Market Court voids procurement decision for using price as sole criterion in simplified tender under framework agreement.

PUITEJÄRJESTELYN JA SITÄ KOSKEVAN KEVENNETYN KILPAILUTUKSEN VAIHEET

Hansel Oy on pyytänyt 15.6.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia puitejärjestelynä järjestettävistä valtionhallinnon työterveyshuollon palveluista. Hankinnasta on julkaistu kansallinen hankintailmoitus.

Hansel Oy on 15.9.2009 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Länsi-Suomen läänin alueen puitesopimustoimittajiksi Lääkäriasema Pulssi Oy:n, Porin Lääkäritalo Oy:n, Seinäjoen Lääketieteellinen Tutkimuslaitos Oy:n ja Tampereen Lääkärikeskus Oy:n niiden yhteisen tarjouksen perusteella sekä Pihlajalinna Oy:n, Suomen Terveystalo Oy:n, Tampereen Työterveys r.y:n ja Mehiläinen Oy:n.

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt Satakunnan alueen sopimustoimittajilta 20.1.2010 päivätyllä kevennettyä tarjouskilpailua koskevalla tarjouspyynnöllä tarjouksia työterveyshuollon palveluista ajalle 1.5.2010–30.4.2014 Hansel Oy:n kilpailuttamaan puitejärjestelyyn perustuen.

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 15.2.2010 tekemällään päätöksellä valinnut Suomen Terveystalo Oy:n tarjouksen.

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on keskeyttänyt hankintamenettelyn ja ilmoittanut siitä 24.2.2010 puitesopimus-toimittajille.

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt Satakunnan alueen sopimustoimittajilta 26.2.2010 päivätyllä kevennettyä tarjouskilpailua koskevalla tarjouspyynnöllä tarjouksia työterveyshuollon palveluista ajalle 1.5.2010–30.4.2014 Hansel Oy:n kilpailuttamaan puitejärjestelyyn perustuen.

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on keskeyttänyt hankintamenettelyn ja ilmoittanut siitä 8.3.2010 puitesopimus-toimittajille.

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt Satakunnan alueen sopimustoimittajilta 10.3.2010 päivätyllä kevennettyä tarjouskilpailua koskevalla tarjouspyynnöllä tarjouksia työterveyshuollon palveluista ajalle 1.5.2010–30.4.2014 Hansel Oy:n kilpailuttamaan puitejärjestelyyn perustuen.

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hallintojohtaja on päätöksellään 30.3.2010 päättänyt hankkia työterveyshuollon palvelut Suomen Terveystalo Oy:ltä.

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ilmoittanut markkinaoikeudelle pidättäytyvänsä asian vireillä olon ajaksi työterveyshuollon palveluiden hankintaa koskevan hankintapäätöksen täytäntöönpanosta.

HAKEMUS

Lääkäriasema Pulssi Oy, Porin Lääkäritalo Oy, Seinäjoen Lääketieteellinen Tutkimuslaitos Oy ja Tampereen Lääkärikeskus Oy (jäljempänä myös LPST-konsortio) ovat yhteisessä hakemuksessaan vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hankintapäätöksen 30.3.2010 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakijat ovat vaatineet vielä, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijoiden arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 16.031,25 eurolla korkoineen.

Hansel Oy on järjestänyt valtionhallinnon työterveyshuollon palvelujen puitejärjestelyä koskevan tarjouskilpailun. Tarjouskilpailun perusteella on valittu nelivuotiseen puitejärjestelyyn viisi toimittajaa. Hakijoiden tarjous on valittu parhaaksi Länsi-Suomen läänin alueella annetuista tarjouksista.

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on liittynyt puitejärjestelyyn ja järjestänyt asiassa yhteensä kolme kevennettyä kilpailutusta, joista kaksi ensimmäistä kilpailutusta on keskeytetty.

Hankintalaissa ei ole nimenomaisia säännöksiä oikeudesta saattaa puitejärjestelyyn perustuvia hankintoja koskeva menettely markkinaoikeuden tutkittavaksi. Kysymyksessä olevassa puitesopimuksessa on todettu, että puitejärjestelyyn liittyvän hankintayksikön on tehtävä puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat kevennetyllä kilpailutuksella puitejärjestelyn ja tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti.

Puitesopimuksessa on vielä todettu, että kevennetyn kilpailutuksen hinnat on kiinnitetty puitejärjestelyssä. Puitesopimuksessa on myös annettu mahdollisuus alentaa hintoja milloin tahansa ilmoittamalla asiasta Hansel Oy:lle. Järjestetyissä puitejärjestelyyn perustuvissa kevennetyissä kilpailutuksissa tarjoajat ovat käyttäneet hyväksi hintojen alennusmahdollisuutta ja alennetut hinnat on otettu huomioon tarjousten vertailussa. Hintojen alennukset eivät perustu suoraan tai välillisesti puitejärjestelyssä jo vahvistettuihin hintoihin, joten tarjoajan valinta on tapahtunut vasta kevennetyssä kilpailutuksessa. Hakijoilla on siten oikeus saattaa hankintayksikön menettely markkinaoikeuden tutkittavaksi.

Hankintayksikkö on pyytänyt ensimmäisen kevennetyn tarjouskierroksen tarjouksia 20.1.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä. Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hakijat ovat huomauttaneet hankintayksikköä siitä, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Myös tarjousten vertailu on suoritettu virheellisesti kyseisellä tarjouskierroksella. Hankintayksikkö on keskeyttänyt hankintamenettelyn perustellen keskeyttämistä tarjouspyynnössä ilmoitetun arvioinnin ja pisteytyksen epäselvyydellä. Hankintayksikkö on antanut voittaneelle tarjoajalle tilaisuuden korjata virheellisen tarjouksen järjestämällä asiassa uuden tarjouskilpailun.

Hankintayksikkö on keskeyttänyt 26.2.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä aloittamansa tarjouskilpailun tarjoukset saatuaan mutta ennen hankintapäätöksen tekemistä.

Kolmanteen 10.3.2010 päivättyyn tarjouspyyntöön työterveyshuollon palveluja käyttävä kokonaishenkilömäärä on kasvanut kolmanneksella toimipaikkojen lisäämisen johdosta. Kuitenkaan arvioidut käyntimäärät eivät ole nousseet. Hankintayksikön menettely lukuisine keskeytyksineen on antanut mahdollisuuden siihen, että hankintayksikkö on voinut muokata tarjouspyyntöä ja tarjousten pisteytystä haluamaansa suuntaan. Hankintayksikön menettely on ollut voittanutta tarjoajaa suosivaa.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska siinä ei ole tarjottu vaadittua työterveyshuollon ammattihenkilöstöä palvelun suorittajiksi.

Kysymyksessä olevassa puitejärjestelyssä kiinnitetyiksi ilmoitetut hinnat eivät ole tosiasiallisesti olleet puitejärjestelyssä vahvistettuja määrältään tai perusteiltaan, toisin kuin puitejärjestelyn hankintalain mukaisessa määritelmässä edellytetään. Hinnanalennuksia ei ole sidottu ennalta vahvistettuihin perusteisiin vaan valitut tarjoajat ovat voineet rajoittamatta käyttää hintojen alennusmahdollisuutta heti puitejärjestelyn ehtojen vahvistamisen jälkeen. Hinnanalennus-mahdollisuus on ollut puitejärjestelyn määritelmän edellyttämien hintojen vahvistamisvaateen ja hankintalain yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastainen. Hinnanalennusehtoa ei saa noudattaa puitejärjestelyn mukaisissa tarjouskilpailuissa.

Tarjouskilpailussa kaksi tarjoajaa on alentanut jo vahvistettuja hintojaan. Hintojen alentaminen on sallittu hankintamenettelyn keskeyttämisistä huolimatta, vaikka tarjoajat ovat saaneet tiedokseen ensimmäisen tarjouspyynnön mukaiset tarjoukset. Lisäksi muita tarjoajia ei ole tiedotettu hintojen alennuksista. Oikein suoritetussa hankintamenettelyssä hintojen alennusehtoa ei olisi sovellettu, vaan kevennetty tarjouskilpailu olisi ratkaistu puitejärjestelyssä vahvistettuja alkuperäisiä hintoja käyttäen.

