Market Court dismisses compensation claim where tenderer's bid was rejected for non-compliance with tender requirements.

ASIAN TAUSTA

Reisjärven kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt rajoitettua menettelyä koskeneilla kansallisilla hankintailmoituksilla osallistumishakemuksia Mäntykodin rakennusteknisiä, LVI-teknisiä, sähköteknisiä ja maanrakennusteknisiä tuntihintatöitä ajalle 1.6.2011–27.4.2012 koskeviin tarjouskilpailuihin.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan se ei ole saanut rakennusteknisistä töistä määräaikaan mennessä yhtään tarjousta. Hankintayksikkö on tämän jälkeen pyytänyt tarjouksia neljältä rakennusurakoitsijalta, joista kolmelta se on saanut tarjouksen.

Reisjärven kunnan tekninen lautakunta on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään 31.5.2011 valinnut rakennusteknisten töiden suorittajaksi Selänteen Remontit Ky:n.

Reisjärven kunnan tekninen lautakunta on 22.6.2011 päivätyllä päätöksellään hylännyt valittajan tekemän oikaisuvaatimuksen.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimus on allekirjoitettu 28.6.2011.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ollut noin 450.000 euroa, josta rakennusteknisten töiden ja tarvikkeiden osuus noin 300.000 euroa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 31.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan valittajan arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.460 eurolla.

Perusteet

Hankintayksikkö on virheellisesti katsonut hankinnan arvon jäävän alle julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 15 §:n mukaisen kynnysarvon.

Tarjousten vertailussa tuntityötarjousten yhdistelmä on laadittu virheellisesti. Valittajan tarjouksesta vertailukohdaksi on otettu kallein rakennusammattimiehen tuntihinta saman ammattitaidon tai työkokemuksen omaavan rakennusammattimiehen tuntihinnan asemesta. Vertailuun on otettu myös erikoisammattimiehen ja laatoittajan tuntihinnat, vaikka voittanut tarjoaja ei ole sellaisia ilmoittanut. Ainoa ero voittaneen tarjoajan eduksi on ollut vastaavan työnjohtajan tuntihinta, jolla ei juuri ole ollut merkitystä ottaen huomioon kyseisen työn tuntimäärä. Laskelmassa ei ole lisäksi huomioitu rakennusammattimiesten ja rakennusmiesten koulutusta.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut vastaavaksi työnjohtajakseen hankintayksikön palveluksessa olevan rakennusmestarin, mikä on ollut omiaan aiheuttamaan epäluottamusta tarjousten käsittelyn tasapuolisuuteen. Järjestely on ilmeisesti tarkoittanut myös sitä, että voittaneella tarjoajalla ei ole ollut pätevää vastaavaa työnjohtajaa.

Voittanutta tarjoajaa ei ole merkitty työnantajarekisteriin, mistä on pääteltävissä, ettei sillä ole omia työntekijöitä. Voittaneella tarjoajalla ei myöskään ole ollut työntekijöiden eläkevakuutusta tai lakisääteistä ryhmävakuutusta, koska todistuksia kyseisistä vakuutuksista ei ole esitetty. Voittanut tarjoaja ei siten ole täyttänyt tarjouspyynnön asiakirjoja ja kapasiteettiselvitystä koskevia ehtoja eikä sen tarjous olisi ollut hyväksyttävissä ilman lisäselvityksiä.

Kokemukselle, kapasiteetille ja käytettyjen koneiden ja laitteiden vuokrahinnoittelulle ei ole tarjousten vertailussa annettu merkitystä, vaikka ne on tarjouspyynnössä ilmoitettu huomioitaviksi seikoiksi. Lisäksi kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointia ei ole perusteltu.

