Market Court voids procurement decision for procedural errors and orders full re-tendering with cost compensation.

ASIAN TAUSTA

Turun Ylioppilaskyläsäätiö – Studentbystiftelsen i Åbo (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt avointa menettelyä koskevalla EU-hankintailmoituksella tarjouksia kiinteistöjen siivouspalvelusta 24 kuukauden sopimuskaudelle.

Turun Ylioppilaskyläsäätiön hallitus on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään valinnut N-Clean Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 300.000 euroa.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kaun kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Siivouspalvelu Kuura Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut hankintayksikköä korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.875 eurolla korkoineen lisättynä arvonlisäveron määrällä.

Perusteet

Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö ovat olleet monilta kohdin keskenään ristiriidassa. Hankintailmoituksessa sopimuksen kestoksi on ilmoitettu 24 kuukautta kun tarjouspyynnössä kestoksi on ilmoitettu 24 kuukauden lisäksi kaksi mahdollista optiovuotta.

Hankintailmoituksen mukaan tarjoukset on tullut jättää 20.8.2010 mennessä. Valittaja on 20.7.2010 ja 25.8.2010 pyytänyt hankintayksikköä toimittamaan sille tarjouspyyntöasiakirjat, mutta hankintayksikkö ei ole vastannut viesteihin eikä toimittanut tarjouspyyntöä. Tarjouspyyntö on lopulta toimitettu 28.9.2010, ja siinä on ilmoitettu, että tarjousten jättämiselle asetettu määräaika päättyy 3.11.2010 eli kaksi ja puoli kuukautta hankintailmoituksessa ilmoitettua ajankohtaa myöhemmin.

Hankintailmoituksessa on todettu, että tarjousten tulee olla voimassa 60 päivää, kun taas tarjouspyynnön mukaan tarjousten on tullut olla voimassa 148 päivää. Hankintailmoituksessa esitetty määräaika on päättynyt siten jo ennen tarjousten jättämisen määräpäivää.

Hankintayksikkö on ilmoittanut hankintailmoituksessaan, että tarjouksen jättäneet tarjoajat saavat olla läsnä tarjousten avaustilaisuudessa, mutta valittajaa ei ole kutsuttu tilaisuuteen.

Tarjouspyynnön tarjoajan edellytyksiä ja vertailuperusteita koskevissa liitteissä ei ole ilmoitettu, mihin pisteytys tullaan perustamaan ja miten pisteet tulevat määräytymään eri vertailuperusteiden osalta. Hankintayksikkö ei ole myöskään hankintapäätöksessään perustellut suorittamaansa pisteytystä tai tarjousten välisiä piste-eroja sanallisesti. Näin ollen hankintapäätöksen oikeellisuutta ei ole voitu arvioida. Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti myös siltä osin, kun se ei ole toimittanut valittajalle sen pyynnöstä huolimatta muiden tarjoajien tarjouksia.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myös siltä osin, kun se ei ole liittänyt hankintapäätökseensä hankintaoikaisun tekemistä koskevaa oikaisuosoitusta.

Vastine

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen siltä osin, kuin valittaja on vaatinut hankintapäätöksen kumoamista, uuden tarjouskilpailun järjestämistä ja valittajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Hankintayksikkö on ilmoittanut hyväksyvänsä valittajan vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon osittaisesta kieltämisestä siltä osin, kuin kyse on tarjouspyynnössä mainitusta optiokaudesta.

Hankintailmoituksesta on käynyt ilmi, että osallistumishakemus tulee jättää 20.8.2010 mennessä ja että tarjouspyynnöt toimitetaan valituille ehdokkaille 15.9.2010. Hankintailmoituksen perusteella valittaja ei ole voinut olla siinä käsityksessä, että tarjoukset tulisi jättää ennen tarjouspyynnön toimittamista. Hankintayksikkö ei ole voinut lähettää valittajalle tarjouspyyntöä aikaisemmin kuin muille tarjoajille tämän pyynnöistä huolimatta.