Tarjousten hintavertailu on suoritettu virheellisesti myös sen vuoksi, että vaikka työterveyshuollon piiriin kuuluvien asiakkaiden määrä on kasvanut, ei työterveyshuollon palvelujen arvioitu käyttömäärä ole kasvanut samassa suhteessa vaikka käyttömäärää on käytetty yhtenä hintavertailun tekijänä. Vertailuhinta on muodostunut yleismaksusta sekä käynti- ja toimenpidemaksuista. Voittanut tarjoaja sekä Mehiläinen Oy ovat ensimmäisen tarjouspyynnön jälkeen mutta ennen tarjouksen lähettämistä kolmanteen tarjouspyyntöön alentaneet puitejärjestelyssä kiinnitettyä yleismaksuaan.

Mikäli hintavertailu olisi suoritettu korotetun käyntimäärän mukaan, olisivat hakijoiden pisteet nousseet suhteessa muihin tarjoajiin. Mikäli voittaneen tarjoajan osalta olisi käytetty vielä yleismaksun osalta sen puitejärjestelyssä vahvistettua hintaa, olisi hakijoiden kokonaishinta ollut voittaneen tarjoajan kokonaishintaa halvempi.

Tarjousten pisteytyksessä on suosittu voittanutta tarjoajaa antamalla sille liian paljon pisteitä henkilökunnan määrän ja viikonlopun aukioloajan perusteella. Voittaneen tarjoajan tarjous on pisteytetty sen mukaisesti, montako lääkäriä se on tarjonnut. Hakijat ovat puolestaan ilmoittaneet, montako työterveyslääkäriä niillä on käytössään. Vertailuperusteena on kuitenkin ollut nimenomaan työterveys-lääkäreiden määrä.

Saatavuuden osalta on pisteitä saanut jo pelkästä sunnuntaiaukiolosta. Pisteytystapa on suosinut voittanutta tarjoajaa sen toimipaikkojen ollessa auki sunnuntaina mutta ei lauantaina. Vastaavasti hakijoiden toimipaikat ovat auki sekä sunnuntaina että lauantaina. Alkuperäisessä puitejärjestelyä koskevassa tarjouskilpailussa vertailuperusteena on ollut viikonloppuaukiolo eikä pelkästä lauantaista tai sunnuntaista ole saanut pisteitä.

Hankintayksikön olisi tullut suorittaa hankinta ensimmäisen tarjouskilpailun perusteella.

VASTINE

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta kokonaisuudessaan tai ainakin siltä osin, kuin väitteet kohdistuvat olemassa olevaan puitejärjestelyyn. Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut lisäksi, että markkinaoikeus velvoittaa hakijat korvaamaan yhteisvastuullisesti sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 11.789,50 eurolla korkoineen ja asianosaiskulut 1.000 eurolla.

Kysymys on puitejärjestelyn sisäisestä kevennetystä kilpailutuksesta, josta ei ole valitusoikeutta markkinaoikeudelle. Kysymyksessä ei ole hankintalain (348/2007) mukainen muutoksenhakukelpoinen päätös.

Hakemus tulee joka tapauksessa jättää tutkimatta siltä osin, kuin väitteet kohdistuvat puitejärjestelyn ehtoihin. Puitejärjestelyssä ja sitä koskevassa päätöksessä 15.9.2009 on jo vahvistettu muun muassa kevennetyssä kilpailutuksessa noudatettava hinnoittelumekanismi. Tältä osin hakemus on myöhästynyt, koska hakijat eivät ole tehneet hakemusta markkinaoikeudelle kyseisestä päätöksestä. Markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa puuttua olemassa oleviin sopimuksiin tai sopimusehtoihin. Sopimusehdot ovat olleet puitejärjestelyä koskevan tarjouspyynnön liitteenä ja hakijoilla on ollut tieto sopimusehdoista tarjousta tehdessään.

Hankintayksiköllä on ollut oikeus keskeyttää ensimmäisen ja toisen kevennetyn kilpailutuksen tarjouskierros. Ensimmäisellä kierroksella keskeyttämisen syynä on ollut se, että saadut tarjoukset eivät ole olleet erikoislääkärien hinnoittelun osalta vertailukelpoisia. Tarjouspyyntö on ollut tältä osin jossakin määrin tulkinnanvarainen ja tarjouspyyntöä on haluttu täsmentää toiselle tarjouskierrokselle. Hakijat eivät olisi edes voittaneet ensimmäistä tarjouskierrosta, eikä keskeyttämistä voida pitää ainakaan hakijoita kohtaan syrjivänä.

Toisella kierroksella hankinta on keskeytetty sen vuoksi, ettei tarjouspyyntö kattanut palveluiden hankkimista työvoimatoimistoille vaikka työvoimatoimistot olisi tullut sisällyttää tarjouspyyntö-kokonaisuuteen. Hakijat eivät ole edes jättäneet tarjousta toisella tarjouskierroksella, joten keskeyttämisellä ei ole voitu syrjiä hakijoita.

Kevennetyssä kilpailutuksessa on ollut mahdollista kilpailuttaa hinta. Hankintalaki ei edellytä sitä, että hinnat vahvistettaisiin puitesopimuksen solmimisen yhteydessä. Kanta on vahvistettu myös komission selittävässä tiedonannossa. Hankintalaissa ei ole yksityiskohtaisesti säännelty sitä, millä mekanismilla hinnat tulee antaa kevennetyssä kilpailutuksessa. Kevennetty kilpailutus on tehty joka tapauksessa puitejärjestelyn ja kevennetyn tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti ja syrjimättömästi.

Kaikilla tarjoajilla on ollut mahdollisuus kilpailla hinnalla ilmoittamalla alennetusta hinnasta puitejärjestelyn ehtojen mukaisesti. Muiden tarjousten hintatietoja ei ole voitu avata hakijoille kesken tarjouskilpailun.

Hankintayksiköllä on oikeus määritellä hankinnan kohde. Hankintayksikkö on arvioinut käyntimäärät parhaan arvionsa mukaan. Koska kysymyksessä on uusi organisaatio, ei tarkempaa historiatietoa käyntimääristä ole ollut saatavilla. Käyntimäärät eivät automaattisesti nouse henkilöstömäärän noustessa.

Hankintayksiköllä on oikeus määritellä, mitä tekijöitä se arvostaa tarjousten vertailussa. Minikilpailutuksessa vertailuperusteiden ei tarvitse olla samoja kuin puitejärjestelyä koskevassa tarjouskilpailussa. Hankintayksiköllä on ollut oikeus vertailla sunnuntaiaukioloa. Hankintayksikkö ei ole nähnyt vastaavaa etua lauantaiaukiolossa kuin mitä sunnuntaiaukiolossa on.

Kevennetyn kilpailutuksen vertailuperusteet ja puitesopimushintojen alennusmekanismi on esitetty puitejärjestelykilpailutuksen tarjouspyyntöasiakirjoissa ja niistä on sovittu puitesopimustoimittajien ja Hansel Oy:n välisessä puitesopimuksessa. Sopimuksen mukaan asiakas voi käyttää vertailussa saatavuutta toimipaikoittain, tarjoajan asiakkaalle nimeämän henkilöstön määrää, kokemusta ja osaamista sekä lisäpalvelujen laajuutta ja sisältöä. Kevennetyn kilpailutuksen hinnat ovat kiinnitetty puitejärjestelyssä ja asiakkaan hintakategoria määräytyy asiakkaan kokonaishenkilömäärän mukaisesti. Puitesopimushintojen alennusmekanismi on myös määritelty puitesopimuksessa. Kevennetyssä kilpailutuksessa on käytetty vain näitä ennalta määriteltyjä, puitejärjestelyä kilpailutettaessa vahvistettuja ja puitesopimuksessa sovittuja vertailuperusteita.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen terveydenhuollon ammattihenkilöiden osalta. Voittanut tarjoaja on tarjonnut työterveyshuollon ammattihenkilöstön pätevyyden omaavia lääkäreitä. Pisteytys on suoritettu tarjouksessa ilmoitetun mukaisesti. Erot pisteytyksessä johtuvat tarjotusta henkilöstöstä ja erityisesti sen määrästä.

