkoliikenteen järjestämistä ilmatyynyaluksella tai vastaavalla kulkuneuvolla. Voittanut tarjoaja tulee nimenmuutoksesta ja kaupasta huolimatta edelleen olemaan juridisesti sama oikeushenkilö kuin ennen toteutettua osakekannan kauppaa. Yrityskaupan jälkeisellä nimen ja omistajuuden muutoksella ei ole vaikutusta voittaneen tarjoajan toimintaan tai tarjouksen sitovuuteen. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että tarjoajalla olisi patenttiin tai muuhun vastaavaan perustuva yksinoikeus tarjottuun alustekniseen ratkaisuun. Voittaneen tarjoajan patenttia koskeneella ilmoituksella ei ole ollut mitään vaikutusta hankintayksikön päätöksentekoon. Hankintamenettelyssä ei ole tapahtunut sellaista virhettä, jonka seurauksena valittaja olisi jäänyt valitsematta hankinnan toimittajaksi. Valittajan tarjous on sijoittunut tarjouskilpailussa neljänneksi, eikä valittajan ole mahdollista nousta valituksellaan kilpailun voittajaksi. Kuultavan lausunto Suomen Saaristovarustamo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 8.213,94 eurolla korkoineen. Markkinaoikeudella ei toimivaltaa käsitellä valittajan väitettä valtiontuesta. Kuultava ei ole saanut valtiontukea, joka olisi vaikuttanut tarjouksen hinnoitteluun. Kuultavan tarjous on ollut hintatasoltaan lähellä kahden muun tarjoajan tarjouksia. Myös kyseiset tarjoajat ovat laskeneet tarjoushintojaan vuoden 2010 kilpailutuksesta. Vastaselitys Suomenlahden Liikenneja Ympäristöpalvelut Oy on lausunut muun ohella seuraavaa. Suomen Saaristovarustamo Oy:n ja Arctia Saaristovarustamo Oy:n alussaanto on perustunut alun perin epärealistiseen alusten hinnoitteluun, joka mahdollistaa yksityissektoria alemmat alusten pääomaja rahoituskustannukset. Alussaanto ei ole perustunut markkinahintaan, vaan alukset on siirretty yhtiöiden hallintaan valtion kirjanpitoarvolla, joka on markkinahintaa huomattavasti alhaisempi. Edellä mainittu epäterve valtion omistamien yhtiöiden hinnoittelurakenne estää yksityisen sektorin palveluntuottajien tulon markkinoille ja vääristää hintarakennetta. Suomen Saaristovarustamo Oy:n ja Arctia Saaristovarustamo Oy:n kaupan ehtoja ja alushinnoittelua ei ole julkistettu, vaikka kysymyksessä on valtion sataprosenttisesti omistamien ja veronmaksajien rahoilla hankittujen alusten kauppa. Edellä mainittu alussaanto ja kaupan ehtojen salaaminen on mahdollistanut tarjouksen alihinnoittelun. Ei ole uskottavaa, että mainitun yrityskaupan seurauksena voittaneen tarjouksen hintaa olisi voitu alentaa lähes 21 prosenttia aiempaan tarjoukseen verrattuna. MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU Perustelut Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 94 §:n 1 momentin perusteella markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden säännöksessä mainittujen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeus on siten toimivaltainen valituksesta tutkimaan, onko tietyssä yksilöidyssä julkisessa hankinnassa menetelty julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Sen sijaan markkinaoikeus ei ole julkista hankintaa koskevan valituksen käsittelyn yhteydessä toimivaltainen tutkimaan hankintayksikön ja tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjoajien toiminnan ja menettelytapojen laillisuutta yleisesti eikä itsenäisenä kysymyksenä ratkaisemaan esimerkiksi sitä, onko valtiontukisäännöksiä noudatettu. Edellä lausutun huomioon ottaen markkinaoikeus on valituksen johdosta tutkinut, onko hankintayksikkö menetellyt valituksen kohteena olevassa hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettu tieto Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja on antanut tarjouksessaan virheellisen tiedon, jonka mukaan sille olisi 21.12.2010 myönnetty patentti öljyä torjuvasta yhteysaluksesta, ja että mainitulla virheellisellä tiedolla on saattanut olla merkittävä vaikutus hankintayksikön päätöksentekoon. Edellä mainittu tieto on annettu voittaneen tarjouksen liitteenä olleen toimintaja laatusuunnitelman kohdassa 2.2 ”Käytettävä kalusto ja kuljetuspalvelut”, jossa on ilmoitettu, että voittaneen tarjoajan yhteys-/ öljyntorjunta-aluksen konstruktio perustuu keksintöön, jolle Suomen Patenttija rekisterihallitus on myöntänyt hyödyllisyysmallioikeuden. Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta. Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjouspyynnön mukaan tarjoukseen liitettävän toimintaja laatusuunnitelman on tullut noudattaa tarjouspyynnön liitteenä ollutta ”Yhteysalusliikennepalvelun toimintaja laatusuunnitelman sisältö 2012”-ohjeistusta. Mainitussa tarjouspyynnön liiteasiakirjassa on esitetty palveluntuottajan toimintaja laatusuunnitelman sisältöä koskevat vähimmäisvaatimukset sekä tarjousvaiheen että toteutusvaiheen suunnitelmaa täydentävän yksityiskohtaisen tarkennetun suunnitelman osalta. Tarjousvaiheessa on asiakirjan mukaan edellytetty kohdassa 2.2 ”Käytettävä kalusto ja kuljetuspalvelut” muun muassa kuvausta palvelun tuottamisessa käytettävästä kalustosta, laivasuunnitteluun erikoistuneen suunnittelutoimiston laatimaa öljyntorjuntayhteysaluksen GA-kuvaa ja kuvausta käytettävän kaluston ikärakenteesta sekä investointisuunnitelmista. Tarjouspyynnön kohdassa 6.2 ”Toimintaja laatusuunnitelman arviointi” on ilmoitettu, että tarjousten käsittelyn ensimmäisessä vaiheessa suoritetaan tarjousten laadullinen arviointi tarjoajan toimittaman tarjousvaiheen toimintaja laatusuunnitelman perusteella. Mainitun kohdan mukaan arvioinnin tarkoituksena on varmistaa tarjouksen riittävä laatutaso. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa pisteytystaulukossa on ilmoitettu arviointikohteet ja niiden painoarvot seuraavasti: sopimuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen (painoarvo 20 prosenttia), toiminnan kuvaus sekä käytettävä kalusto (painoarvo 60 prosenttia), tavoitettavissa oloon liittyvät suunnitelmat ja tiedonkulun varmistaminen (5 prosenttia) sekä toiminnan laadunvarmistus ja dokumentointi (15 prosenttia). Samassa tarjouspyynnön kohdassa on ilmoitettu, että jokaisen tarjoajan tiedot arvioidaan arviointikohde kerrallaan pisteillä nollasta kymmeneen. Pistemittakaava on ilmoitettu asetettavan siten, että yritys saa viisi pistettä, kun arvioija toteaa tarkastettavien yksityiskohtien vastaavan toiminnan toteuttamisen edellytyksiä. Esiintyneiden puutteiden on ilmoitettu alentavan pisteitä ja lisäarvoa tuovien yksityiskohtien lisäävän pisteitä. Tarjouspyynnössä on lisäksi ilmoitettu, että jos tarjoaja saa jostakin arviointikohteesta alle viisi pistettä, tilaajalla on oikeus hylätä tarjous. Tarjouspyynnön edellä mainitussa kohdassa on lisäksi ilmoitettu, että tarjousvaiheen