Market Court voids public procurement decision for procedural errors and orders full re-tendering plus cost reimbursement.

ASIAN TAUSTA

Liperin kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 11.8.2012 päivätyllä avointa menettelyä koskevalla kansallisella hankintailmoituksella ja tarjouspyynnöllä tarjouksia kiinteistönhoitopalveluista sopimuskaudella 1.1.2012–31.12.2014 ja optiokaudella 1.1.2015–31.12.2016. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 150.000–180.000 euroa.

Liperin kunnan tekninen lautakunta on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellä valinnut Pohjois-Karjalan Lomakiinteistöhuolto Ky:n tarjouksen.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön sinä aikana kun asia on vireillä markkinaoikeudessa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

X on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan sille kohtuullinen hyvitysmaksu. Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan valittajan arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.505,20 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

X on esittänyt, että tarjousten vertailuperusteet eivät ole ilmenneet tarjouspyynnöstä riittävän täsmällisesti. Hankintayksikkö on myös pisteyttänyt tarjoukset hinnan osalta virheellisesti laskemalla prosentteina sen, kuinka paljon halvempi halvin tarjous on ollut suhteessa kahteen muuhun. Toiseksi halvin on saanut pisteitä 7,41 prosenttia vähemmän kuin halvin ja kallein on saanut 16,79 prosenttia vähemmän pisteitä kuin halvin tarjous. Näin ollen tarjousvertailussa hinnan tosiasiallinen painoarvo on muodostunut selvästi pienemmäksi kuin mitä tarjouspyynnön perusteella on voinut päätellä. Laatuvertailussa arvioidun ammatillisen pätevyyden ja erityisosaamisen osalta pisteet ovat määräytyneet täysin mielivaltaisesti.

Hankintapäätöstä ei ole perusteltu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Tarjousten vertailupöytäkirjasta ei ole käynyt ilmi, millä perusteilla tarjoukset on pisteytetty ja mistä tarjoajien väliset piste-erot ovat johtuneet. Pöytäkirjaan on ainoastaan kirjattu tarjouksille eri osa-alueista annetut pisteet. Valittaja on saanut kaikilta kolmelta vertaillulta laadun osa-alueelta ainoastaan seitsemän vertailupistettä, kun muut tarjoajat ovat saaneet kymmenen pistettä.

Vastine

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Hankintapäätöksen tehneellä teknisellä lautakunnalla on ollut käytössään tiedot tarjousvertailun perusteista suullisesti kerrottuina. Tiedot on kirjattu ylös ja toimitettu markkinaoikeudelle.

Kuultavan lausunto

Pohjois-Karjalan Lomakiinteistöhuolto Ky ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

Vastaselitys

X on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole toimittanut tarjouskilpailuun osallistuneille sen vastineen liitteenä ollutta tarjousvertailun perusteet -nimistä asiakirjaa. Asiakirjasta käy ilmi, että hankintayksikkö on tarjouksia pisteyttäessään ottanut voittaneen tarjoajan osalta huomioon hankintayksikön kokemuksia aikaisemmasta yhteistyöstä ja pisteyttänyt sen perusteella seikkoja, joita kyseinen tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja ei ole tarjouksessaan tuonut esille.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Pykälän 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Tarjouspyyntö ja vertailuperusteet

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia kiinteistönhoitopalveluista. Parhaan tarjouksen valintaperusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjousten vertailuperusteista tarjouspyynnössä on ilmoitettu seuraavaa:

"Kokonaistaloudellisesti edullisin valitaan seuraavilla painotuksilla:

1. Kokonaishinta €/kk 70 %

2. Ammatillinen pätevyys ja erityisosaaminen 30 %

– Lämmitysjärjestelmät 10 %

– Toimintavarmuus 10 %

– Kokemus 10 %"

Valittaja on esittänyt, että tarjousten vertailuperusteet eivät ole ilmenneet tarjouspyynnöstä riittävän täsmällisesti.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten vertailuperusteiden asettamisessa. Vertailuperusteiden täytyy kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen siten, että niiden avulla voidaan selvittää, mikä saaduista tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Lisäksi vertailuperusteiden tulee kohdella tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi ja ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun suorittamisessa.

Tarjouspyynnössä ei ole tarkemmin missään kohdin yksilöity, mitä seikkoja tarjousten vertailussa arvioidaan lämmitysjärjestelmien, toimintavarmuuden ja kokemuksen osalta. Markkinaoikeus katsoo, etteivät tarjoajat ole voineet tietää, mitkä ovat ne nimenomaiset seikat, jotka tulevat vaikuttamaan vertailuperusteiden lämmitysjärjestelmät, toimintavarmuus ja kokemus osalta tehtävään tarjousten vertailuun. Näin ollen edellä mainitut vertailuperusteet eivät ole tarjouspyyntö kokonaisuutena huomioon ottaen olleet riittävän tarkkoja yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten laatimiseksi. Vertailuperusteet ovat lisäksi antaneet hankintayksikölle käytännössä rajoittamattoman valinnan vapauden tarjousten vertailussa.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole määrittänyt tarjousten vertailuperusteita hankintasäännösten mukaisesti.

