Market Court quashes public procurement decision for invalid reference requirement and orders cost reimbursement.

ASIAN TAUSTA

Riihimäen kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt kansallisella hankintailmoituksella osallistumishakemuksia kaupungin kiinteistöjen energiansäästöhanketta koskevaan neuvottelumenettelyyn.

Riihimäen kaupungin rakennuspäällikkö on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään hyväksynyt Schneider Electric Buildings Finland Oy:n ja YIT Kiinteistötekniikka Oy:n osallistumishakemukset.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 3,5 miljoonaa euroa.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla jatkamatta hankintamenettelyä niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Siemens Osakeyhtiö on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan valittajan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.240 eurolla, asianosaiskulut 3.600 eurolla sekä oikeudenkäyntimaksun 226 eurolla, kaikki korkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan vaatimuksen, jonka mukaan tarjoajalla on oltava vähintään kaksi kysymyksessä olevan kehityshankkeen kanssa vastaavaa Suomessa toteutettua julkisen sektorin energiansäästöhanketta, joissa kummassakin hankkeen arvon on tullut olla vähintään 800.000 euroa ja hankkeessa on tullut olla mukana vähintään kuusi kiinteistöä.

Hankintayksikön edellä mainittu referenssivaatimus on perusteettomasti rajoittanut kilpailua. Ainoastaan kahden ehdokkaan osallistumishakemukset on hyväksytty tarjouskilpailuun. Valittajan ja erään toisen ehdokkaan osallistumishakemukset on hylätty, koska ne eivät ole täyttäneet edellä mainittua referenssivaatimusta.

Kysymyksessä olevaa referenssivaatimusta ei voida pitää hankintayksikön kannalta perusteltuna tai välttämättömänä. Referenssivaatimus on hankintalain vastainen myös siitä syystä, että referenssihankkeiden on tullut olla julkisen sektorin energiansäästöhankkeita. Hankkeen toteuttaminen ei edellytä vastaaviin yksityisellä sektorilla toteutettuihin energiansäästöhankkeisiin verrattuna sellaisia poikkeuksellisia valmiuksia, että vaatimusta olisi perusteltua tai välttämätöntä sitoa julkisen sektorin hankkeisiin.

Referenssivaatimuksen sitominen yksinomaan julkisen sektorin hankkeisiin on lisäksi ristiriidassa hankintailmoituksessa ja hankekuvauksessa ilmoitettuun tavoitteeseen nähden, jonka mukaan kehityshankkeessa hyödynnetään yksityisen sektorin energiatehokkuusosaamista ja kokemusta energiansäästöhankkeiden toteuttamisessa. Valittaja on toteuttanut esimerkiksi Kauppakeskus Sellon energiatehokkuushankkeen, jonka European Energy Service Award (EESA) on palkinnut parhaana vuonna 2010 Euroopassa toteutettuna yksityisen sektorin energiatehokkuusprojektina. Referenssivaatimus on perusteettomasti ja syrjivästi sivuuttanut ehdokkaiden yksityisellä sektorilla saavuttaman osaamisen ja kokemuksen.

Lisäksi kyseistä vaatimusta voidaan pitää hankintasäännösten vastaisena, koska referenssihankkeiden on tullut olla Suomessa toteutettuja. Näin ollen suomalaiset toimijat ovat voineet täyttää asetetut referenssivaatimukset helpommin kuin muista EU:n jäsenvaltiosta tulevat toimijat. Valittaja on monikansallinen yritys, jolla on toimintaa ja referenssejä lukuisissa EU:n jäsenvaltioissa.

Hankintayksikkö on myös vaarantanut avoimuuden periaatteen toteutumisen ja tarjoajien syrjimättömän kohtelun hyväksyessään tarjouskilpailua edeltäneen kannattavuusselvityksen tehneen Schneider Electric Buildings Finland Oy:n osallistumishakemuksen.

Vastine

Riihimäen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.300 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta puuttuneen soveltuvuuden vuoksi.

Energiansäästöhankkeet (ESCO-hankkeet) ovat tavanomaisia rakentamis-, korjaus- taikka perusparannushankkeita paljon monitahoisempia ja laajakantoisempia hankkeita, joissa rakennusten laitteiden ja niiden oikeaoppisen käytön aikaansaamilla säästötoimenpiteillä pyritään saavuttamaan energiasäästöjä. Hankkeessa sama kumppani yleensä suunnittelee, toteuttaa ja kantaa vastuun hankkeelle asetetuista tuloksista ja säästöjen syntymisestä antamalla säästötakuun. Suomessa toteutuneet ESCO-hankkeet ovat olleet tähän päivään asti poikkeuksellisia mahdollisten tarjoajien suhteellisen vähäisen määrän vuoksi, mikä on tehnyt toimittajasuhteista toistuvia ja mahdollistanut kehittämisen.