Pelkästään valittajan koneille ilmoittama hinnoittelu on tehnyt valittajan tarjouksesta edullisemman. Voittaneella tarjoajalla ei ole ollut omia työntekijöitä ja on ollut ilmeistä, että suurin osa vuokratuista työntekijöitä tulee käyttämään vuokrattua kalustoa, mistä aiheutuu merkittävä kustannus tilaajalle. Lisäksi on otettava huomioon, että valittajan lähes kaikkien työntekijöiden veronmaksupaikkakuntana on Reisjärvi. Hintavertailun oikaisun jälkeen voittaneen tarjoajan ja valittajan tuntihinnat ovat olleet lähellä toisiaan. Käytettävät työtunnit ammattiryhmittäin huomioituna valittajan tarjous olisi voittanut jo tuntihintojen perusteella. Otettaessa huomioon myös muut ilmoitetut perusteet kuten kapasiteetti ja kalustovuokrat valittajan tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.

Kaikki kolme tarjousta on hyväksytty tarjouskilpailuun, vaikka ne ovat osin poikenneet tarjouspyynnöstä. Valittajan ainoa poikkeama on ollut 200 euron suuruinen maksu valvojan osalta, mikä ei kuitenkaan enää tässä vaiheessa tee valittajan tarjouksesta tarjouspyynnön vastaista.

Valittaja on saanut 31.5.2011 päivättyyn hankintapäätökseen liitetyn valitusosoituksen perusteella sen käsityksen, ettei päätöksestä ole voinut valittaa. Päätöksessä on tämän valitusosoituksen lisäksi ollut liitteenä ohje oikaisuvaatimuksesta ja valituksesta, mutta valittaja on virheellisten asiakirjojen johdosta käsittänyt ainoaksi mahdollisuudeksi oikaisuvaatimuksen tekemisen.

Teknisen lautakunnan 22.6.2011 päivättyyn päätökseen on liitetty valitusosoitus, joka on tarkoitettu 31.5.2011 päivätyn päätöksen kohtaan § 20. Pöytäkirjassa 22.6.2011 on kokouksen kansilehden mukaan käsitelty asiat 20–27 § ja kuitenkin itse pöytäkirjan mukaan oikaisuvaatimus on käsitelty kohdassa 28 §. Asiakirjat ja valitusosoitukset sekä 31.5.2011 että 22.6.2011 päivätyissä päätöksissä ovat olleet erityisen sekavat. Asiaa on sotkenut myös se, että hankinnan kohteen arvon on hankintailmoituksessa virheellisesti ilmoitettu jäävän alle kynnysarvon. Työhön on sisältynyt nyt kyseessä olevan osan lisäksi maanrakennus-, sähkö- ja LVI-työt. Hankinta on ilmeisen tarkoituksellisesti yritetty jakaa kynnysarvon alittaviin osiin.

Valittajalla on ollut oikeus saattaa asia markkinaoikeuden ratkaistavaksi kuuden kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä ja sen tiedoksi saamisesta.

Vastine

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valittajan vaatimukset perusteettomina. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut korkoineen.

Hankintayksikkö on toimittanut 31.5.2011 päivätyn hankintapäätöksen ohessa valittajalle liitteen ”Tuntityötarjousten yhdistelmä”, josta on käynyt ilmi tarjoajien tuntityöhinnat. Käsitellessään valittajan oikaisuvaatimuksen 22.6.2011 hankintayksikkö on antanut lisäperusteluita hankintapäätökselle.

Hankintayksikkö on perustellut hankintapäätöksensä. Ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat ovat käyneet ilmi 22.6.2011 päivätystä päätöksestä § 28. Päätöksessä on perusteltu, miten hintavertailu on käytännössä toteutettu. Tarjouspyynnössä mainittujen laadullisten perusteluiden osalta on ilmoitettu, että tarjoajien välille ei ole saatu niiden osalta eroavaisuuksia.

Hankintayksikkö on 22.6.2011 päivättyyn päätökseensä § 28 liittänyt oikaisuohjeen ja valitusosoituksen, joka on julkaistu osoitteessa www.hankinnat.fi ja jota yleisesti käytetään hankintapäätöksen muutoksenhakuosoitusliitteenä. Kyseinen oikaisuvaatimusohje ja valitusosoitus ovat täyttäneet hallintolainkäyttölain vaatimukset muutoksenhakuosoituksesta.

