Market Court dismisses public procurement claims but orders the foundation to pay the applicant's legal costs.

SELOSTUS ASIASTA

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on 20.6.2007 sopinut Medix Laboratoriopalvelut Oy:n kanssa laboratoriopalveluiden ostamisesta ja tuottamisesta. Sopimuskaudeksi on sovittu 1.1.2008–31.12.2010, jonka jälkeen sopimus on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

YTHS:n ilmoituksen mukaan laboratoriopalveluiden kokonaisarvo vuonna 2009 on ollut yhteensä 734.222 euroa ja vuonna 2010 yhteensä 742.818 euroa.

YTHS on ilmoittanut markkinaoikeudelle, että sopimus on irtisanottu päättymään 1.1.2012 lukien.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Hakemus

Vaatimukset

VITA-Terveyspalvelut Oy

on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää YTHS:tä hankkimasta laboratoriopalveluita ilman julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaista tarjouskilpailua ja velvoittaa YTHS:n korjaamaan virheellisen menettelynsä siten, että YTHS järjestää tulevasta laboratoriopalveluhankinnastaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisen tarjouskilpailun. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa YTHS:n maksamaan valtiolle seuraamusmaksun siltä osin kuin se on 1.6.2010 jälkeen hankkinut laboratoriopalveluita ilman julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaista tarjouskilpailua. Hakija on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa YTHS:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perusteet

YTHS on julkisista hankinnoista annetuissa oikeusohjeissa tarkoitettu hankintayksikkö. YTHS:n asema opiskelijaterveydenhuollon järjestäjänä perustuu kansanterveyslakiin ja kuntien kanssa tekemiin sopimuksiin, joilla kansanterveyslain säännösten mukainen velvollisuus opiskelijaterveydenhuollon järjestämisestä on YTHS:lle siirretty. YTHS on ei-kaupallinen, voittoa tuottamaton opiskelijaterveydenhuollon palveluntuottaja, jolla on sen toiminnan luonteesta johtuen merkittävä kansanterveydellinen julkinen tehtävä. YTHS saa rahoituksestaan 80,6 prosenttia Kansaneläkelaitokselta, yliopistokaupungeilta sekä opetusministeriöltä, jotka kaikki ovat julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden tarkoittamia hankintayksiköitä. Sen asemaa hankintayksikkönä korostavat entisestään edellä mainittujen rahoittajatahojen nimitysvaltuudet säätiön hallituksen ja valtuuskunnan osalta sekä säätiön toimintaan vaikuttavat sairausvakuutuslain säännökset.

YTHS ei ole kilpailuttanut laboratoriohankintojaan hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Hakijan käsityksen mukaan menettely on jatkunut koko hankintalainsäädännön voimassaoloajan.

Hakija on vuonna 1994 perustettu yksityinen terveyspalvelualan yritys, jonka päätoimiala on lääketieteellinen keskuslaboratoriotoiminta. Se on siten alalla toimiva yritys, joka tarjoaa YTHS:n hankkimia palveluita ja jota on siten pidettävä julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti asianosaisena nyt kyseessä olevassa asiassa.

YTHS ei ole ilmoittanut hakijalle, milloin se aikoo alkaa toimia julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti ja kilpailuttaa laboratoriopalveluidensa hankinnan, minkä vuoksi hakemus on jouduttu saattamaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Vastine

YTHS on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

YTHS on ilmoittanut hakijalle jo lokakuussa 2010 hankkivansa laboratoriopalvelunsa jatkossa julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden edellyttämällä tavalla. Näin ollen hakemuksen saattaminen markkinaoikeuden käsiteltäväksi on ollut tarpeetonta.

YTHS on yksityisoikeudellinen itsenäinen säätiö, jonka sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on huolehtia yliopistoissa ja korkeakouluissa sekä mahdollisuuksien mukaan myös niihin rinnastettavissa oppilaitoksissa opiskelevien terveydenhuollosta samoin kuin tukea ja edistää sellaista tieteellistä tutkimustyötä, mikä tavalla tai toisella palvelee mainittua tarkoitusta.

Säätiön rahoitus perustuu vuosittaiseen käyttöbudjettiin ja se muodostuu opiskelijoiden vuotuisista terveydenhoito- ja käyntimaksuista, Kansaneläkelaitoksen maksamasta korvauksesta sekä yliopistokaupunkien antamasta yleisavustuksesta. Vuokrakuluihin säätiö saa avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Vuonna 2011 YTHS:n kokonaistoimintamenoja rahoittaa Kansaneläkelaitos 58,5 prosentilla, opiskelijat 19 prosentilla, yliopistopaikkakunnat 11,5 prosentilla, opetus- ja kulttuuriministeriö 9,9 prosentilla ja muut yhdellä prosentilla.