toimintaja laatusuunnitelman vähimmäispistevaatimus on 500 pistettä ja että hyväksytyn toimintaja laatusuunnitelman jättäneet otetaan mukaan tarjousten hintavertailuun. Tarjouspyynnön kohdassa 6.3 ”Tarjousten hintavertailu” on ilmoitettu, että tarjousten käsittelyn toisessa vaiheessa avataan laatuarvioinnin hyväksytysti läpäisseiden tarjoajien hintatarjoukset. Mainitun kohdan mukaan tarjouskilpailun voittaa alhaisimman tarjoushinnan antanut tarjoaja eikä laatuarvioinnissa saaduilla pisteillä ole mitään merkitystä hintavertailua tehtäessä. Voittanut tarjoaja on hankintapäätöksestä ilmenevän mukaisesti saanut toimintaja laatusuunnitelman pisteytyksessä yhteensä 695 pistettä. Toiminnan kuvauksesta ja käytettävästä kalustosta voittanut tarjoaja on saanut hankintapäätöksen liitteenä olleen muistion mukaan 7,3 painottamatonta laatupistettä. Muistion lopussa olevaan pisteytyksen yhteenvetoon voittaneen tarjoajan saamaksi pistemääräksi on toiminnan kuvauksen ja käytettävän kaluston osalta merkitty 440 pistettä. Hankintapäätöksen liitteenä olleesta muistiosta ilmenee, että hankintayksikkö on arvioinut voittaneen tarjoajan kaluston vastaavan tilaajan vaatimuksia erinomaisesti. Lisäksi kyseisen kohdan pisteytystä on perusteltu voittaneen tarjoajan osalta laajasti muillakin perusteilla, kuten sillä, että liikenteen hoito ympärivuotisesti varmistetaan hankittavalla hyödyllisyysmallisuojan mukaisella uudella öljyntorjunta-yhteysaluksella. Voittaneessa tarjouksessa ollut hyödyllisyysmallia koskenut maininta ei ole suoraan liittynyt niihin vaatimuksiin, joita on ehdottomasti edellytetty toimintaja laatusuunnitelman kohdassa 2.2, eikä kyseisellä seikalla ole ollut merkitystä tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa. Markkinaoikeus katsoo, että mainitulla hyödyllisyysmallia koskeneella maininnalla on voinut olla kysymyksessä olevassa hankinnassa merkitystä vain siltä osin kuin tarjousten laadullisessa arvioinnissa on toimintaja laatusuunnitelman osalta arvioitu ja pisteytetty lisäarvoa tuovia tekijöitä. Tarjouspyynnön mukaan tarjous jätetään hintavertailun ulkopuolelle, jos tarjouksen kokonaispistemäärä on ollut alle 500 pistettä, ja hankintayksiköllä on oikeus hylätä tarjous, jos tarjous on saanut jostakin yksittäisestä arviointikohteesta lopputulokseksi alle 5 pistettä. Voittanut tarjoaja on edellä todetun mukaisesti saanut tarjousvaiheen toimintaja laatusuunnitelman pisteytyksessä yhteensä 695 pistettä, joka on ollut suurin tarjoajien laatuvertailusta saama pistemäärä. Voittanut tarjoaja on saanut myös toiminnan kuvauksesta ja käytettävästä kalustosta tarjoajista eniten pisteitä. Kaikkien tarjoajien saamat kokonaislaatupisteet ovat ylittäneet 500 pistettä, eikä mikään tarjoajista ole saanut mistään arviointikohdasta alle 5 pistettä. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen asiassa ei ole perusteita katsoa, että voittaneen tarjoajan tarjouksen hyödyllisyysmallia koskeneella tiedolla olisi ollut tarjouskilpailun lopputuloksen kannalta merkitystä. Voittaneen tarjoajan tarjoushinta Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut hylätä voittaneen tarjoajan tarjous hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä tarjouksen, joka on hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman lainvastaisen valtiontuen vuoksi. Ennen hylkäämispäätöstä tarjoajalle on varattava kohtuullinen aika sen osoittamiseksi, että valtiontuki on myönnetty laillisesti. Edellä mainitun säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 107) mukaan hankintayksiköllä on oikeus hylätä hankinnan edellyttämään suoritukseen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset. Poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle hankinnasta aiheutuvien riskien kuten tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioiminen. Hylkäämisen tulee perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut 18.100.000 euroa. Toiseksi halvimman hyväksytyn tarjouksen jättäneen tarjoajan tarjoushinta on ollut 18.995.000 euroa. Valittajan tarjoushinta on ollut 20.770.000 euron hintaisena kallein. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tilaajalla on oikeus hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden poikkeuksellisen alhainen tarjous sillä perusteella, ettei tarjoajalla katsota olevan edellytyksiä toteuttaa sopimusta tarjotulla hinnalla ja laatuvaatimusten edellyttämällä tavalla. Lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tilaaja epäilee alihintaisuutta ja ryhtyy selvittämään tilannetta, jos tarjoushinnaltaan halvin tarjous alittaa yli 15 prosentilla toiseksi tulleen tarjoushinnan. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan noin viisi prosenttia halvempi kuin toiseksi halvin tarjous. Hankintayksikkö ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä tarjouksen perusteista eikä hylännyt sen tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Hankintasäännöksissä ei ole asetettu hankintayksikölle velvollisuutta hylätä tarjousta poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan perusteella vaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toista tarjousta alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjoushinnoissa ole nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa ollut hankinnan koko ja luonne huomioon ottaen huomattavia eroja. Hankintayksikkö ei näin ollen ole menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen tarjouksen perusteista eikä hylännyt sen tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Muut väitteet Siltä osin kuin valittaja on esittänyt, että voittanut tarjous tulisi hylätä, koska tarjouksen antanutta Arctia Saaristovarustamo Oy -nimistä yritystä ei enää ole olemassa, markkinaoikeus katsoo, ettei valituksessa viitatulla tarjouksen jättämisen jälkeisellä yrityskaupalla ja siitä seuranneella voittaneen tarjoajan nimenmuutoksella ole merkitystä arvioitaessa kysymyksessä olevan hankintamenettelyn hankintasäännösten mukaisuutta. Johtopäätös Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan ja jos kuultava joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Kuultava on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero. Lopputulos Markkinaoikeus hylkää valituksen. Markkinaoikeus velvoittaa Suomenlahden Liikenneja Ympäristöpalvelut Oy:n korvaamaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen oikeudenkäyntikulut 1.656 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta. Markkinaoikeus velvoittaa Suomenlahden Liikenneja Ympäristöpalvelut Oy:n korvaamaan Suomen Saaristovarustamo Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos-Kokkonen, Pasi Yli-Ikkelä ja Olli Wikberg.

