Market Court dismisses procurement challenge for voluntary municipal health service cooperation not covered by procurement law.

SELOSTUS ASIASTA

Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupungit sekä Hattulan, Hauhon, Hausjärven, Humppilan, Janakkalan, Jokioisten, Kalvolan, Lammin, Lopen, Rengon, Tammelan, Tuuloksen ja Ypäjän kunnat ovat allekirjoittaneet 30.12.2002 Kanta-Hämeen alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen alueellisen pelastustoimen järjestämisestä valtioneuvoston 7.3.2002 vahvistamalla Kanta-Hämeen alueella.

Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnat sekä Hämeenlinnan kaupunki ovat 1.1.2009 yhdistyneet Hämeenlinnan kaupungiksi.

Janakkalan ja Hattulan kunnat ovat perustaneet 1.1.2009 perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, joka vastaa Janakkalan ja Hattulan kansanterveyslain mukaisista terveydenhuollon palveluista. Janakkalan ja Hattulan kuntien perusterveydenhuollon yhteinen toimielin on Janakkalan kunnan perusturvalautakunnan terveysjaosto.

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta on 25.8.2009 tekemällään päätöksellä § 79 päättänyt, että ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluista tehdään palvelusopimus Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa 1.1.2010 lukien.

Hämeenlinnan kaupungin ja Janakkala-Hattulan yhteistoiminta-alueen edustajat ovat yhdessä laatineet luonnoksen yhteistoimintasopimukseksi sairaankuljetuksen järjestämisestä Hämeenlinnan kaupungin ja Janakkala-Hattula yhteistoiminta-alueen alueella siten, että palvelujen järjestämisestä tehdään erillinen palvelusopimus Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa. Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta on 20.10.2009 tekemällään päätöksellä § 99 hyväksynyt yhteistoimintasopimuksen, jonka pohjalta laaditaan palvelusopimus.

Janakkalan kunnan perusturvalautakunnan terveysjaosto on päättänyt 29.10.2009 tekemällään päätöksellä § 55, että ensihoito ja sairaankuljetus järjestetään seudullisesti Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toimesta terveysjaoston hyväksymällä tavalla yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Lisäksi terveysjaosto on päättänyt, että Hattulan osalta ensihoito ja sairaankuljetus kilpailutetaan pelastuslaitoksen toimesta siten, että valittu palveluntuottaja voi aloittaa toiminnan tavoiteaikataulun mukaisesti 1.5.2010 ja että Hattulan osalta palvelun tuottamisesta tehdään määräaikainen sopimus alkuvuodeksi 2010.

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta ja Kanta-Hämeen pelastuslaitos ovat tehneet tilaaja-tuottaja palvelusopimuksen Hämeenlinnan kaupungin ja Janakkala-Hattula yhteistoiminta-alueen yhteistoimintasopimuksen tarkoittamasta ensihoidon ja sairaankuljetuksen palveluntuotannosta. Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta on 25.11.2009 tekemällään päätöksellä § 119 hyväksynyt palvelusopimuksen.

Palvelusopimuksen mukaan kokonaiskorvaus Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle on 1.747.000 euroa vuodessa.

Janakkalan kunta on 4.12.2009 ilmoittanut markkinaoikeudelle, että Janakkalan kunnan perusturvalautakunnan terveysjaoston 29.10.2009 tekemää päätöstä § 55 ei laiteta täytäntöön sinä aikana, kun asian käsittely on vireillä markkinaoikeudessa.

HAKEMUS

Hattulan Sairaankuljetus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Janakkalan kunnan perusturvalautakunnan terveysjaoston 29.10.2009 tekemän päätöksen § 55. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus määrää Janakkalan kunnan maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 100.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Janakkalan kunnan maksamaan hakijan arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.958,85 eurolla korkoineen.

Terveysjaosto on päättänyt hankkia sairaankuljetuspalvelut Janakkalan alueelle ilman kilpailutusta Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta Hämeenlinnan kaupungin kanssa solmittavan sopimuksen nojalla.

Kysymyksessä on lakisääteisesti täysin toisia tehtäviä hoitamaan perustetun organisaation käyttäminen sairaankuljetustoimintaan ilman kilpailutusta.

Sairaankuljetus ei ole pelastustoimen pelastustoimialaa eikä se kuulu pelastustoimilaissa tarkoitettuun, kunnille kuuluvan pelastustoimen järjestämisvastuun piiriin. Pelastuslaitokset ovat olemassa kuntien lakimääräisten pelastustoimen tehtävien hoitamista varten eivätkä sairaankuljetuksen järjestämistä varten. Tältä osin kysymys ei siten ole kuntalain 87 a §:n tarkoittamasta kuntayhtymän perustamasta liikelaitoksesta, vaan kuntien tehtäväksi erityislailla määrättyjen tehtävien järjestämistavasta, mikä on määrätty lainsäädännössä hoidettavaksi pelastuslaitoksena.

Sairaankuljetuksen järjestämisessä ei ole kysymys kuntalaissa tarkoitetusta kunnallisesta yhteistyöstä vaan Janakkalan kunnan ostopalveluista Hämeenlinnan kaupungin ylläpitämältä Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toimintaa johtaa pelastuslautakunta, joka toimii johtosäännön 2 §:n mukaan suoraan Hämeenlinnan kaupunginhallituksen alaisena. Se on siten täysin alisteinen Hämeenlinnan kaupungille eikä se omaa lopullista päätäntävaltaa.

Tapaus on analoginen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO:2004:102 kanssa. Julkisen hankinnan määritelmään tai hankinnan kilpailuttamisvelvoitteeseen ei lainmuutoksen myötä ole tullut muutosta. Myöskään kunnallislaki eikä pelastustoimea sääntelevä lainsäädäntö ei ole tältä osin muuttunut.

Hakija harjoittaa Hämeenlinnan pelastuslaitoksen alueella sairaankuljetustoimintaa. Hakijalla olisi ollut mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

VASTINE

Janakkalan kunta on vaatinut, että markkinaoikeus jättää Hattulan Sairaankuljetus Oy:n hakemuksen tutkimatta. Toissijaisesti Janakkalan kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi Janakkalan kunta on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Hattulan Sairaankuljetus Oy:n korvaamaan Janakkalan kunnan arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.717,95 eurolla korkoineen.

Kuntalain 76 §:n mukaan kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Kunnat voivat sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka että tehtävän hoitaa kuntayhtymä. Kuntalain 77 §:n mukaan kunnan hoitaessa sopimuksen nojalla tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta voidaan sopia, että ensiksi mainitun kunnan siihen toimielimeen, joka huolehtii tehtävästä, valitsevat osan jäsenistä asianomaiset muut kunnat.