YTHS:n toimivalta tuottaa korkeakoulupaikkakuntien puolesta opiskeluterveydenhuollon palveluja on aiemmin perustunut kansanterveyslain 3 luvun 14 §:n 1 momentin 6 kohtaan. Uusi terveydenhuoltolaki on tullut voimaan 1.5.2011. Lain 17 §:ssä on määritelty opiskeluterveydenhuollon uusi sisältö. Tämä edellyttää, että YTHS neuvottelee yliopistokaupunkien kanssa uudet opiskeluterveydenhuoltopalvelujen tuottamista koskevat sopimukset.

YTHS:n johdon tulkintana on pitkään ollut, ettei säätiötä ole pidettävä julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden tarkoittamana hankintayksikkönä lukuun ottamatta sellaisia yksittäisiä hankintoja, joihin YTHS saa hankintasäännösten mukaisilta hankintayksiköiltä rahoitusta yli puolet hankinnan arvosta.

YTHS:n johto on muuttanut kantansa asiasta syksyllä 2010. Tulkinnan muutos on perustunut etenkin siihen, että Kansaneläkelaitoksen vuosittainen rahoitusosuus on ollut ainakin vuodesta 2000 saakka vähintään 58,5 prosenttia säätiön kokonaistoiminnasta.

YTHS:n johtoryhmä on päättänyt, että nykyinen laboratoriopalveluita koskeva sopimus irtisanotaan 1.1.2012 alkaen ja uusi laboratoriopalveluita koskeva sopimus solmitaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisen hankintamenettelyn jälkeen siten, että uusi sopimus astuu voimaan 1.1.2012 lukien. Nykyinen sopimus on solmittu vuonna 2007 Medix Laboratoriot Oy:n kanssa, ja sopimus on ollut voimassa sopimuskauden 1.1.2008–31.12.2010 jälkeen toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Vastaselitys

Hakija on antanut asiassa vastaselityksen.

Muut kirjelmät

YTHS on antanut asiassa lisävastineen ja lisäksi markkinaoikeuden pyynnöstä selvityksen laboratoriopalveluja koskevan sopimuksen irtisanomisesta. Selvityksen mukaan YTHS on irtisanonut laboratoriopalveluita koskevan sopimuksen päättymään 1.1.2012 lukien. Lisäksi irtisanomista koskevassa ilmoituksessa on pyydetty, että mikäli laboratoriopalveluita koskeva hankintamenettely ei ole 1.1.2012 markkinaoikeudessa lainvoimaisesti ratkaistu, YTHS voi sopimuksen pohjalta ostaa laboratoriopalveluita siihen saakka kunnes uuden tarjouskilpailun pohjalta neuvoteltu sopimus jonkin palveluntuottajan kanssa voidaan tehdä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Sovellettavat säännökset

Julkisista hankinnoista annettu laki (hankintalaki, 348/2007) on tullut voimaan 1.6.2007. Lain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksiä koskevan 87 §:n 3 momentin mukaan lakia sovelletaan hankintoihin, joissa hankintamenettely aloitetaan lain voimaantulon jälkeen. Säännöksen mukaan hankintamenettely katsotaan aloitetuksi hankintailmoituksen julkaisemisen hetkellä. Hankinnoissa, joissa ei edellytetä hankintailmoituksen julkaisemista, hankinta katsotaan aloitetuksi hetkellä, jona tarjouspyyntö tai neuvottelukutsu lähetetään taikka neuvottelut toimittajien kanssa aloitetaan.

YTHS:n ja Medix Laboratoriopalvelut Oy:n välillä on 20.6.2007 tehty sopimus laboratoriopalveluiden tuottamisesta YTHS:lle. Sopimus on ollut voimassa 1.1.2008–31.12.2010 ja sen jälkeen toistaiseksi siten, että sopimuksen mukainen irtisanomisaika on kuusi kuukautta irtisanomispäivästä.

