Market Court orders buyer to pay damages for excluding bidder with valid references and site visit.

ASIAN TAUSTA

TVT Asunnot Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt avointa menettelyä koskevalla 23.11.2010 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella tarjouksia Talpiankummun kahden asuinkerrostalon perusparannusta koskevasta kokonaisurakasta sisältäen LVIS-työt.

TVT Asunnot Oy:n toimitusjohtaja on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään muun ohella sulkenut RHL-Yhtiöt Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut YIT Rakennus Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 2.642.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 3.1.2011.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyään ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 225.139 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.936 eurolla korkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta puutteellisten referenssien vuoksi. Lisäksi hankintayksikkö on katsonut tosiasioita vastaamattomasti, ettei valittaja ole käynyt tutustumassa kohteeseen.

Valittaja on tarjouksessaan esittänyt selvitykset referenssikohteistaan. Referenssit ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Valittaja on tutustunut kohteeseen ennen tarjouksen jättämistä. Valittaja on siten täyttänyt tarjoajalle ja tarjoukselle asetetut ehdottomat vaatimukset, joten hankintayksikön olisi tullut valita valittajan hinnaltaan halvin tarjous.

Vastine

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää sen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.988,40 eurolla korkoineen.

Valittaja on jättänyt valituksensa myöhässä. Hankintayksikkö on antanut ilmoituksen tehdystä hankintapäätöksestä tiedoksi valittajalle sähköpostilla 23.12.2010, vaikka varsinainen hankintapäätös onkin toimitettu vasta 5.1.2011. Valittajalle 23.12.2010 sähköpostilla toimitetussa asiakirjassa on kerrottu ne perusteet, joiden mukaisesti valittaja on suljettu tarjouskilpailusta. Mainitun asiakirjan liitteenä on ollut valitusosoitus markkinaoikeuteen. Valitusaika on siten alkanut kulua 24.12.2010 ja päättynyt 7.1.2011. Valittaja on jättänyt valituksensa markkinaoikeudelle vasta 10.1.2011.

Valittaja on suljettu tarjouskilpailusta, koska se ei ole täyttänyt vaadittuja soveltuvuusehtoja. Valittajan referenssit eivät ole vastanneet esitettyjä vaatimuksia, eikä valittaja ole täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa ollutta vaatimusta kohteeseen tutustumisesta. Valittajan sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ollut hankintasäännösten vastaista.

Vastaselitys

Valittaja on vastaselityksessään lausunut muun ohella, että se on ollut oikeutettu luottamaan sille annetun hakemusosoituksen oikeellisuuteen. Valittajan saaman hakemusosoituksen mukaan asian saattaminen markkinaoikeuden käsiteltäväksi on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden ratkaistavaksi. Saadun hakemusosoituksen mukaan asiakirja katsotaan saadun tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua sen lähettämisestä. Valittaja katsoo saaneensa sille toimitetun hakemusosoituksen mukaisesti tiedon asiakirjoista seitsemän päivän kuluttua niiden lähettämisestä eli 30.12.2010. Määräaika valituksen tekemiselle on siten tällä perusteella päättynyt 13.1.2011.

Hankintayksikön ilmoitukseensa liittämässä hakemusosoituksessa ei ole kerrottu muita perusteita valitusajan laskemiselle siinä tapauksessa, että asiakirjat annetaan tiedoksi sähköisesti. Hakemusosoituksessa ei ole myöskään kerrottu muutosta hakevan velvollisuudesta ilmoittaa kirjallisesti hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Valittaja on toiminut sille tiedoksi annetussa hakemusosoituksessa ilmoitetuissa määräajoissa. Koska hakemusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen ja hankintayksikkö on toimittanut hankintapäätöksen valittajalle vasta 5.1.2011, ei valittaja ole jättänyt valitustaan hankintayksikön väittämin tavoin myöhässä.

Lisäkirjelmä

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittaja on tosiasiallisesti saanut tiedon hankintapäätöksestä 23.12.2010. Hankintasäännösten uudistuessa 1.6.2010 lakiin on lisätty erityissäännös hankintapäätöksen sähköisestä tiedoksiannosta, joka on määritelty pääasialliseksi tiedoksiantotavaksi. Jos hankintayksikkö antaa päätöksensä tiedoksi sähköisesti, päätöksen tiedoksisaannissa ei käytetä niin sanottua seitsemän päivän olettamaa.

