Market Court dismissed procurement appeal but ordered company to pay plaintiff's legal costs due to procedural errors.

ASIAN TAUSTA

Kiinteistöosakeyhtiö Vieritie (kiinteistöosakeyhtiö) on julkaissut 22.9.2010 avointa menettelyä koskevan EU-hankintailmoituksen, joka samalla on ollut myös kilpailutusta koskeva tarjouspyyntö, Tampereen yliopistollisen sairaalan uudisrakentamishankkeeseen sisältyvän pysäköintitalon ja pääsisäänkäyntialueen uudistamisen suunnittelu- ja rakennuttamispalveluista. Kiinteistöosakeyhtiö on saanut seitsemän tarjousta.

Kiinteistöosakeyhtiö Vieritien hallitus on päätöksellään 30.11.2010 § 43 valinnut A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n tarjouksen.

Kiinteistöosakeyhtiön ilmoituksen mukaan Tampereen yliopistollisen sairaalan koko uudistamishankkeen kokonaisarvo on noin 187 miljoonaa euroa, josta pysäköintitalon ja pääsisäänkäyntialueen uudistamisen suunnittelu- ja rakennuttamispalvelun arvo on noin kaksi miljoonaa euroa.

Markkinaoikeus on 24.1.2011 antamallaan päätöksellä sallinut hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Kiinteistöosakeyhtiö on 6.5.2011 allekirjoittanut hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen sekä velvoittaa kiinteistöosakeyhtiön tekemään uuden tarjousvertailun ja sen pohjalta uuden hankintapäätöksen. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa kiinteistöosakeyhtiön maksamaan sille 150.000 euroa hyvitysmaksuna. Valittaja on lisäksi vaatinut, että kiinteistöosakeyhtiö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.100 eurolla korkoineen. Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa kiinteistöosakeyhtiön toimittamaan sille jäljennökset voittaneen tarjoajan tarjouksesta ja sen liitteistä.

Perusteet

Kiinteistöosakeyhtiö on hankintapäätöksen liitteenä olleessa tarjousten vertailutaulukossa pisteyttänyt saamansa tarjoukset. Se ei ole lainkaan sanallisesti perustellut tarjouksille antamiaan pisteitä eikä tarjousten välisiä piste-eroja. Menettely on ollut hankintasäännösten vastaista.

Kiinteistöosakeyhtiö on toimittanut valittajalle hankintapäätöksen antamisen jälkeen kirjeen, jossa se on perustellut tarjouksille antamiaan pisteitä. Kiinteistöosakeyhtiö on ilmoittanut vertailleensa vierekkäisiä tarjouksia. Hankintayksikön menettely on tältä osin ollut hankintasäännösten vastaista. Kiinteistöosakeyhtiön olisi tullut vertailla kaikkia tarjouksia toisiinsa ja nostaa kustakin tarjouksesta kunkin vertailuperusteen osalta esille ne konkreettiset tekijät, joihin tarjousvertailu perustuu. Vertailun tekeminen ainoastaan vierekkäisiä tarjouksia vertailemalla ei ole ollut hankintasäännösten mukaista.

Tarjousten väliset piste-erot eivät ole vastanneet tarjousten euromääräisiä hintaeroja. Hankintailmoituksessa hinnalle ilmoitettu painoarvo ei ole toteutunut tarjousvertailussa. Voittanut tarjous on ollut noin 184 prosenttia kalliimpi kuin valittajan tarjous. Valittajan tarjous on vastannut markkinoilla olevaa yleistä hintatasoa.

Kiinteistöosakeyhtiön tekemästä tarjousvertailusta ei ole ilmennyt laatupisteiden osalta mitään sellaisia seikkoja, joiden perusteella voittanut tarjoaja olisi voinut saada tasapuolisesti ja syrjimättä suoritetussa tarjousvertailussa valittajaa korkeammat laatupisteet. Tarjousvertailu on tehty tarkoitushakuisesti voittanutta tarjoajaa suosivaksi. Voittaneelle tarjoajalle annetut laatupisteet eivät ole olleet perusteltuja.

Valittajan tarjous on perustunut KVR toteutusmuotoon, minkä vuoksi pysäköintitalon osuus tarjouksessa on ollut muihin tarjouksiin verrattuna oleellisesti edullisempi. KVR toteutusmuoto on pysäköintirakennusten rakennuttamisessa hyväksi todettu urakkamuoto niin aikataulun kuin kustannustenkin osalta. KVR mahdollistaa nopeamman läpimenoajan kustannustehokkaasti kuin perinteinen urakkajako, jossa rakennusurakka on pääurakkana ja talotekniikkaurakat alistettuina sivu-urakoina.

Suunnitteluryhmän arvioinnissa ei ole noudatettu hyvää rakennuttamistapaa. Valittajan tarjouksessa esitetyt suunnittelutoimistot ja suunnittelijat ovat laadultaan tarjousvertailussa esitettyä tasoa korkeampitasoisia. Myöskään valittajan referenssien laatuarviointi ei ole tapahtunut tasapuolisesti eikä oikeudenmukaisesti. Kiinteistöosakeyhtiö on syrjinyt valittajaa antaessaan sen tarjoukselle perustelematta alhaiset laatupisteet.

Vastine

Kiinteistöosakeyhtiö Vieritie on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta hankintalain soveltamisalaan kuulumattomana tai toissijaisesti hylkää valittajan vaatimukset perusteettomina. Kiinteistöosakeyhtiö on myös vaatinut, että valittaja velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Valittajan edustaja on käynyt tutustumassa tarjouksiin eikä ole silloin tai muulloinkaan pyytänyt mitään kopioita tarjousasiakirjoista. Kiinteistöosakeyhtiö jättää markkinaoikeuden harkintaan, tuleeko tarjousasiakirjat luovuttaa valittajalle, ja jos tulee, miltä osin.