Janakkalan kunta ja Hattulan kunta muodostavat perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alue on organisoitu siten, että yhteistoiminta-alueen tehtävät on annettu Janakkalan kunnan hoidettavaksi. Käytössä on niin sanottu isäntäkuntamalli. Tehtävien hoitamista varten on perustettu kuntalain mukaiseksi alueen kuntien yhteiseksi toimielimeksi Janakkalan kunnan perusturvalautakunnan terveysjaosto. Terveysjaosto päätti 29.10.2009 § 55, että ensihoito ja sairaankuljetus järjestetään 1.1.2010 alkaen omana työnä Janakkalan alueella.

Uutta terveydenhoitolakia koskevan lakiluonnoksen mukaan ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisvastuu tulee siirtymään kunnilta suurempiin kokonaisuuksiin eli sairaanhoitopiireille tai terveyspiireille.

Kuntalain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain nojalla Janakkalan kunta Janakkala-Hattula yhteistoiminta-alueen puolesta ja Hämeenlinnan kaupunki ovat tehneet yhteistoimintasopimuksen sairaankuljetuksen järjestämisestä siten, että sairaankuljetus annetaan Hämeenlinnan kaupungin hoidettavaksi. Hämeenlinnan kaupungin organisaatiossa sairaankuljetuksen tuottaa Kanta-Hämeen pelastuslaitos. Tämän johdosta Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta on tehnyt palvelusopimuksen Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa, mihin siten liittyy myös Janakkala-Hattula yhteistoiminta-alueen sopimus.

Pelastustoimesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan pelastustoimi voi tuottaa sairaankuljetus-, ensihoito- ja ensivastepalveluja, jos terveydenhuoltoviranomaisten kanssa siitä on sovittu. Kanta-Hämeen alueellisen pelastustoimen sopimuksessa on sovittu, että pelastuslaitos voi hoitaa kuntien sairaankuljetukset erikseen sovittavin tavoin.

Yhteistoimintasopimuksella Janakkala ja Hämeenlinna järjestävät yhdessä kansanterveyslain mukaiset tehtävät. Sopimus on voimassa toistaiseksi eikä siihen sisälly irtisanomisehtoa. Sopimus ei muutenkaan sisällä hankintasopimuksille tyypillisiä sopimusehtoja. Sairaankuljetustoimintaa toteutetaan vain yhteistoimintasopimuksessa mukana oleville kunnille eli Hämeenlinnan kaupungille ja Janakkalan kunnalle. Hämeenlinnalla on erilliset sopimukset Riihimäen ja Forssan seudun kuntien kanssa.

Sopimuksessa on sovittu, että ensihoitopalvelujen ohjausryhmä valvoo ja ohjaa lääketieteellistä toimintaa ja tekee ehdotuksia ensihoitotoiminnan kehittämiseksi. Ohjausryhmä muodostuu Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan, Janakkala-Hattula perusterveydenhuollon yhteenliittymän, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän nimeämistä jäsenistä sekä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen jäsenistä.

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ovat perustaneet maakunnan 11 kuntaa: Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela ja Ypäjä.

Hämeenlinnan kaupungilla sekä Janakkalan ja Hattulan kunnilla on yhteinen pelastuslautakunta, joka hallinnoi alueen pelastustointa. Pelastuslautakunta toimii kuntalain 77 §:n tarkoittamana kuntien yhteislautakuntana, jonka toimialaan kuuluu myös sairaankuljetus. Perustamissopimuksen mukaan pelastuslautakunnalla on 11 jäsentä, jotka kunkin perustajakunnan valtuusto valitsee toimikaudekseen sekä kullekin jäsenelle varajäsenen. Jäsenistä ja varajäsenistä Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala nimeävät viisi jäsentä, Riihimäen seutukunnan kunnat kolme jäsentä ja Forssan seutukunnan kunnat kolme jäsentä. Pelastuslautakunta päättää, ohjaa ja seuraa sairaankuljetusta ja ensivastetoimintaa.

Hämeenlinnan kaupungin sekä Janakkala-Hattula yhteistoiminta-alueen yhteistoimintasopimus on hyväksytty pelastuslautakunnassa 3.12.2009. Pelastuslaitoksen toimintasääntöön on tämän vuoksi tehty muutoksia. Pelastuslautakunta päättää pelastustoimen palvelutasosta, jonka perusteella pelastuslaitos tuottaa sopimuskunnille lainsäädännön sekä sopijakuntien siltä edellyttämät toiminnot. Sairaankuljetuksen palvelutasonmäärityksen ohjeistus on valmisteilla sosiaali- ja terveysministeriössä. Ennen ohjeistuksen valmistumista pelastuslautakunta hyväksyy sopimuskunnan haluaman palvelutason. Lisäksi Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen koko toimintaa seuraa maakunnallinen kuntien yhteinen talousryhmä, johon kuuluu kuntien johto. Näin ollen Janakkalan kunta valvoo Kanta-Hämeen pelastuslaitosta yhdessä muiden perustajakuntien kanssa kuten omaa toimintaansa.

Kanta-Hämeen pelastuslaitos harjoittaa toimintaansa vain perustajakuntiensa kanssa. Pelastuslautakunta hyväksyy toiminnan ja talouden myös sairaankuljetuksen ja ensivasteen osalta 1.1.2010 alkaen. Kanta-Hämeen pelastuslaitos ei toimi itsenäisesti kuntiin päin vaan sopijapuolina olevat kunnat osallistuvat yhteisten toimielinten kautta tosiasiallisesti ja yhteisesti sairaankuljetusta koskevaan päätöksentekoon.

Hämeenlinnan kaupungin ja Janakkala-Hattulan yhteistoiminta-alueen välisen yhteistoimintasopimuksen mukaan palvelusopimuksen mukaiset kustannukset jaetaan osapuolten kesken kuntien asukasluvun suhteessa. Kysymys on nettokustannuksista. Kokonaiskustannusten tulee olla kummankin sopijaosapuolen hyväksymällä tasolla. Hämeenlinnan kaupunki laskuttaa kuukausittain sopimuskumppaneita talousarvion mukaisesti. Vuosikohtainen täsmäytys tehdään seuraavana vuonna lopullisen tilinpäätöksen valmistuttua. Pelastuslautakunta seuraa toteutumaa ja hyväksyy laskutuksen.

Kysymys ei ole palvelujen ostamisesta vaan kuntien lakisääteisen tehtävän yhdessä hoitamisesta aiheutuvien kustannusten kattamisesta kuntien asukasluvun suhteessa. Sopimus ei sisällä taloudellisen voiton tai hyödyn elementtiä. Kanta-Hämeen pelastuslaitos ei saa taloudellista vastiketta hankintalain 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella ei ole yrittäjäriskiä tai yritysvoiton mahdollisuutta toiminnassaan.

