Market Court dismisses procurement appeal due to late filing and lack of procedural defects.

Dnro 98/11/JH

Antopäivä 31.8.2012

ASIAN TAUSTA

Etelä-Pohjanmaan liitto kuntayhtymä on pyytänyt 17.12.2010 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella ja sitä koskevalla korjausilmoituksella tarjouksia Etelä-Pohjanmaan liiton tuulivoimaselvityksestä.

Etelä-Pohjanmaan liitto kuntayhtymän maakuntahallitus on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään valinnut Finnish Consulting Group Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 50.000 euroa.

Hankintasopimus on tehty 18.3.2011.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Blue Energies Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus väliaikaisesti kieltää muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon. Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 25.000 euroa. Valittaja on vielä vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla.

Perusteet

Tarjouspyynnössä on etukäteen määritelty sekä hinnalle että laadulle 50 prosentin painoarvo. Tarjouspyynnössä ei ole määritelty, millä tavoin laatua arvioidaan, vaan siinä on vain ilmoitettu ne asiat, jotka tarjouksen on sisällettävä.

Tarjousvertailun pisteytys on erityisesti arviointikriteerin 2, joka on perustunut tarjousten sisältöön, osalta ilmeisen virheellinen. Mistään ei ilmene, millä perusteella voittaneen tarjoajan tarjous on laadultaan katsottu valittajan tarjousta huomattavasti paremmaksi.

Valittajalle ei ole liikesalaisuuksiin vedoten annettu tietoa muiden tarjousten sisällöstä.

Hankintayksikkö on 7.3.2011 lähettänyt valittajalle sähköpostitse hankintapäätöstä koskevan pöytäkirjanotteen ja konsulttien pisteytystaulukon sekä 21.3.2011 tiedot tarjousten hinnoista, mutta lisäkustannusten suuruutta ei ole ilmoitettu. Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut, että tarjoushinta sisältää kaikki kustannukset. Valittajan tarjous on ollut selvästi halvempi kuin voittaneen tarjoajan tarjous, mutta valittaja on saanut siitä vain vähän etua pisteytyksessä. Voittanutta tarjoajaa on suosittu tarjoushinnan pisteytyksessä.

Vastine

Etelä-Pohjanmaan liitto kuntayhtymä on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta. Toissijaisesti hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla.

Valitus on toimitettu markkinaoikeuteen 21.3.2011 kello 23.37 sähköpostitse. Muutoksenhaun kohteena olevaa maakuntahallituksen päätöstä koskeva pöytäkirjanote muutoksenhakuohjeineen on toimitettu sähköisenä tiedoksiantona tarjouskilpailuun osallistuneille 7.3.2011 kello 10.29. Valitus on siten saapunut markkinaoikeuteen valitusajan päätyttyä, ja se on jätettävä tutkimatta.

Vaikka valitus otettaisiin tutkittavaksi, se on joka tapauksessa perusteettomana hylättävä. Tarjousten vertailu on suoritettu tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla. Tarjoukset on pisteytetty tarjousten kokonaistaloudellisuuden perusteella siten, että hinnan painoarvo on ollut 50 prosenttia ja kokemuksen, laatu- ja sisältötekijöiden sekä aikataulun painoarvo yhteensä 50 prosenttia.

Hankintayksikkö on vastineessaan esittänyt selvityksen vertailuperusteille tarjousvertailussa annetuista kokonaispistemääristä, laadun vertailuperusteiden alakohdista ja niille tarjousvertailussa annetuista pistemääristä ja pisteytysten perusteista sekä yhteenvedon tarjoajien saamista pistemääristä alakohdittain.

Vaikka arviointiperusteita ei ollut tarjouspyynnössä esitetty, niiden painotuksen tekeminen tarjousten vertailuvaiheessa ei ole ollut syrjivää. Painotuksen ja vertailun periaatteena on ollut, että painotukset ja pisteytys tehdään tasapuolisesti ja että piste-erot vastaavat tarjousten todellisia eroja.