Hintavertailu

Valittaja on esittänyt, että hinnan painoarvo on muodostunut hankintayksikön suorittamalla vertailutavalla pienemmäksi kuin tarjouspyynnössä on ennakolta ilmoitettu.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu hintavertailun osalta, että kokonaishinnalla euroina kuukaudessa on 70 prosentin painoarvo. Tarjouspyynnön kohdassa "tarjoushinta" on pyydetty ilmoittamaan kokonaishinnan lisäksi kiinteistökohtainen kuukausihinta tarjouspyynnössä ilmoitetuille eri kohteille, työntuntiveloitus, matkatuntiveloitus, kilometrikorvaus ja muut korvaukset.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen soveltaessa käytettäviksi ilmoittamiaan vertailuperusteita. Tarjousten vertailu tulee kuitenkin suorittaa etukäteen ilmoitettujen seikkojen perusteella ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti.

Hankintapäätöksen ja sen liiteasiakirjojen mukaan tarjousvertailu on tehty siten, että halvimman kuukausihinnan 4.385,00 euroa tarjonnut tarjoaja on saanut tarjousvertailussa 70 pistettä. Seuraavaksi edullisimman hinnan kuukausihinnan 4.736,00 euroa tarjonnut tarjoaja on saanut hintapisteitä 64,81. Kolmas tarjoaja on saanut tarjoamallaan hinnalla 5.270,00 euroa 58,24 hintapistettä.

Hankintayksikkö on toiminut hintavertailussa siten, että halvimman hinnan tarjonnut on saanut ennalta ilmoitetun painoarvon mukaisen määrän hintapisteitä. Vastaavasti seuraavaksi halvimmat hinnan tarjonneet tarjoajat ovat saaneet hintapisteitä hintojen välisen suhteen mukaan.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö voi itse vapaasti valita, kuinka se haluaa hankittavan tuotteen tai palvelun hinnoiteltavan. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä hintojen vertailutapa ja mitä seikkoja se haluaa vertailussa painottaa, edellyttäen ettei vertailuperusteita ja niiden painoarvoja aseteta syrjivästi. Hankintalaissa ei ole myöskään säännöstä tietyn matemaattisen laskentatavan käyttämisestä hintavertailussa. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Tarjouspyynnössä on selvästi ennakolta ilmoitettu, mitä hintaa vertailussa tullaan käyttämään ja kuinka suuri painoarvo hinnalla on tarjousten kokonaisvertailussa. Tarjousvertailussa on käytetty ennakolta ilmoitettua hintaa vertailuhintana ja siitä on saanut tarjouspyynnössä ennakolta ilmoitetun määrän mukaisen pistemäärän. Tarjoajat ovat saaneet pisteitä suhteessa halvimpaan nimenomaisesti tarjoushintojen välisen suhteen mukaan. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön suorittama hintapisteytys on tehty tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla ja niin, ettei sitä voida pitää tarjouspyynnön perusteella tarjoajan kannalta yllättävänä tai syrjivänä.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti tarjousten hintavertailun hankintapäätöksestä ilmenevällä tavalla suorittaessaan.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Valittaja on esittänyt, että hankintapäätöstä ei ole perusteltu asianmukaisesti.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintapäätöksessä ja sen liitteenä olleessa tarjousten vertailutaulukossa ei ole sanallisesti perusteltu tarjousten laatupisteytystä.

Tarjoajat eivät ole pelkän tarjousten vertailutaulukon perusteella voineet tietää, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneihin seikkoihin tarjousten väliset piste-erot ovat perustuneet. Hankintapäätöstä ei siten ole perusteltu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Virheellistä menettelyä ei voida tältä osin korjata sillä, että hankintayksikkö on markkinaoikeudessa selvittänyt, miten hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun kunkin vertailuperusteen osalta ja mihin tarjouksista ilmeneviin eroavaisuuksiin annetut pisteet ovat perustuneet.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole perustellut hankintapäätöstään hankintasäännösten edellyttämällä tavalla.

Johtopäätös

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassa julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainitut hankintamenettelyn virheet sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista valittajan väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimusta ei ole tehty. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleenkin toteuttaa kysymyksessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon mitä tässä päätöksessä on lausuttu.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Valittaja on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Liperin kunnan teknisen lautakunnan 22.11.2011 tekemän hankintapäätöksen (§ 170). Markkinaoikeus kieltää Liperin kuntaa tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 15.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Liperin kunnan korvaamaan X:n oikeudenkäyntikulut 1.266,00 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Ville Parkkari ja Tapio Erme.

HUOMAA:

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 16.1.2014 taltionumero 96.