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen organisaatiossa ensihoitopalvelut muodostavat oman tulosyksikön. Tulosyksikkö tuottaa ensihoitopäällikön johdolla sopimusten mukaisia ensihoidon palveluita Hämeenlinnan seudulle, Janakkala-Hattula yhteistoiminta-alueelle sekä Riihimäen ja Forssan seudulle. Talousarviossa ja käyttösuunnitelmassa on eritelty sairaankuljetus ja ensivaste seutukunnittaisille kustannuspaikoille. Pelastuslautakunta hyväksyy talousarvion, käyttösuunnitelman ja tilinpäätöksen.

Hankintalainsäädännön ulkopuolella ovat hankinnat, joita hankintayksikkö toteuttaa omana työnään. Tunnusomaista omana työnä tekemiselle on hankintayksikön valta vaikuttaa hankinnan toteuttajan toimintaan siltä puuttuvan itsenäisyyden vuoksi sekä toimeksiantoon liittyvät piirteet, joiden vuoksi se eroaa erillisten oikeushenkilöiden välillä tehdyistä hankintasopimuksista. Muina kuin hankintasopimuksina toteutettavat hankintayksiköiden yhteistyöjärjestelyt eivät ole lain piirissä. Kuntien yhteistoiminta ei kuulu kilpailuttamisvelvoitteen piiriin, ellei sitä toteuteta hankintasopimuksella.

Mikäli markkinaoikeus katsoo, että yhteistoimintasopimuksessa on kysymys hankintasopimuksesta, kyse on tällöin hankintalain 10 §:n mukaisesta sidosyksikköhankinnasta, johon ei sovelleta hankintalakia.

Yhteistoimintasopimuksessa on ollut kysymys kuntien hallinnollisesti yhdessä järjestämästä sairaankuljetuksesta, ei sairaankuljetuspalveluiden ostamisesta. Tämän vuoksi yhteistoimintasopimus ei kuulu hankintalain soveltamisen piiriin.

Koska ei voida tietää, millaisia tarjouksia tarjouskilpailussa olisi saatu, hyvitysmaksuvaatimus on perusteeton.

LAUSUNTO

Hämeenlinnan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus jättää Hattulan Sairaankuljetus Oy:n hakemuksen tutkimatta tai hylkää sen.

Kuntalain 76 §:n mukaan kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Kunnat voivat sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka että tehtävän hoitaa kuntayhtymä. Hankintalailla ei ole ollut tarkoitus puuttua kuntalaissa säädettyyn kuntien yhteistoimintaan.

Alueellinen pelastustoimi on järjestetty 11 kunnan kesken siten, että hallinnosta vastaa Hämeenlinnan kaupunki, jonka ylläpitämä Kanta-Hämeen pelastuslaitos vastaa pelastustoimilain 4 §:n mukaisten tehtävien hoitamisesta Kanta-Hämeen maakunnassa. Pelastuslaitoksen hallintoa varten Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto asettaa toimikaudekseen jäsenkuntien nimeämistä edustajista pelastuslautakunnan, joka toimii suoraan kaupunginhallituksen alaisena. Lautakunta on kuntalain 77 §:n tarkoittama yhteinen toimielin.

Janakkalan kunnan perusturvalautakunnan terveysjaoston tekemästä päätöksestä käy ilmi, että kysymyksessä on kuntalaissa tarkoitettu yhteistoiminta eikä hankintalaissa tarkoitettu hankinta. Kysymys on Hämeenlinnan kaupungin ja Janakkalan kunnan välisestä yhteistyöstä.

Kanta-Hämeen alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksessa on mainittu, että pelastuslaitos voi hoitaa kuntien sairaankuljetukset erikseen sovittavin tavoin. Myös pelastustoimen palvelutasopäätöksessä vuosille 2010–2013 on mainittu, että pelastuslaitos ylläpitää ja tuottaa sopimuksen mukaisia ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluita. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan 20.10.2009 tekemästä päätöksestä § 99 käy ilmi ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestäminen ja organisointi. Lisäksi päätöksen yhteydessä hyväksytystä sairaankuljetuksen järjestämistä koskevasta yhteistoimintasopimuksesta ilmenee, että kysymyksessä ei ole vastiketta vastaan tuotettava palvelu vaan kuntien yhteistoiminta sairaankuljetuksen järjestämiseksi. Hämeenlinnan kaupunki ei myy palveluja vastiketta vastaan eikä toiminnalla tavoitella ylipäänsä voittoa vaan kustannukset jaetaan osapuolten kesken asukasluvun suhteessa.

Hakemuksen kohteena olevan päätöksen mukaan Hattulan ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut kilpailutetaan pelastuslaitoksen toimesta siten, että valittu palveluntuottaja voi aloittaa tavoiteaikataulun mukaisesti 1.5.2010.

Asetelma vastaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 9.6.2009 asiassa C-480/06 (komissio vastaan Saksan liittotasavalta) antamassa tuomiossa ilmennyttä tilannetta, jossa Hampurin kaupunki ja sen läheiset piirikunnat sopivat yhteistoiminnasta jätteenkäsittelyn järjestämisessä. Tuomioistuin hylkäsi komission kanteen ja katsoi, että viranomainen voi suorittaa yleisen edun mukaisia tehtäviään itse tai yhdessä muiden viranomaisten kanssa.

VASTASELITYS

Hattulan Sairaankuljetus Oy:n mukaan yhteistoimintasopimuksessa ei ole sovittu kustannuksista. Pelastuslaitos laskuttaa Janakkalan kuntaa toiminnastaan eli se saa taloudellista vastiketta. On täysin merkityksetöntä tavoitellaanko toiminnalla voittoa vai ei. Janakkalan kunta maksaa pelastuslaitokselle rahallista korvausta sopimuksen nojalla saamistaan palveluista.

Kysymyksessä ei ole myöskään sidosyksikköhankinta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakijan asianosaisasema

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 78 §:n (348/2007) mukaan hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi se, jota asia koskee. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 120–121) tällä on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Hakijana voisi olla lähinnä alalla toimiva yrittäjä, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä.

Hakija on alalla toimiva yhtiö, joka olisi ilmoituksensa mukaan halunnut tarjota hakemuksen kohteena olevassa päätöksessä tarkoitettuja palveluja. Hakijan kotipaikka on Hattula. Hakija on väittänyt Janakkalan kunnan laiminlyöneen velvollisuutensa kilpailuttaa palvelut hankintalain edellyttämällä tavalla. Hakijaa on näistä syistä pidettävä asiassa hankintalaissa tarkoitettuna asianosaisena. Hakemuksen tutkimiselle ei siten ole mainitulla perusteella estettä.

Yhteistoimintasopimuksen kilpailuttamisvelvollisuus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensisijaisesti ratkaistava se, onko Hämeenlinnan kaupungin ja Janakkalan kunnan välisessä ensihoitoa ja sairaankuljetusta koskevassa yhteistoimintasopimuksessa kysymys hankintalaissa tarkoitetusta palveluhankinnasta. Arvioitaessa kysymystä siitä, onko ensihoitoa ja sairaankuljetusta koskevan yhteistoimintasopimuksen pääasiallisena tarkoituksena ollut hankinnan toteuttaminen, merkitystä on annettava myös Hämeenlinnan kaupungin ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen väliselle palvelusopimukselle sekä Kanta-Hämeen alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimukselle.