Valittaja on saanut tarjoamansa edullisimman hinnan osalta korkeimman mahdollisen pistemäärän. Sen sijaan kokemus-, laatu- ja sisältötekijöiden osalta valittajan tarjous on selvästi ollut voittaneeseen tarjoukseen nähden käytettyjen osatekijöiden suhteen puutteellinen ja laadultaan muita heikompi. Tarjouksen laatutekijöiden enimmäispistemäärä on ollut 10. Valittajan tarjouksen yhteenlaskettu pistemäärä laatutekijöiden osalta on ollut 3,92 pistettä, joka on ollut tarjousvertailun alhaisin pistemäärä.

Hankintapäätöksestä tarjouskilpailuun osallistuneille lähetetyn pöytäkirjanotteen liitteestä ei näy kokonaan osion 2 maksimipistemäärää. Kun osioiden 1–3 maksimipistemäärä on 10, niin osion 2 pistemäärä selviää, kun maksimipistemäärästä 10 vähennetään osioiden 1 ja 3 maksimipistemäärät. Kaikkien arvioitujen osatekijöiden pisteytys on tehty tarjouksissa toimitetuista asiakirjoista saadun tiedon perusteella.

Kokonaishinnan osalta tarjousten vertailu on tapahtunut siten, että edullisimman tarjouksen tehnyt on saanut maksimipistemäärän 10 pistettä. Muiden hinnat on suhteutettu halvimpaan tarjoukseen, ja pistemäärä on muodostunut sen perusteella, minkä verran kukin tarjous on ollut kalliimpi.

Vastaselitys

Valittaja on vastaselityksessään todennut, ettei sille yhteispisteet sisältävää taulukkoa ja pöytäkirjanotetta, jossa on mainittu voittaneen tarjoajan tarjouksen hinta, lukuun ottamatta ollut annettu muuta tietoa tarjouskilpailun tuloksista. Hankintayksikkö on vasta myöhemmin, 21.3.2011 kello 15.29 virastoajan päättyessä toimittanut valittajalle tarjousten kokonaishinnat. Sähköpostin lähetysajankohta ei ole peruste olettaa, että vastaanottaja olisi saanut tiedon juuri sillä hetkellä. Valittaja on taulukkotietoja vertailtuaan tehnyt sen johtopäätöksen, ettei pisteytys täsmää esimerkiksi kokonaishinnan osalta. Valittaja on välittömästi lisätiedot saatuaan 21.3.2011 tehnyt valituksen markkinaoikeuteen.

Valituksen tekemiseen tulee soveltaa kuuden kuukauden valitusaikaa, koska hankintayksikön päätös on ollut olennaisesti puutteellinen ja sisältänyt virheellistä tietoa.

Valittaja on 5.3.2011 ilmoittanut hankintayksikölle aikeistaan tehdä oikaisupyyntö. Tästä huolimatta hankintasopimus on tehty salassa 17.3.2011 ennen kuin valitusaika on kulunut umpeen.

Voittaneen tarjoajan tarjoushinta ei ole kokonaishinta, sillä siihen ei sisälly esimerkiksi päättäjille järjestettävä seminaari. Kun seminaarin hinta lisätään tarjoushintaan, tarjoushinta nousee yli 50.000 euron. Tarjouspyynnössä 50.000 euroa on määritelty tasoksi, jonka ylittävät tarjoushinnat voidaan jättää hyväksymättä.

Hankintayksikön antama 50.000 euron hintareferenssi on vääristänyt kilpailua ja ohjannut tarjousten hinnoittelua tasolle 45.000–50.000 euroa, jolloin tarjoajien tarjousten välille on tullut pienempi hajonta. Siten myös tarjousten piste-erot ovat tältä osin olleet pieniä. Käytännössä tapa, jolla kilpailutus ja tarjousten pisteytys on toteutettu, ei ole mahdollistanut hinnan 50 prosentin painoarvon toteutumista siten, että tarjoajien välille olisi syntynyt eroja samalla tavoin kuin laatupisteytyksessä. Mikäli halvin tarjous saa täydet kymmenen pistettä, olisi johdonmukaista, että samalla myös kalleimman tarjouksen tehnyt tarjoaja saa hinnoittelupisteytyksessä nolla pistettä, jotta asteikko tulee käytettyä täysimääräisesti.