LAUSUNTO

Suomen Terveystalo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijat korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.628,51 eurolla.

Kaikilla voittaneen tarjoajan tarjoamilla lääkäreillä on työterveyshuollon ammattihenkilöstön pätevyys. Yksi lääkäreistä on ollut työterveyshuollon erikoislääkäri, yksi työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri ja kaksi työterveyslääkäriä, joilla on yleislääkärin koulutus ja monipuolinen täydennyskoulutukseen perustuva työterveyslääkärin lisäkoulutus. Tarjouksen liitteenä on ollut yksityiskohtainen selvitys henkilökunnan koulutuksesta ja osaamisesta.

Hakijat ja voittanut tarjoaja ovat saaneet täydet pisteet sunnuntaiaukioloa koskevasta vertailuperusteesta. Hakijoita ei voida todeta syrjityn kyseisen kohdan vertailussa.

VASTASELITYS

LPST-konsortio on todennut muun ohella, että puitejärjestelyä perustettaessa ei ole vielä vahvistettu kaikkia hankinnan ehtoja. Parhaan tarjouksen valinta on jätetty tehtäväksi kunkin puitejärjestelyyn liittyneen hankintayksikön omista tarpeista lähtevän kevennetyn kilpailutuksen yhteydessä. Kysymys on silloin sen kaltaisesta hankintapäätöksestä, että tarjoajilla on oikeussuojansa tarpeen vuoksi käytettävissään normaalit oikeussuojakeinot.

Puitejärjestelyssä vahvistetun puitesopimuksen sanamuodon mukaan palvelun hinta on kiinnitetty eikä sitä ole tarkoitettu kevennetyissä kilpailutuksissa kilpailutettavaksi ehdoksi. Missään muuallakaan puitejärjestelyn ehdoissa ei ole edes viitattu siihen, että palvelun hinta olisi tarkoitus kilpailuttaa kevennetyn tarjouskilpailun yhteydessä. Myös tältä osin hakijoilla on siis valitusoikeus.

Hankintamenettelyn ensimmäiselle keskeyttämiselle ei ole ollut perusteita. Tarjouspyyntö ei ole ollut siten epäselvä, ettei sen perusteella annettuja tarjouksia olisi voitu vertailla. Keskeyttäminen on syrjinyt hakijoita, sillä ne olisivat voittaneet tarjouskilpailun ensimmäisen kilpailutuskierroksen perusteella.

Aukiolon osalta täydet pisteet on saanut pelkän sunnutaiaukiolon perusteella. Myös sillä, että asiakkaiden määrä on noussut mutta vastaavasti käyntien määrä ei ole noussut, on pyritty suosimaan voittanutta tarjoajaa. Lisäksi sillä, että vertailuperusteista on jätetty pois henkilöstön kokemus ja osaaminen, on suosittu voittanutta tarjoajaa ja syrjitty hakijoita.

Voittaneen tarjoajan tarjoamista lääkäreistä kolmella lääkärillä ei ole ollut työterveyslääkärin pätevyyttä.

LISÄVASTINE

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut, että ensimmäisellä tarjouskierroksella hakijat ovat itse merkinneet erikoislääkärien hinnoittelukohtaan laajan hintahaarukan yksilöidyn hintatiedon sijaan. Hinnat on tullut täyttää sähköiseen excel-taulukkoon. Hintataulukosta on ilmennyt, ettei tarjoukselle voida laskea vertailuhintaa hintahaarukan perusteella, vaan taulukko antaa virhemerkinnän. Tämä on käynyt ilmi myös hakijoiden tarjouksesta. Voittanut tarjoaja on antanut yhden vertailuhinnan pyydettyihin kahteen erikoislääkärien hintakohtiin. Mehiläinen Oy on tarjouksessaan ilmoittanut, että kaikki sen erikoislääkärit ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia ja että he hinnoittelevat palvelunsa itsenäisesti. Päätös keskeyttää hankinta ei ole voinut olla hakijoita syrjivä hakijoiden ilmoittaessa hintansa hintahaarukkana. Hankintayksiköllä on ollut oikeus täsmentää tarjouspyyntöä vertailukelpoisten tarjousten saamiseksi.

Puitesopimuksen mukaan hintojen alentaminen on mahdollista ja toimittajan tulee tehdä kevennetyn kilpailutuksen tarjoukset kulloinkin voimassa olevilla puitesopimushinnoilla. Alennetuilla puitesopimushinnoilla voidaan siis kilpailla kevennetyssä kilpailutuksessa. Muut tarjoajat hakijoita lukuun ottamatta ovat käyttäneet hyväkseen hinnanalennusmahdollisuutta.

Puitesopimus ja tarjouspyyntö eivät ole edellyttäneet sitä, että kaikkien lääkäreiden tulee olla työterveyshuollon erikoislääkäreitä. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjotun henkilöstön osalta tarjouspyynnön mukainen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Hakijoiden asianosaisasema 26.2.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä aloitetussa kevennetyssä kilpailutuksessa

Hakijat eivät ole jättäneet tarjousta tarjouspyynnöllä 26.2.2010 aloitettuun hankintamenettelyyn. Hakijat eivät ole esittäneet syytä sille, miksi ne eivät ole jättäneet tarjousta kyseiseen tarjouspyyntöön. Asiassa saadun selvityksen mukaan hakijoille on lähetetty hankintaa koskeva tarjouspyyntö. Tarjouksen tekemättä jättämisen on siten katsottava perustuneen hakijoiden omaan harkintaan.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 78 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan asian voi saattaa markkinaoikeudessa käsiteltäväksi se, jota asia koskee. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 121) tällä on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hakijoita, jotka ovat jättäneet tarjouksen tekemättä tarjouspyynnöllä 26.2.2010 aloitetussa tarjouskilpailussa, ei ole pidettävä hankintalain 78 §:n 1 momentissa (348/2007) tarkoitettuina asianosaisina kyseisessä asiassa. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin siitä syystä, että hakijat ovat olleet yksi puitejärjestelyyn valittu osallistuja tai että hakijat ovat osallistuneet hankintamenettelyyn sen aikaisemmissa vaiheissa tai että hakijat ovat vastaavasti osallistuneet hankintamenettelyyn sen myöhäisemmissä vaiheissa. Hakemus on edellä mainituilla perusteilla jätettävä tutkimatta siltä osin, kuin se koskee tarjouspyynnöllä 26.2.2010 aloitettua hankintamenettelyä.

Puitejärjestelyyn perustuva kevennetty kilpailutus

Hankintalaissa (348/2007) ei ole säädetty siitä, voidaanko puitejärjestelyyn valittujen toimittajien kesken järjestetystä kevennetystä kilpailutuksesta valittaa markkinaoikeuteen.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Jos hankinnassa on menetelty julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, markkinaoikeus voi hankintalain 76 §:n (348/2007) mukaan muun ohella kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä tai velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Markkinaoikeuden oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että asianosaiselle voi syntyä oikeussuojan tarve missä vaiheessa hankintamenettelyä tahansa, ja ettei markkinaoikeuden toimivaltaa ole sidottu mihinkään tiettyyn hankintamenettelyn vaiheeseen.

Hansel Oy on 15.9.2009 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut puitejärjestelyyn hyväksytyt toimittajat. Kyseisellä hankintapäätöksellä ei ole vielä kuitenkaan päätetty sitä, pääsevätkö valitut toimittajat ja missä määrin palvelun varsinaisiksi tuottajiksi. Toimittajan tosiasiallinen ja lopullinen valinta on jätetty tehtäväksi kevennetyn kilpailutuksen perusteella puitejärjestelyyn valittujen toimittajien kesken.

Kevennetyssä kilpailutuksessa tarjouksen valintaperusteena on käytetty kokonaistaloudellista edullisuutta ja sen vertailuperusteina hintaa, saatavuutta toimipaikoittain ja tarjoajan Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle nimeämän henkilöstön määrää. Kysymyksessä olevassa puitejärjestelyssä ei ole vahvistettu kaikkia sopimusehtoja ja jäljempänä todetuin tavoin sopimushintoja sillä tavoin, että hankintayksiköllä ei olisi ollut kevennetyssä kilpailutuksessa kyse valintatilanteesta, jossa lopullinen palvelun toteuttaja valitaan.