Legislator headnote

AI generated

MAO:366/12 · Markkinaoikeus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään valinnut Arctia Saaristovarustamo Oy:n (nykyisin Suomen Saaristovarustamo Oy) tarjouksen. Markkinaoikeus on 10.7.2012 antamallaan päätöksellä hylännyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 21.000.000 euroa. ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA Valitus Vaatimukset Suomenlahden Liikenneja Ympäristöpalvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 200.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 8.456,26 eurolla korkoineen. Perusteet Hankintayksikön olisi tullut hylätä tarjouskilpailun voittaneen Arctia Saaristovarustamo Oy:n tarjous hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Edellisellä tarjouskierroksella, jolloin hankinta oli palvelutasoltaan ja liikennemäärältään vaatimattomampi, kyseisen tarjoajan tarjous oli hinnaltaan huomattavasti korkeampi. Voittanut tarjous on ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman lainvastaisen valtiontuen vuoksi. Tarjouskilpailun voittanut tarjoaja on saanut kaikki aluksensa apporttina Merenkulkulaitokselta vuonna 2004, jolloin perustettiin valtion varustamoliikelaitos Finstaship, josta myöhemmin muodostettiin valtion sataprosenttisesti omistama Arctia Shipping Oy, jonka tytäryhtiö tarjouskilpailun voittanut tarjoaja on. Voittanut tarjous on hylättävä myös siitä syystä, ettei tarjouskilpailun voittanutta Arctia Saaristovarustamo Oy:tä ole enää olemassa. Suomen Lauttaliikenne Oy on ostanut mainitun yhtiön koko osakekannan. Suomen Lauttaliikenne Oy:stä on 28.5.2012 allekirjoitetulla sopimuksella tullut ainoa valtion omistama toimija, joka vastaa sekä valtion yhteysalusettä lauttaliikenteestä. Arctia Saaristovarustamo Oy:stä tulee Suomen Lauttaliikenne Oy:n tytäryhtiö, ja sen nimi vaihtuu. Voittanut tarjoaja on antanut tarjouksessaan virheellisen tiedon siitä, että sille olisi 21.12.2010 myönnetty patentti öljyä torjuvasta yhteysaluksesta. Patenttija rekisterihallituksesta saadun tiedon mukaan hakemus on jätetty sisälle, mutta sen käsittely on keskeytynyt. Voittaneessa tarjouksessa annetulla virheellisellä ilmoituksella, jonka mukaan Arctia Saaristovarustamo Oy omistaa patentin ja näin ollen yksinoikeuden öljyä torjuvaan yhteysaluskonseptiin, on saattanut olla merkittävä vaikutus hankintayksikön päätöksentekoon. Voittanut tarjous olisi siten tullut hylätä myös sen vuoksi, että tarjouksessa on syyllistytty väärien tietojen antamiseen hankintayksikölle. Vastine Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.656 eurolla korkoineen. Tarjousten vertailu on tehty hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä ilmoitettujen valintaperusteiden mukaan. Saaduista neljästä hyväksytystä tarjouksesta yksikään ei ole ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on alihintaisuuden osalta ilmoitettu, että mikäli tarjoushinnaltaan halvin tarjous alittaa yli 15 prosentilla toiseksi tulleen tarjoushinnan, tilaaja epäilee alihintaisuutta ja ryhtyy selvittämään tilannetta. Voittanutta tarjousta ei ole katsottu hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiseksi, sillä se on ollut vain noin viisi prosenttia toiseksi ja kolmanneksi tulleiden tarjoajien tarjouksia halvempi. Edellinen tarjouskierros asiassa on järjestetty loppuvuonna 2010. Tarjouskilpailujen palvelutasovaatimukset eivät ole olennaisesti eronneet toisistaan. Hankintayksikkö on tehnyt tarkennuksia lähinnä alusvaatimuksiin. Tarkennusten myötä uuden yhteysaluksen koko ja kapasiteetti ovat kasvaneet hieman edellisestä tarjouskierroksesta. Lisäksi hankintayksikkö on edellisessä kilpailutuksessa vaatinut kelirikkoliikenteen järjestämistä ilmatyynyaluksella tai vastaavalla kulkuneuvolla. Voittanut tarjoaja tulee nimenmuutoksesta ja kaupasta huolimatta edelleen olemaan juridisesti sama oikeushenkilö kuin ennen toteutettua osakekannan kauppaa. Yrityskaupan jälkeisellä nimen ja omistajuuden muutoksella ei ole vaikutusta voittaneen tarjoajan toimintaan tai tarjouksen sitovuuteen. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että tarjoajalla olisi patenttiin tai muuhun vastaavaan perustuva yksinoikeus tarjottuun alustekniseen ratkaisuun. Voittaneen tarjoajan patenttia koskeneella ilmoituksella ei ole ollut mitään vaikutusta hankintayksikön päätöksentekoon. Hankintamenettelyssä ei ole tapahtunut sellaista virhettä, jonka seurauksena valittaja olisi jäänyt valitsematta hankinnan toimittajaksi. Valittajan tarjous on sijoittunut tarjouskilpailussa neljänneksi, eikä valittajan ole mahdollista nousta valituksellaan kilpailun voittajaksi. Kuultavan lausunto Suomen Saaristovarustamo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 8.213,94 eurolla korkoineen. Markkinaoikeudella ei toimivaltaa käsitellä valittajan väitettä valtiontuesta. Kuultava ei ole saanut valtiontukea, joka olisi vaikuttanut tarjouksen hinnoitteluun. Kuultavan tarjous on ollut hintatasoltaan lähellä kahden muun tarjoajan tarjouksia. Myös kyseiset tarjoajat ovat laskeneet tarjoushintojaan vuoden 2010 kilpailutuksesta. Vastaselitys Suomenlahden Liikenneja Ympäristöpalvelut Oy on lausunut muun ohella seuraavaa. Suomen Saaristovarustamo Oy:n ja Arctia Saaristovarustamo Oy:n alussaanto on perustunut alun perin epärealistiseen alusten hinnoitteluun, joka mahdollistaa yksityissektoria alemmat alusten pääomaja rahoituskustannukset. Alussaanto ei ole perustunut markkinahintaan, vaan alukset on siirretty yhtiöiden hallintaan valtion kirjanpitoarvolla, joka on markkinahintaa huomattavasti alhaisempi. Edellä mainittu epäterve valtion omistamien yhtiöiden hinnoittelurakenne estää yksityisen