Kiinteistöosakeyhtiö on oikeudelliselta muodoltaan osakeyhtiö. Sitä ei ole pidettävä hankintalain 6 §:n 1, 2 eikä 3 kohdissa tarkoitettuna hankintayksikkönä. Sen asema hankintayksikkönä voisi perustua hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 tai 5 kohtaan eli siihen, että sen katsottaisiin olevan julkisoikeudellinen laitos tai siihen, että kysymyksessä olevaa rakennushanketta katsottaisiin rahoitettavan julkisin varoin.

Hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö on myös oikeushenkilö, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta, jos sen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 1–4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö nimeää yli puolet. Kiinteistöosakeyhtiö on sataprosenttisesti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistuksessa ja näin ollen sen hallituksen jäsenet nimittää hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö. Yksinomaan tällä perusteella kiinteistöosakeyhtiötä ei voida kuitenkaan pitää hankintalaissa tarkoitettuna hankintayksikkönä. Lisäksi edellytetään, että yhtiö on perustettu yleisen edun tarkoituksessa.

Yleisen edun mukaisia tarpeita ovat esimerkiksi tehtävät, joita hoidetaan muulla tavoin kuin tarjoamalla markkinoilla tavaroita tai palveluja ja jotka julkinen valta yleiseen etuun liittyvistä syistä päättää hoitaa itse tai joiden osalta se haluaa säilyttää määräysvallan. Yleisen edun mukaisista tehtävistä on usein säädetty lailla tai lakia alemman asteisella säädöksellä. Viranomaisille tyypillisesti kuuluvien tehtävien hoitaminen on voitu nähdä varsin vahvana osoituksena siitä, että kysymys on samalla myös yleisen edun mukaisten tarpeiden tyydyttämisestä. Tällaiset tehtävät voivat liittyä kansanterveystyöhön, perusopetukseen, jätehuoltoon ja vastaaviin lakisääteisiin tehtäviin.

Hankintalain valmisteluaineiston mukaan julkisen edun mukaiseksi toiminnaksi on katsottu muun muassa teollisen tai kaupallisen toiminnan kehittäminen (esimerkiksi kuntien elinkeinoyhtiöt), kansanterveyden ja ympäristönsuojelun kannalta välttämättömien tehtävien hoitaminen sekä valtion institutionaaliseen toimintaan liittyvien erityistä luottamuksellisuutta ja salassapitoa edellyttävien toimintojen harjoittaminen.

Kaupalliselle ja teolliselle toiminnalle ominaisia piirteitä ovat puolestaan voiton tavoittelu, toimiminen kilpailluilla markkinoilla ja itsenäinen vastuu toimintaan liittyvistä taloudellisista riskeistä, kuten maksukyvyttömyydestä. Yksiköllä saattaa olla yleisen edun mukainen tarkoitus, mutta tätä yleisen edun mukaista tehtävää hoidetaan puhtaasti kaupallisin tavoittein. Koska toiminnan luonnetta koskeva edellytys on kumulatiivinen, tällainen yksikkö ei ole hankintalain tarkoittama hankintayksikkö.

Kiinteistöosakeyhtiö Vieritietä ei ole perustettu yleisen edun tarkoituksessa. Kiinteistöosakeyhtiö on alun perin perustettu 1966 pesulatoimintaa varten nimellä Laitospesula Oy. Tällöin omistajina olivat Tampereen keskussairaala ja joitakin lähikuntia. Toiminta oli kaupallista ja asiakkaina oli myös yksityisiä yrityksiä, joskin suuri osa liikevaihdosta tuli sairaanhoitopiiriltä ja Tampereen kaupungilta.

Vuonna 2006 pienosakkaiden osakkeet lunastettiin ja omistus jäi yksin Pirkanmaan sairaanhoitopiirille. Pesulatoiminta myytiin ja yhtiön nimi muutettiin Vieritie Oy:ksi. Yhtiön toimialaksi tuli sijoitustoiminta ja kiinteistöjen sekä rakennusten omistaminen ja vuokraaminen. Lisäksi toimialana ovat kiinteistökehitys, isännöintipalvelut, kiinteistöpalvelut sekä rakennuttamis- ja valvontapalvelut. Kiinteistöosakeyhtiön pääasiallinen toiminta on Tampereen yliopistollisen sairaalan koulutussäätiön omistamien asuinvuokratilojen isännöinti. Tämän toiminnan budjetoitu liikevaihto vuonna 2011 on 160.000 euroa. Yhtiön palveluksessa on kaksi henkilöä.

Yhtiökokouksessa 21.4.2010 yhtiö muutettiin keskinäiseksi kiinteistöosakeyhtiöksi, jonka koko osakekannan omistaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Samalla kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyksen toimialapykälään lisättiin lause ”Lisäksi yhtiön toimialana on omistaa ja hallita kiinteistöä, jonka kiinteistötunnus on 837–132–881–33 ja sillä sijaitsevaa rakennusta”. Tällä muutoksella tarkoitettiin nyt kysymyksessä olevan pysäköintilaitoksen rakentamista ja omistamista.

Yhtiöjärjestyksessä ei sanota, että kiinteistöosakeyhtiön toiminta palvelisi vain omistajia. Yhtiöjärjestyksessä ei myöskään ole mainintaa siitä, että yhtiön toiminnalla olisi jokin muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille.

Kiinteistöosakeyhtiön toiminta on luonteeltaan puhtaasti kaupallista eikä sitä voida pitää hankintalaissa tarkoitettuna julkisoikeudellisena laitoksena.

Kiinteistöosakeyhtiötä ei voida pitää hankintayksikkönä myöskään sillä perusteella, että se saisi parkkihallin rakentamiseen julkista tukea yli 50 prosenttia sen arvosta. Parkkihalli on tarkoitus toteuttaa kiinteistöyhtiön omana investointina ja sen rakennuskustannukset on tarkoitus kattaa lainarahoituksella ja osakkeenomistajien pääomasijoituksella.