Ensihoitoa ja sairaankuljetusta koskevan yhteistoimintasopimuksen keskeinen sisältö

Janakkalan kunnan perusturvalautakunnan terveysjaosto on hakemuksen kohteena olevalla päätöksellään 29.10.2009 § 55 hyväksynyt sairaankuljetuksen järjestämistä koskevan yhteistoimintasopimuksen Hämeenlinnan kaupungin ja Janakkala-Hattulan yhteistoiminta-alueen alueella. Vastaavasti Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta on 20.10.2009 tekemällään päätöksellä § 99 hyväksynyt yhteistoimintasopimuksen.

Yhteistoimintasopimuksen tarkoitusta ja kohdetta koskevan kohdan 2 mukaan sairaankuljetuksen järjestäminen, lääkinnällisen pelastustoiminnan ylläpito sekä paikallisiin olosuhteisiin nähden tarvittava sairaankuljetusvalmius ovat kunnan kansanterveystyöhön kuuluvia tehtäviä. Yhteistoimintasopimuksella kunnat järjestävät kansanterveyslain 3 luvun 14 §:n 3 momentin mukaiset tehtävät yhdessä. Sopimuksella sovitaan sairaankuljetuksen järjestämisestä Hämeenlinnan kaupungin ja Janakkala-Hattula yhteistoiminta-alueen alueella. Yhteistoimintasopimus on kuntalain 76 §:ssä tarkoitettu sopimus kuntien yhteistoiminnasta. Sairaankuljetustoiminta järjestetään kuntien yhteistoimintana sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 1 luvun 4 §:n mukaisesti.

Yhteistoimintasopimuksen organisaatiota koskevan kohdan 4 mukaan asiantuntijaelimen muodostaa Hämeenlinnan, Janakkalan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sairaankuljetuksesta vastaavat lääkärit sekä palveluntuottajan edustaja. Asiantuntijaelimen tehtävänä on seurata, valvoa ja ohjata lääketieteellistä toimintaa sekä tehdä ehdotuksia ensihoitotoiminnan kehittämiseksi.

Yhteistoimintasopimuksen taloutta koskevan kohdan 5 mukaan palvelusopimuksen mukaiset kustannukset jaetaan osapuolten kesken kuntien asukasluvun suhteessa. Palvelusopimuksen kokonaiskustannusten tulee olla kummankin sopijaosapuolen hyväksymällä tasolla. Palvelusopimuksen toteutumista seurataan laatimalla toiminnasta ja taloudesta seurantaraportti kolmannesvuosittain.

Yhteistoimintasopimuksen kohdan 6 mukaan yhteistoimintasopimuksen perusteella laaditaan palvelusopimus Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen välille. Palvelusopimuksessa määritetään tarkemmin toiminnan periaatteet, sairaankuljetusyksiköiden sijainti ja toimintavalmiusajat ja muut toimintaan liittyvät keskeiset seikat sekä sovitaan toiminnan kustannuksista talousarviovuoden aikana. Ennen palvelusopimuksen tekemistä tai muuttamista yhteistoimintasopimuksen osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan palvelusopimuksen sisällöstä. Vastaavasti osapuolet neuvottelevat, jos palvelusopimukseen on tarpeellista tehdä muutoksia tai jos toimintaympäristössä tapahtuu oleellisia muutoksia.

Palvelusopimuksen keskeinen sisältö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta ja Kanta-Hämeen pelastuslaitos ovat tehneet tilaaja-tuottaja palvelusopimuksen Hämeenlinnan kaupungin ja Janakkala-Hattula yhteistoiminta-alueen yhteistoimintasopimuksen tarkoittamasta ensihoidon ja sairaankuljetuksen palvelutuotannosta. Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta on 25.11.2009 tekemällään päätöksellä § 119 hyväksynyt palvelusopimuksen.

Palvelusopimuksen kohdan 1 mukaan sairaankuljetustoiminnan valvontaa toteuttaa vastuulääkärin lisäksi ensihoitopalveluiden ohjausryhmä, johon nimetään tilaajien valitsemat jäsenet sekä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen edustaja.

Palvelusopimuksen kohdan 2 mukaan sairaankuljetustoiminnan toteuttaa Kanta-Hämeen pelastuslaitos alueellisena toteuttajana siten, että kansanterveyslain mukainen järjestämisvastuu säilyy terveyskeskusta ylläpitävillä kunnilla yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toimintasääntöön lisätään tältä osin tarvittavat muutokset.

Palvelusopimuksen kohdan 3 mukaan vuoden 2010 alussa ensihoitopalvelua ja sairaankuljetusta koskeva sopimusmenettely yhdenmukaistetaan Hämeenlinnan muun tilaaja-tuottaja -toimintatavan kanssa. Tilaajana toimii terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta ja tilaajan vastuuvirkamiehenä tilaajaylilääkäri. Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos tai Janakkalan terveyskeskus ei enää toimi tilaajana tai sopimusosapuolena. Palvelutuotanto järjestetään seudullisena kokonaisuutena kuntarajat ylittävänä toimintana.

Palvelusopimuksen kohdan 4 mukaan tilaaja nimeää vastuulääkärin Hämeenlinnan kaupungin alueelle sekä tarvittaessa toisen vastuulääkärin Janakkala-Hattula yhteistoiminta-alueelle.

Palvelusopimuksen kohdan 8 mukaan vastuulääkäri antaa pelastuslaitokselle ja hätäkeskukselle ensihoidon yksiköiden hälytysohjeet ja vastaa niiden ajanmukaisuudesta. Lisäksi vastuulääkäri antaa pelastuslaitokselle ohjeet perus- ja hoitotason henkilöstön tehtävistä, osaamisvaatimuksista, ensihoitoon liittyvät kirjalliset ohjeet sekä seuraa tehtävien suorituksia laadittujen kirjallisten sairaankuljetuskertomusten avulla.

Palvelusopimuksen kohdan 9 mukaan pelastuslaitos ei voi käyttää sopimuksen mukaisia ajoneuvoja muiden osapuolien ostamiin kiireettömiin tehtäviin ensihoitoyksiköiden valmiusaikoina ilman vastuulääkärin tai tilaajan lupaa.

Palvelusopimuksen kohdan 12 mukaan sopimuksen mukainen kokonaiskorvaus on 1.747.000 euroa vuodessa. Jos pelastuslaitoksen ensihoitopalveluiden tulosyksikkö tuottaa ylijäämää Hämeenlinnan seutukunnan osalta, palautetaan ylijäämä seutukunnan kunnille (Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula). Alijäämästä pelastuslaitos laskuttaa tilaajaa tilikauden lopussa. Vuoden 2011 talousarvio suunnitellaan vuoden 2010 toteutuman pohjalta.