sektorin palveluntuottajien tulon markkinoille ja vääristää hintarakennetta. Suomen Saaristovarustamo Oy:n ja Arctia Saaristovarustamo Oy:n kaupan ehtoja ja alushinnoittelua ei ole julkistettu, vaikka kysymyksessä on valtion sataprosenttisesti omistamien ja veronmaksajien rahoilla hankittujen alusten kauppa. Edellä mainittu alussaanto ja kaupan ehtojen salaaminen on mahdollistanut tarjouksen alihinnoittelun. Ei ole uskottavaa, että mainitun yrityskaupan seurauksena voittaneen tarjouksen hintaa olisi voitu alentaa lähes 21 prosenttia aiempaan tarjoukseen verrattuna. MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU Perustelut Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 94 §:n 1 momentin perusteella markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden säännöksessä mainittujen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeus on siten toimivaltainen valituksesta tutkimaan, onko tietyssä yksilöidyssä julkisessa hankinnassa menetelty julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Sen sijaan markkinaoikeus ei ole julkista hankintaa koskevan valituksen käsittelyn yhteydessä toimivaltainen tutkimaan hankintayksikön ja tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjoajien toiminnan ja menettelytapojen laillisuutta yleisesti eikä itsenäisenä kysymyksenä ratkaisemaan esimerkiksi sitä, onko valtiontukisäännöksiä noudatettu. Edellä lausutun huomioon ottaen markkinaoikeus on valituksen johdosta tutkinut, onko hankintayksikkö menetellyt valituksen kohteena olevassa hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettu tieto Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja on antanut tarjouksessaan virheellisen tiedon, jonka mukaan sille olisi 21.12.2010 myönnetty patentti öljyä torjuvasta yhteysaluksesta, ja että mainitulla virheellisellä tiedolla on saattanut olla merkittävä vaikutus hankintayksikön päätöksentekoon. Edellä mainittu tieto on annettu voittaneen tarjouksen liitteenä olleen toimintaja laatusuunnitelman kohdassa 2.2 ”Käytettävä kalusto ja kuljetuspalvelut”, jossa on ilmoitettu, että voittaneen tarjoajan yhteys-/ öljyntorjunta-aluksen konstruktio perustuu keksintöön, jolle Suomen Patenttija rekisterihallitus on myöntänyt hyödyllisyysmallioikeuden. Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta. Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjouspyynnön mukaan tarjoukseen liitettävän toimintaja laatusuunnitelman on tullut noudattaa tarjouspyynnön liitteenä ollutta ”Yhteysalusliikennepalvelun toimintaja laatusuunnitelman sisältö 2012”-ohjeistusta. Mainitussa tarjouspyynnön liiteasiakirjassa on esitetty palveluntuottajan toimintaja laatusuunnitelman sisältöä koskevat vähimmäisvaatimukset sekä tarjousvaiheen että toteutusvaiheen suunnitelmaa täydentävän yksityiskohtaisen tarkennetun suunnitelman osalta. Tarjousvaiheessa on asiakirjan mukaan edellytetty kohdassa 2.2 ”Käytettävä kalusto ja kuljetuspalvelut” muun muassa kuvausta palvelun tuottamisessa käytettävästä kalustosta, laivasuunnitteluun erikoistuneen suunnittelutoimiston laatimaa öljyntorjuntayhteysaluksen GA-kuvaa ja kuvausta käytettävän kaluston ikärakenteesta sekä investointisuunnitelmista. Tarjouspyynnön kohdassa 6.2 ”Toimintaja laatusuunnitelman arviointi” on ilmoitettu, että tarjousten käsittelyn ensimmäisessä vaiheessa suoritetaan tarjousten laadullinen arviointi tarjoajan toimittaman tarjousvaiheen toimintaja laatusuunnitelman perusteella. Mainitun kohdan mukaan arvioinnin tarkoituksena on varmistaa tarjouksen riittävä laatutaso. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa pisteytystaulukossa on ilmoitettu arviointikohteet ja niiden painoarvot seuraavasti: sopimuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen (painoarvo 20 prosenttia), toiminnan kuvaus sekä käytettävä kalusto (painoarvo 60 prosenttia), tavoitettavissa oloon liittyvät suunnitelmat ja tiedonkulun varmistaminen (5 prosenttia) sekä toiminnan laadunvarmistus ja dokumentointi (15 prosenttia). Samassa tarjouspyynnön kohdassa on ilmoitettu, että jokaisen tarjoajan tiedot arvioidaan arviointikohde kerrallaan pisteillä nollasta kymmeneen. Pistemittakaava on ilmoitettu asetettavan siten, että yritys saa viisi pistettä, kun arvioija toteaa tarkastettavien yksityiskohtien vastaavan toiminnan toteuttamisen edellytyksiä. Esiintyneiden puutteiden on ilmoitettu alentavan pisteitä ja lisäarvoa tuovien yksityiskohtien lisäävän pisteitä. Tarjouspyynnössä on lisäksi ilmoitettu, että jos tarjoaja saa jostakin arviointikohteesta alle viisi pistettä, tilaajalla on oikeus hylätä tarjous. Tarjouspyynnön edellä mainitussa kohdassa on lisäksi ilmoitettu, että tarjousvaiheen toimintaja laatusuunnitelman vähimmäispistevaatimus on 500 pistettä ja että hyväksytyn toimintaja laatusuunnitelman jättäneet otetaan mukaan tarjousten hintavertailuun. Tarjouspyynnön kohdassa 6.3 ”Tarjousten hintavertailu” on ilmoitettu, että tarjousten käsittelyn toisessa vaiheessa avataan laatuarvioinnin hyväksytysti läpäisseiden tarjoajien hintatarjoukset. Mainitun kohdan mukaan tarjouskilpailun voittaa alhaisimman tarjoushinnan antanut tarjoaja eikä laatuarvioinnissa saaduilla pisteillä ole mitään merkitystä hintavertailua tehtäessä. Voittanut tarjoaja on hankintapäätöksestä ilmenevän mukaisesti saanut toimintaja laatusuunnitelman pisteytyksessä yhteensä 695 pistettä. Toiminnan kuvauksesta ja käytettävästä kalustosta voittanut tarjoaja on saanut hankintapäätöksen liitteenä olleen muistion mukaan 7,3 painottamatonta laatupistettä. Muistion lopussa olevaan pisteytyksen yhteenvetoon voittaneen tarjoajan saamaksi pistemääräksi on toiminnan kuvauksen ja käytettävän kaluston