Koska kiinteistöosakeyhtiö ei ole hankintasäännöksissä tarkoitettu hankintayksikkö, valitus on jätettävä tutkimatta.

Tarjoukset on vertailtu ja pisteytetty kunkin vertailuperusteen osalta erikseen suhteessa kaikkiin tarjouksiin. Ainoastaan arvioinnin oikeellisuuden jälkitarkastaminen on tehty vertaamalla kutakin tarjousta vierekkäisiin tarjouksiin. Kiinteistöosakeyhtiö kuitenkin myöntää, että hankintapäätöksen liitteessä 4 oleva tarjousvertailun kuvaus ”Jokaisen tarjouksen kohdalla yksittäinen arviointiperuste on arvioitu erikseen. Arvioinnin perusteella tarjoukset on järjestetty paremmuusjärjestykseen.” ei ole ilmaisultaan tarpeeksi yksiselitteinen.

Tarjousvertailu on perustunut hankintailmoituksessa (tarjouspyynnössä) ilmoitettuihin vertailuperusteisiin. Vaikka hankintapäätöksessä ei ole sanallisesti perusteltu tarjousten pisteytystä, tarjousvertailu on suoritettu tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Vertailuperusteen ”kuvaus hankkeen toteuttamisesta” (painoarvo 40 prosenttia) osalta voittanut tarjoaja on saanut täydet viisi pistettä ja valittaja yhden pisteen. Valittajan saamiin heikkoihin vertailupisteisiin on vaikuttanut se, että valittajan tarjoamassa KVR-urakassa toteutussuunnittelu tapahtuu urakoitsijan ohjauksessa eikä konsultti silloin johda suunnitteluryhmää. Lisäksi suunnittelu tapahtuu urakoitsijan lähtökohdista eikä suunnitteluryhmää tosiasiallisesti valita kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa. Valittajan tarjoukseen sisältyvien töiden osuus on ollut kaikkia muita tarjouksia suppeampi.

Lisäksi valittajan tarjouksessa olevat suunnitteluosat (liitteet 37, 38, 39 ja 40) perustuvat KVR-kyselyaineiston laatimiseen ja ovat siten tarjouspyynnön vastaisia, koska tarjouspyynnössä on pyydetty tarjouksia pysäköintitalon suunnittelutehtävistä. Tarjouspyynnön mukaiset pysäköintitalon suunnittelutehtävät tarkoittavat suunnittelua kokonaisuudessaan alalla vallitsevan käytännön mukaisesti. Rakennuttajakonsultin tehtävään sisältyy myös pääsisäänkäyntialueen uudistamisen osalta samat tehtävät kuin pysäköintitalon rakennuttamisessa ja lisäksi pääsisäänkäyntialueen suunnittelijoiden kilpailuttaminen.

KVR-toteutusta ei sinänsä ole tarjouspyynnössä rajattu pois. Valittajan tarjous on kuitenkin ollut sisällöltään puutteellinen, koska kilpailutuksessa on nimenomaan ollut kysymys suunnittelu- ja rakennuttamispalveluista eikä varsinaisesta urakoinnista. Valittaja on tarjouksessaan siirtänyt urakoinnin osuuteen tarjouspyynnössä vaadittuja tehtäviä. Kiinteistöosakeyhtiö on lisäksi halunnut, että rakennuttaja ja suunnittelija ovat suorassa sopimussuhteessa kiinteistöosakeyhtiöön. KVR-urakoinnissa sen sijaan suunnittelijat ovat sopimussuhteessa urakoitsijaan.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on hyvän toteutuksen kuvauksen lisäksi esitetty vaiheittaisen toteutuksen ohjelma, jossa huomioidaan sairaalan toimintojen turvaaminen niin pysäköintilaitoksen kuin pääsisäänkäyntialueen toteutuksen aikana.

Vahanen Tampere Oy:n esitys toteutustavasta on kattava ja siinä on jossakin määrin huomioitu hankkeen ominaisuuksia. Pääosin esitys on kuitenkin yleisluonteinen. Samoin suunnitteluryhmän tehtävät on esitetty yleisellä tasolla.

Pöyry CM Oy:n esitys toteutustavasta on kattava mutta yleisluonteinen eikä hankkeen erityispiirteisiin ole siinä kiinnitetty huomiota. KA & Koivikko Engineering Oy, Ahma Insinöörit Oy ja WSP Finland Oy ovat toteutustavan kuvauksessaan painottaneet suunnittelun menettelyjä. Ne ovat myös yleisluonteisia eivätkä siten anna kuvausta hankkeen projektijohdollisista yksityiskohdista.

Lisäksi hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt perustelut laadullisen vertailuperusteen ”suunnitteluryhmän kokemus” ja ”referenssit” osalta tarjoajille antamilleen pisteytyksille.

Tarjouspyynnössä ei ole hintavertailun kaavaa. Tällöin hintavertailun tekeminen samalla tavoin kuin tarjousten laadullinen arviointi on ollut oikeudenmukaisin tapa suorittaa hintavertailu. Jonkin muun pisteytystavan käyttäminen hintavertailussa ei olisi vaikuttanut vertailun lopputulokseen. Vaikka voittaneelle tarjoajalle ei olisi annettu lainkaan hintapisteitä, se olisi voittanut tarjousvertailun.

Tarjousten kokonaisvertailu on, vastoin valittajan esittämää, tehty painotetuin pistein.