Päätöksellä 22.6.2011 valittajan oikaisuvaatimus on hylätty eikä hankintapäätöksen 31.5.2011 § 20 lopputulosta ole muutettu. Päätöksen liitteenä on ollut asianmukainen valitusosoitus myös asian saattamiseksi markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Määräaika valituksen tekemiselle on päättynyt 18.7.2011. Valittajan 2.8.2011 markkinaoikeudelle saapunut valitus on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta.

Valittajan väitteellä siitä, että hankintayksikkö on virheellisesti katsonut hankinnan arvon jääneen alle hankintalain määrittelemän kansallisen kynnysarvon, ei ole ollut vaikutusta asiassa, koska valittaja on päässyt jättämään tarjouksen hankintayksikön pyydettyä siltä tarjousta. Tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt ilmi hankkeen laajuus riittävällä tarkkuudella.

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ja se olisi tullut sulkea pois tarjouskilpailusta. Valittajan tarjouksessa on pyydetyn työnjohtajan tuntihinnan lisäksi ilmoitettu lisämaksu.

Valittaja ei ole yksilöinyt tarjouksessaan yhdenkään tarjotun henkilön nimeä. Sen sijaan voittanut tarjoaja on yksilöinyt vastaavan työnjohtajan nimen. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty työntekijöiden koulutuksen yksilöimistä. Tarjouspyynnön mukaan tarjoukseen on tullut liittää tiedot urakoitsijan ja kohteeseen tarjottavien työntekijöiden rakentamiskokemuksesta. Tarjouksissa työkokemus on ilmoitettu tarjouspyynnön edellyttämällä tarkkuudella. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon vain tarjouksista ilmenevät tiedot eikä paikallisuutta ole voinut suosia.

Reisjärven kunnan palveluksessa oleva rakennusmestari on osa-aikaeläkkeellä eikä hankintayksikkö voi vaikuttaa siihen, mitä henkilö tekee virka-ajan ulkopuolella.

Mikäli tarjouksesta puuttuu tarjoajan soveltuvuutta koskevia selvityksiä, on hankintayksikön harkintavallassa, miten se tällaisiin puutteisiin suhtautuu. Tarjoajalla ei lähtökohtaisesti tarvitse olla tarjouspyynnössä edellytettyjä resursseja tarjouksen tekohetkellä, vaan riittää, että tarjouksessa on sitouduttu tarjouspyynnössä edellytettyjen palveluiden tuottamiseen tarjouspyynnössä edellytetyillä resursseilla sopimuskauden alkaessa. Voittaneen tarjouksen liitteenä on ollut todistus, josta on ilmennyt, että yrittäjä on ollut asianmukaisesti YEL-vakuutettu.

Hankintayksikkö ei ole tehnyt hankintamenettelyssä valittajan väittämiä virheitä, joilla olisi vaikutusta valittajan oikeusasemaan. Valittajan valitus on tullut vireille myöhässä ja valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä ei siten ole.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on neljällä samana päivänä julkaistulla hankintailmoituksella pyytänyt osallistumishakemuksia rakennusteknisten, LVI-teknisten, sähköteknisten ja maanrakennusteknisten tuntihintatöiden tarjouskilpailuihin. Jokaisessa hankintailmoituksessa on ollut maininta siitä, ettei hankinta ylitä hankintalain 15 §:n kynnysarvoa.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa ilmoittanut hankinnan edellä todettujen osien ennakoiduksi yhteiseksi kokonaisarvoksi noin 450.000 euroa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että rakennusteknisten tuntihintatöiden hankinta on ollut osa Mäntykodin laajennus- ja saneeraushanketta, jonka kokonaisarvo on ollut noin 450.000 euroa. Hankinta on toteutettu hankintalain 17 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla samanaikaisesti erillisinä osina, jolloin rakennusurakan ennakoituun kokonaisarvoon on ollut laskettava rakennustekniset työt, LVI-tekniset työt, sähkötekniset työt ja maanrakennustekniset työt. Rakennusurakan osien yhteenlaskettu arvo on ylittänyt hankintalain 15 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun rakennusurakoille säädetyn asiaan sovellettavan kynnysarvon. Jokaisen osan hankinnassa on siten tullut sovellettavaksi hankintalain I, III ja IV osan säännökset hankintalain 21 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen valitusosoitus, jossa muun ohella selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksen antamiseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölain 3 luvussa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 14 §:n 2 momentin mukaan valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen ja viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava, sekä valitusaika ja mistä se lasketaan. Pykälän 3 momentin mukaan valitusosoituksessa on selostettava säännökset valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä sekä valituksen perille toimittamisesta.