Edellä lausuttu huomioon ottaen hakijoilla on oikeussuojansa toteutumisen kannalta oikeudellinen intressi saada asiassa markkinaoikeuden perusteltu päätös kevennettyyn kilpailutukseen perustuvan hankintapäätöksen osalta. Hakemus on siten tutkittava.

Hankintamenettely

Hankintamenettelyn keskeyttäminen

Hakijat ovat esittäneet, että hankintayksikkö on kohdellut tarjoajia epätasapuolisesta keskeyttäessään tarjouspyynnöllä 20.1.2010 aloittamansa hankintamenettelyn ja että hankintamenettelyn keskeyttämisellä on pyritty muokkaamaan tarjouspyyntöä voittaneelle tarjoajalle sopivammaksi.

Ennen 1.10.2011 voimassa olleessa hankintalaissa ei ole nimenomaisia säännöksiä jo aloitetun hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksistä hankintaa tekemättä. Kotimaisessa oikeuskäytännössä on katsottu, että arvioitaessa, onko hankintayksikkö keskeyttäessään hankinnan menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, on ratkaisevana pidettävä sitä, onko hankintayksikkö kohdellut ehdokkaita tai tarjoajia epätasapuolisesti tai syrjivästi. Myös Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että hankintaviranomaisen on keskeytyspäätöksen tehdessään noudatettava julkisia hankintoja koskevia unionin perussääntöjä, kuten syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita. Merkitystä on myös sillä, onko tarjouskilpailun keskeyttäminen perustunut todellisiin syihin, kuten korkeimman hallinto-oikeuden 28.9.2006 antamasta päätöksestä taltionumero 2514 ilmenee.

Hankintayksikkö on perustellut hankintamenettelyn keskeyttämistään tarjoajille lähettämässään ilmoituksessa sillä, ettei arvioinnin suhteen ole selvyyttä annettavista pisteistä ja että pisteytyksen perusteet on syytä laittaa jo tarjouspyyntöön, jotta tarjoajat näkevät, mihin annetut pisteet pohjautuvat.

Hankintayksikkö on esittänyt vastineessaan markkinaoikeudelle, että 20.1.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä aloitettu tarjouskilpailu on keskeytetty siitä syystä, että saadut tarjoukset eivät ole olleet erikoislääkäreiden hinnoittelun osalta vertailukelpoisia. Erikoislääkäreiden hinnoittelua on pidetty hankintayksikön näkökulmasta tärkeänä tarjousten arvioinnin kannalta ja tarjouksia tarkastellessa on havaittu, että tarjouspyyntö on ollut jossain määrin tulkinnanvarainen ja tästä syystä tarjouksia ei ole mahdollista vertailla keskenään. Hankintayksikön mukaan se on halunnut täsmentää tarjouspyyntöä.

Hankintayksikkö on esittänyt vielä lisävastineessaan markkinaoikeudelle, että kaikki tarjoajat ovat ilmoittaneet hintansa eri tavalla ja että hakijat ovat antaneet erikoislääkärien hinnoittelun laajana hintahaarukkana yksilöidyn vertailukelpoisen hintatiedon sijaan.

Asiassa ei ole ilmennyt, etteivät hankintayksikön esittämät seikat muodostaisi todellista ja hyväksyttävää syytä hankintamenettelyn keskeyttämiselle. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole esitetyn selvityksen perusteella muutoinkaan todettavissa, että hankintayksikkö olisi 20.1.2010 tarjouspyynnöllä aloittamansa hankinnan keskeyttäessään menetellyt hakijoita kohtaan syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti.

Koska hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti keskeyttäessään 20.1.2010 tarjouspyynnöllä aloittamansa kevennetyn tarjouskilpailun ja koska asiassa on järjestetty sittemmin uusi kevennetty tarjouskilpailu, asiassa ei ole syytä lausua enemmälti hakijoiden esittämistä 20.1.2010 aloitettua hankintamenettelyä koskevista väitteistä.

Hinnat puitejärjestelyssä

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö voinut kilpailuttaessaan työterveyshuollon palvelut 10.3.2010 päivätyllä puitejärjestelyyn perustuvaa kevennettyä kilpailutusta koskevalla tarjouspyynnöllä käyttää tarjousten vertailuperusteena muun ohella hintaa ja ottaa tarjousten vertailussa huomioon voittaneen tarjoajan alentaman hinnan.

Hankintalain mukaan hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 2 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on julkisten varojen käytön tehostaminen, laadukkaiden hankintojen tekemisen edistäminen sekä yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisten mahdollisuuksien turvaaminen tarjouskilpailuissa.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 32 §:n 2 momentin mukaan jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä joko puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ilman kilpailuttamista tai, jos kaikkia ehtoja ei ole järjestelyssä vahvistettu, kilpailuttamalla puitejärjestelyyn otetut toimittajat puitejärjestelyn ja tarvittaessa tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti. Tarpeen vaatiessa puitejärjestelyn ehtoja voidaan täsmentää tai selkeyttää.

Sanotun lainkohdan 3 momentin mukaan hankintayksikön on puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen kilpailuttamisessa pyydettävä kirjallinen tarjous niiltä puitejärjestelyyn otetuilta toimittajilta, joilla on edellytykset hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksikön on määrättävä tarjousaika, jonka on oltava riittävä ottaen huomioon hankinnan laatu, tarjousten tekemisen edellyttämä aika ja muut vastaavat seikat. Tarjousten sisältö on pidettävä luottamuksellisena tarjouskilpailun päättymiseen saakka. Hankintayksikön on valittava paras tarjous noudattaen tarjouspyynnössä esitettyä tarjouksen valintaperustetta ja vertailuperusteita.

Hankintalain 32 §:n esitöissä (HE 50/2006 vp s. 81) on todettu, että yhden tai useamman toimittajan kanssa tehtyyn puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat voitaisiin tehdä ilman kilpailuttamista, jos puitejärjestelyn ehdot on vahvistettu järjestelyssä. Puitejärjestelyn ehtojen tulisi olla tällöin osapuolia sitovia. Hinnan osalta vähintään hinnan muodostamista koskevan säännön tulisi olla osapuolia sitova. Esitöissä on edelleen todettu, että jos osa puitejärjestelyn ehdoista on jätetty avoimeksi, hankintayksikön on kilpailutettava puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat.

Hankintalain 32 §:n 3 momentin esitöiden (HE 50/2006 vp s. 81–82) mukaan säännös koskee sellaista useamman toimittajan kanssa tehtävää puitejärjestelyä, jonka kaikkia ehtoja ei ole järjestelyssä vahvistettu. Puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen kilpailuttaminen edellyttää tällöin kirjallisten tarjousten pyytämistä puitejärjestelyyn otetuilta toimittajilta. Tarjouksista on valittava paras noudattaen ennalta asetettua valintaperustetta ja vertailuperusteita, joiden ei tarvitse olla samoja kuin puitejärjestelyä koskevassa tarjouskilpailussa.

Jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa ja jos kaikkia ehtoja ei ole järjestelyssä vahvistettu, hankintayksikön on kilpailutettava puitejärjestelyyn otetut toimittajat puitejärjestelyn ja tarvittaessa tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti. Markkinaoikeus katsoo, että hankintalain puitejärjestelyjä koskevat säännökset eivät siten edellä selostetusti edellytä sitä, että hintojen tulisi olla vahvistettu puitejärjestelyssä. Julkisia hankintoja koskevat tavoitteet ja niissä noudatettavat periaatteet huomioon ottaen lähtökohtana tällaisissa puitejärjestelyissä voidaan pikemminkin pitää sitä, että hankintaa koskevat hinnat vahvistetaan siitä järjestettävässä kevennetyssä kilpailutuksessa.

Hansel Oy:n järjestämän puitejärjestelyä koskevan tarjouskilpailun tarjouspyynnön liitteenä on ollut puitesopimusmalli, jonka menettelyn mukaisesti kevennetyt kilpailutukset on ilmoitettu käytävän.