osalta merkitty 440 pistettä. Hankintapäätöksen liitteenä olleesta muistiosta ilmenee, että hankintayksikkö on arvioinut voittaneen tarjoajan kaluston vastaavan tilaajan vaatimuksia erinomaisesti. Lisäksi kyseisen kohdan pisteytystä on perusteltu voittaneen tarjoajan osalta laajasti muillakin perusteilla, kuten sillä, että liikenteen hoito ympärivuotisesti varmistetaan hankittavalla hyödyllisyysmallisuojan mukaisella uudella öljyntorjunta-yhteysaluksella. Voittaneessa tarjouksessa ollut hyödyllisyysmallia koskenut maininta ei ole suoraan liittynyt niihin vaatimuksiin, joita on ehdottomasti edellytetty toimintaja laatusuunnitelman kohdassa 2.2, eikä kyseisellä seikalla ole ollut merkitystä tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa. Markkinaoikeus katsoo, että mainitulla hyödyllisyysmallia koskeneella maininnalla on voinut olla kysymyksessä olevassa hankinnassa merkitystä vain siltä osin kuin tarjousten laadullisessa arvioinnissa on toimintaja laatusuunnitelman osalta arvioitu ja pisteytetty lisäarvoa tuovia tekijöitä. Tarjouspyynnön mukaan tarjous jätetään hintavertailun ulkopuolelle, jos tarjouksen kokonaispistemäärä on ollut alle 500 pistettä, ja hankintayksiköllä on oikeus hylätä tarjous, jos tarjous on saanut jostakin yksittäisestä arviointikohteesta lopputulokseksi alle 5 pistettä. Voittanut tarjoaja on edellä todetun mukaisesti saanut tarjousvaiheen toimintaja laatusuunnitelman pisteytyksessä yhteensä 695 pistettä, joka on ollut suurin tarjoajien laatuvertailusta saama pistemäärä. Voittanut tarjoaja on saanut myös toiminnan kuvauksesta ja käytettävästä kalustosta tarjoajista eniten pisteitä. Kaikkien tarjoajien saamat kokonaislaatupisteet ovat ylittäneet 500 pistettä, eikä mikään tarjoajista ole saanut mistään arviointikohdasta alle 5 pistettä. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen asiassa ei ole perusteita katsoa, että voittaneen tarjoajan tarjouksen hyödyllisyysmallia koskeneella tiedolla olisi ollut tarjouskilpailun lopputuloksen kannalta merkitystä. Voittaneen tarjoajan tarjoushinta Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut hylätä voittaneen tarjoajan tarjous hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä tarjouksen, joka on hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman lainvastaisen valtiontuen vuoksi. Ennen hylkäämispäätöstä tarjoajalle on varattava kohtuullinen aika sen osoittamiseksi, että valtiontuki on myönnetty laillisesti. Edellä mainitun säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 107) mukaan hankintayksiköllä on oikeus hylätä hankinnan edellyttämään suoritukseen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset. Poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle hankinnasta aiheutuvien riskien kuten tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioiminen. Hylkäämisen tulee perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut 18.100.000 euroa. Toiseksi halvimman hyväksytyn tarjouksen jättäneen tarjoajan tarjoushinta on ollut 18.995.000 euroa. Valittajan tarjoushinta on ollut 20.770.000 euron hintaisena kallein. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tilaajalla on oikeus hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden poikkeuksellisen alhainen tarjous sillä perusteella, ettei tarjoajalla katsota olevan edellytyksiä toteuttaa sopimusta tarjotulla hinnalla ja laatuvaatimusten edellyttämällä tavalla. Lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tilaaja epäilee alihintaisuutta ja ryhtyy selvittämään tilannetta, jos tarjoushinnaltaan halvin tarjous alittaa yli 15 prosentilla toiseksi tulleen tarjoushinnan. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan noin viisi prosenttia halvempi kuin toiseksi halvin tarjous. Hankintayksikkö ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä tarjouksen perusteista eikä hylännyt sen tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Hankintasäännöksissä ei ole asetettu hankintayksikölle velvollisuutta hylätä tarjousta poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan perusteella vaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toista tarjousta alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjoushinnoissa ole nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa ollut hankinnan koko ja luonne huomioon ottaen huomattavia eroja. Hankintayksikkö ei näin ollen ole menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen tarjouksen perusteista eikä hylännyt sen tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Muut väitteet Siltä osin kuin valittaja on esittänyt, että voittanut tarjous tulisi hylätä, koska tarjouksen antanutta Arctia Saaristovarustamo Oy -nimistä yritystä ei enää ole olemassa, markkinaoikeus katsoo, ettei valituksessa viitatulla tarjouksen jättämisen jälkeisellä yrityskaupalla ja siitä seuranneella voittaneen tarjoajan nimenmuutoksella ole merkitystä arvioitaessa kysymyksessä olevan hankintamenettelyn hankintasäännösten mukaisuutta. Johtopäätös Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan ja jos kuultava joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Kuultava on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero. Lopputulos Markkinaoikeus hylkää valituksen. Markkinaoikeus velvoittaa Suomenlahden Liikenneja Ympäristöpalvelut Oy:n korvaamaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen oikeudenkäyntikulut 1.656 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta. Markkinaoikeus velvoittaa Suomenlahden Liikenneja Ympäristöpalvelut Oy:n korvaamaan Suomen Saaristovarustamo Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos-Kokkonen, Pasi Yli-Ikkelä ja Olli Wikberg.