Hankintamenettelyn aikataululla ei ole ollut merkitystä hankinnan lopputuloksen kannalta. Valittaja on 20.8.2010 toimittanut hankintayksikölle osallistumishakemuksensa ja saanut tarjouspyyntöasiakirjat 28.9.2010 samaan aikaan muiden osallistumishakemusten jättäneiden tarjoajien kanssa. Valittaja on saamansa tarjouspyynnön perusteella jättänyt oman tarjouksensa sille asetetun määräajan puitteissa, ja myöhemmin valittajan tarjous on käsitelty asianmukaisesti muiden tarjousten kanssa. Valittajan mahdollinen virheellinen käsitys hankintamenettelyn kulusta on siten korjaantunut jo ennen tarjouksen jättämistä ja valittaja on osallistunut tarjouskilpailuun samalla tavalla kuin muutkin tarjoajat.

Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö ovat olleet keskenään ristiriitaisia hankintasopimuksen keston osalta valittajan esittämin tavoin.

Tarjoajia ei ole kutsuttu tarjousten avaustilaisuuteen, eivätkä hankintasäännökset edellytä avaustilaisuuteen kutsumista.

Tarjousten valinta- ja vertailuperusteet on ilmoitettu samalla tavoin hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä. Tarjousten vertailu on suoritettu tarjousasiakirjojen perusteella siten kuin hankintailmoitus, tarjouspyyntö ja hankintasäännökset ovat edellyttäneet. Hankintayksikön kirjallisessa hankintapäätöksessä ja sen liitteenä olleessa taulukossa on esitetty hankintasäännösten edellyttämät tiedot ja perusteet. Lisäksi päätöksessä on kerrottu, että tarkempien perustelujen saamiseksi hankintayksikköön on voinut olla yhteydessä sähköpostitse. Valittajalle on lisäksi kerrottu, että tarkempien arviointiperusteiden saamiseksi se voi olla puhelimitse yhteydessä hankintayksikön projektipäällikköön.

Hankintayksikkö ei ole voinut toimittaa valittajalle muiden tarjoajien tarjouksia, koska ne on pidettävä salassa siihen saakka, kunnes hankintasopimus allekirjoitetaan.

Hankintapäätös ei ole sisältänyt ohjeita hankintaoikaisukeinon käyttämisestä, millä seikalla ei ole kuitenkaan asian ratkaisun kannalta merkitystä, koska valittaja on oikaisuohjeen puuttumisesta huolimatta toimittanut hankintaoikaisuvaatimuksensa määräajassa.

Kuultavan lausunto

Kuultava ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö

Valittaja on esittänyt hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön olleen keskenään ristiriidassa muun ohella sopimuskauden keston osalta. Valittaja on edelleen esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti, kun hankintayksikkö ei ole valittajan pyynnöistä huolimatta toimittanut valittajalle tarjouspyyntöä ennen hankintailmoituksessa ilmoitettua tarjousten jättämisen määräpäivää 20.8.2010. Valittajan mukaan sille on toimitettu tarjouspyyntö vasta tarjousten jättämiselle varatun määräpäivän jälkeen 28.9.2010.

Hankintalain 40 §:n 2 momentin mukaan jos tarjouspyyntö ja hankintailmoitus eroavat sisällöltään, noudatetaan hankintailmoituksessa ilmoitettua. Hankintalain 41 §:n 1 momentissa säädetään tiedoista, jotka tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava.

Hankintailmoituksessa on ilmoitettu hankintasopimuksen kestoksi 24 kuukautta sopimuksen tekemisestä. Tarjouspyynnössä hankintasopimuksen voimassaolokaudeksi on ilmoitettu 1.1.2011–31.12.2012. Tarjouspyynnössä on lisäksi varattu mahdollisuus sopimuskauden jatkamiseen optiokausilla 1.1.2013–31.12.2013 ja 1.1.2014–31.12.2014.