Puitejärjestelyä koskevan sopimusmallin kohdan 5.8 mukaan asiakas valitsee kevennetyssä kilpailutuksessa saaduista tarjouksista parhaan käyttäen tarjouspyynnössä ja tässä sopimuksessa ilmoitettuja vertailuperusteita. Sopimusmallin kohdan 5.9 mukaan asiakkaan on ilmoitettava kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyynnössä tarjousten vertailuun käyttämänsä vertailuperusteet. Asiakas voi käyttää kevennetyn kilpailutuksen vertailuperusteina saatavuutta toimipaikoittain (etäisyys ja aukioloajat), tarjoajan asiakkaalle nimeämän henkilöstön määrää, kokemusta ja osaamista sekä lisäpalvelujen laajuutta ja sisältöä.

Sopimusmallin kohdassa 5.10 on todettu, että kevennetyn kilpailutuksen hinnat on kiinnitetty puitejärjestelyssä ja että asiakkaan hintakategoria määräytyy asiakkaan kokonaishenkilömäärän mukaisesti. Kohdan mukaan asiakkaat käyttävät joko osaa tai kaikkia sopimuksessa mainittuja vertailuperusteita kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyynnössä ja asiakkaat määrittelevät vertailuperusteiden painoarvot itse.

Sopimusmallin kohdassa 13.1 on todettu, että palveluiden hinnat ja toimittajan perushinnastot ja niihin liittyvät tuoteryhmäkohtaiset alennusprosentit ovat tulevan puitesopimuksen liitteenä. Kohdassa on edelleen todettu, että puitesopimuksen hinnat ovat kiinnitettyjä ja että toimittajan tulee tehdä kevennetyn kilpailutuksen tarjoukset kulloinkin voimassa olevilla puitesopimushinnoilla. Edelleen kohdan mukaan asiakkaan palveluhinta määräytyy asiakkaan kokonaishenkilömäärän ja asiakkaan valitsemien palveluiden perusteella ja että toimittajalla ei ole oikeutta pienentää alennusprosentteja sopimuskauden aikana.

Sopimusmallin kohdassa 13.8 on muun ohella todettu, että sopimushinnat ovat kiinteinä voimassa 31.12.2010 saakka. Kohdassa 13.9. on todettu, että toimittajan on kuitenkin sallittua alentaa hintoja milloin tahansa ja että toimittajan tulee ilmoittaa hintojen alennuksista Hansel Oy:lle. Kohdan mukaan mahdolliset hintoja alentavat muutokset otetaan välittömästi huomioon asiakkaan hyväksi.

Asiassa saadun selvityksen mukaan puitejärjestelyä koskeneen tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimusmallin kaltaiset puitejärjestelyä koskevat sopimukset on allekirjoitettu puitejärjestelyyn hyväksyttyjen toimittajien kanssa. Hankintayksikkö on sittemmin liittynyt mukaan puitejärjestelyyn mainitun sopimusmallin tarkoittamana Hansel Oy:n asiakkaana.

Hankintayksikön laatimassa kevennettyä kilpailutusta koskevassa 10.3.2010 päivätyssä tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin ja että vertailuperusteina käytetään vertailuhintaa 60 prosentin painoarvolla, saatavuutta toimipaikoittain 30 prosentin painoarvolla ja tarjoajan hankintayksikölle nimeämän henkilöstön määrä 10 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnössä on vielä edellytetty, että tarjouspyynnön hintalomake on tullut täyttää voimassaolevilla puitesopimushinnoilla.

Asiassa saadun selvityksen mukaan muun ohella voittanut tarjoaja on alentanut puitejärjestelystä järjestettyyn tarjouskilpailuun ilmoittamiaan hintojaan ilmoittamalla hinnanalennuksista Hansel Oy:lle.

Markkinaoikeus toteaa, että kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyynnössä on ilmoitettu millaisella menettelyllä lopulliset sopimukset tehdään ja ne tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet, joita kilpailutuksessa tullaan käyttämään. Tällöin vertailuperusteeksi on jo edellä todetulla tavalla ilmoitettu myös hinta 60 prosentin painoarvolla.

Puitejärjestelyä koskevan sopimuksen mukaan hintojen alentaminen on ollut mahdollista puitejärjestelyyn valitun osallistujan yksipuolisella ilmoituksella. Sopimuksen mukaan toimittajan on tullut tehdä kevennetyn kilpailutuksen tarjoukset kulloinkin voimassa olevilla puitesopimushinnoilla. Kun sopimuksen kohtia 5.8, 5.9 ja 5.10 on voinut perustellusti tulkita myös siten, ettei niissä ole tyhjentävästi määritelty niitä vertailuperusteita, joiden käyttäminen on kevennetyissä kilpailutuksissa mahdollista, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole sopimuksen mainitun tulkinnanvaraisuuden vuoksi menetellyt hankintalain 32 §:n kevennettyä kilpailutusta koskevien säännösten vastaisesti ilmoittaessaan myös hinnan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteeksi.

Kun kaikki tarjoajat ovat myös olleet tietoisia tarjouspyynnön sisällön lisäksi puitesopimukseen sisällytetystä mahdollisuudesta alentaa hintoja milloin tahansa ja ilman perusteluja, markkinaoikeus lisäksi katsoo, ettei edellä todettu hankintayksikön menettely ole ollut tarjoajia kohtaan epätasapuolista tai syrjivää. Näin ollen hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen hankintasäännösten vastaisesti käyttäessään myös hintaa vertailuperusteena ja ottaessaan huomioon voittaneen tarjoajan alennetun hinnan.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hakijat ovat esittäneet, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, kun voittanut tarjoaja on tarjonnut työterveyshuoltopalveluita suorittaviksi lääkäreiksi myös yleislääkäreitä vaikka asiassa on edellytetty vain työterveyshuollon ammattihenkilöstön käyttämistä.

Markkinaoikeus toteaa, ettei kevennettyä tarjouskilpailua koskevissa tarjouspyyntöasiakirjoissa ole tarkemmin määritelty, mitä työterveys-lääkäreillä tarkoitetaan. Kyseisissä tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole toisaalta edellytetty, että työterveyshuollon palveluja suorittavien lääkäreiden tulee olla työterveyshuollon erikoislääkäreitä.

Työterveyshuoltolain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan työterveyshuollon ammattihenkilöllä tarkoitetaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettua terveydenhuollon ammattihenkilöä, jolla on työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys tai muun laillistetun lääkärin taikka terveydenhoitajan pätevyys ja työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava koulutus.

Työterveyshuoltolain 5 §:n 2 momentin mukaan työterveyshuollon ammattihenkilöillä ja asiantuntijoilla tulee olla työterveyshuoltolain 3 §:ssä tarkoitettu pätevyys sekä riittävällä täydennyskoulutuksella ylläpidetyt tiedot ja taidot. Pykälän 3 momentin mukaan työterveyshuollon ammattihenkilön ja asiantuntijan työnantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että ammattihenkilö ja asiantuntija osallistuvat riittävästi, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein, ammattitaitoaan ylläpitävään täydennyskoulutukseen.

Voittaneen tarjoajan tarjouksesta käy ilmi, että hankintayksikön käyttöön on nimetty yhteensä kuusi työterveyslääkäriä. Porin yksikön neljästä lääkäristä kolme on ilmoitettu työterveyslääkäriksi ja yhden on ilmoitettu olevan yleislääkäri. Hankintayksikön käyttöön on nimetty vielä Eurassa ja Harjavallassa kaksi muuta työterveyslääkäriä. Tarjouksessa lääkäreiden koulutuksesta ja kokemuksesta annetun selvityksen mukaan jokaisella työterveyslääkäriksi nimetyllä henkilöllä on ollut joko työterveyshuollon erikoislääkärin koulutus, lääkäri on ollut työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri tai lääkärillä on ollut muu työterveyshuollon koulutus. Edellä selostettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei voittaneen tarjoajan tarjouksen voida todeta olleen hakijoiden esittämällä tavalla tarjotun henkilöstön osalta tarjouspyynnön vastainen.

Tarjousten vertailu

Hankintalain 32 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikön on kevennetyssä kilpailutuksessa valittava paras tarjous noudattaen tarjouspyynnössä esitettyä tarjouksen valintaperustetta ja vertailuperusteita.

Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 81–82) mukaan tarjouspyynnössä voidaan hankinnan kohdetta ja menettelyn ehtoja täsmentää, kunhan tämä ei johda olennaisiin muutoksiin. Tarjouksista on valittava paras noudattaen ennalta asetettua valintaperustetta ja vertailuperusteita, joiden ei tarvitse olla samoja kuin puitejärjestelyä koskevassa tarjouskilpailussa.

Hintavertailu

Hakijat ovat esittäneet hankintayksikön menetelleen virheellisesti tarjousten hintavertailussa sen vuoksi, että vaikka työterveyshuollon piiriin kuuluvien asiakkaiden määrä on kasvanut aikaisemmista tarjouspyynnöistä, ei työterveyshuollon palvelujen arvioitu käyttömäärä ole kasvanut samassa suhteessa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus määritellä hankinnan kohde ja siten tässä tapauksessa arvioida käytettävien palvelujen määrät parhaaksi katsomallaan tavalla.

Hankintayksikkö on vastineessaan markkinaoikeudelle esittänyt arvioineensa käyntimäärät parhaan arvionsa mukaan ja ottaneensa lisäksi huomioon uuden, hankintaan liittyvän toimipaikan aiheuttamat muutokset. Hankintayksikön mukaan sillä ei ole ollut käytössään käyntimäärien historiatietoja. Hankintayksikön esittämän mukaan käyntimäärät eivät automaattisesti nouse henkilöstömäärän noustessa.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön voida todeta menetelleen tarjousten hintavertailussa virheellisesti sillä perusteella, että se on vertaillut hintoja sen mukaisesti, mihin käyntimääriin perustuen se on tarjouspyyntöasiakirjoissa pyytänyt tarjoajia hintansa ilmoittamaan. Hankintayksikön menettelyn ei voida katsoa olleen tältä osin hakijoiden esittämällä tavalla virheellistä tai syrjivää.

Tarjoajan hankintayksikölle nimeämän henkilöstön määrä

Hakijat ovat esittäneet hankintayksikön menetelleen virheellisesti antaessaan voittaneelle tarjoajalle pisteitä usean työterveyslääkärin perusteella, vaikka voittanut tarjoaja on tarjonnut hankintayksikön käyttöön vain yhtä työterveyshuollon erikoislääkäriä.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu yhdeksi vertailuperusteeksi tarjoajan hankintayksikölle nimeämän henkilöstön määrä. Kohdassa on todettu, että eniten työterveyslääkäreitä hankintayksikön käyttöön tarjonnut saa viisi pistettä ja muut saavat pisteitä suhteessa tähän. Hankintapäätöksestä ilmenee, että hakijat ovat saaneet kohdasta täydet viisi pistettä kymmenen työterveyslääkärin perusteella, voittanut tarjoaja kolme pistettä kuuden työterveyslääkärin perusteella ja kolmas tarjoaja kaksi pistettä viiden lääkärin perusteella.

Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ilmenee, että sen kuudesta tarjoamasta lääkäristä yksi on ollut työterveyshuollon erikoislääkäri, neljä työterveyslääkäriä ja yksi yleislääkäri. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on lisäksi selostettu tarkemmin työterveyshuollon erikoislääkärin ja työterveyslääkäreiden koulutusta ja kokemusta. Hakijoiden tarjouksesta ilmenee, että nimetyistä kymmenestä lääkäristä yksi on ollut työterveyshuollon erikoislääkäri ja yhdeksän työterveyslääkäriä. Tarjouksessa ei ole tarkemmin selostettu kyseisten lääkäreiden koulutusta tai kokemusta. Kolmannen tarjoajan tarjouksesta ilmenee, että sen viidestä nimetystä lääkäristä neljä on ollut työterveyslääkäriä ja yksi yleislääkäri. Tarjouksessa on lisäksi selostettu tarkemmin työterveyshuollon erikoislääkärin ja työterveyslääkäreiden koulutusta ja kokemusta.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole edellä todetusti esitetty tarkemmin, mitä hankintayksikkö tarkoittaa työterveyslääkäreillä. Tähän sekä erityisesti siihen nähden, että vertailuperusteeksi on ilmoitettu nimenomaan ilmoitettu henkilöstön määrä eikä koulutustausta, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut ottaa vertailuperustetta arvioidessaan harkintavaltansa puitteissa huomioon tasapuolisesti kaikki hankintayksikön käyttöön nimetyt lääkärit riippumatta näiden erityiskoulutuksesta.

Hankintayksikön ei voida siten katsoa menetelleen tältäkään osin hakijoita kohtaan syrjivästi pisteyttäessään vertailuperusteen ottamalla huomioon tarjoajien kaikki nimetyt lääkärit hankintapäätöksestä ilmenevällä tavalla.

Aukioloajat

Hakijat ovat vielä esittäneet hankintayksikön suosineen voittanutta tarjoajaa aukioloaikojen vertailussa, kun jo pelkän sunnuntaiaukiolon perusteella on saanut täydet pisteet eikä täysiin pisteisiin ole edellytetty sekä lauantain että sunnuntain aukioloa, kuten alkuperäisessä puitejärjestelyä koskevassa tarjouspyynnössä.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että sunnuntaipäivystyksen aukiolosta saa kolme pistettä ja mikäli toimipiste on auki vain arkisin mutta enemmän kuin kello 8–16, saa kohdasta kaksi pistettä.

Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ilmenee, että sillä on päivystys maanantaista perjantaihin ja lisäksi myös sunnuntaisin. Hakijoiden tarjouksesta ilmenee, että niillä on päivystys maanantaista perjantaihin ja lisäksi myös lauantaisin ja sunnuntaisin. Hankintapäätöksestä ilmenee, että molemmat tarjoajat ovat saaneet kyseisen kohdan vertailusta täydet pisteet.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sunnuntaiaukiololla on erityistä merkitystä, koska työntekijät voivat näin saada lääkärintodistuksen poissaolostaan ennen työviikon alkua. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa ja esittämällään perusteella arvioida sunnuntaiaukiolon siten merkitykselliseksi, että siitä on saanut pisteitä tarjouspyynnössä todetuin tavoin. Vertailutavan ei voida katsoa olevan syrjivä tai epätasapuolinen.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön voida todeta menetelleen hakijoita kohtaan syrjivästi tai virheellisesti pisteyttäessään tarjoajien aukioloajat hankintapäätöksestä ilmenevällä tavalla.

Johtopäätös

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan hakijoiden esittämällä tavalla virheellisesti tai hakijoita kohtaan syrjivästi. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Näin ollen hakijat on velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Hakijoiden vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta on vastaavasti hylättävä.

Sen sijaan asianosaiskulut on tarkoitettu korvattavaksi vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Kun asiassa ei ole voitu todeta, että Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle olisi aiheutunut asiassa oikeudenkäyntiin valmistautumisesta tavanomaisesta poikkeavia erityisiä kuluja, on vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättävä.

Suomen Terveystalo Oy on antanut asiassa lausunnon hakemuksesta. Yhtiölle on aiheutunut lausunnon antamisesta kuluja. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos yhtiö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hakijat on velvoitettava korvaamaan Suomen Terveystalo Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu 26.2.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä aloitettuun kevennettyyn kilpailutukseen.

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen muilta osin.

Markkinaoikeus hylkää Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimuksen asianosaiskulujen korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Lääkäriasema Pulssi Oy:n, Porin Lääkäritalo Oy:n, Seinäjoen Lääketieteellinen Tutkimuslaitos Oy:n ja Tampereen Lääkärikeskus Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus velvoittaa Lääkäriasema Pulssi Oy:n, Porin Lääkäritalo Oy:n, Seinäjoen Lääketieteellinen Tutkimuslaitos Oy:n ja Tampereen Lääkärikeskus Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Terveystalo Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Ville Parkkari, Pasi Yli-Ikkelä, Johanna Lähde ja Tapio Erme (eri mieltä).

Asiassa on äänestetty.

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO

Markkinaoikeustuomari Erme

Tutkin hakemuksen markkinaoikeuden enemmistön ratkaisun mukaisesti.