Keywords

AI generated
fraudulent bankruptcy tariff measures sufficient financial means commercial supply agreement outstanding insurance premiums insufficient road access
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

ASIAN TAUSTA Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 30.1.2012 julkaistulla avointa menettelyä koskevalla EU-hankintailmoituksella tarjouksia yhteysalusliikennepalvelusta Kotka-Pyhtään reittialueella sekä öljyntorjuntapalveluista vuosina 2014–2023. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään valinnut Arctia Saaristovarustamo Oy:n (nykyisin Suomen Saaristovarustamo Oy) tarjouksen. Markkinaoikeus on 10.7.2012 antamallaan päätöksellä hylännyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 21.000.000 euroa. ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA Valitus Vaatimukset Suomenlahden Liikenneja Ympäristöpalvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 200.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 8.456,26 eurolla korkoineen. Perusteet Hankintayksikön olisi tullut hylätä tarjouskilpailun voittaneen Arctia Saaristovarustamo Oy:n tarjous hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Edellisellä tarjouskierroksella, jolloin hankinta oli palvelutasoltaan ja liikennemäärältään vaatimattomampi, kyseisen tarjoajan tarjous oli hinnaltaan huomattavasti korkeampi. Voittanut tarjous on ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman lainvastaisen valtiontuen vuoksi. Tarjouskilpailun voittanut tarjoaja on saanut kaikki aluksensa apporttina Merenkulkulaitokselta vuonna 2004, jolloin perustettiin valtion varustamoliikelaitos Finstaship, josta myöhemmin muodostettiin valtion sataprosenttisesti omistama Arctia Shipping Oy, jonka tytäryhtiö tarjouskilpailun voittanut tarjoaja on. Voittanut tarjous on hylättävä myös siitä syystä, ettei tarjouskilpailun voittanutta Arctia Saaristovarustamo Oy:tä ole enää olemassa. Suomen Lauttaliikenne Oy on ostanut mainitun yhtiön koko osakekannan. Suomen Lauttaliikenne Oy:stä on 28.5.2012 allekirjoitetulla sopimuksella tullut ainoa valtion omistama toimija, joka vastaa sekä valtion yhteysalusettä lauttaliikenteestä. Arctia Saaristovarustamo Oy:stä tulee Suomen Lauttaliikenne Oy:n tytäryhtiö, ja sen nimi vaihtuu. Voittanut tarjoaja on antanut tarjouksessaan virheellisen tiedon siitä, että sille olisi 21.12.2010 myönnetty patentti öljyä torjuvasta yhteysaluksesta. Patenttija rekisterihallituksesta saadun tiedon mukaan hakemus on jätetty sisälle, mutta sen käsittely on keskeytynyt. Voittaneessa tarjouksessa annetulla virheellisellä ilmoituksella, jonka mukaan Arctia Saaristovarustamo Oy omistaa patentin ja näin ollen yksinoikeuden öljyä torjuvaan yhteysaluskonseptiin, on saattanut olla merkittävä vaikutus hankintayksikön päätöksentekoon. Voittanut tarjous olisi siten tullut hylätä myös sen vuoksi, että tarjouksessa on syyllistytty väärien tietojen antamiseen hankintayksikölle. Vastine Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.656 eurolla korkoineen. Tarjousten vertailu on tehty hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä ilmoitettujen valintaperusteiden mukaan. Saaduista neljästä hyväksytystä tarjouksesta yksikään ei ole ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on alihintaisuuden osalta ilmoitettu, että mikäli tarjoushinnaltaan halvin tarjous alittaa yli 15 prosentilla toiseksi tulleen tarjoushinnan, tilaaja epäilee alihintaisuutta ja ryhtyy selvittämään tilannetta. Voittanutta tarjousta ei ole katsottu hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiseksi, sillä se on ollut vain noin viisi prosenttia toiseksi ja kolmanneksi tulleiden tarjoajien tarjouksia halvempi. Edellinen tarjouskierros asiassa on järjestetty loppuvuonna 2010. Tarjouskilpailujen palvelutasovaatimukset eivät ole olennaisesti eronneet toisistaan. Hankintayksikkö on tehnyt tarkennuksia lähinnä alusvaatimuksiin. Tarkennusten myötä uuden yhteysaluksen koko ja kapasiteetti ovat kasvaneet hieman edellisestä tarjouskierroksesta. Lisäksi hankintayksikkö on edellisessä kilpailutuksessa vaatinut kelirikkoliikenteen järjestämistä ilmatyynyaluksella tai vastaavalla kulkuneuvolla. Voittanut tarjoaja tulee nimenmuutoksesta ja kaupasta huolimatta edelleen olemaan juridisesti sama oikeushenkilö kuin ennen toteutettua osakekannan kauppaa. Yrityskaupan jälkeisellä nimen ja omistajuuden muutoksella ei ole vaikutusta voittaneen tarjoajan toimintaan tai tarjouksen sitovuuteen. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että tarjoajalla olisi patenttiin tai muuhun vastaavaan perustuva yksinoikeus tarjottuun alustekniseen ratkaisuun. Voittaneen tarjoajan patenttia koskeneella ilmoituksella ei ole ollut mitään vaikutusta hankintayksikön päätöksentekoon. Hankintamenettelyssä ei ole tapahtunut sellaista virhettä, jonka seurauksena valittaja olisi jäänyt valitsematta hankinnan toimittajaksi. Valittajan tarjous on sijoittunut tarjouskilpailussa neljänneksi, eikä valittajan ole mahdollista nousta valituksellaan kilpailun voittajaksi. Kuultavan lausunto Suomen Saaristovarustamo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 8.213,94 eurolla korkoineen. Markkinaoikeudella ei toimivaltaa käsitellä valittajan väitettä valtiontuesta. Kuultava ei ole saanut valtiontukea, joka olisi vaikuttanut tarjouksen hinnoitteluun. Kuultavan tarjous on ollut hintatasoltaan lähellä kahden muun tarjoajan tarjouksia. Myös kyseiset tarjoajat ovat laskeneet tarjoushintojaan vuoden 2010 kilpailutuksesta. Vastaselitys Suomenlahden Liikenneja Ympäristöpalvelut Oy on lausunut muun ohella seuraavaa. Suomen Saaristovarustamo Oy:n ja Arctia Saaristovarustamo Oy:n alussaanto on perustunut alun perin epärealistiseen alusten hinnoitteluun, joka mahdollistaa yksityissektoria alemmat alusten pääomaja