Valittajan hyvitysmaksuvaatimus on ylimitoitettu.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 87 §:n 1 momentin mukaan, jollei kyseisessä pykälässä toisin säädetä, valitus markkinaoikeudelle on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen muun ohella valitusosoitus, jossa muun ohella selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksen antamiseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölain 3 luvussa säädetään. Hallintolainkäyttölain 14 §:n 2 momentin mukaan valitusosoituksessa on mainittava muun ohella valitusaika ja mistä se lasketaan.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on 23.12.2010 lähettänyt valittajalle sähköpostilla ilmoituksen 22.12.2010 tehdystä hankintapäätöksestä. Ilmoituksessa on muun ohella todettu, että valittajan tarjous on hylätty, koska valittajan referenssit eivät ole vastanneet esitettyjä vaatimuksia ja koska valittaja ei ollut täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa ollutta vaatimusta kohteeseen tutustumisesta. Ilmoitukseen on liitetty hakemusosoitukseksi otsikoitu valitusosoitus.

Ilmoitukseen liitetyssä valitusosoituksessa ei ole ollut mainintaa siitä, miten valitusaika lasketaan käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa. Valitusosoitus on näin ollen ollut hankintalain 87 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti puutteellinen. Valitus on saapunut markkinaoikeuteen hankintalain 87 §:n 3 momentissa säädetyssä määräajassa, ja se on näin ollen tutkittava.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista

52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen.

Viimeksi mainitun pykälän esitöissä (HE 50/2006 vp, s. 100) on todettu, että ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvillä vaatimuksilla voidaan edistää laatuun liittyvien tekijöiden huomioimista hankinnan toteuttamisessa. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua.

Hankintalain 59 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta ja tarjoajaa osoittamaan teknisen suorituskykynsä ja ammatillisen pätevyytensä luettelolla viimeksi kuluneen enintään viiden vuoden aikana toteutetuista rakennusurakoista sekä todistuksella merkittävimpien urakoiden asianmukaisesta toteuttamisesta; todistuksesta tulee käydä ilmi urakoiden arvo, ajankohta ja toteutuspaikka sekä se, onko työt tehty ammattialan sääntöjen mukaan ja onko ne saatettu asianmukaisesti päätökseen.

Asian arviointi

TVT Asunnot Oy on pyytänyt tarjouspyynnöllään tarjouksia Talpiankummun kahden asuinkerrostalon perusparannusurakasta. Urakka on sisältänyt muun ohella julkisivujen uusimista, hissien rakentamista ja sisäpuolisia korjaustöitä.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman kohdassa 15.1 "Tarjouksen hylkääminen" on muun ohella ilmoitettu, että tarjous hylätään, ellei se ole tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen, ei täytä kohdan 15.2 tarjouksen kelpoisuusehtoja tai sisältää omia ehtoja.

Urakkaohjelman kohdassa 15.2 "Tarjouksen kelpoisuusehdot" on ilmoitettu, että tarjoajan on esitettävä tarjouksessa muun ohella selvitys vastaavien kohteiden toteutuksesta päätoteuttajana viiden viimeksi kuluneen vuoden ajalta kohteen valmistusmisajankohdasta laskien tai käynnissä olevista kohteista. Vastaavan kohteen on ilmoitettu tarkoittavan asuinkerrostalon sisä- ja ulkopuolista peruskorjauskohdetta. Kelpoisuusvaatimuksena on ollut vähintään kaksi kohdetta.

Hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta. Se on hankintapäätöksensä kohdassa "Tarjoajien kelpoisuuden arviointi" sulkenut tarjouskilpailusta muun ohella valittajan puutteellisten referenssien vuoksi ja sen vuoksi, että valittaja ei ollut käynyt todistettavasti tutustumassa kohteeseen.

