Market Court dismisses bid protest where tenderer failed to provide unit prices as required by tender documents.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court dismissed the bid protest filed by a supplier against Sastamalan koulutuskuntayhtymä's decision to reject their tender. The court found that the tender documents explicitly required unit prices (per kilogram or liter), and the supplier had provided only package or piece prices despite the product names indicating weight or volume. Consequently, the court ruled the supplier's offer was non-compliant and the procurement authority acted correctly in rejecting it. While the main complaint was rejected, the court also ordered the supplier to reimburse the authority's legal costs.
Legislator headnote
AI generatedHankintalain 1 §; 10 §: A tenderer must comply with all requirements in the tender documents; failure to provide unit prices where required renders the offer non-compliant and justifies rejection.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
ASIAN TAUSTA
Sastamalan koulutuskuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 1.12.2010 julkaistulla EU-hankintailmoituksella tarjouksia elintarvikkeista, non-food -tuotteista ja keittiötoiminnan pesuaineista ajalle 1.4.2011–31.3.2013 ja mahdolliselle kahden vuoden optiokaudelle.
Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään valinnut maito- ja maitotaloustuotteiden, kuivaelintarvikkeiden, teollisten tuotteiden, pakasteiden, tuoreen kalan, hedelmien ja vihannesten sekä keittiön non food -tuotteiden ja keittiötoiminnan puhdistusaineiden sekä perunan toimittajaksi Wihuri Oy:n.
Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 900.000 euroa.
Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön.
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
Valitus
Vaatimukset
Valittaja on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen kokonaan, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 87.000 euroa korkoineen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.553,45 eurolla korkoineen.
Perusteet
Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta, vaikka tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.
Hankintapäätöksen mukaan valittajan tarjouksen tuotekatalogin tuotehintoja ei ollut esitetty tarjouspyynnön mukaisesti. Tarjouspyynnön vastaisuutta ei ole perusteltu hankintapäätöksessä. Hankintayksikkö on myöhemmin täsmentänyt, että poissulkeminen on perustunut siihen, että valittajan tarjouksen liitteenä olleessa hinnastossa on ollut laatikko-, pussi-, dyno-, vac- ynnä muita hintoja tuotteista, jotka on voitu ja tullut kilo- tai litrahinnoitella. Hankintayksikön mukaan valittajan hintoja ei näin ollen ole voinut vertailla muiden tarjoajien hintojen kanssa eikä tarjous tältä osin ole vastannut tarjouspyyntöä.
Valittajan tuotehinnastossa hinnat on esitetty kilo- tai litrahintoina kaikista niistä tuotteista, joiden osalta se on ollut mahdollista. Tuotteista, joista ei ole ollut mahdollista esittää tällaista hintaa, on annettu kappale- tai me-hinta. Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään vaatinut, että tarjoajat olisivat perustelleet, miksi tietyille tuotteille ei ole voitu antaa kilo- ja litrahintoja.
Hankintayksikön olisi pitänyt pyytää valittajalta selvennystä, mikäli tarjouksen sisältö on ollut epäselvä. Hankintayksikkö on sulkenut tarjouskilpailusta myös usean muun tarjoajan tarjoukset. Jos saadut tarjoukset ovat olleet epäselviä tarjouspyynnöstä johtuen, hankintayksikön olisi tullut pyytää kaikilta tarjoajilta selvennyksiä saattaakseen tarjoukset keskenään vertailukelpoisiksi.
Tarjouspyyntö on lisäksi ollut niin epäselvä ja tulkinnanvarainen, että sen perusteella ei ole voinut antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Tarjoajat ovat itse valinneet tuotteet tuotekatalogiinsa, josta hankintayksikkö on valinnut vertailtavat tuotteet. Tuotteista, joita ei ole voinut kilo- tai litrahinnoitella, on tullut tarjouspyynnön sivun 3 mukaan ilmoittaa kappale- ja me-hinta ja sivun 5 mukaan kappale- tai me-hinta. Tarjouspyynnön perusteella on ollut epäselvää, onko tuotekatalogissa tullut esittää sekä kappale- että me-hinta vai jompikumpi. Tarjouspyynnössä ei ole yksilöity, millä perusteella edellä mainittu arviointi tehdään. Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut selviä perusteita, ilmoitetaanko hinnat kilo- ja litrahinnoissa tai me-hinnoissa eikä edellyttänyt perusteita tuotteiden valinnalle. Hankintayksiköllä on ollut lähes rajaton valinnanmahdollisuus tarjouksia arvioidessaan eikä se ole kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi.