Hankintailmoituksen mukaan tarjouskilpailun tarkoituksena on ollut saada tarjoajilta innovatiivisia toimintamalleja ja käytännön ratkaisumalleja kehityshankkeen toteuttamiseksi. Hankintayksikkö on asettanut erittäin selkeät ja ehdottomat vaatimukset tarjoajien valinnalle, jotta neuvottelumenettelyyn tulevat tarjoajat ovat riittävän päteviä. Kysymyksessä ei ole tavanomainen rakennusurakka, vaan kumppanin kilpailuttaminen energiatehokkuutta parantavaan pitkäkestoiseen kehityshankkeeseen, jossa on pyrittävä kiinnittämään erityistä huomiota sen kohteelle asetettuihin tavoitteisiin ja niiden toteuttamiskykyvaatimuksiin. Tällöin korostuu ehdokkaiden alan osaaminen, kokemus ja laatutekijät, joita voidaan parhaiten mitata vastaavista hankkeista olevilla referensseillä.

Kehityshanke koskee viittäkymmentä hankintayksikön omistamaa yksittäistä kiinteistöä ja hankkeen arvioitu kokonaisarvo on noin 3,5 miljoonaa euroa. Hankkeen erityislaatu, laajuus ja pitkäkestoisuus huomioon ottaen on ollut perusteltua asettaa valittavalle kumppanille ja sen projektiorganisaatiolle tavanomaista tiukemmat laatua, alan osaamista ja alan kokemusta korostavat vaatimukset. Valittavalta kumppanilta vaadittavan osaamisen ja kokemuksen merkitys korostuu myös sen vuoksi, että Riihimäen kaupungin Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa allekirjoittaman energiatehokkuus-sopimuksen voimassaolo päättyy vuoden 2016 lopussa. Kehityshankkeen toteuttamisajankohta on siis pitänyt sovittaa kyseisen sopimuksen mukaisesti siten, että se voidaan toteuttaa sopimuskauden aikana. Hankintayksikön tarkoituksena ei ole ollut kilpailun rajoittaminen, vaan riittävän osaavan kumppanin saaminen.

Vastaavalla energiansäästöhankkeella on tarkoitettu osallistumishakemuspyynnössä muun ohessa sitä, että hanke on toteutettu ESCO-periaatteella kotimaisissa olosuhteissa vastaavanlaiseen kiinteistökantaan kuin tilaajan omistamat kiinteistöt. Näin ollen hankintayksikkö julkisen sektorin toimijana on voinut edellyttää, että tarjoaja, joka yleensä on yksityisen sektorin toimija, omaa kokemusta nimenomaan julkisella sektorilla toimimisesta.

Vaadittuja kahta vastaavaa referenssiä ei ole rajattu ajallisesti. Koska olosuhteet ja kiinteistöt ovat Suomessa erilaiset kuin esimerkiksi Tanskassa ja Etelä-Euroopassa, kahta vastaavaa referenssiä on edellytetty nimenomaan Suomesta. Referenssien kotimaisuudella on haettu myös sitä, että referenssikohteet on tosiasiallisesti toteuttanut tarjoaja eikä sen jokin ulkomailla sijaitseva osasto, joka ei tule toteuttamaan kilpailutettavana olevaa hanketta. Lisäksi koska julkisen sektorin kiinteistöt eroavat yksityisen sektorin kiinteistöistä ja koska niissä vallitsee erilainen toimintatapa, hankintayksikkö on voinut vaatia kokemusta vastaavista hankkeista julkiselta sektorilta. Hankintayksikkö ei myöskään voi hankinnan kohteena olevassa erityislaatuisessa hankkeessa ottaa mitään riskiä siitä, että valittavalla kumppanilla ei olisi osaamista ja kokemusta vastaavanlaisen monitahoisen ja pitkäkestoisen kehittämishankkeen toteuttamisesta kyseisessä toimintaympäristössä.

Määräaikaan mennessä osallistumishakemuksensa on jättänyt neljä ehdokasta, joista kaksi on täyttänyt asetetut referenssivaatimukset. Näin ollen kyseisiä vaatimuksia ei voida pitää liian ankarina tai kilpailua rajoittavina.

Valittajan väite koskien Schneider Electric Buildings Finland Oy:n laatimaa kannattavuusselvitystä on perusteeton. Hankintayksikkö on huolehtinut asianmukaisesti, ettei kyseinen ehdokas saa mitään kilpailuetua hankintamenettelyssä. Kannattavuusselvitys on liitetty hankekuvausasiakirjoihin, joten se on ollut kaikkien ehdokkaiden käytettävissä. Sillä ei myöskään ole ollut mitään vaikutusta ehdokkaiden valintaa koskeneeseen hankintayksikön päätökseen. Hankintayksikkö on täysin itsenäisesti suunnitellut ja päättänyt kysymyksessä olevan kehityshankkeen kilpailutuksesta, sen toteuttamistavasta ja hankinta-asiakirjoista omaa ja asiantuntijaverkostonsa asiantuntemusta hyödyntäen.