Edellä mainitun sopimuksen lisäksi asiassa on esitetty selvitystä siitä, että YTHS on syksyllä 2002 laatinut laboratoriopalveluiden hankintaa koskevan tarjouspyynnön, joka on lähetetty Medix Laboratoriot Oy:lle ja kahdelle muulle tarjoajalle. Tarjouspyynnön perusteella Medix Laboratoriot Oy oli valittu laboratoriopalveluiden toimittajaksi keväästä 2003 lukien. Tämän jälkeen YTHS oli 21.10.2004 solminut Medix Laboratoriot Oy:n kanssa uuden sopimuksen laboratoriopalveluiden toimittamisesta ilman, että tarjouksia olisi pyydetty muilta toimittajilta. Tuon sopimuksen voimassaoloaika on ollut 1.1.2005–31.12.2007.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella YTHS on siten hankkinut laboratoriopalveluita Medix Laboratoriot Oy:ltä keväästä 2003 lukien. Kun voimassa oleva laboratoriopalveluita koskeva sopimus on allekirjoitettu 20.6.2007 ja saadusta selvityksestä ei toisaalta ole ilmennyt, että YTHS olisi aloittanut tähän sopimukseen johtaneen hankintamenettelyn ennen 1.6.2010, markkinaoikeus katsoo, että hankintasopimusta 20.6.2007 koskevaan hankintamenettelyyn on sovellettava hankintalakia 348/2007.

Hakemuksen tutkiminen

Asiassa on ensin markkinaoikeuden toimivaltaa koskevana kysymyksenä ratkaistava, onko YTHS hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään.

Hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan hankintayksiköitä ovat:

1) valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset;

2) evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden

seurakunnat ja muut viranomaiset;

3) valtion liikelaitoksista annetun lain mukaiset liikelaitokset

4) julkisoikeudelliset laitokset; julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja:

a) jota rahoittaa pääasiallisesti 1–4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö;

b) jonka johto on 1–4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnan alainen; taikka

c) jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 1–4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö nimeää yli puolet; sekä

5) mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1–4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä.

YTHS:tä ei ole pidettävä hankintalain 6 §:n 1 momentin 1–3 kohdissa tarkoitettuna hankintayksikkönä. Saadusta selvityksestä ei myöskään käy ilmi, että YTHS olisi saanut nyt kyseessä olevan hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta hankintalain 6 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä. Asiassa on siten arvioitava, onko YTHS:tä pidettävä hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna julkisoikeudellisena laitoksena.

Mainitun säännöksen mukaan julkisoikeudellisen laitoksen tulee ensinnäkin olla oikeushenkilö, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Mainittujen edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti.

YTHS on säätiö ja siten oikeushenkilö, joten se täyttää tältä osin julkisoikeudelliselta laitokselta edellytetyn vaatimuksen. Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko YTHS nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta.

Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 55–56) mukaan yleisen edun mukaisiksi muiksi kuin teollisiksi ja kaupallisiksi tarpeiksi on vakiintuneessa yhteisön oikeudessa katsottu tarpeet, joita tyydytetään muilla tavoin kuin tarjoamalla markkinoilla tavaroita tai palveluja ja jotka julkinen valta yleiseen etuun liittyvistä syistä päättää tyydyttää itse tai joiden osalta se haluaa säilyttää määräysvallan. Teollisen tai kaupallisen luonteen arvioinnissa oikeuskäytännössä on merkityksellisiksi katsottu kilpailuolosuhteissa toimimisen lisäksi muun muassa laitoksen tehtävien kuuluminen julkisen viranomaisen tehtäviin, laitoksen voiton tavoittelu sekä taloudellisten riskien kantaminen.

Esitöiden mukaan julkisen edun mukaiseksi toiminnaksi on katsottu muun muassa teollisen tai kaupallisen toiminnan kehittäminen (esim. kuntien elinkeinoyhtiöt), kansanterveyden ja ympäristönsuojelun kannalta välttämättömien tehtävien hoitaminen sekä valtion institutionaaliseen toimintaan liittyvien erityistä luottamuksellisuutta ja salassapitoa edellyttävien toimintojen harjoittaminen.

Asiassa saadun selvityksen mukaan YTHS:n tarkoituksena on huolehtia yliopistoissa ja korkeakouluissa sekä mahdollisuuksien mukaan myös niihin rinnastettavissa oppilaitoksissa opiskelevien terveydenhuollosta samoin kuin tukea ja edistää sellaista tieteellistä tutkimustyötä, mikä tavalla tai toisella palvelee mainittua tarkoitusta.

YTHS on saadun selvityksen mukaan tuottanut korkeakoulupaikkakuntien puolesta kansanterveyslain 3 luvun 14 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja opiskeluterveydenhuollon palveluja yliopisto-opiskelijoille. Tuotettavat palvelut ovat 1.5.2011 alkaen perustuneet terveydenhuoltolain 17 §:ään.