Hankintamenettely on ollut tasapuolista eikä valittajaa ole syrjitty. Siten hyvitysmaksun määräämiselle ei ole perusteita. Vaikka hankintamenettelyn katsottaisiin olleen virheellistä, virheet eivät ole vaikuttaneet tarjouskilpailun lopputulokseen. Valittajalla ei olisi ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua myöskään siitä syystä, että sen tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Hyvitysmaksuvaatimus on siten hylättävä perusteettomana.

Kuultavan lausunto

A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy on vaatinut, että valitus hylätään ja valittaja velvoitetaan korvaamaan lausunnonantajan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.360 eurolla korkoineen.

Valittajan tarjous on ollut tarjouskilpailussa tarkoin määritellyn toteutustavan vastainen. Valittaja on tarjonnut ratkaisua, jossa sopimusrakenne ja osapuolet poikkeavat täysin hankintailmoituksessa määritellystä. Sillä seikalla, että hanke olisi toteutettavissa muullakin kuin kiinteistöosakeyhtiön määrittelemällä tavalla, ei ole asiassa merkitystä, koska kiinteistöosakeyhtiöllä on vapaus valita hankkeen toteutustapa. Hankintailmoituksen mukaan vaihtoehtoja ei hyväksytä eikä sopimusta jaeta osiin. Siten on selvää, ettei vaihtoehtoinen toteutusmuoto ole ollut sallittu. Kun valittajan tarjous on ollut selvästi hankintailmoituksen vastainen, valittajalla ei olisi ollut mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua.

Hankintailmoituksessa on edellytetty yksiselitteisesti, että sopimus tehdään palveluntarjoajan, joka hoitaa pysäköintitalon suunnittelun, rakentamisen kilpailuttamisen, rakennusaikaisen suunnittelun ohjauksen ja rakennuttamisen valvontoineen, kanssa. Kiinteistöosakeyhtiö on edellyttänyt, että rakennuttajakonsultti ja suunnittelijat ovat suorassa sopimussuhteessa kiinteistöosakeyhtiöön. Urakoitsijaa ja KVR-toteutusmuotoa ei ole kilpailutettu tässä tarjouskilpailussa.

Valittaja on tarjonnut hankintailmoituksen vastaisesti KVR-toteutusmuotoa, jossa kiinteistöosakeyhtiö ei hankintailmoituksessa edellytetyin tavoin valitsisi suunnittelijoita. KVR-toteutusmuodossa on eri sopijapuolet ja erilainen vastuurakenne kuin kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa edelletyssä toteutusmuodossa. Kilpailutuksen järjestämistavasta ilmenee selvästi, ettei kiinteistöosakeyhtiöllä ole ollut aikomusta kilpailuttaa urakoitsijaa vaan ainoastaan asiantuntijaryhmä.

Valittajan tarjous on hankintailmoituksen vastainen myös siitä syystä, että hankintailmoituksessa yksilöityä hanketta ei voida toteuttaa KVR-toteutusmuodolla. Valittajan tarjoama toteutusmuoto ei vastaa hankintailmoituksen vaatimuksia, koska siinä toteutussuunnittelu tehdään KVR-urakoitsijan ohjauksessa eikä rakennuttajakonsultti johda suunnitteluryhmää. Hankintailmoituksessa sen sijaan on edellytetty, että varsinainen toteutussuunnittelu tehdään rakennuttajakonsultin alaisuudessa eikä rakennusurakoitsijan alaisuudessa. Valittajan tarjouksessa suunnittelu on hankintailmoituksen vastaisesti siirretty KVR-urakoitsijalle. Suunnittelukustannusten siirtäminen urakkakustannuksiin on olennaisesti alentanut valittajan tarjoushintaa. Se, että valittajan tarjouksesta puuttuvat suunnittelutehtävät, ilmenee valittajan tarjouksen työtuntimääristä.

Valittajan tarjouksen hankekuvaus osoittaa, että tarjouksessa on lukuisia ristiriitoja KVR-toteutusmuodon periaatteisiin nähden. Ilmeisesti valittaja on sitonut tarjouksellaan KVR-urakoitsijan valitsemaan valittajan jo valitsemat suunnittelijat kohteen suunnittelijoiksi, mikä itsessään on ollut KVR-toteutusmuodon vastaista. Valittajan hankekuvauksen sivulla 5 on todettu, että suunnittelu kuuluu tarjoukseen. Hankekuvauksen sivulla 9 on kuitenkin todettu, ettei erikoissuunnittelu sisälly tarjoukseen. Myös suunnitteluryhmän valintatapa ja asema suhteessa valittajan valitsemaan KVR-toteutusmuotoon on hankekuvauksen perusteella ollut epäselvä. Hankekuvauksen ristiriidat huomioon ottaen valittajan hankkeen toteuttamisen osalta saama pistemäärä on oikea.

Valittaja on virheellisesti esittänyt, että suunnitteluryhmän arvioinnissa ei olisi noudatettu hyvää rakennuttamistapaa. Kiinteistöosakeyhtiö on pisteyttänyt suunnitteluryhmän kokemuksen oikein.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen projektiaikataulu ja kuvaus hankkeen läpiviennistä ovat salassa pidettäviä liikesalaisuuksia, joiden luovuttaminen kilpailijoille aiheuttaisi voittaneelle tarjoajalle huomattavaa taloudellista vahinkoa. Muilta osin voittaneen tarjoajan tarjous voidaan luovuttaa valittajalle.

Vastaselitys

Valittaja on vastaselityksessään esittänyt, että kiinteistöosakeyhtiö on antanut valittajalle muutoksenhakuosoituksen markkinaoikeuteen ja se on siten velvoittava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut siinäkin tapauksessa, että yhtiön ei katsottaisi olevan hankintasäännöksissä tarkoitettu hankintayksikkö.

Kiinteistöosakeyhtiö ei ole tarjousvertailutaulukossa perustellut lainkaan tarjouksille antamiaan pisteitä eikä tarjousten välisiä piste-eroja. Kiinteistöosakeyhtiö on vasta markkinaoikeudessa esittänyt sanalliset perustelut tarjousten pisteytyksille.