Jälkikäteen vastineessa ilmoitetuilla pisteytyskriteereillä ei ole merkitystä, koska ne on voitu asettaa yhtä tarjoajaa suosivalla tavalla. Pisteytyskriteereitä ei ole ilmoitettu etukäteen tarjouspyyntöasiakirjoissa, eikä tarjouspyyntöasiakirjoissa ole mainittu pisteytykseen vaikuttavia elementtejä. Koska kriteeristöt eivät ole olleet tiedossa tarjouksia tehtäessä, tarjoajien ei ole ollut mahdollista tietää, miten vertailu suoritetaan.

Pisteytysten tulosten perusteena olevat tarjousasiakirjat eivät edelleenkään ole valittajan käytettävissä. Olennaisten tarjousliitteiden ollessa salaisia pisteytyksen oikeellisuutta ja kohtuullisuutta ei pystytä varmistamaan.

Lisävastine

Etelä-Pohjanmaan liitto kuntayhtymä on lisävastineessaan esittänyt, että valittajalle on toimitettu hankintapäätös muutoksenhakuohjeineen ja yhteenveto tarjousten vertailusta. Valittajalle on siten toimitettu tieto hankintapäätöksestä, josta ilmenee tarjouskilpailun ratkaisu sekä sen perusteet. Tarjousvertailun yhteenvedosta ovat ilmenneet muutoksenhaun kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot. Valittajalle on pyynnöstä myöhemmin toimitettu saatujen tarjousten kokonaishinnat. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole valitusajan kulumisen kannalta merkitystä. Valittajalla ei ole perusteita vaatia kuuden kuukauden valitusaikaa. Lisäksi tämä vaatimus olisi tullut esittää jo valituskirjelmässä.

Voittaneen tarjouksen arvonlisäveroton kokonaishinta on hankintapäätöksessä ilmoitettu 49.989 euroa. Tehtyyn hankintasopimukseenkaan ei sisälly valittajan tarkoittamaa seminaaria.

Ympäristöministeriö on osaltaan rahoittanut kysymyksessä olevaa tuulivoimaselvitystä ja edellyttänyt, että selvitys on valmis ja toimitettu ympäristöministeriöön elokuun 2011 loppuun mennessä. Tämän vuoksi hankintasopimus on allekirjoitettu ennen valitusajan päättymistä.

Vertailuperusteiden yksilöinti ja tarjousten vertailu on tehty osana asian valmistelua maakuntahallitukselle ennen hankintapäätöstä. Valittajan tarjouksen pisteytyksessä on osion 1D kohdalla tapahtunut virhe, jossa kyseiseen selvitykseen allokoidun henkilöstön osaamistason osalta valittaja on saanut 0,5 pistettä, kun oikea pistemäärä olisi ollut 0,75. Virheellä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta tarjousvertailun lopputulokseen.

Valittajalle ei ole voitu toimittaa osioissa 1 ja 2 arvioituja tietoja, koska ne ovat kuuluneet liikesalaisuuden piiriin.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 74 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen muun ohella valitusosoitus, jossa muun ohella selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Hankintalain 87 §:n 1 momentin mukaan, jollei kyseisessä pykälässä toisin säädetä, valitus markkinaoikeudelle on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Hankintayksikkö on 7.3.2011 lähettänyt valittajalle sähköpostitse hankintapäätöksen sisältävän pöytäkirjanotteen ja muutoksenhakuohjeet. Valittajalle lähetettyyn pöytäkirjanotteeseen on sisältynyt hankintapäätös, josta on ilmennyt voittanut tarjoaja, sen tarjousten vertailussa saama kokonaispistemäärä ja sen tarjoushinta. Pöytäkirjanotteen liitteenä on ollut vertailutaulukko, josta on käynyt ilmi tarjousten pisteytys. Lisäksi hankintayksikkö on toimittanut valittajalle 21.3.2011 sähköpostitse tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjoajien tarjousten kokonaishinnat.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksessään tai sen liitteissä perustellut hankintasäännöksissä edellytetyin tavoin tarjouksille antamiaan pistemääriä laadullisten vertailuperusteiden osalta. Valittajalla ei siten ole saamiensa asiakirjojen perusteella ollut riittäviä tietoja hankintayksikön ratkaisusta ja sen perusteista oikeussuojakeinojen käyttämisen tarpeen arviointia varten. Muutoksenhakuajan on näin ollen katsottava olevan hankintalain 87 §:n 3 momentin mukaisesti kuusi kuukautta hankintapäätöksen tekemisestä.