Kanta-Hämeen alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen keskeinen sisältö

Edellä mainittujen sopimusten lisäksi markkinaoikeudelle on toimitettu 30.12.2002 päivätty Kanta-Hämeen alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimus, jonka sopijapuolina ovat olleet Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupungit sekä Hattulan, Hauhon, Hausjärven, Humppilan, Janakkalan, Jokioisten, Kalvolan, Lammin, Lopen, Rengon, Tammelan, Tuuloksen ja Ypäjän kunnat.

Pelastustoimen yhteistoimintasopimuksella sopijapuolet ovat sopineet pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain 2 ja 4 §:ssä tarkoitetun alueellisen pelastustoimen järjestämisestä valtioneuvoston 7.3.2002 vahvistamalla Kanta-Hämeen alueella.

Pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen hallintoa koskevan 1 §:n mukaan alueellisen pelastustoimen hallinnosta vastaa Hämeenlinnan kaupunki, jonka ylläpitämä Kanta-Hämeen pelastuslaitos vastaa pelastustoimilain 4 §:n mukaisten tehtävien hoitamisesta Kanta-Hämeen maakunnan alueella. Pelastuslaitos vastaa erikseen säädetyllä ja johtosäännössä tai toimintasäännössä määrätyllä tavalla sopijakuntien väestönsuojeluun kuuluvien tehtävien koordinoinnista, öljyvahinkojen torjunnasta ja vaarallisten aineiden valvonnasta, osallistumisesta meri- ja järvipelastus- tai muuhun pelastuspalveluun, yhteistoiminnasta muiden kunnan toimialojen kanssa kalusto- ja muun avun saamiseksi pelastustoimessa ja toimialaan soveltuvan virka-avun antamisesta muille viranomaisille. Lisäksi pelastuslaitos voi hoitaa kuntien sairaankuljetukset erikseen sovittavin tavoin.

Pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen 2 §:n mukaan pelastuslaitoksen hallintoa varten Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto asettaa toimikaudekseen jäsenkuntien nimeämistä edustajista pelastuslautakunnan, joka toimii suoraan kaupunginhallituksen alaisena. Lautakunta on kuntalain 77 §:n tarkoittama yhteinen toimielin. Pelastuslautakunnassa on yksitoista jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Jäsenistä ja varajäsenistä Hämeenlinnan seutukunnan kunnat nimeävät viisi jäsentä, Riihimäen seutukunnan kunnat kolme jäsentä ja Forssan seutukunnan kunnat kolme jäsentä. Hämeenlinnan kaupunki nimeää lautakunnan puheenjohtajan ja asukasluvultaan toiseksi suurin kunta varapuheenjohtajan. Lautakunnan tehtävistä, toiminnan muodoista ja asioiden esittelystä lautakunnan kokouksissa määrätään Hämeenlinnan kaupungin johtosäännöissä.

Pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen 3 §:n mukaan sopijakuntien yhteistyöelimenä on neuvottelukunta, joka toimii neuvoa-antavana elimenä toiminnan suunnittelua, talousarviota, investointien valmistelua ja palvelutason määrittelyä koskevissa asioissa. Neuvottelukuntaan kuuluvat kaikki sopijakuntien kunnanjohtajat tai heidän määräämänsä.

Pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen 4 §:n mukaan pelastuslaitoksen johtajana toimii pelastusjohtaja, joka on virkasuhteessa Hämeenlinnan kaupunkiin. Pelastusjohtajan valitsee Hämeenlinnan kaupunginhallitus pelastuslautakuntaa kuultuaan.

Pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen 11 §:n mukaan pelastuslaitoksen taloutta hoitaa ja siitä vastaa Hämeenlinnan kaupunki pelastuslautakunnan esityksestä kuultuaan sopijakuntia talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Pelastuslaitos on itsenäinen taseyksikkö Hämeenlinnan kaupungin kirjanpidossa. Hämeenlinnan kaupunki hyväksyy sille nettomääräisesti sitovan talousarvion. Pelastuslautakunta hyväksyy käyttösuunnitelman, jossa osoitetaan määrärahat pelastustoimen toimipaikoille seutukunnissa ja pelastuslaitoksen muihin toimintoihin sekä määrätään kuntien maksuosuudet. Kyseisessä sopimuskohdassa on lisäksi tarkempia määräyksiä kustannusten jaosta sopijakuntien kesken.

Pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen 14 §:n mukaan sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisessa mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen kustannuksista sopijakunnat ovat yhteisvastuussa sopimuksen 11 §:ssä määrättyjen perusteiden mukaisesti.

Pelastuslautakunta

Edellä pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen 2 §:ssä tarkoitetun pelastuslautakunnan 14.1.2008 päivätyn johtosäännön mukaan pelastuslautakunta toimii kuntalain 77 §:n tarkoittamana yhteisenä toimielimenä sekä pelastuslain 4 §:n tarkoittamana monijäsenisenä pelastusviranomaisena.

Johtosäännön 2 §:n mukaan pelastuslautakunnassa on yksitoista jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Jäsenistä ja varajäsenistä Hämeenlinnan seutukunnan kunnat nimeävät viisi, Riihimäen seutukunnan kunnat kolme ja Forssan seutukunnan kunnat kolme jäsentä.

Johtosäännön 3 §:n mukaan lautakunnan tehtävänä on muun ohella huolehtia ja vastata toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita ja seurata toiminnan tuloksia ja laatua sekä ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta. Lautakunnan tulee toimialallaan valmistella kaupunginhallituksen tai kunnanvaltuuston käsiteltäväksi kuuluvat asiat sekä huolehtia päätösten täytäntöönpanosta.

Johtosäännön 4 §:n mukaan sen lisäksi mitä pelastustoimesta annetussa laissa ja muualla on säädetty ja määrätty ja mikäli tehtävää ei ole annettu toiselle viranomaiselle lautakunta päättää toimialallaan seuraavat asiat:

1. vahvistaa pelastuslaitoksen organisaation ja hyväksyy toimintasäännön,

2. päättää alueen pelastustoimen palvelutasosta kuntia kuultuaan,

3. nimeää pelastuslainsäädännön tarkoittamat alueen pelastustoimen viranhaltijat (pelastusviranomaiset),

4. huolehtii osaltaan väestönsuojelukoulutuksesta,

5. huolehtii tarpeellisten sopimusten tekemisestä vapaaehtoisten palokuntien, laitospalokuntien ja muiden palveluiden tuottajien kanssa,

6. määrittelee (päättää) pelastuslain 75 §:n tarkoittaman avun korvaamisesta (korvaamisperusteista),

7. päättää pelastuslaitoksen perimien maksujen ja korvausten perusteet sekä pelastuslaitoksen myymien palvelujen korvausperusteet,

8. päättää nuohousjärjestelmästä ja nuohoustaksan hyväksymisestä

9. määrittelee pelastuslain 79 §:n mukaisen palkkion suuruuden,

10. huolehtii valmiussuunnitelman koordinoinnista sekä

11. vahvistaa ne periaatteet, joiden perusteella pelastustoimen palvelutaso määritellään sekä määrittelee sen vähimmäistason, joka pelastustoimen osalta tulee toteutua toimialueella.