Valittajan tarjous on vastannut hankintailmoituksessa hankinnan kohteesta esitettyä eikä tarjous siten ole ollut hankintailmoituksen vastainen.

Valittajan tarjouksessa esitetyt suunnittelutoimistot ja suunnittelijat ovat laadultaan tarjousvertailussa esitettyä tasoa korkeampitasoisia. Suunnitteluryhmän arvioinnin osalta tarjousvertailussa ei siten ole noudatettu hyvää rakennuttamistapaa. Valittajan osalta referenssien arviointi ei ole tapahtunut tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Kiinteistöosakeyhtiö Vieritie on esittänyt, että valitus on jätettävä tutkimatta, koska kiinteistöosakeyhtiö ei ole hankintasäännöksissä tarkoitettu hankintayksikkö.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 94 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu sen tutkiminen, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden sanotussa pykälässä mainittujen hankintasäännösten vastaisesti. Kyseisestä säännöksestä seuraa, ettei markkinaoikeudella ole toimivaltaa tutkia hankinta-asiaa, johon ei sovelleta hankintalakia.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään.

Hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan hankintalain mukaisia hankintayksiköitä ovat:

1) valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset;

2) evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset;

3) valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) mukaiset liikelaitokset;

4) julkisoikeudelliset laitokset; julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja:

a) jota rahoittaa pääasiallisesti 1–4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö;

b) jonka johto on 1–4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnan alainen; taikka

c) jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 1–4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö nimeää yli puolet; sekä

5) mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1–4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä.

Kiinteistöosakeyhtiö Vieritie ei ole hankintalain 6 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdissa tarkoitettu viranomainen. Kiinteistöosakeyhtiö ei myöskään ole mainitun säännöksen 3 kohdassa tarkoitettu valtion liikelaitos. Asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmene, että kiinteistöosakeyhtiö olisi saanut mainitun säännöksen 5 kohdassa tarkoitettua tukea. Asiassa jää siten selvitettäväksi, onko kiinteistöosakeyhtiötä pidettävä hankintayksikkönä hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdan tai 5 kohtien nojalla.

Kiinteistöosakeyhtiö on esittänyt, että yhtiö on kokonaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistuksessa ja sen hallituksen jäsenet nimittää hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö. Kiinteistöosakeyhtiö ei kuitenkaan pelkästään tällä perusteella ole hankintayksikkö, koska yhtiötä ei ole perustettu hankintalaissa säädetyin tavoin yleisen edun tarkoituksessa. Yhtiö on alun perin vuonna 1996 perustettu pesulatoimintaa varten. Toiminta on tuolloin ollut kaupallista ja yhtiön asiakkaina on ollut myös yksityisiä yrityksiä. Vuonna 2006 pesulatoiminta on myyty ja kiinteistöosakeyhtiön ainoaksi omistajaksi on jäänyt Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Yhtiön nimeksi on tuolloin tullut Kiinteistöosakeyhtiö Vieritie. Kiinteistöosakeyhtiön toimialaksi on tullut sijoitustoiminta, kiinteistöjen sekä rakennusten omistaminen ja vuokraaminen. Yhtiön pääasiallinen toiminta on Tampereen yliopistollisen sairaalan koulutussäätiön omistamien vuokratalojen isännöinti.

Kiinteistöosakeyhtiö on esittänyt myös, että yhtiökokouksessa 21.4.2010 yhtiö on muutettu keskinäiseksi kiinteistöosakeyhtiöksi, jonka koko osakekannan omistaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Yhtiön toimialapykälään on samalla tehty lisäys ”Lisäksi yhtiön toimialana on omistaa ja hallita kiinteistöä, jonka kiinteistötunnus on 837–132–881–33 ja sillä sijaitsevaa rakennusta”. Tällä muutoksella on tarkoitettu kysymyksessä olevan pysäköintilaitoksen rakentamista ja omistamista.

Kiinteistöosakeyhtiö on lisäksi esittänyt, että kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä ei erikseen sanota, että se palvelisi vain omistajia. Yhtiöjärjestyksessä ei myöskään ole mainintaa muusta tarkoituksesta kuin voiton tuottamisesta osakkeenomistajille.

Asiassa esitetystä selvityksestä ilmenevin tavoin kiinteistöosakeyhtiön pääasiallisena toimintana on Tampereen yliopistollisen sairaalan koulutussäätiön omistamien vuokratalojen isännöinti. Lähtökohtaisesti tällaisen toiminnan voidaan katsoa tähtäävän hankintasäännöksissä tarkoitetuin tavoin yleisen edun tarpeiden tyydyttämiseen. Asiassa esitystä selvityksestä ei myöskään ilmene, että kiinteistöosakeyhtiö tosiasiallisesti harjoittaisi toimintaa kilpailuolosuhteissa tai muutoin toimisi tavanomaisilla markkinaedellytyksillä. Markkinaoikeus katsoo, ettei kiinteistöosakeyhtiön toiminnan voida katsoa olevan luonteeltaan kaupallista. Näin ollen kiinteistöosakeyhtiö Vieritien on katsottava olevan hankintasäännöksissä tarkoitettu hankintayksikkö, jonka on kilpailutettava hankintansa. Valitus on siten tutkittava.

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön toimittamaan sille jäljennökset voittaneen tarjoajan tarjouksesta ja sen liitteistä.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseessä olevat asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan esittämän vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäyntiasiakirjojen asianosaisjulkisuudesta.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 1 §:n mukaan oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia, jollei kyseisessä laissa toisin säädetä. Lain 7 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjalla tarkoitetaan valituskirjelmää tai muuta vireillepanoasiakirjaa, valituksen kohteena olevaa päätöstä sekä muuta hallintotuomioistuimelle hallintolainkäyttöasiassa toimitettua asiakirjaa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta.