rahoituskustannukset. Alussaanto ei ole perustunut markkinahintaan, vaan alukset on siirretty yhtiöiden hallintaan valtion kirjanpitoarvolla, joka on markkinahintaa huomattavasti alhaisempi. Edellä mainittu epäterve valtion omistamien yhtiöiden hinnoittelurakenne estää yksityisen sektorin palveluntuottajien tulon markkinoille ja vääristää hintarakennetta. Suomen Saaristovarustamo Oy:n ja Arctia Saaristovarustamo Oy:n kaupan ehtoja ja alushinnoittelua ei ole julkistettu, vaikka kysymyksessä on valtion sataprosenttisesti omistamien ja veronmaksajien rahoilla hankittujen alusten kauppa. Edellä mainittu alussaanto ja kaupan ehtojen salaaminen on mahdollistanut tarjouksen alihinnoittelun. Ei ole uskottavaa, että mainitun yrityskaupan seurauksena voittaneen tarjouksen hintaa olisi voitu alentaa lähes 21 prosenttia aiempaan tarjoukseen verrattuna. MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU Perustelut Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 94 §:n 1 momentin perusteella markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden säännöksessä mainittujen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeus on siten toimivaltainen valituksesta tutkimaan, onko tietyssä yksilöidyssä julkisessa hankinnassa menetelty julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Sen sijaan markkinaoikeus ei ole julkista hankintaa koskevan valituksen käsittelyn yhteydessä toimivaltainen tutkimaan hankintayksikön ja tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjoajien toiminnan ja menettelytapojen laillisuutta yleisesti eikä itsenäisenä kysymyksenä ratkaisemaan esimerkiksi sitä, onko valtiontukisäännöksiä noudatettu. Edellä lausutun huomioon ottaen markkinaoikeus on valituksen johdosta tutkinut, onko hankintayksikkö menetellyt valituksen kohteena olevassa hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettu tieto Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja on antanut tarjouksessaan virheellisen tiedon, jonka mukaan sille olisi 21.12.2010 myönnetty patentti öljyä torjuvasta yhteysaluksesta, ja että mainitulla virheellisellä tiedolla on saattanut olla merkittävä vaikutus hankintayksikön päätöksentekoon. Edellä mainittu tieto on annettu voittaneen tarjouksen liitteenä olleen toimintaja laatusuunnitelman kohdassa 2.2 ”Käytettävä kalusto ja kuljetuspalvelut”, jossa on ilmoitettu, että voittaneen tarjoajan yhteys-/ öljyntorjunta-aluksen konstruktio perustuu keksintöön, jolle Suomen Patenttija rekisterihallitus on myöntänyt hyödyllisyysmallioikeuden. Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta. Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjouspyynnön mukaan tarjoukseen liitettävän toimintaja laatusuunnitelman on tullut noudattaa tarjouspyynnön liitteenä ollutta ”Yhteysalusliikennepalvelun toimintaja laatusuunnitelman sisältö 2012”-ohjeistusta. Mainitussa tarjouspyynnön liiteasiakirjassa on esitetty palveluntuottajan toimintaja laatusuunnitelman sisältöä koskevat vähimmäisvaatimukset sekä tarjousvaiheen että toteutusvaiheen suunnitelmaa täydentävän yksityiskohtaisen tarkennetun suunnitelman osalta. Tarjousvaiheessa on asiakirjan mukaan edellytetty kohdassa 2.2 ”Käytettävä kalusto ja kuljetuspalvelut” muun muassa kuvausta palvelun tuottamisessa käytettävästä kalustosta, laivasuunnitteluun erikoistuneen suunnittelutoimiston laatimaa öljyntorjuntayhteysaluksen GA-kuvaa ja kuvausta käytettävän kaluston ikärakenteesta sekä investointisuunnitelmista. Tarjouspyynnön kohdassa 6.2 ”Toimintaja laatusuunnitelman arviointi” on ilmoitettu, että tarjousten käsittelyn ensimmäisessä vaiheessa suoritetaan tarjousten laadullinen arviointi tarjoajan toimittaman tarjousvaiheen toimintaja laatusuunnitelman perusteella. Mainitun kohdan mukaan arvioinnin tarkoituksena on varmistaa tarjouksen riittävä laatutaso. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa pisteytystaulukossa on ilmoitettu arviointikohteet ja niiden painoarvot seuraavasti: sopimuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen (painoarvo 20 prosenttia), toiminnan kuvaus sekä käytettävä kalusto (painoarvo 60 prosenttia), tavoitettavissa oloon liittyvät suunnitelmat ja tiedonkulun varmistaminen (5 prosenttia) sekä toiminnan laadunvarmistus ja dokumentointi (15 prosenttia). Samassa tarjouspyynnön kohdassa on ilmoitettu, että jokaisen tarjoajan tiedot arvioidaan arviointikohde kerrallaan pisteillä nollasta kymmeneen. Pistemittakaava on ilmoitettu asetettavan siten, että yritys saa viisi pistettä, kun arvioija toteaa tarkastettavien yksityiskohtien vastaavan toiminnan toteuttamisen edellytyksiä. Esiintyneiden puutteiden on ilmoitettu alentavan pisteitä ja lisäarvoa tuovien yksityiskohtien lisäävän pisteitä. Tarjouspyynnössä on lisäksi ilmoitettu, että jos tarjoaja saa jostakin arviointikohteesta alle viisi pistettä, tilaajalla on oikeus hylätä tarjous. Tarjouspyynnön edellä mainitussa kohdassa on lisäksi ilmoitettu, että tarjousvaiheen toimintaja laatusuunnitelman vähimmäispistevaatimus on 500 pistettä ja että hyväksytyn toimintaja laatusuunnitelman jättäneet otetaan mukaan tarjousten hintavertailuun. Tarjouspyynnön kohdassa 6.3 ”Tarjousten hintavertailu” on ilmoitettu, että tarjousten käsittelyn toisessa vaiheessa avataan laatuarvioinnin hyväksytysti läpäisseiden tarjoajien hintatarjoukset. Mainitun kohdan mukaan tarjouskilpailun voittaa alhaisimman tarjoushinnan antanut tarjoaja eikä laatuarvioinnissa saaduilla pisteillä ole mitään merkitystä hintavertailua tehtäessä. Voittanut tarjoaja on hankintapäätöksestä ilmenevän mukaisesti saanut toimintaja laatusuunnitelman pisteytyksessä yhteensä 695 pistettä. Toiminnan kuvauksesta ja käytettävästä kalustosta voittanut tarjoaja on saanut hankintapäätöksen liitteenä olleen muistion mukaan 7,3 painottamatonta laatupistettä. Muistion