Tarjouspyyntö on ollut epäselvä myös tarjousvertailun perusteiden osalta. Vertailuperusteena on ollut halvin hinta. Hintavertailu on tehty tarjouspyynnön liitteenä 4 olleen tarjouslomakkeen sekä tarjoajien tuotekatalogeista satunnaisesti valittujen 35 tuotteen perusteella. Tasapuolista ja syrjimätöntä hintavertailua on ollut mahdoton tehdä katalogien perusteella, sillä hankintayksikkö on voinut vapaasti valita vertailuun otettavat tuotteet. Tarjouspyynnön perusteella ei ole voinut tehdä keskenään vertailukelpoisia tuotekatalogeja. Tuotekatalogien hintatietoja ei olisi edes tarvinnut tarjousten vertailussa, vaan vertailu olisi voitu tehdä tarjouspyynnön liitteen 4 perusteella.
Vastine
Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen kokonaisuudessaan ja velvoittaa valittajan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.297,04 eurolla korkoineen.
Tarjouspyynnön sivulla 3 on yksiselitteisesti kerrottu, että tarjoukseen on ollut liitettävä tuotekatalogi, jossa on ollut näkyvillä kilo tai litrahinta tai sellaisista tuotteista, joita ei ole voitu kilo- tai litrahinnoitella, kpl- ja me-hinta.
Valittajan tarjouksen liitteenä ollut tuotekatalogi on sisältänyt osin kilo- tai litrahintoja, mutta huomattavan määrän myös kpl-, ltk-, sk-, prk-, pss-, ast-, ämp- ja rll-hintoja. Näistä osa on ollut sellaisia, joista kilo- tai litrahintaa ei ole voinut tai tarvinnut esittää. Kilo- tai litrahinta on puuttunut esimerkiksi pakasteista, kuivatuotteista, säilykkeistä ja maitotaloustuotteista, joista se olisi ollut esitettävissä.
Valittaja on samanlaisen tarjouspyynnön perusteella antanut hyväksyttävän tuotekatalogin toisessa tarjouskilpailussa, joten nyt kyseessä oleva tarjouspyyntö ei ole voinut olla valittajalle epäselvä. Kilo tai litrahinnat on esitettävä myös kuluttajille tapahtuvassa myynnissä, joten valittajalla on varmasti ollut kyseiset hinnat sisältävä tuotekatalogi. Useimmat muut tarjoajat ovat antaneet tuotekatalogin tarjouspyynnössä esitetyin tavoin eriteltynä, joten silläkin perusteella tarjouspyyntöä on pidettävä selvänä. Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön sivulla 3 on käytetty muotoa kpl- ja me-hinta ja sivulla 5 muotoa kpl- tai me-hinta, mutta tällä ei ole ollut vaikutusta siihen, onko tullut ilmoittaa kilo- tai litrahinta vai ei.
Satunnaisotanta on antanut luotettavimman kuvan tarjousten hintatasosta. Vertailutuotteiden ilmoittaminen tarjoajille voisi johtaa hintojen manipulointiin.
Kuultavan lausunto
Wihuri Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.
Vastaselitys
Elintarviketukku Rikainen Oy on antanut vastaselityksen.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimuksen huomioon ottaen.
Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen päätös 24.2.2011 § 39. Markkinaoikeus toteaa, että kyseessä olevassa hankinnassa osatarjoukset ovat olleet mahdollisia seuraavien tuoteryhmien mukaisesti: 1. Maito- ja maitotaloustuotteet, kuivaelintarvikkeet, teolliset tuotteet, pakasteet, tuore kala, hedelmät ja vihannekset sekä keittiön non food -tuotteet ja keittiötoiminnan puhdistusaineet, 2. Peruna, 3. Liha ja lihavalmisteet ja 4. Tuoreet leipomotuotteet. Valittaja on kuitenkin tehnyt tarjouskilpailussa tarjouksen vain tuoteryhmistä 1 ja 2. Näin ollen markkinaoikeus tutkii hankintayksikön menettely ainoastaan tuoteryhmiä 1 ja 2 koskevan kilpailutuksen osalta.