Markkinaoikeus katsoo, että YTHS:n hoitamia tehtäviä on pidettävä sekä julkisen edun mukaisina että kansanterveyden kannalta välttämättöminä. Saadun selvityksen mukaan YTHS:lle osoitetut tehtävät ovat kunnille kuuluvia, lakisääteisiä julkisia palvelutehtäviä. Nämä seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että YTHS on perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita.

Asiassa saadun selvityksen mukaan vuonna 2011 Kansaneläkelaitos rahoittaa YTHS:n kokonaistoimintamenoja 58,5 prosentilla, yliopistopaikkakunnat 11,5 prosentilla sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 9,9 prosentilla. Lisäksi YTHS on tuonut esiin, että Kansaneläkelaitoksen vuosittainen rahoitusosuus on ollut ainakin vuodesta 2000 saakka vähintään 58,5 prosenttia säätiön kokonaistoiminnasta.

Kansaneläkelaitos on hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu julkisoikeudellinen laitos ja siten hankintayksikkö. YTHS:n tuloista yli puolet on siten koostunut ainakin vuodesta 2000 alkaen jo tällä perusteella hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa edellytetyllä tavalla hankintayksikön rahoituksesta.

Koska YTHS:n on edellä lausutun perusteella katsottava perustetun tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta, ja koska YTHS:tä rahoittaa pääasiallisesti hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö, YTHS:tä on pidettävä hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä.

Asiassa on siten kysymys hankintalaissa tarkoitetun hankintayksikön hankinnasta ja markkinaoikeudella on tämän vuoksi toimivalta tutkia hakemus.

Pääasiaratkaisun perustelut

Hankintalain mukaan hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 2 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on julkisten varojen käytön tehostaminen, laadukkaiden hankintojen tekemisen edistäminen sekä yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisten mahdollisuuksien turvaaminen tarjouskilpailuissa.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 5 §:n 13 kohdan mukaan suorahankinnalla tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista.

Asiassa edellä esitetyn selvityksen mukaan YTHS hankkii laboratoriopalveluita Medix Laboratoriot Oy:ltä 20.6.2010 osapuolten välillä tehdyn sopimuksen perusteella ilman, että se on järjestänyt palveluiden hankinnasta hankintasäännösten mukaista tarjouskilpailua.

Suorahankinnan edellytyksistä säädetään hankintalain 27 ja 28 §:ssä sekä nyt kysymyksessä olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintojen osalta myös lain 67 §:ssä.

Asiassa ei ole tullut esiin seikkoja, joiden perusteella hankintayksiköllä olisi ollut hankintasäännösten mukaisia edellytyksiä toteuttaa hankintaa suorahankintana.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla YTHS on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 76 §:ssä (348/2007) säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 76 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;

2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;

3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä; taikka

4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudelle ilmoittanut, että se on irtisanonut laboratoriopalveluiden hankintaa koskevaan sopimuksen päättymään 1.1.2012 lukien. Näin ollen jäljellä oleva sopimuskausi huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintalain 76 §:n 1 momentin 1–3 kohdissa tarkoitetut, hankinnoissa ensisijaisesti käytettävät seuraamukset eivät ole enää käytettävissä. Mainittuja ensisijaisia seuraamuksia koskevat vaatimukset on näin ollen hylättävä.

Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa YTHS:n maksamaan valtiolle seuraamusmaksun siltä osin kuin YTHS on 1.6.2010 jälkeen hankkinut laboratoriopalveluita ilman hankintalain edellyttämää tarjouskilpailua.

Seuraamusmaksusta säädetään hankintalain 98 §:ssä (321/2010). Kyseinen säännös on tullut voimaan 1.6.2010. Hankintalain muutoslain 321/2010 siirtymäsäännöksen 2 momentin mukaan jos hankintamenettely on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa, hankintaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Kun nyt kysymyksessä olevaa hankintaa koskeva sopimus on edellä todetulla tavalla tehty ja sopimukseen johtanut hankintamenettely näin ollen kokonaan päättynyt ennen 1.6.2010, hankintaan ei muutoslain 321/2010 siirtymäsäännöksen nojalla sovelleta seuraamusmaksua koskevaa säännöstä. Seuraamusmaksua koskeva vaatimus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Ottaen huomioon hankintayksikön virheellisen menettelyn asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta olisi kohtuutonta, mikäli hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön korvaamaan VITA-Terveyspalvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Johanna Lähde ja Saija Laitinen.