Hankintapäätös asiassa on tehty 21.2.2011. Valittajan markkinaoikeuteen 22.3.2011 saapunut valitus on siten tehty edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa määräajassa. Näin ollen valitus on tutkittava.

Pääasiaratkaisun perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Pykälän 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Vertailuperusteiden asettamisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä 62 §:ssä säädetään.

Hankintalain 62 §:n 3 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Viimeksi mainitun säännöksen esitöiden (HE 190/2009 vp s. 47) mukaan hankintayksikön tulee joko hankintapäätöksessä tai siihen liittyvissä muissa asiakirjoissa kertoa ratkaisuun vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu lain velvoitteita. Tarjousvertailun osalta perustelut tulee esittää sellaisella tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksen sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa muihin tarjouksiin. Tarjousvertailusta tulee selkeästi ilmetä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Tarjousvertailusta tulee esimerkiksi käydä ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Tarjouspyyntö ja tarjousten vertailu

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouspyynnöllä tarjouksia tuulivoimaselvityksestä. Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjousmenettely" on ilmoitettu muun ohella:

"Tarjousten pisteytyksessä kokonaispalkkion osuus on 50 % ja muut tekijät (kokemus, laatu- ja sisältötekijät, aikataulu) toiset 50 %. Näillä perusteilla valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous."

Hankintayksikön 21.2.2011 tekemässä hankintapäätöksessä on esitetty tarjousvertailun osalta seuraavaa:

"Tarjousten vertailu on tehty kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella siten, että pisteytyksessä kokonaispalkkion (hinta) osuus oli 50 % ja muiden tekijöiden (kokemus, laatu- ja sisältötekijät sekä aikataulu) toiset 50 %. Näillä perusteilla valittiin kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Tarjousvertailun yhteenveto on oheisena liitteenä maakuntahallitukselle § 12 A."

Lisäksi hankintapäätöksessä on ilmoitettu voittaneen tarjoajan saama kokonaispistemäärä ja voittaneen tarjouksen arvonlisäveroton hinta.

Hankintapäätöksen liitteenä olevassa vertailutaulukossa on ilmoitettu tarjouksen vertailuperusteiksi "osaaminen ja kokemus", "selvityksen sisältö ja toteutustapa", "selvityksen etenemisaikataulu" ja "kokonaishinta". Vertailutaulukossa on myös ilmoitettu tarjoajien saamat pisteet vertailuperusteittain ja tarjoajien saamat kokonaispisteet. Lisäksi hankintayksikkö on toimittanut valittajalle 21.3.2011 sähköpostitse tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjousten kokonaishinnat.

Hankintayksikkö on vielä markkinaoikeudessa esittänyt selvityksen vertailuperusteille tarjousvertailussa annetuista kokonaispistemääristä, laadun vertailuperusteille tarjousvertailussa annetuista alakohdista sekä niille tarjousvertailussa annetuista pistemääristä ja pisteytysten perusteista sekä yhteenvedon tarjoajien saamista pistemääristä alakohdittain.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä ilmoitetut laadulliset vertailuperusteet "kokemus, laatu- ja sisältötekijät" ovat olleet niin yksilöimättömiä ja epätäsmällisiä, etteivät tarjoajat ole voineet niiden perusteella riittävällä tavalla ennakoida, millä seikoilla tulee olemaan merkitystä vertailuperusteita koskevassa tarjousvertailussa. Vertailuperusteiden yksilöimättömyys on ollut myös omiaan antamaan hankintayksikölle lähes rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailussa.