Hallintolainkäyttölain 16 § 1 momentin mukaan jos valitusosoitusta ei ole annettu tai siinä on virheellisesti ilmoitettu, että päätöksestä ei saa valittaa, viranomaisen on annettava uusi lainmukainen valitusosoitus.

Hankintalain 75 §:n 2 momentin mukaan päätös perusteluineen sekä valitusosoitus voidaan antaa tiedoksi tavallisena kirjeenä siten kuin hallintolaissa säädetään. Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon seitsemäntenä päivänä niiden lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.

Hankintalain 87 §:n 1 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on toimittanut 31.5.2011 päivätyn hankintapäätöksen (§ 20) liitteenä oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus -nimisen asiakirjan, jonka mukaan nyt kyseessä olevaan asiaan § 20 ei ole saanut hakea muutosta valittamalla, koska päätöksestä on voitu tehdä kuntalain 89 §:n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus.

Valittaja on tehnyt oikaisuvaatimuksen, joka on hylätty 22.6.2011 päivätyllä päätöksellä § 28. Hankintayksikkö on liittänyt kyseiseen päätökseen kunnallisvalitusta koskevan valitusosoituksen hallinto-oikeuteen. Lisäksi päätökseen on liitetty 31.5.2011 päivättyyn hankintapäätökseen § 20 viitaten hankintaoikaisua koskeva ohje ja valitusosoitus markkinaoikeuteen. Oikaisuvaatimuksen hylkäämistä koskeva päätös liitteineen on annettu valittajalle tiedoksi postin kuljetettavaksi 27.6.2011 annetulla kirjeellä.

Markkinaoikeus katsoo, että oikaisuvaatimuksen hylkäämistä koskevan päätöksen 22.6.2011 liitteenä ollut 31.5.2011 tehtyä hankintapäätöstä (§ 20) koskeva valitusosoitus markkinaoikeuteen on sinänsä ollut sisällöltään lainmukainen.

Hankintayksikkö on kuitenkin liittänyt hankintapäätökseen 31.5.2011 ilmoituksen valituskiellosta. Lisäksi sinänsä lainmukainen valitusosoitus on liitetty hankintapäätöksen asemesta hankintaoikaisupäätökseen 22.6.2011, joka on sisältänyt myös toisen valitusosoituksen.

Edellä sanotun perusteella markkinaoikeus katsoo, että valittajalle oikeussuojakeinojen tarpeen arvioimiseksi annetut tiedot ovat olleet harhaanjohtavuudessaan ja ristiriitaisuudessaan siinä määrin olennaisesti puutteellisia, että muutoksenhakuajan on katsottava olevan hankintalain 87 §:n 3 momentin mukaisesti kuusi kuukautta hankintapäätöksen tekemisestä.

Hankintapäätös asiassa on tehty 31.5.2011. Valittajan markkinaoikeuteen 2.8.2011 saapunut valitus on siten tehty edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa määräajassa. Näin ollen valittajan valitus on tutkittava.