Olen samaa mieltä markkinaoikeuden enemmistön kanssa siitä, mitä päätöksessä on lausuttu hankintamenettelyn keskeyttämisestä, voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta ja tarjousten vertailusta. Sen osalta, onko hankintayksikkö voinut kyseessä olevassa puitejärjestelyyn perustuvassa kilpailutuksessa käyttää tarjousten vertailuperusteena tarjoushintaa, lausun seuraavan.

Hinnat puitejärjestelyssä

Puitejärjestely

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 5 §:n 15 kohdan mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut määrät.

Hankintalain 31 §:n 2 momentin mukaan puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyn alkuperäisten osapuolten kesken. Puitejärjestelyn ehtoihin ei saa tehdä huomattavia muutoksia sen voimassaoloaikana. Puitejärjestelyä ei saa käyttää kilpailua vääristävällä, rajoittavalla tai estävällä tavalla.

Hankintalain 32 §:n 2 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä joko puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ilman kilpailuttamista tai, jos kaikkia ehtoja ei ole järjestelyssä vahvistettu, kilpailuttamalla puitejärjestelyyn otetut toimittajat puitejärjestelyn ja tarvittaessa tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti. Tarpeen vaatiessa puitejärjestelyn ehtoja voidaan täsmentää tai selkeyttää.

Hankintalain 32 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikön on puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen kilpailuttamisessa pyydettävä kirjallinen tarjous niiltä puitejärjestelyyn otetuilta toimittajilta, joilla on edellytykset hankinnan toteuttamiseen. Mainitun säännöksen mukaan hankintayksikön on valittava paras tarjous noudattaen tarjouspyynnössä esitettyä tarjouksen valintaperustetta ja vertailuperusteita.

Nyt kyseessä oleva puitejärjestely on perustettu tarjouspyynnön 15.6.2009 liitteenä olleen puitesopimusmallin mukaiset sopimukset puitejärjestelyn eri osapuolten välillä tekemällä. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Hansel Oy, hankintayksikkö ja hakijat ovat osaltaan sitoutuneet noudattamaan puitejärjestelyn näin määritettyjä ehtoja. Hakijoiden allekirjoittamassa puitesopimuksessa (jäljempänä myös puitesopimus) on muun ohella kuvattu puitejärjestely ja puitesopimuksen tarkoitus, määritetty sopimuksen kohde sekä sovittu hankintasopimuksissa käytettävistä hinnoista ja hinnoitteluperusteista.

Puitesopimuksen pääkohdan 6 ”Puitesopimuksen tarkoitus” kohdan 6.1 mukaan puitesopimuksen tarkoituksena on sopia niistä ehdoista ja menettelytavoista, joilla puitejärjestelyyn liittyneet asiakkaat voivat hankkia työterveyshuollon palveluja puitejärjestelyyn valituilta sopimustoimittajilta, sekä sopia Hansel Oy:n ja toimittajan välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Kohdan 6.2 mukaan puitesopimuksen tarkoituksena on yhdistää valtion hankintayksiköiden hankintavolyymiä ja saavuttaa tällä tavalla hintaetuja sekä parantaa valtion tasolla hankintavolyymien seurantaa.

Puitesopimuksen pääkohdan 4 ”Määritelmät” kohdan 4.2 mukaan puitesopimuksessa ”asiakaskohtainen palvelusopimus” tai ”palvelusopimus” tarkoittaa kevennetyn kilpailutuksen tuloksena syntyvää asiakkaan ja toimittajan välistä sopimusta, jossa on sovittu asiakkaan ja toimittajan välisestä yhteistyöstä, toimintaperiaatteista, menetelmistä ynnä muusta tätä puitesopimusta noudattaen ja sitä täydentäen.

Puitesopimuksen kohdan 4.3 mukaan puitesopimuksessa ”kevennetty kilpailutus” tarkoittaa julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 32 §:n 2 ja 3 momentin mukaista hankintatapaa puitejärjestelyn sisällä. Kevennetyssä kilpailutuksessa asiakas tekee kirjallisen tarjouspyynnön ja lähettää sen kaikille puitejärjestelyn sopimustoimittajille, joilla on mahdollisuus toteuttaa hankinta. Asiakas valitsee parhaan tarjouksen noudattaen tarjouspyynnössä esitettyä tarjouksen valintaperustetta ja vertailuperusteita.

Puitesopimuksen pääkohdan 5 ”Puitejärjestely” kohtien 5.1 ja 5.3 mukaan puitesopimuksissa sovitaan niistä ehdoista, joita sovelletaan tehtäessä puitejärjestelyyn perustuvia hankintoja. Sopimusehtoja noudatetaan asiakkaan ja toimittajan sekä Hansel Oy:n ja toimittajan välisessä suhteessa. Asiakas ja toimittaja voivat sopia asiakaskohtaisessa palvelusopimuksessa tarkemmin puitesopimuksessa kuvattujen palveluiden tuottamiseen, hankkimiseen ja toimittamiseen liittyvistä asiakaskohtaisista asioista. Asiakaskohtaista palvelusopimusta sovelletaan tämän puitesopimuksen lisäksi asiakkaan ja toimittajan välisessä suhteessa. Asiakaskohtaisessa palvelusopimuksessa ei voida poiketa olennaisesti puitesopimuksessa sovitusta.

Puitesopimuksen pääkohdan 8 ”Sopimuksen kohde” kohdan 8.4 mukaan palvelut tuotetaan pääsääntöisesti toimittajan tiloissa, mutta erikseen niin sovittaessa niitä voidaan tuottaa myös asiakkaan tiloissa. Asiakkaan tiloissa toimitettavista palveluista ja niiden hinnoittelusta sovitaan erikseen asiakaskohtaisissa palvelusopimuksissa. Asiakkaan tulee ilmoittaa tällaisesta palveluntarpeesta kevennetyssä kilpailutuksessa. Asiakkaan tiloissa tuotettavien palvelujen hinnat määräytyvät kevennetyssä kilpailutuksessa.

Kevennetty kilpailutus

Puitesopimuksen kohtien 5.4–5.6 mukaan asiakas valitsee työterveyspalvelujen toimittajan kevennetyllä kilpailutuksella ja tekee kevennetyn kilpailutuksen perusteella asiakaskohtaisen palvelusopimuksen jäljempänä esitettävällä tavalla. Toimittajan valinta puitejärjestelyn sisällä tällä tavoin mahdollistaa asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisen toimittajavalinnassa.

Puitesopimuksen kohdan 5.8 mukaan asiakas valitsee kevennetyssä kilpailutuksessa saaduista tarjouksista parhaan käyttäen tarjouspyynnössä ja tässä puitesopimuksessa ilmoitettuja vertailuperusteita.

Puitesopimuksen kohdan 5.9 mukaan asiakkaan on ilmoitettava kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyynnössä tarjousten vertailuun käyttämänsä vertailuperusteet. Mainitussa kohdassa on lisäksi sovittu seuraavaa:

”Kevennetyn kilpailutuksen vertailuperusteina asiakas voi käyttää seuraavia tekijöitä:

1. Saatavuus toimipaikoittain (etäisyys ja aukioloajat)

2. Tarjoajan asiakkaalle nimeämän henkilöstön määrä, kokemus ja

osaaminen

3. Lisäpalvelujen laajuus ja sisältö”

Hinta tarjousten vertailuperusteena kevennetyssä kilpailutuksessa

Puitesopimuksen pääkohdan 5 ”Puitejärjestely” kohdassa 5.10 on sovittu seuraavaa:

”Kevennetyn kilpailutuksen hinnat on kiinnitetty puitejärjestelyssä ja asiakkaan hintakategoria määräytyy asiakkaan kokonaishenkilömäärän mukaisesti. Asiakkaat käyttävät joko osaa tai kaikkia yllä mainittuja vertailuperusteita kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyynnössä. Asiakkaat määrittelevät vertailuperusteiden painoarvot itse.”

Katson, että ilmaisulla ”yllä mainittuja vertailuperusteita” viitataan tätä kohtaa välittömästi edeltävässä puitesopimuksen kohdassa 5.9 lueteltuihin tekijöihin.