Liikesalaisuuden käsitettä ei ole määritelty julkisuuslaissa taikka muuallakaan lainsäädännössä. Julkisuuslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen mukaan (HE 30/1998 vp s. 95) liikesalaisuudella tarkoitetaan yleensä taloudellisluonteisia, lähinnä kaupankäynnin alaan kuuluvia yrityksen salaisuuksia. Liikesalaisuus voi olla myös tekninen salaisuus. Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohtaa tulkittaessa tulee ottaa huomioon säännöksen tarkoitus, joka on yksityisen taloudellisen edun suojaaminen (HE 30/1998 vp s. 87). Salassapidon tarvetta tulee tarkastella sen elinkeinonharjoittajan näkökulmasta, jonka liikesalaisuudesta asiassa on kysymys.

Julkisuuslain 11 §:n 3 momentin mukaan, jos asiakirja kuuluu oikeudenkäyntiaineistoon, asianosaisen tiedonsaantioikeudesta on voimassa, mitä siitä säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin nojalla oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta asiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 tai 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan asianosaisella ei ole oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä tai yksityistä etua. Säännöksen 6 kohdan mukaan asianosaisella ei ole oikeutta viranomaisen järjestämässä tarjouskilpailussa toisen tarjouksen tekijän liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin tarjouksen vertailussa käytettyä hintaa ja muuta tekijää lukuun ottamatta.

Harkittaessa voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjojen antamista valittajalle on edellä sanotun perusteella otettava huomioon asiakirjojen antamisesta voittaneelle tarjoajalle aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on katsottava esitetyn yksilöityjä liikesalaisuuksia, joita koskevien tietojen joutuminen kilpailevien elinkeinonharjoittajien tietoon voisi antaa näille kilpailuetua. Voittanut tarjoaja on lisäksi markkinaoikeudessa esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous voidaan luovuttaa valittajalle lukuun ottamatta tarjouksen projektiaikataulua ja kuvausta hankkeen läpiviennistä. Valittaja on saanut tietoonsa voittaneen tarjoajan tarjouksen kyseisiä osia lukuun ottamatta.

Ottaen lisäksi huomioon asian lopputulos ja seikka, ettei valittaja ole esittänyt yksilöityjä perusteluita siitä, miten sen esittämät väitteet huomioon ottaen pyydetyt tiedot voisivat vaikuttaa asian käsittelyyn markkinaoikeudessa, markkinaoikeus katsoo, että valittajalla on jo sille toimitettujen asiakirjojen perusteella ollut riittävät tiedot esittämiinsä hankintamenettelyn mahdollisiin virheisiin vetoamiseksi ja niiden saattamiseksi markkinaoikeuden tutkittavaksi. Enemmän tiedon antamatta jättämisen voittaneen tarjoajan tarjouksesta ei siten voida katsoa vaarantavan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Valittajan esittämä tiedon antamista asiakirjasta koskeva vaatimus on sen vuoksi hylättävä.

Perustelut

Valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska siinä suunnitteluosat (liitteet 37, 38, 39 ja 40) ovat perustuneet KVR-kyselyaineiston laatimiseen. Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjouksia pysäköintitalon suunnittelutehtävistä. Vaikka KVR-toteutusta ei sinänsä ole tarjouspyynnössä rajattu pois, valittajan tarjous on kuitenkin ollut sisällöltään puutteellinen, koska kilpailutuksessa on nimenomaan ollut kysymys suunnittelu- ja rakennuttamispalveluista eikä varsinaisesta urakoinnista. Valittaja on tarjouksessaan siirtänyt urakoinnin osuuteen tarjouspyynnössä vaadittuja tehtäviä. KVR-urakoinnissa suunnittelijat ovat myös tarjouspyynnössä edellytetyn vastaisesti sopimussuhteessa urakoitsijaan eivätkä hankintayksikköön.

Voittanut tarjoaja on vastaavasti esittänyt, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. KVR-toteutusmuodossa on eri sopijapuolet ja erilainen vastuurakenne kuin kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa edelletyssä toteutusmuodossa. Tarjouspyynnön mukaista hanketta ei voida toteuttaa valittajan tarjoamalla KVR-toteutusmuodolla. Valittajan tarjoama toteutusmuoto ei vastaa tarjouspyynnön vaatimuksia, koska siinä toteutussuunnittelu tehdään KVR-urakoitsijan ohjauksessa eikä rakennuttajakonsultti johda suunnitteluryhmää. Valittajan tarjouksessa suunnittelu on tarjouspyynnön vastaisesti siirretty KVR-urakoitsijalle. Suunnittelukustannusten siirtäminen urakkakustannuksiin on olennaisesti alentanut valittajan tarjoushintaa.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 50/2006 vp s. 90 ja 91) on viitattu oikeuskäytäntöön, jossa on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen sekä yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden edellyttävän tarjousten olevan tarjouspyynnön mukaisia. Tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta on arvioitava nimenomaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Tarjouspyyntöä vastaamattomat tarjoukset on pääsääntöisesti suljettava tarjouskilpailusta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteet edellyttävät myös, että tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on hylättävä.