Kuultavien lausunnot

Schneider Electric Buildings Finland Oy ja YIT Kiinteistötekniikka Oy eivät ole määräajassa käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain

52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain esitöissä on 56 §:n kohdalla (HE 50/2006 vp s. 100) todettu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Ehdokkaiden tai tarjoajien rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvien vaatimusten ja tarjoajien valinnassa käytettävien perusteiden on oltava suhteellisia, puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta. Siten hankintayksikön tulisi hankinnan luonteen ja laajuuden perusteella harkita vaatimusten tasoa. Soveltumattomat tai liian ankarat vaatimukset voivat rajoittaa tarpeettomalla tavalla kilpailua.

Valituksen kohteena olevassa hankintamenettelyssä on kysymys kumppanin valinnasta Riihimäen kaupungin omistamissa ja hallitsemissa kiinteistöissä ja rakennuksissa toteutettavaan energiatehokkuus-hankkeeseen. Osallistumishakemuspyynnön mukaan tarjouskilpailun tarkoituksena on saada tarjoajilta innovatiivisia toimintamalleja ja käytännön ratkaisumalleja kehityshankkeen toteuttamiseksi sekä valita hankkijan kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin kumppani kehityshankkeen toteuttamiseen neuvottelumenettelyä käyttäen. Osallistumishakemuspyynnön hankekuvauksessa on todettu, että kehityshankkeessa hyödynnetään yksityisen sektorin energiatehokkuusosaamista ja kokemusta energiansäästöhankkeiden toteuttamisesta.

Osallistumishakemuspyynnön kohdassa 3.4 ”Ehdokkaan/ tarjoajan teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset” on asetettu muun ohella seuraava vaatimus:

”1) referenssiluettelo

Ehdokkaan/ tarjoajan tulee lyhyesti esitellä referenssinsä referenssiluettelossaan. Ehdokkaalla/ tarjoajalla on oltava vähintään kaksi (2) kehityshankkeen kanssa vastaavaa Suomessa toteutettua julkisen sektorin energiansäästöhanketta, joissa kummassakin tulee täyttyä seuraavat vähimmäiskriteerit:

1. Hankkeen koko vähintään 800 000 € (alv 0%)

2. Hankkeessa vähintään kuusi (6) kiinteistöä

3. Hankkeessa oltava säästötakuu

4. Hankkeen Suora TMA enintään 14 vuotta”.

Ehdokkaiden valintaa koskevasta päätöksestä 10.10.2011 ilmenevin tavoin hankintayksikkö on saanut neljä osallistumishakemusta, joista kaksi on päätöksen mukaan täyttänyt hankintailmoituksen mukaiset vaatimukset. Päätöksen liitteenä olleessa vertailuasiakirjassa on todettu valittajan ja erään toisen ehdokkaan osalta, että ”Teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset eivät täyttyneet referenssien osalta (Kaksi (2) julkisen sektorin energiansäästöhanketta, hankkeen koko väh. 800 000 € ja vähintään kuusi (6) kiinteistöä.”

Valittaja on esittänyt, että ehdokkaille asetettu vaatimus, jonka mukaan tarjoajalla on oltava vähintään kaksi kehityshankkeen kanssa vastaavaa Suomessa toteutettua julkisen sektorin energiansäästöhanketta, joissa kummassakin hankkeen koon on tullut olla vähintään 800.000 euroa ja siinä mukana vähintään kuusi kiinteistöä, on ollut liian ankara ja kilpailua rajoittava.

Hankintalain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu suhteellisuusperiaate edellyttää lain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 47) mukaan, että hankintamenettelyn vaatimukset ovat oikeassa suhteessa tavoiteltavan päämäärän kanssa. Siten esimerkiksi tarjoajien kelpoisuusehtojen asettamisessa on huomioitava hankinnan luonne ja arvo.