Valittaja on esittänyt referenssinsä tarjouksensa liitteellä, josta on ilmennyt tehty työ, sen tilaaja ja ajankohta sekä urakkasumma. Valittaja on mainitulla liitteellä ilmoittanut referenssikohteikseen muun ohella vuosina 2009–2010 "Kerrostalosaneeraus sisä-/ulkopuoli" Tammisaaressa Kunta-Asunnot Oy:lle sekä vuosina 2010–2011 "Kerrostalosaneeraus sisä-/ulkopuoli" Halikossa Kunta-Asunnot Oy:lle. Hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksessään eikä valittajalle lähettämässään ilmoituksessa perustellut sitä, miksi valittajan ilmoittamien referenssikohteiden ei ole katsottu täyttävän urakkaohjelmassa vastaavaksi kohteeksi määriteltyä asuinkerrostalon sisä- ja ulkopuolista peruskorjauskohdetta.

Markkinaoikeus katsoo edellä todetun perusteella valittajan esittäneen tarjouksessaan selvityksen siitä, että se on täyttänyt tarjouspyynnössä ilmoitetut referenssivaatimukset vähintään kahdesta asuinkerrostalon sisä- ja ulkopuolisesta peruskorjauskohteesta. Näin ollen hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tällä perusteella tarjouskilpailusta.

Urakkaohjelman kohdassa 1.2 "Tutustuminen rakennuspaikkaan" on ilmoitettu rakennuttajan edellyttävän, että urakoitsija on tutustunut rakennuspaikkaan ennen tarjouksen antamista. Kohdassa on lisäksi ilmoitettu kahden rakennuspaikkaa esittelevän henkilön yhteystiedot.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole asetettu tarjoajille velvollisuutta tutustua rakennuskohteeseen tietyllä tavalla eikä myöskään pyydetty toimittamaan selvitystä rakennuskohteeseen tutustumisesta. Valittaja on jättänyt tarjouksensa tarjouspyynnön liitteenä olleella urakkatarjouslomakkeella, jossa olleen tekstin "Vakuutamme tutustuneemme työkohteessa vallitseviin olosuhteisiin." se on allekirjoituksellaan vahvistanut. Hankintayksikön menettely, jossa se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta sillä perusteella, että se ei ole todistettavasti tutustunut hankintayksikön rakennuskohteeseen, ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintamenettelyssä. Näin ollen hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti myös, kun se on tällä perusteella sulkenut valittajan tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintayksikkö ja YIT Rakennus Oy ovat allekirjoittaneet hankintasopimuksen 3.1.2011 eli ennen valituksen vireille panoa. Näin ollen hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että hankintamenettely on ollut virheellistä siltä osin kuin hankintayksikkö on mainitsemillaan perusteilla sulkenut valittajan tarjouskilpailusta. Hankintailmoituksen mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta. Urakkaohjelman kohdan 15.2 "Tarjouksen kelpoisuusehdot" mukaan tarjouksista hyväksytään tilaajalle "kokonaisedullisin tarjous". Urakkaohjelmassa ei kuitenkaan ole määritelty kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita. Hankintapäätöksessä on todettu, että tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on halvin hinta. Tarjouksen valintaperusteena on siten pidettävä halvinta hintaa. Valittajan tarjous on ollut hinnaltaan halvin 2.814.240 euroa.

Urakkaohjelman edellä mainitun kohdan mukaan tarjoajan on tullut tarjouksessaan esittää muun muassa "3. Selvitys vastaavasta työnjohtajasta. Kelpoisuusvaatimus on kokemus asuinkerrostalon sisä- ja ulkopuolisesta saneerauksesta vastaavana työnjohtajana." Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle tarjouskilpailussa saamansa neljä tarjousta, joista missään ei ole tätä selvitystä. Hankintayksikkö ei kuitenkaan ole sulkenut ketään tarjoajaa tällä perusteella tarjouskilpailusta. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella valittajan tarjouksen on katsottava olleen tarjouspyynnön mukainen.

Kun tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta ja valittajan tarjous on ollut annetuista tarjouksista hinnaltaan halvin, markkinaoikeus katsoo edellä todetun perusteella, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintayksikkö on näin ollen määrättävä maksamaan valittajalle hyvitysmaksu.

Hankintalain 95 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan arvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus harkitsee hyvitysmaksun määräksi 50.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Valittaja on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus määrää TVT Asunnot Oy:n maksamaan RHL-Yhtiöt Oy:lle hyvitysmaksuna 50.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa TVT Asunnot Oy:n korvaamaan RHL-Yhtiöt Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.200 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää TVT Asunnot Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vain lainvoimaisen päätöksen nojalla.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos-Kokkonen, Ville Parkkari ja Olli Wikberg.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.