Hankintailmoituksessa, joka samalla on ollut kilpailutusta koskeva tarjouspyyntö, on pyydetty tarjouksia Tampereen yliopistollisen sairaalan uudisrakentamishankkeeseen sisältyvän pysäköintitalon ja pääsisäänkäyntialueen uudistamisen suunnittelu- ja rakennuttamispalveluista. Hankintailmoituksen kohdassa II.1.5 ”Sopimuksen tai hankinnan (hankintojen) lyhyt kuvaus” on hankinnan kohteesta esitetty seuraavaa:

”Maanalaisen noin 500-paikkaisen kaksikerroksisen pysäköintitalon suunnittelutehtävät, rakennusaikainen valvonta ja takuuajan tehtävät. Pysäköintitalo rakennetaan kahdessa osassa. Hanke sisältää myös sairaalan pääsisäänkäyntialueen uudistamisen. Valittava asiantuntijaryhmä hoitaa pysäköintitalon suunnittelun, rakentamisen kilpailuttamisen, rakennusaikaisen suunnittelun ohjauksen ja rakennuttamisen valvontoineen. Suunnittelijaryhmää johtaa rakennuttajakonsultti. Rakennuttajakonsultin osalta tehtävään sisältyy myös pääsisäänkäyntialueen uudistamisen vastaavat tehtävät ja suunnittelijoiden kilpailuttaminen.”

Valittajan tarjouksen liitteen 1 ”Hankkeen kuvaus ja sisältö” kohdassa 6 ”Suunnittelutehtävien laajuus, pysäköintitalo” on esitetty tarjouksen käsittävän ”maanalaisen noin 500-paikkaisen kaksikerroksisen pysäköintitalon suunnittelutehtävät”. Suunnittelutehtävät ovat liitteen mukaan käsittäneet arkkitehtisuunnittelun, rakennesuunnittelun, LVI-suunnittelun, RAU-suunnittelun ja sähkösuunnittelun. Valittajan tarjouksen liitteen 1 kohdasta 5 ”Projektin organisointi” ilmenevin tavoin pysäköintitalon suunnittelu ja rakennuttaminen on ollut tarkoitus toteuttaa suunnitteluryhmänä, jota ohjaa ja josta vastaa ISS Proko Oy. Suunnittelijoiden on ollut tarkoitus toimia valittajan alikonsultteina.

Valittajan tarjouksen liitteen 1 ”Hankkeen kuvaus ja sisältö” kohdassa 4 ”Rakennuttajakonsultin tehtävät” on esitetty, että ”pysäköintitalon suunnittelu sisältyy tarjoukseemme”. Edelleen kyseisessä valittajan tarjouksen kohdassa on esitetty, että rakennuttajakonsultin tehtävänä on suunnitteluvaiheessa ollut muun muassa suunnitteluvaiheen yleishallinnointi ja johtaminen sekä tilaajan edunvalvonta. Hankeen rakentamisen valmistelu- ja ohjausvaiheessa rakennuttajakonsultin tehtävänä on valittajan tarjouksen mukaan ollut muun muassa urakkaohjelman ja urakkarajojen suunnittelu ja asiakirjojen laatiminen sekä tarjouspyyntöasiakirjojen laatiminen, kokoaminen sekä laskentatoimituksen järjestäminen. Hankkeen rakentamisvaiheessa rakennuttajakonsultin tehtäväksi valittajan tarjouksessa on ilmoitettu muun muassa rakennusvaiheen yleishallinnointi ja tilaajan edunvalvonta. Lisäksi tarjouksessa on erikseen mainittu rakennuttajakonsultin tehtävät vastaanottovaiheessa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön hankinnan kohteen määrittelyn mukaan hankinta on käsittänyt pysäköintitalon ja pääsisäänkäyntialueen uudistamisen suunnittelun ja rakennusaikaisen valvonnan sekä takuuajan tehtävät. Hankinnan kohteen kuvaus on tarjouspyynnössä esitetty yleisluonteisesti ja asiassa esitetyn selvityksen perusteella sen sisällössä on tulkinnanvaraisia piirteitä. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että hankinnan kohteen kuvaus on tarjouspyynnössä esitetty sillä tavoin selvästi, että sen perusteella voidaan arvioida valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta.

Tarjouspyynnössä ei ole kielletty toteuttamasta hankintaa KVR-urakkana. Tarjouspyynnössä ei myöskään ole määräyksiä tai vaatimuksia sopimusjärjestelyn osapuolten keskinäisistä vastuusuhteista. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittajan tarjous on käsittänyt tarjouspyynnössä esitetyt suunnittelutehtävät ja tarjous on myös rakennuttajakonsultin tehtävien osalta vastannut tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia. Valittajan tarjous ei siten ole ollut tarjouspyynnön vastainen.

Tarjouspyyntö ja tarjousten vertailu

Valittaja on esittänyt, ettei hankintayksikkö ole perustellut hankintapäätöstä hankintasäännöksissä edelletyllä tavalla. Hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksen liitteenä olevassa tarjousten vertailutaulukossa sanallisesti perustellut tarjouksille antamiaan pisteitä eikä tarjousten välisiä piste-eroja. Hankintapäätöksen antamisen jälkeen valittajalle toimittamassaan kirjeessä hankintayksikkö on ilmoittanut vertailleensa vierekkäisiä tarjouksia. Vertailun tekeminen ainoastaan vierekkäisiä tarjouksia vertailemalla ei valittajan mukaan ole ollut hankintasäännösten mukaista. Tarjousten hintavertailussa tarjousten väliset piste-erot eivät valittajan mukaan ole vastanneet tarjousten euromääräisiä hintaeroja.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia.

Hankintalain esitöiden (50/2006 vp s. 95 ja 100) mukaan hankintamenettely on kaksivaiheinen prosessi, jossa on ensin arvioitava tarjoajan tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseen. Ehdokkaan ja tarjoajan soveltuvuuden arvioinnin tulee tapahtua tarjousmenettelyn erillisenä vaiheena ennen tarjousten vertailua (HE 50/2006 vp. s. 116).

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin sitä, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Vertailuperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintailmoituksen, joka on samalla ollut myös kilpailutusta koskeva tarjouspyyntö, kohdassa IV.2.1 ”Sopimuksentekoperusteet” on esitetty tarjousten vertailuperusteiksi ”kuvaus hankkeen toteuttamisesta” 40 prosentin painoarvolla, ”suunnitteluryhmän kokemus” 20 prosentin painoarvolla, ”referenssit” 10 prosentin painoarvolla ja ”hinta” 30 prosentin painoarvolla.