Hankintayksikön asettama edellytys, jonka mukaan ehdokkaalla on oltava vähintään kaksi kehityshankkeen kanssa vastaavaa Suomessa toteutettua julkisen sektorin energiansäästöhanketta, joissa kummassakin hankkeen koon on tullut olla vähintään 800.000 euroa ja siinä mukana vähintään kuusi kiinteistöä, on liittynyt ehdokkaan edellytyksiin toteuttaa hankinta. Hankintayksikön mukaan vastaavalla energiansäästöhankkeella on osallistumishakemuspyynnössä tarkoitettu sitä, että hanke on toteutettu ESCO-periaatteella kotimaisissa olosuhteissa vastaavanlaiseen kiinteistökantaan kuin tilaajan omistamat julkisen sektorin kiinteistöt.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä olevan energiansäästöhankkeen arvioitu kokonaisarvo on noin 3,5 miljoonaa euroa ja sen kohteena on viisikymmentä hankintayksikön omistamaa kiinteistöä. Markkinaoikeus katsoo hankkeen koon huomioon ottaen, että hankintayksikkö on sinänsä voinut hankintailmoituksessa ja osallistumispyynnössä edellyttää ehdokkaalta kokemusta vähintään kahdesta 800.000 euron suuruisesta ja vähintään kuusi kiinteistöä kattaneesta energiasäästöhanketta vastaavasta hankkeesta.

Hankintayksikkö on todennut Suomen olosuhteiden ja kiinteistöjen olevan erilaisia kuin esimerkiksi Tanskassa ja Etelä-Euroopassa, minkä vuoksi kahta vastaavaa referenssiä on edellytetty nimenomaan Suomesta. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on hankinnan luonne huomioon ottaen voinut sinänsä edellyttää, että ehdokkaalla on kokemusta energiansäästöhankkeiden toteuttamisesta esimerkiksi ilmaston suhteen Suomea vastaavissa olosuhteissa. Asiassa ei ole kuitenkaan osoitettu, että hankkeen menestyksellisen toteuttamisen kannalta välttämätöntä on ollut edellyttää hankintailmoituksessa ja osallistumishakemuspyynnössä ehdokkaan toteuttaneen vastaavanlaisia energiansäästöhankkeita nimenomaan Suomessa. Vaatimus Suomessa toteutetuista vastaavista hankkeista ei näin ollen ole ollut perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta.

Osallistumishakemuspyynnön liitteenä ehdokkaille on toimitettu Schneider Electric Buildings Finland Oy:n laatima, 29.1.2010 päivätty kannattavuusselvitys. Selvityksen kohdassa 1 on todettu, että Riihimäen kaupunki on tilannut Schneider Electriciltä energiansäästöhankkeen kannattavuusselvityksen syksyllä 2009 ja että tarkoituksena on ollut selvittää energiansäästöhankkeen toteuttamismahdollisuuksia Riihimäen kaupungissa.

Valittaja on esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti tilatessaan kyseisen kannattavuusselvityksen Schneider Electric Buildings Finland Oy:ltä ja hyväksyessään sittemmin kyseisen yhtiön osallistumishakemuksen.

Kannattavuusselvityksessä on selostettu kartoituksen kohteena olleiden kiinteistöjen ja rakennusten nykytilannetta ja siinä on esitetty energiataloudellisia ja kohteen elinkaarta pidentäviä toimenpide-ehdotuksia. Selvitys on toimitettu ehdokkaille osallistumishakemuspyynnön liitteenä. Markkinaoikeus katsoo, että se seikka, että Schneider Electric Buildings Finland Oy on ennen hankintamenettelyn aloittamista laatinut hankkeeesta kannattavuusselvityksen, ei ole asettanut neuvottelumenettelyyn sittemmin hyväksyttyä Schneider Electric Buildings Finland Oy:tä hankintamenettelyssä parempaan asemaan valittajaan verrattuna, koska energiakartoitus on toimitettu kaikille ehdokkaille osallistumiskutsun liitteenä. Näin ollen ehdokkailla on ollut käytössään samat tiedot ja selvitykset osallistumishakemusta laatiessaan. Hankintayksikön ei tältä osin voida siten katsoa menetelleen julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei ole vielä tehty. Näin ollen valituksen kohteena oleva päätös voidaan kumota ja päätöksen täytäntöönpano kieltää. Hankintamenettelyn virheellisyyden liittyessä soveltuvuusvaatimusten asettamiseen markkinaoikeus katsoo, että hankintamenettelyn virheellisyys voidaan korjata vain kilpailuttamalla hankinta uudelleen.

Mikäli Riihimäen kaupunki aikoo edelleen toteuttaa energiansäästöhankkeen julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Sen sijaan asianosaiskulut on tarkoitettu korvattavaksi vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Kun asiassa ei ole voitu todeta, että Siemens Osakeyhtiölle olisi aiheutunut oikeudenkäynnistä tavanomaisesta poikkeavia erityisiä kuluja, on vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättävä.

Hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Riihimäen kaupungin rakennuspäällikön 10.10.2011 tekemän päätöksen (nro 68/2011). Markkinaoikeus kieltää Riihimäen kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Riihimäen kaupungin korvaamaan Siemens Osakeyhtiön oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Riihimäen kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Ville Parkkari, Pasi Yli-Ikkelä ja Anita Linnakangas.