Johtosäännön 9 §:n mukaan lautakunnan toimialaan kuuluvista tehtävistä huolehtii Kanta-Hämeen pelastuslaitos ja sen alaiset yksiköt. Lautakunta vahvistaa pelastuslaitoksen toimintasäännön. Lautakunta päättää alaisensa toiminnan organisoimisesta ja toimintojen välisestä työnjaosta.

Oikeusohjeet

Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain 3 §:n (1214/2001) mukaan laissa tarkoitetun yhteistoiminnan järjestämiseksi maan alue jaetaan pelastustoimen alueisiin, jotka määrää valtioneuvosto kuntia kuultuaan. Lain 4 §:n (1214/2001) mukaan pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien on tehtävä sopimus pelastustoimen yhteistoiminnan järjestämisestä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002.

Pelastuslain 1 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan 1) tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn, jollei muussa laissa tai asetuksessa toisin säädetä; 2) pelastustoimintaan, jolla tarkoitetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa kiireellisesti suoritettavia toimenpiteitä; ja 3) väestönsuojeluun, jolla tarkoitetaan tässä laissa ihmisten ja omaisuuden suojaamista ja 2 kohdassa mainittujen tehtävien hoitamista valmiuslain 2 §:ssä ja puolustustilalain 1 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa sekä niihin varautumista. Pelastuslain 3 §:n 1 momentin mukaan kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi), siten kuin siitä säädetään pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain 4 §:ssä.

Kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan kunnan tulee huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä järjestää ja ylläpitää lääkinnällinen pelastustoiminta sekä paikallisiin olosuhteisiin nähden tarvittava sairaankuljetusvalmius.

Kuntalain 2 §:n 3 momentin mukaan kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Kuntalain 76 §:n 1 momentin mukaan kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Pykälän 2 momentin mukaan kunnat voivat sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka että tehtävän hoitaa kuntayhtymä. Edelleen kuntalain 77 §:n mukaan kunnan hoitaessa sopimuksen nojalla tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta voidaan sopia, että ensiksi mainitun kunnan siihen toimielimeen, joka huolehtii tehtävästä, valitsevat osan jäsenistä asianomaiset muut kunnat.

Hankintalain 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintasopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan. Momentin 4 kohdan mukaan palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan muun ohella muuta kuin julkista rakennusurakkaa tai julkista tavarahankintaa koskevaa sopimusta, jonka kohteena on palvelujen suorittaminen.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 50) on lain 5 §:n 1 momentin 1 kohdan osalta todettu, että hankintasopimus on yleensä luonteeltaan yksityisoikeudellinen sopimus kahden erillisen oikeushenkilön välillä. Siten organisaation sisäisiä sopimuksia ei yleensä ole katsottava hankintasopimuksiksi, eivätkä ne siten kuulu lakiehdotuksen kilpailuttamisvelvoitteen alaan. Hankintasopimuksella tulisi olla myös taloudellista arvoa. Taloudellista arvoa voidaan katsoa olevan sopimuksella, josta maksetaan rahallinen korvaus tai joka oikeuttaa tarjoajan muuhun hankintayksikön myöntämään taloudelliseen hyötyyn.

Hankintalain 10 §:n mukaan lakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 61) on lain 10 §:n osalta todettu, että hankintalain 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti kilpailuttamisvelvoitteen piirissä olevien sopimusten osapuolina ovat taloudelliset toimijat ja hankintayksiköt. Hankintalainsäädännön ulkopuolella ovat siten hankinnat, joita hankintayksikkö toteuttaa omana työnään eli käyttämällä omaa organisaatiotaan hyväkseen. Tunnusomaista omana työnä tekemiselle on hankintayksikön valta vaikuttaa hankinnan toteuttajan toimintaan siltä puuttuvan itsenäisyyden vuoksi sekä toimeksiantoon liittyvät piirteet, joiden vuoksi se eroaa erillisten oikeushenkilöiden välillä tehdyistä hankintasopimuksista.

Euroopan unionin oikeudessa hankintayksikön ja siihen sidossuhteessa olevan yksikön välisiä sopimuksia ei myöskään ole katsottu hankintasopimuksiksi. Sidossuhteen sisältöä on käsitelty Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 18.11.1999 asiassa C-107/98 antamassa tuomiossa (Teckal, Kok. 1999, s. I-8121). Arvioitaessa hankintayksikön ja sidosyksikön välistä suhdetta, ratkaiseva merkitys on Teckal-tuomion mukaisesti annettava yksiköiden oikeudelliselle erillisyydelle sekä päätöksenteon itsenäisyydelle. Jos hankinnat tehdään muodollisesti erilliseltä yksiköltä, sidossuhdetta on arvioitava hankintayksikön määräys- ja valvontavallan laajuuden sekä sidosyksikön toiminnan kohdistumisen kannalta. Edellytysten täyttyminen on arvioitava tapauskohtaisesti. (HE 50/2006 vp s. 61)

Muodollisesti erilliset ja päätöksenteon kannalta itsenäiset yksiköt, joiden välillä ei vallitse hankintalain 10 §:ssä tarkoitettua sidossuhdetta, eivät voi tehdä hankintoja toisiltaan ilman kilpailuttamista. Siten myös kahden erillisen hankintayksikön väliset hankinnat tulee yleensä kilpailuttaa. Koska hankintalainsäädäntö koskee kuitenkin vain hankintasopimusten tekemistä, muina kuin hankintasopimuksina toteutettavat hankintayksiköiden yhteistyöjärjestelyt eivät ole lain piirissä. Siten esimerkiksi kuntalain 10 luvun ja paikallishallinnon erillislakien tarkoittama kuntien yhteistoiminta ei kuulu kilpailuttamisvelvoitteen piiriin, ellei sitä toteuteta hankintasopimuksella. (HE 50/2006 vp s. 62)

Komissio on kauppa- ja teollisuusministeriön (nykyisin työ- ja elinkeinoministeriö) pyynnöstä antamassaan lausunnossa (MARKT C 3/JK/mm d (2005) 16206) todennut, että mikäli palvelut hankitaan markkinoilta, EY:n hankintadirektiivit soveltuvat hankintaviranomaisen tekemiin rahallista vastiketta vastaan tehtyihin sopimuksiin riippumatta siitä, tehdäänkö hankintasopimus yksityisen yrityksen vai toisen hankintaviranomaisen kanssa. Toisaalta hankintasäännöt eivät sovellu tilanteeseen, jossa kunnat päättävät organisoida toimintojaan uudelleen ja siirtää toimivallan tietyn palvelun tuottamiseen erilliselle oikeushenkilölle, kuten kuntayhtymälle, joka on perustettu sitä varten. Tässä tapauksessa ei ole kysymyksessä palveluiden hankkiminen markkinoilta.