lopussa olevaan pisteytyksen yhteenvetoon voittaneen tarjoajan saamaksi pistemääräksi on toiminnan kuvauksen ja käytettävän kaluston osalta merkitty 440 pistettä. Hankintapäätöksen liitteenä olleesta muistiosta ilmenee, että hankintayksikkö on arvioinut voittaneen tarjoajan kaluston vastaavan tilaajan vaatimuksia erinomaisesti. Lisäksi kyseisen kohdan pisteytystä on perusteltu voittaneen tarjoajan osalta laajasti muillakin perusteilla, kuten sillä, että liikenteen hoito ympärivuotisesti varmistetaan hankittavalla hyödyllisyysmallisuojan mukaisella uudella öljyntorjunta-yhteysaluksella. Voittaneessa tarjouksessa ollut hyödyllisyysmallia koskenut maininta ei ole suoraan liittynyt niihin vaatimuksiin, joita on ehdottomasti edellytetty toimintaja laatusuunnitelman kohdassa 2.2, eikä kyseisellä seikalla ole ollut merkitystä tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa. Markkinaoikeus katsoo, että mainitulla hyödyllisyysmallia koskeneella maininnalla on voinut olla kysymyksessä olevassa hankinnassa merkitystä vain siltä osin kuin tarjousten laadullisessa arvioinnissa on toimintaja laatusuunnitelman osalta arvioitu ja pisteytetty lisäarvoa tuovia tekijöitä. Tarjouspyynnön mukaan tarjous jätetään hintavertailun ulkopuolelle, jos tarjouksen kokonaispistemäärä on ollut alle 500 pistettä, ja hankintayksiköllä on oikeus hylätä tarjous, jos tarjous on saanut jostakin yksittäisestä arviointikohteesta lopputulokseksi alle 5 pistettä. Voittanut tarjoaja on edellä todetun mukaisesti saanut tarjousvaiheen toimintaja laatusuunnitelman pisteytyksessä yhteensä 695 pistettä, joka on ollut suurin tarjoajien laatuvertailusta saama pistemäärä. Voittanut tarjoaja on saanut myös toiminnan kuvauksesta ja käytettävästä kalustosta tarjoajista eniten pisteitä. Kaikkien tarjoajien saamat kokonaislaatupisteet ovat ylittäneet 500 pistettä, eikä mikään tarjoajista ole saanut mistään arviointikohdasta alle 5 pistettä. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen asiassa ei ole perusteita katsoa, että voittaneen tarjoajan tarjouksen hyödyllisyysmallia koskeneella tiedolla olisi ollut tarjouskilpailun lopputuloksen kannalta merkitystä. Voittaneen tarjoajan tarjoushinta Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut hylätä voittaneen tarjoajan tarjous hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä tarjouksen, joka on hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman lainvastaisen valtiontuen vuoksi. Ennen hylkäämispäätöstä tarjoajalle on varattava kohtuullinen aika sen osoittamiseksi, että valtiontuki on myönnetty laillisesti. Edellä mainitun säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 107) mukaan hankintayksiköllä on oikeus hylätä hankinnan edellyttämään suoritukseen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset. Poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle hankinnasta aiheutuvien riskien kuten tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioiminen. Hylkäämisen tulee perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut 18.100.000 euroa. Toiseksi halvimman hyväksytyn tarjouksen jättäneen tarjoajan tarjoushinta on ollut 18.995.000 euroa. Valittajan tarjoushinta on ollut 20.770.000 euron hintaisena kallein. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tilaajalla on oikeus hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden poikkeuksellisen alhainen tarjous sillä perusteella, ettei tarjoajalla katsota olevan edellytyksiä toteuttaa sopimusta tarjotulla hinnalla ja laatuvaatimusten edellyttämällä tavalla. Lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tilaaja epäilee alihintaisuutta ja ryhtyy selvittämään tilannetta, jos tarjoushinnaltaan halvin tarjous alittaa yli 15 prosentilla toiseksi tulleen tarjoushinnan. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan noin viisi prosenttia halvempi kuin toiseksi halvin tarjous. Hankintayksikkö ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä tarjouksen perusteista eikä hylännyt sen tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Hankintasäännöksissä ei ole asetettu hankintayksikölle velvollisuutta hylätä tarjousta poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan perusteella vaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toista tarjousta alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjoushinnoissa ole nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa ollut hankinnan koko ja luonne huomioon ottaen huomattavia eroja. Hankintayksikkö ei näin ollen ole menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen tarjouksen perusteista eikä hylännyt sen tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Muut väitteet Siltä osin kuin valittaja on esittänyt, että voittanut tarjous tulisi hylätä, koska tarjouksen antanutta Arctia Saaristovarustamo Oy -nimistä yritystä ei enää ole olemassa, markkinaoikeus katsoo, ettei valituksessa viitatulla tarjouksen jättämisen jälkeisellä yrityskaupalla ja siitä seuranneella voittaneen tarjoajan nimenmuutoksella ole merkitystä arvioitaessa kysymyksessä olevan hankintamenettelyn hankintasäännösten mukaisuutta. Johtopäätös Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan ja jos kuultava joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Kuultava on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero. Lopputulos Markkinaoikeus hylkää valituksen. Markkinaoikeus velvoittaa Suomenlahden Liikenneja Ympäristöpalvelut Oy:n korvaamaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen oikeudenkäyntikulut 1.656 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta. Markkinaoikeus velvoittaa Suomenlahden Liikenneja Ympäristöpalvelut Oy:n korvaamaan Suomen Saaristovarustamo Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos-Kokkonen, Pasi Yli-Ikkelä ja Olli Wikberg.