Pääasian perustelut

Vertailuperusteiden asettaminen

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Pykälän 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Valittaja on esittänyt, että kokemukselle, kapasiteetille ja käytettyjen koneiden ja laitteiden vuokrahinnoittelulle ei ole annettu painoarvoa, vaikka ne on tarjouspyynnössä ilmoitettu tarjousten vertailussa huomioitaviksi seikoiksi.

Hankintailmoituksen mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteet on esitetty tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Tarjouspyynnön mukaan ”tarjousten vertailussa otetaan huomioon tuntihinnoittelun ohella alan käytäntönä olevien eri tekijöitä arvioiden esim. kokemus, kapasiteetti ym.”

Hankintapäätöksen mukaan rakennusteknisten töiden suorittajaksi on valittu edullisimman tarjouksen jättänyt tarjoaja. Hankintapäätöksen liite ”Tuntityötarjousten yhdistelmä” on sisältänyt rakennusteknisten töiden osalta eri ammattiryhmiä koskevat tuntihinnat tarjoajittain.

Oikaisuvaatimuksen hylkäämistä koskevassa 22.6.2011 päivätyssä päätöksessä hankintayksikkö on muun ohella todennut, että kokemuksen ja kapasiteetin perusteella tarjoajat on todettu kelpoisiksi suorittamaan työ. Koska näissä seikoissa ei ole ollut poissulkevia seikkoja, on vertailu päätöksen mukaan suoritettu tarjouspyynnössä pyydettyjen tuntihintojen edullisuuden perusteella.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä ja soveltamisessa. Vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Lisäksi hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteet eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet ovat olleet niin yksilöimättömiä, etteivät tarjoajat ole voineet niiden perusteella riittävällä tavalla ennakoida, millä seikoilla tulee olemaan merkitystä tarjousten vertailussa. Vertailuperusteiden yksilöimättömyys on ollut myös omiaan antamaan hankintayksikölle lähes rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailussa. Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt tarjouspyynnön laatiessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Ottaen huomioon hankintamenettelyn virheellisyys ja jäljempänä seuraamuksen osalta lausuttu, asiassa ei ole tarpeen lausua valittajan hankintamenettelyn muita virheitä koskevista väitteistä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintasopimus on tehty 28.6.2011. Näin ollen hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä tulee tältä osin kysymykseen hyvitysmaksu.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksu asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöiden (HE 190/2009 vp s. 69) mukaan hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä on, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska siinä on vastaavan työnjohtajan osalta tuntihinnan lisäksi ilmoitettu lisämaksu.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen on tullut sisältää muun ohella vastaavan työnjohtajan tuntihinta. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut vastaavan työnjohtajan osalta ”40 e/h kokemus yli 35 vuotta 200,00 e perusmaksu”.

Tarjousvertailussa tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu voi toteutua ainoastaan, jos tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen siltä osin kuin valittaja on ilmoittanut tarjouspyynnön selvänä pidettävän tuntihintaa koskevan vaatimuksen lisäksi vastaavan työnjohtajan osalta perusmaksun. Koska tuntihinnalla on ollut merkitystä vertailuperusteena, valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudessa on ollut kysymys tarjouksen sisältöön ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavasta seikasta. Näin ollen hankintayksikön olisi tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tullut sulkea valittajan tarjous pois tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Valittajalla ei olisi virheettömässä menettelyssä ollut mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua, koska sen tarjous olisi tullut sulkea pois tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Ottaen lisäksi huomioon edellä tarjouspyynnön virheellisyydestä sanottu markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa voida tietää, miten tarjouspyyntö olisi virheettömässä menettelyssä laadittu ja miten tarjouksia olisi siinä asetettujen vertailuperusteiden perusteella vertailtu. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty. Vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Edellä esitetyin tavoin valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Hankintamenettelyssä on kuitenkin tapahtunut virhe tarjouspyynnön laatimisen osalta. Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti ja asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että sekä valittaja että hankintayksikkö pitävät oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus hylkää Reisjärven kunnan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Ville Parkkari, Matti Vedenkannas ja Anita Linnakangas.