Eduskunnan talousvaliokunta on kysymyksessä olevaa hallituksen esitystä (HE 50/2006) koskevassa mietinnössään (TaVM 26/2006 vp) todennut, että ehdotuksessa ei ole laajemmin käsitelty, miten hankintalain näkökulmasta tulisi tulkita kuntalain 10 luvussa tarkoitettua kuntien yhteistoimintaa. Kuntalain 76 §:n mukaisesti kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Käytännössä yhteistoimintasopimuksilla tarkoitetaan usein pitkäkestoisia sopimuksia, joissa yksi kunta tuottaa muiden yhteistoimintaan osallistuvien kuntien tarvitsemat, sopimuksessa määritellyt palvelut. Tavoitteena on sekä tietyn tehtävän hoitaminen että toiminnan kehittäminen yhteisesti. Sopimus kattaa useimmiten tietyn hallinnonalan tai sen osa-alueen tehtävät, esimerkiksi palvelu- tai viranomaisyksikön. Toiminnasta johtuvat todelliset kustannukset jaetaan yhteistoimintasopimuksissa sopijapuolten kesken yhteisvastuullisesti, käytön mukaan tai muulla vastaavalla tavalla ilman taloudellisen hyödyn tai voiton tavoittelua.

Talousvaliokunta on todennut, että yhteistoimintasopimuksessa toiminnan valvonta voi tapahtua yhteisen toimielimen alaisuudessa tai siten, että palvelun suunnittelun, toteutuksen ja kustannusten seuranta tapahtuu vapaamuotoisempana yhteistoimintana. Kuntalain 77 §:n mukaisesti yhteistyöhön osallistuvat kunnat voivat sopia, että ne valitsevat osan jäsenistä sen isäntäkunnan toimielimeen, joka vastaa tehtävistä. Yhteinen toimielin voi käytännössä olla lautakunta, johtokunta tai toimikunta. Yhteinen toimielin on yhden sopimuskunnan valtuuston tai hallituksen alainen.

Talousvaliokunta on kysymyksessä olevassa mietinnössään päätynyt katsomaan, että sääntely antaa oikeuskäytännön asettamien kriteerien puitteissa tilaa myös kuntien yhteistoiminnalle. Selkeää rajanvetoa hankintasopimuksen ja yhteistoiminnan välille ei ollut talousvaliokunnan mukaan nykytilanteessa mahdollista tehdä.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on edellä mainitussa Teckal-tuomiossa (kohta 41) todennut, että sen selvittämiseksi, onko alueellisen tai paikallisen viranomaisen järjestettävä julkisia tavarahankintoja koskevien sopimuksentekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetussa neuvoston direktiivissä 93/36/ETY tarkoitettu tarjouskilpailumenettely silloin, kun se tekee tavaroiden hankintaa koskevan sopimuksen sellaisen kuntayhtymän kanssa, johon se kuuluu, on tutkittava, onko kyseisen sopimuksen katsottava olevan julkisia tavarahankintoja koskeva sopimus.

Tuomiosta ilmenee (kohta 50), että sopimusjärjestelyn luonnehtimiseksi direktiivissä 93/36/ETY tarkoitetuksi sopimukseksi riittää pääsääntöisesti, että sopimus on tehty alueellisen tai paikallisen viranomaisen ja tästä oikeudellisesti erillisen henkilön välillä. Toisin on ainoastaan niissä tapauksissa, joissa alueellinen tai paikallinen viranomainen valvoo kyseistä oikeushenkilöä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja joissa tämä oikeushenkilö harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen omistavien viranomaisten kanssa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen myöhemmistä ratkaisuista (tuomio 11.1.2005 asiassa C26/03, Kok. 2005, s. I-1, kohdat 48–52 ja tuomio 13.1.2005 asiassa C-84/03, Kok. 2005, s. I-139, kohta 39) ilmenee, että Teckal-tuomiossa ilmaistut johtopäätökset pätevät myös tulkittaessa julkisia palveluhankintoja koskevaa direktiiviä 92/50/ETY ja julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annettua neuvoston direktiiviä 93/37/ETY.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on 13.10.2005 antamassaan tuomiossa asiassa C-458/03 (Parking Brixen, Kok. 2005, s. I-08585, kohta 63) viitaten Teckal-tuomiossa ilmaistuihin johtopäätöksiin todennut, että koska kyse on yhteisön yleisistä oikeussäännöistä tehtävistä poikkeuksista, näitä kahta edellytystä on tulkittava suppeasti. Tuomion mukaan (kohdat 64–65) arvioitaessa käyttöoikeuden luovuttavan viranomaisen määräysvaltaa suhteessa käyttöoikeuden saajana olevaan yksikköön, on otettava huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset lainsäännökset sekä olosuhteet. Niitä koskevasta tarkastelusta on seurattava, että kyseinen käyttöoikeuden saajana oleva yritys on sellaisen määräysvallan alainen, jossa käyttöoikeuden luovuttava viranomainen voi vaikuttaa mainitun yksikön päätöksiin. Kyseessä on oltava mahdollisuus vaikuttaa ratkaisevasti sekä strategisiin tavoitteisiin että tärkeisiin päätöksiin.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 19.4.2007 antamasta tuomiosta asiassa C-295/05 (Asemfo, Kok. 2007, s. I-02999, kohdat 54–61) ilmenee, että arvioitaessa kyseessä olevalle valtionyhtiölle toimeksiantoja antavien viranomaisten määräysvaltaa kyseisessä valtionyhtiössä merkitystä on annettava viranomaisten omistusosuudelle sekä valtionyhtiön toiminnan itsenäisyydelle. Tuomion mukaan 99 prosenttia valtionyhtiön pääomasta on Espanjan valtion omistuksessa ja yksi prosentti neljän itsehallintoalueen omistuksessa. Lisäksi tuomion mukaan valtionyhtiöllä ei kansallisen lainsäädännön perusteella ole minkäänlaista valtaa päättää siitä, suorittaako se viranomaisen toimeksiannon tai mitä taksaa sen suorituksiin sovelletaan. Tuomioistuin totesi näyttävän siltä, että valtionyhtiötä ei voida pitää kolmantena henkilönä suhteessa niin sen omistavaan valtioon kuin sen omistaviin yksittäisiin itsehallintoalueisiinkaan.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on 18.12.2007 antamassaan tuomiossa asiassa C-532/03 (Kok. 2007, s. I-11353, kohta 37) katsonut, että pelkästään siitä, että kahden julkisen yksikön välillä on sairaankuljetuspalveluja koskeva rahoitusjärjestely, ei aiheudu, että kyseiset palvelujen suoritukset perustuisivat julkiseen hankintasopimukseen.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 13.11.2008 asiassa C-324/07 (Coditel Brabant, Kok. 2008, s. I-08457, kohta 34) antaman tuomion mukaan se, että konsession saajana olevan yhteisön päätöksentekoelimet muodostuvat sen jäseninä olevien viranomaisten edustajista, merkitsee, että jäsenillä on päätösvalta konsession saajan päätöksentekoelimissä ja että ne voivat näin vaikuttaa ratkaisevasti sekä kyseisen yksikön strategisiin tavoitteisiin että sen tärkeisiin päätöksiin.