Puitesopimuksen pääkohdan 13 ”Hinnat ja hinnoitteluperusteet” kohdan 13.1 mukaan palveluiden hinnat ja toimittajan perushinnastot ja niihin liittyvät tuoteryhmäkohtaiset alennusprosentit ovat puitesopimuksen liitteenä. Puitesopimuksen hinnat ovat kiinnitettyjä ja toimittajan tulee tehdä kevennetyn kilpailutuksen tarjoukset kulloinkin voimassa olevilla puitesopimushinnoilla. Asiakkaan palveluhinta määräytyy asiakkaan kokonaishenkilömäärän ja asiakkaan valitsemien palveluiden perusteella.

Kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyyntö

Hankintayksikön kevennettyä kilpailutusta koskevan tarjouspyynnön 10.3.2010 kohdassa 7 ”Tarjousten arviointi ja hankintapäätöksen valintakriteerit” on ilmoitettu, että hankintayksikkö arvioi tarjoukset ja tekee hankintapäätöksen seuraavien arviointikriteerien perusteella:

”Arviointi tehdään kokonaistaloudellisesti edullisin -periaatteella

1. Vertailuhinta; painoarvo 60 %

2. Saatavuus toimipaikoittain (kohdassa 3 mainitun mukaisesti);

painoarvo 30 %

3. Tarjoajan Satakunnan ELY-keskukselle nimeämän henkilöstön

määrä (kohdassa 3 mainitun mukaisesti); painoarvo 10 %”

Tarjouspyynnön kohdassa 3 ”Tarjouksen sisältö” on ilmoitettu, että ”tarjouksessa on oltava seuraavat tiedot:

1. Tarjouspyynnön hintalomake täytettynä voimassaolevilla

puitesopimushinnoilla

2. Saatavuus toimipaikoittain (etäisyys aukioloajat)

a) etäisyys 0–5 km 3 pistettä, 5–20 km 2 pistettä, 20–50 km 1 piste

b) aukiolo sunnuntaipäivystys 3 pistettä, vain arkiaukiolo enemmän

kuin ma–pe klo 8–16 2 pistettä

3. Tarjoajan Satakunnan ELY-keskukselle nimeämän henkilöstön

määrä

a) eniten työterveyslääkäreitä käyttöömme 5 pistettä, muut suhteessa

siihen

b) eniten työterveyshoitajia käyttöömme 5 pistettä, muut suhteessa

siihen”

Asian oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Katson, että puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä ja niiden ehdot vahvistettava ensisijaisesti puitejärjestelyn osapuolia sitovan puitesopimuksen ehtojen mukaisesti. Katson myös, että nyt kyseessä olevan puitesopimuksen kevennetyn kilpailun vertailuperusteita koskevat ehdot eivät ole epäselviä tai tulkinnanvaraisia.

Kyseessä olevassa hankinnassa hankinnan kohteeksi määritettyjen palvelujen hinta on kilpailutettu puitejärjestelyn perustamisvaiheessa puitesopimustoimittajia valittaessa. Asiakaskohtaiset palvelut, kuten asiakkaan tiloissa tehtävä työ, on puitesopimuksen mukaan jätetty kevennetyssä kilpailutuksessa hinnoiteltaviksi.

Katson, että ilmaisulla ”kevennetyn kilpailutuksen hinnat on kiinnitetty puitejärjestelyssä” on puitesopimuksessa johdonmukaisesti viitattu hintaan kilpailutekijänä ja siten kevennetyn kilpailutuksen vertailuperusteena. Katson ilmaisun sisällöksi sen, että puitejärjestelyä perustettaessa jo kertaalleen kilpailutettuja puitesopimushintoja ei saa asiakaskohtaisen palvelusopimuksen toimittajaosapuolta valittaessa enää uudestaan kilpailuttaa.

Puitesopimuksessa on erikseen mainittu ne tilanteet, joissa palvelun hinta voidaan kevennetyssä kilpailutuksessa ottaa tarjousten arviointiperusteeksi. Kaikki nämä tilanteet ovat sellaisia, joissa palvelun hinta ei aiemmin ole ollut kilpailutuksen kohteena. Katson puitesopimuksen kohdassa 5.8 olevan viittauksen ”tarjouspyynnössä ilmoitettuihin vertailuperusteisiin” koskevan kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyyntöä ja siten asiakaskohtaisessa palvelusopimuksessa sovittavissa olevia palveluja.

Katson, että puitejärjestelyllä kilpailutettuja palveluja koskevassa kevennetyssä kilpailutuksessa käytettävät tarjousten vertailuperusteet määrittävä puitesopimuksen kohdassa 5.9 oleva luettelo on sanamuotonsa ja kaupallisen tarkoituksensa mukaisesti tyhjentävä. Hinta on lisäksi puitesopimuksen kohdassa 5.10 nimenomaisesti suljettu pois sallittujen vertailutekijöiden joukosta.

Puitesopimuksen kohdan 5.3 mukaan asiakaskohtaisessa palvelusopimuksessa ei voida poiketa olennaisesti puitesopimuksessa sovitusta. Katson kevennetyssä kilpailutuksessa käytettävien tarjousten vertailuperusteiden määrityksen olevan puitesopimuksen olennainen sopimusehto ja hinnan ottamisen tarjousten vertailuperusteeksi olennainen poikkeama puitesopimuksessa sovitusta. Kevennetyssä kilpailutuksessa hankintayksikön käytettävissä olevien tarjousten vertailuperusteiden on siten tullut määräytyä yksinomaan ja tyhjentävästi puitesopimuksen kohdan 5.9 mukaisesti niiden palvelujen osalta, jotka on puitejärjestelyä perustettaessa kilpailutettu.

Edellä esitetyillä perusteilla katson, että puitejärjestelyssä mukana oleva hankintayksikkö ei ole puitesopimusta rikkomatta voinut laatia kevennettyä kilpailutusta koskevaa tarjouspyyntöä puitesopimuksella kilpailutettujen palvelujen osalta niin, että siinä käytetään tarjousten vertailuperusteena hankittavan palvelun hintaa. Katson hankintayksikön siten menetelleen virheellisesti kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyyntöä tarjousten vertailuperusteiden osalta laatiessaan ja saamansa tarjoukset puitesopimuksen vastaisia vertailuperusteita käyttäen arvioidessaan.

Edellä lausutun perusteella katson, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden ja sitä sitovan puitesopimuksen vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain mukaisten seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön. Näin ollen hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaisesti kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Katson, että hankintayksikön menettelyvirhettä ei ole tässä tapauksessa mahdollista korjata muulla tavalla kuin järjestämällä uusi kevennetty kilpailutus puitesopimuksen ehtojen mukaisesti laaditun tarjouspyynnön pohjalta. Hankintapäätös on siten kumottava kokonaisuudessaan.

Oikeudenkäyntikulut

Hankintalain 89 §:n 2 momentti ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentti sekä asian ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen katson, että olisi kohtuutonta, mikäli hakijat joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäynti-kulunsa vahinkonaan.

Hakijat ovat vaatineet arvonlisäverottomien oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16.031,25 eurolla. Katson asian laatuun ja laajuuteen nähden tarpeellisista toimenpiteistä hakijoille aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 10.000 euroa.

Lopputulos

Jätän hakemuksen tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu 26.2.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä aloitettuun kevennettyyn kilpailutukseen.

Kumoan muutoksenhaun kohteena olevan Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hallintojohtajan 30.3.2010 tekemän päätöksen työterveyshuollon palvelujen hankinnasta ja kiellän hankintayksikköä panemasta sitä täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Velvoitan Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen korvaamaan Lääkäriasema Pulssi Oy:n, Porin Lääkäritalo Oy:n, Seinäjoen Lääketieteellinen Tutkimuslaitos Oy:n ja Tampereen Lääkärikeskus Oy:n oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Hylkään Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja asiassa lausunnon antaneen Suomen Terveystalo Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Muut ratkaistavat kysymykset

Velvollisena lausumaan markkinaoikeuden enemmistön oikeuden-käyntikulujen korvaamista koskevista ratkaisuista korvauksen määrän osalta totean olevani niistä markkinaoikeuden enemmistön kanssa samaa mieltä.

Vakuudeksi

Kimmo Mikkola