Tarjouspyyntö
Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä muun muassa siksi, että siinä ei ole yksilöity, milloin tarjouksen tuotekatalogissa on tullut antaa kilo- ja litrahinta ja milloin me-hinta.
Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Hankinnan kohteena ovat tarjouspyynnön mukaan olleet elintarvikkeet, non-food -tuotteet ja pesuaineet. Osatarjoukset ovat olleet mahdollisia edellä todetulla tavalla. Tarjouksen valintaperusteena on tarjouspyynnön mukaan ollut halvin hinta.
Tuoteryhmän 1 tarjoukseen on tarjouspyynnön mukaan tullut liittää noin 400–450 tuotteen hinnoiteltu tuotekatalogi, jonka valikoimasta hankintayksikkö on valinnut satunnaiset tuotteet tarjousvertailuun.
Tarjouspyynnön sivun 3 mukaan tuotekatalogissa on tullut olla näkyvillä kilo- tai litrahinta tai sellaisista tuotteista, joita ei ole voinut kilo- tai litrahinnoitella, kpl- ja me-hinta. Tarjouspyynnön sivun 5 mukaan tuotekatalogin hinnat on tullut esittää ”€/kg tai l” aina, kun mahdollista ja tuotteista, joista ei ole ollut mahdollista esittää kilo- tai litrahintaa, on tullut antaa kappale- tai me-hinta.
Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön mukaan tuotteesta on tullut antaa tuotekatalogissa kilo- tai litrahinta aina, kun se on ollut mahdollista. Vaikka tarjouspyynnössä ei olekaan yksilöity, milloin tällaisen hinnan antaminen ei ole ollut mahdollista tai pyydetty tarjoajaa perustelemaan, miksi tällaista hintaa ei jonkun tuotteen osalta ole tuotekatalogissa annettu, on alalla toimivan tarjoajan kuitenkin tullut tarjouspyynnön ja hankinnan kohteen perusteella ymmärtää, että kilo- tai litrahinnan antamisesta poikkeaminen viittaa lähinnä tuotteen ominaisuuksiin eikä tarjoajan harkintavaltaan.
Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut kilo- ja litrahinnoittelua koskevilta osin riittävän selvä tuottaakseen keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntöä ei siten ole ollut pidettävä tältä osin valittajan esittämin tavoin epäselvänä.
Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on sulkenut sen tarjouksen tarjouskilpailusta, vaikka tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.
Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.
Hankintayksiköllä on oikeus harkintavaltansa puitteissa määritellä tarjouspyynnössä hankinnan kohde ja tarjoukselle asetettavat vaatimukset, kunhan hankintayksikön menettely ei vaaranna tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Tarjoaja kantaa vastaavasti vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen.
Tarjousvertailussa tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu voi toteutua ainoastaan, jos tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.
Valittajan tarjouksen liitteenä olleesta tuotekatalogista ilmenee, että valittaja on valtaosassa tuotteista ilmoittanut kilogramman tai litran asemesta yksiköksi laatikon, pussin, säkin, astian, kappaleen, paketin, purkin, rasian, ämpärin tai rullan. Suurimmassa osassa näistä tuotteista on valittajan tarjoaman tuotteen tuotenimessä ollut kuitenkin mainittuna tuotteen paino grammoina tai kilogrammoina taikka tilavuus millilitroina tai litroina. Valittaja on siten ilmoittanut usealle tuotteelle muun kuin kilo- tai litrahinnan, vaikka jo tuotenimessä on ollut mainittuna paino tai tilavuus, josta kilo- tai litrahinta olisi ollut laskettavissa.
Markkinaoikeus katsoo, että valittaja on ilmoittanut tuotekatalogissaan hinnat tarjouspyynnön vastaisesti, kun se ei ole ilmoittanut kilo- tai litrahintaa aina, kun se olisi ollut mahdollista. Edellä todetuin tavoin tarjouspyyntö on ollut hinnan ilmoittamisen osalta riittävän selvä. Valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudessa on ollut kysymys tarjouksen sisältöön ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavasta seikasta. Näin ollen hankintayksikön on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tullut sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.
Asiassa ei yllä lausuttu huomioon ottaen ole tarpeen lausua valittajan muista hankintamenettelyn virheellisyyksiä koskevista väitteistä.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.
Sastamalan koulutuskuntayhtymä on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Elintarviketukku Rikainen Oy:n korvaamaan Sastamalan koulutuskuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 1.054,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Ville Parkkari.