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisuissaan KHO:2004:102 ja KHO:2006:61 käsitellyt kuntien välisiä ensihoidon ja sairaankuljetuksen hoitamista koskevia sopimusjärjestelyjä.

Vuosikirjaratkaisussa KHO:2004:102 on ollut kysymys yhteistyösopimuksesta, jossa Hangon kaupunki palvelun tilaajana ja Espoon kaupunki/Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos palveluntuottajana ovat sopineet sairaankuljetuksen ja ensihoidon järjestämisestä ja sen edellyttämän valmiuden ylläpidosta.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että huolimatta sairaankuljetusta koskevan yhteistyösopimuksen eräistä erityispiirteistä Espoon kaupungin ylläpitämä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on ollut sairaankuljetustoiminnan osalta Hangon kaupungista muodollisesti erillinen ja päätöksenteon kannalta itsenäinen yksikkö, jolta Hangon kaupunki on ostanut rahallista vastiketta vastaan sairaankuljetuspalveluja. Näin ollen Hangon kaupungin ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen välisessä sopimuksessa on ollut kysymys hankintalaissa tarkoitetusta hankinnasta.

Vuosikirjaratkaisussa KHO:2006:61 on ollut kysymys siitä, että Porvoon kaupunki palvelun tilaajana on tehnyt alueen kuntien yhteistoimintasopimuksella perustetun, kaupungin itsensä tuon sopimuksen nojalla ylläpitämän alueellisen pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen ensihoitopalveluista. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kyseessä on ollut kirjallinen sopimus, jolla on ollut taloudellista arvoa ja joka on koskenut palvelun ostamista. Ottaen kuitenkin huomioon pelastuslaitoksen asema kaupungin alaisuudessa ja valvonnassa, kyse ei ole ollut kahden muodollisesti erillisen ja päätöksenteon kannalta itsenäisen yksikön välisestä palveluhankinnasta vaan kaupungin oman organisaation sisällä toteutusta palvelusta. Näin ollen kaupungin ja pelastuslaitoksen välisessä sopimuksessa ei ole ollut kysymys hankintalaissa tarkoitetusta hankinnasta.

Markkinaoikeus katsoi, että Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on sairaankuljetusta koskevassa yhteistoimintasopimuksen mukaisessa toiminnassaan kuntien yhteisen määräysvallan alaisuudessa. Pelastuslaitoksen muodollisen aseman osana Vantaan kaupungin hallintoa ei ole katsottava merkitsevän sitä, että päätöksenteko kysymyksessä olevien palvelujen toteuttamisen osalta ei tapahtuisi yhteistoimintasopimuksessa mukana olevien kuntien yhteisesti hyväksymällä tavalla. Yhteistoimintasopimuksessa on ollut kysymys kuntien hallinnollisesti yhdessä järjestämästä sairaankuljetuksesta eikä sairaankuljetuspalvelujen ostamisesta. Yhteistoimintasopimus ei ole sisältönsä perusteella kuulunut hankintalain soveltamisen piiriin, joten markkinaoikeus on jättänyt hakemukset toimivaltaansa kuulumattomina tutkimatta. Päätökset eivät ole lainvoimaisia.

Ensihoidon ja sairaankuljetusten hoitamista koskevan sopimusjärjestelyn arviointi

Hakemuksen kohteena olevalla päätöksellä 29.10.2009 § 55 Janakkalan kunnan perusturvalautakunnan terveysjaosto on päättänyt, että ensihoito ja sairaankuljetus järjestetään seudullisesti Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toimesta Hämeenlinnan kaupungin ja Janakkala-Hattula yhteistoiminta-alueen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Hattulan osalta ensihoito ja sairaankuljetus kilpailutetaan pelastuslaitoksen toimesta siten, että valittu palveluntuottaja voi aloittaa toiminnan tavoiteaikataulun mukaisesti 1.5.2010 ja palvelun tuottamisesta tehdään määräaikainen sopimus alkuvuodeksi 2010.

Hämeenlinnan ja Janakkalan välisessä järjestelyssä ei ole kyse pelastuslain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetusta pelastustoimesta, josta kunnat vastaavat yhteistoiminnassa pelastuslain 3 §:n 1 momentin mukaisesti. Sen sijaan kyse on Hämeenlinnan ja Janakkalan vapaaehtoisesta kuntalain 2 §:n ja 76 §:n mukaisesta ratkaisusta järjestää kyseiset, sinänsä kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisen kunnan järjestämisvelvoitteen alaiset palvelut yhdessä.

Arvioitaessa sitä, kuuluuko kyseinen ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelun järjestäminen hankintalaissa tarkoitetun kilpailuttamisvelvoitteen piiriin, on arvioitava ensinnäkin sitä, onko kyse hankintalain 5 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdissa tarkoitetusta sopimuksesta, jonka tarkoituksena on palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan. Tämän jälkeen on mahdollisesti arvioitava sitä, voidaan kyseessä katsoa olevan hankintalain 10 §:ssä tarkoitettu sidosyksikköhankinta.

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella, että kyseessä olevan ensihoidon ja sairaankuljetuksen sopimusjärjestelyt kokonaisuutena huomioiden Janakkalan kunnan perusturvalautakunnan terveysjaoston 29.10.2009 tekemässä päätöksessä § 55 on ollut kysymys kuntien hallinnollisesti yhdessä järjestämästä ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta eikä näiden palveluiden ostamisesta. Tämän vuoksi Hämeenlinnan kaupungin ja Janakkala-Hattulan yhteistoiminta-alueen yhteistoimintasopimus sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä sen perusteella Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa tehty ensihoidon ja sairaankuljetuksen palvelusopimus eivät ole sisältönsä perusteella kuuluneet hankintalain soveltamisen piiriin. Markkinaoikeudella ei siten ole hankintalain nojalla toimivaltaa tutkia hakemusta.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen Hattulan Sairaankuljetus Oy saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, mikäli Janakkalan kunta joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi Hattulan Sairaankuljetus Oy on velvoitettava korvaamaan Janakkalan kunnan oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää Hattulan Sairaankuljetus Oy:n hakemuksen tutkimatta ja hylkää yhtiön oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Hattulan Sairaankuljetus Oy:n korvaamaan Janakkalan kunnan oikeudenkäyntikulut 3.717,95 eurolla. Korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Pasi Yli-Ikkelä ja Sami Rautiainen.