Hankintapäätöksen 30.11.2010 liitteenä olevasta tarjousten vertailutaulukossa on esitetty tarjousten vertailuperusteet, tarjouksille kunkin vertailuperusteen osalta annetut pisteet ja tarjouksille annetut kokonaispisteet. Vertailutaulukon alapuolella olevasta kuviosta ilmenee, että halvimmalle tarjoukselle on hinnan osalta annettu viisi pistettä ja muille tarjouksille halvinta tarjousta vähemmän pisteitä.

Lisäksi hankintayksikkö on hankintapäätöksen tekemisen jälkeen valittajalle toimittamassaan 16.12.2010 päivätyssä kirjeessä esittänyt hankintapäätöksen perustelujen osalta seuraavaa:

”Tarjousten arviointiperusteet on esitetty tarjouspyynnössä.

Jokaisen tarjouksen kohdalla yksittäinen arviointiperuste on arvioitu erikseen. Arvioinnin perusteella tarjoukset on järjestetty paremmuusjärjestykseen.

Tämän jälkeen vierekkäisiä tarjouksia arvioitu keskenään ja arviointiperuste pisteytetty suhteessa viereisiin. Arviointi on tehty näin jokaisen arviointiperusteen kohdalla erikseen.

Halvin tarjous on saanut korkeimmat hintapisteet ja kallein huonoimmat. Muut tarjoushinnat on linearisoitu tälle välille.

Tilaajan näkemyksen mukaan halvin tarjoushinta alittaa huomattavasti arvioidun hankkeen kustannustason. Kallein tarjoushinta on lähellä ennakkoarviota ja kokemusperäistä kustannustasoa.”

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä ilmoitettu vertailuperuste ”kuvaus hankkeen toteuttamisesta” on ollut niin yksilöimätön ja epätäsmällinen, etteivät tarjoajat ole voineet sen perusteella riittävällä tavalla ennakoida, millä seikoilla tulee olemaan merkitystä vertailuperustetta koskevassa tarjousvertailussa. Vertailuperusteen yksilöimättömyys on ollut myös omiaan antamaan hankintayksikölle lähes rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailussa. Kyseinen vertailuperuste on siten ollut hankintasäännösten vastainen.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arviointi on tehtävä ennen tarjousten arviointia ja se tulee erottaa tarjousten arvioinnista. Markkinaoikeus katsoo, että vertailuperuste ”referenssit” liittyy lähtökohtaisesti enemmän tarjoajan soveltuvuuden kuin tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioimiseen. Hankintayksikkö ei siten tältä osin ole tarjouspyynnössään tehnyt riittävää eroa tarjoajien soveltuvuuden ja tarjousten laadun arviointiin liittyvien seikkojen välillä.

Markkinaoikeus toteaa vielä, ettei hankintayksikkö ole hankintapäätöksessään tai sen liitteenä olevassa tarjousten vertailutaulukossa perustellut eri tarjouksille antamiaan pistemääriä laadullisten vertailuperusteiden osalta. Myöskään valittajalle hankintapäätöksen jälkeen toimitetusta kirjeestä ei käy ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin laadullisen vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot ovat perustuneet. Hankintayksikkö ei näin ollen ole perustellut hankintapäätöstään hankintalain edellyttämällä tavalla. Hankintasäännösten vastaista menettelyä ei voida tältä osin korjata sillä, että hankintayksikkö on markkinaoikeudessa selvittänyt, miten hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun kunkin vertailuperusteen osalta ja mihin tarjouksista ilmeneviin eroavaisuuksiin annetut pisteet ovat perustuneet.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Hankintamenettelyn virheiden laatu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole tarpeen enemmälti lausua muista väitetyistä hankintamenettelyn virheistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintayksikkö ja A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy ovat allekirjoittaneet hankintaa koskevan sopimuksen. Näin ollen hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä tulee kysymykseen hyvitysmaksu.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksu asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on kysymyksessä olevan lainkohdan osalta todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voitaisiin määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön hankintamenettely olisi merkinnyt sitä, että tarjouspyyntö olisi laadittu vertailuperusteiden ”kuvaus hankkeen toteuttamisesta” ja ”referenssit” osalta virheettömästi. Asiassa ei voida luotettavasti todeta, miten tarjouspyyntö kyseisten vertailuperusteiden osalta olisi virheettömässä menettelyssä laadittu ja mikä vaikutus tällä mahdollisesti olisi ollut tarjousten sisältöön ja tarjousten vertailuun. Lisäksi hankinnan kohteen kuvaus on tarjouspyynnössä esitetty yleisluonteisesti. Hankinnan kohteen kuvaukseen liittyvät tulkinnanvaraiset piirteet ovat saattaneet vaikuttaa tarjousten vertailuun. Hankintayksikkö ei myöskään ole perustellut hankintapäätöstään hankintasäännöksissä edelletyllä tavalla eikä asiassa voida tästäkään syystä luotettavasti todeta, miten tarjousten vertailu virheettömässä menettelyssä olisi suoritettu.

Edellä sanotun perusteella virheettömän menettelyn lopputuloksen arvioimiseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä eikä asiassa tämän vuoksi voida todeta, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty. Vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Kun otetaan huomioon, että hankintayksikkö on menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, olisi asiassa annetun ratkaisun lopputuloksesta huolimatta kohtuutonta, jos valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Vastaavasti hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Kiinteistöosakeyhtiö Vieritien korvaamaan ISS Proko Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Kiinteistöosakeyhtiö Vieritien ja A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Matti Vedenkannas ja Tapio Erme.