Lisäksi hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti siltä osin kuin se ei ole ilmoittanut jo tarjouspyyntöasiakirjoissa tarjousvertailussaan ja hankintapäätöstä tehdessään soveltamiensa laadun vertailuperusteiden pistemääriä tai painoarvoja. Hankintamenettely on ollut virheellistä myös sen vuoksi, että hankintayksikkö on vasta jälkikäteen tarjousten vertailuvaiheessa määrittänyt laadun vertailuperusteille alakohdat ja pistemäärät. Koska edellä mainittuja tarjousten valinnassa merkityksellisiä seikkoja ei ole ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa, tarjoajat eivät ole olleet tietoisia niiden merkityksestä tarjouksen valinnassa eivätkä ole siten voineet ottaa sanottuja seikkoja huomioon tarjousta laatiessaan. Hankintayksikön menettely ei näin ollen tältäkään osin ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Markkinaoikeus toteaa vielä, ettei hankintayksikkö ole hankintapäätöksessään tai sen liitteenä olevassa tarjousten vertailutaulukossa perustellut eri tarjouksille antamiaan pistemääriä laadullisten vertailuperusteiden "osaaminen ja kokemus" sekä "selvityksen sisältö ja toteutustapa" osalta. Kyseisistä asiakirjoista ei käy ainakaan kyseisten kohtien osalta ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on näiden vertailuperusteiden osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot ovat perustuneet. Hankintayksikkö ei näin ollen ole perustellut hankintapäätöstään hankintasäännöksissä edellytetyin tavoin. Hankintasäännösten vastaista menettelyä ei voida tältä osin korjata sillä, että hankintayksikkö markkinaoikeudessa selvittää, miten hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 §:n 1 momentissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintayksikkö ja voittanut tarjoaja ovat ennen valituksen vireille panoa allekirjoittaneet hankintasopimuksen. Näin ollen hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi tulla kysymykseen hyvitysmaksu.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voitaisiin määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön hankintamenettely olisi merkinnyt sitä, että tarjouspyyntö olisi laadittu laadun vertailuperusteiden osalta virheettömästi. Asiassa ei voida luotettavasti todeta, miten tarjouspyyntö vertailuperusteiden osalta olisi virheettömässä menettelyssä laadittu ja mikä vaikutus tällä mahdollisesti olisi ollut tarjousten sisältöön ja tarjousten vertailuun. Lisäksi hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti täsmentänyt laadun vertailuperusteita vasta tarjousten vertailuvaiheessa eikä hankintayksikön menettely ole tältäkään osin ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Hankintayksikkö ei myöskään ole perustellut hankintapäätöstään hankintasäännöksissä edelletyllä tavalla, eikä asiassa voida tästäkään syystä luotettavasti todeta, miten tarjousten vertailu virheettömässä menettelyssä olisi suoritettu.

Edellä mainittujen epävarmuustekijöiden vuoksi asiassa ei voida todeta, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty. Vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on sen vuoksi velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Etelä-Pohjanmaan liitto kuntayhtymän korvaamaan Blue Energies Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla.

Markkinaoikeus hylkää Etelä-Pohjanmaan liitto kuntayhtymän vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos-Kokkonen (eri mieltä), Matti Vedenkannas ja Anita Linnakangas.

Asiassa on äänestetty. Eriävä mielipide on päätöksen liitteenä.

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO

Markkinaoikeustuomari Lindroos-Kokkonen:

Valituksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 87 §:n 1 momentin mukaan, jollei kyseisessä pykälässä toisin säädetä, valitus markkinaoikeudelle on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Hankintalain edellä mainitun 87 §:n säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä HE 190/2009 vp on todettu (s. 61) muun muassa, että pykälän 1 momentissa ilmaistaan valitusajan pääsääntö. Valitus tulee tehdä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Hallituksen esityksen mukaan säännös vastaa sisällöltään tuolloin voimassa olleen hankintalain 77 §:ää.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 8 §:n mukaan sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla. Saman lain 10 §:n 1 momentin mukaan sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain (määräaikalaki) 1 §:n mukaan, kun laissa tai asetuksessa on säädetty määräaika noudatettavaksi tuomioistuimessa tahi muun viranomaisen luona, on se, mikäli ei joistakin asioista ole toisin säädetty, laskettava, niin kuin määräaikalaissa sanotaan. Määräaikalain 6 §:n 1 momentin mukaan muun ohella muutoksenhakemuksen jättäminen sekä muu määräajassa tuomioistuimessa suoritettava toimi on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä, virastossa suoritettava toimi ennen viraston aukioloajan päättymistä ja tuomioistuimen istunnossa suoritettava toimi ennen istunnon päättymistä.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen muun ohella valitusosoitus, jossa muun ohella selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksen antamiseen ja korjaamiseen sovelletaan muutoin, mitä niistä hallintolainkäyttölain 3 luvussa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 14 §:n 2 momentin mukaan valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava sekä valitusaika ja mistä se lasketaan. Pykälän 3 momentin mukaan valitusosoituksessa on selostettava säännökset valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä sekä valituksen perille toimittamisesta.

Hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Päätös edellä mainittuine asiakirjoineen annetaan tiedoksi käyttäen ehdokkaan ja tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon sinä päivänä, jolloin mainitut asiakirjat sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa hankintayksikön on merkittävä viestiinsä erikseen tieto viestin lähettämispäivästä.

Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintapäätöstä 21.2.2011 § 12 koskeva pöytäkirjanote on annettu valittajalle tiedoksi 7.3.2011. Hankintapäätöksen liitteenä on ollut tarjousvertailuasiakirja ja valitusosoitus markkinaoikeuteen.

Hankintapäätöksestä on ilmennyt tarjousten vertailussa käytetyt kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet painoarvoineen sekä voittaneen tarjoajan nimi, tarjoushinta ja tarjousvertailussa saama kokonaispistemäärä. Hankintapäätöksen liitteenä olleesta tarjousvertailuasiakirjasta on ilmennyt hankintayksikön tarjousten vertailussa käyttämät vertailuperusteet, kunkin vertailuperusteen osalta kullekin tarjoajalle annetut pisteet sekä kunkin tarjoajan saama kokonaispistemäärä.

Katson, että valittaja on sille toimitetun hankintapäätöksen ja tarjousvertailuasiakirjan perusteella saanut riittävät tiedot hankintayksikön ratkaisusta ja sen perusteista oikeussuojakeinojen käyttämisen arviointia varten. Valittajalla on siten mainittujen asiakirjojen perusteella ollut mahdollisuus arvioida, vaatiiko valittajan oikeuksien turvaaminen asian saattamista markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Valittajalle on hankintapäätöksen ja tarjousvertailuasiakirjan tiedoksiannon yhteydessä toimitettu myös lainmukainen valitusosoitus markkinaoikeuteen.

Hankintapäätöksessä ja tarjousvertailuasiakirjassa tai valitusosoituksessa ei edellä todetun perusteella ole ollut sellaista puutteellisuutta, joka olisi vaikuttanut valittajan mahdollisuuksiin arvioida oikeussuojan tarvettaan.

Edellä lausutun perusteella katson, ettei hankintapäätös tai valitusosoitus ole ollut hankintalain 87 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti puutteellinen ja että määräaika valituksen tekemiselle on alkanut kulua mainitun pykälän 1 momentissa säädetyn mukaisesti siitä, kun valittaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen.

Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö on lähettänyt hankintapäätöksen oheisasiakirjoineen tiedoksi valittajalle 7.3.2011 kello 10.29 sähköisenä tiedoksiantona valittajan tarjouksessaan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Asiassa ei ole esitetty selvitystä, jonka perusteella olisi katsottava hankintayksikön mainitut asiakirjat sisältävän sähköisen viestin saapuneen valittajalle myöhemmin kuin sen lähettämispäivänä. Valittajan on näin ollen katsottava saaneen tiedon hankintapäätöksestä oheisasiakirjoineen viestin lähettämispäivänä eli 7.3.2011.

Määräaikalain 6 §:n 1 momentti ja muutoksenhaun määräaikaa koskeva vakiintunut oikeuskäytäntö huomioon ottaen hankintalain 87 §:n 1 momentissa säädetty 14 päivän määräaika valituksen tekemiselle markkinaoikeuteen on päättynyt 21.3.2011 markkinaoikeuden virka-ajan päättyessä eli kello 16.15.

Valittajan sähköpostitse markkinaoikeuteen lähettämä valitus on saapunut oikeushallinnon sähköpostijärjestelmän palvelimelle 21.3.2011 kello 23.37, jolloin valituksen on katsottava aikaisintaan olleen markkinaoikeuden käytettävissä siten, että valituksen sisältävää viestiä on voitu käsitellä.

Koska valitus on saapunut markkinaoikeuteen 21.3.2011 vasta virka-ajan päättymisen eli kello 16.15 jälkeen, se on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulut

Katson, ettei ole hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuutonta, että sekä valittaja että hankintayksikkö joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Jätän valituksen tutkimatta sekä hylkään Blue Energies Oy:n ja Etelä-Pohjanmaan liitto kuntayhtymän vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Vakuudeksi: Maarit Lindroos-Kokkonen

HUOMAA:

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu KHO 18.6.2013 taltionumero 2025.