Hankintailmoituksen tarkoituksena on tiedottaa avoimesti tarjouskilpailusta ja siten antaa toimittajille tasapuoliset mahdollisuudet tarjousten tekemiseen. Markkinaoikeus katsoo, että kun yllä todetun mukaisesti hankintaan ei ole hankintailmoituksen mukaan sisältynyt kahta optiovuotta, hankinnan jatkaminen kyseessä olevan tarjouskilpailun perusteella tulee optiovuosien osalta kieltää jo tällä perusteella.

Hankintalain 5 §:n 10 kohdan mukaan avoimella menettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen ja hankintailmoituksen ohella hankintayksikkö voi lähettää tarjouspyyntöjä soveliaiksi katsomilleen toimittajille. Pykälän 11 kohdan mukaan rajoitetulla menettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua ja jossa ainoastaan hankintayksikön valitsemat ehdokkaat voivat tehdä tarjouksen.

Hankintayksikön 1.7.2010 päivätystä avointa menettelyä koskevasta hankintailmoituksesta on käynyt ilmi, että tarjousten tai osallistumishakemusten vastaanottamisen määräaika on ollut 20.8.2010. Hankintailmoituksessa on ilmoitettu päiväksi, jona tarjouspyynnöt tai osallistumispyynnöt lähetetään valituille ehdokkaille 15.9.2010.

Hankintayksikön markkinaoikeudelle vastineessaan antaman selvityksen mukaan hankintayksikkö on pyytänyt 1.7.2010 julkaistulla hankintailmoituksella osallistumishakemuksia siivouspalveluista järjestettävään tarjouskilpailuun. Hankintayksikön mukaan se on saanut muun ohella valittajalta osallistumishakemuksen asetettuun määräpäivään 20.8.2010 mennessä. Edelleen vastineen mukaan hankintayksikkö on toimittanut 28.9.2010 jokaiselle ehdokkaalle tarjouspyynnön.

Hankintailmoituksessa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiksi on ilmoitettu muun ohella henkilöstön perehdyttäminen/kehittäminen 5 prosentin painoarvolla sekä referenssit 15 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnössä vastaaviksi vertailuperusteiksi on ilmoitettu siivoajien perehdyttäminen sekä referenssien tilalla asiakashoitosuunnitelma ja palvelutuotannon muutokset 15 prosentin painoarvolla. Tarjousten vertailu on suoritettu tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti.

Edellä esitetyn mukaisesti hankintayksikkö on hankintailmoituksessa ilmoitetun avoimen menettelyn sijaan käyttänyt hankinnassa rajoitettua menettelyä ja lisäksi ilmoittanut laatua koskevia vertailuperusteita tarjouspyynnössä osin toisin kuin hankintailmoituksessa. Markkinaoikeus katsoo, että mainitut ristiriitaisuudet hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön välillä kokonaisuutena arvioituna eivät ole olleet omiaan turvaamaan tarjouskilpailusta kiinnostuneiden toimittajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintamenettelyssä.

Tarjouspyynnön vertailuperusteiden asettaminen

Markkinaoikeus toteaa lisäksi tarjouspyynnössä asetetuista vertailuperusteista valittajan väitteiden johdosta seuraavan.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun muassa hankinnan kohteen määrittely sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset ja tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Tarjousten vertailusta ja valinnasta säädetään hankintalain 62 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin säännöstä koskevien esitöiden (HE 50/2006 vp s. 105 ja 106) mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vertailuperusteiden on esitöiden mukaan kuitenkin liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa. Tarjouksen vertailuperusteina ei esitöiden mukaan tule käyttää sellaisia perusteita, jotka liittyvät ehdokkaiden tai tarjoajien ominaisuuksiin. Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arviointi on tehtävä 52 §:n mukaisesti ennen tarjousten arviointia ja se tulee erottaa tarjousten vertailusta. Tarjousten vertailuun tulee ottaa vain sellaisten tarjoajien tarjoukset, joilla voidaan katsoa olevan edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksien arvioinnissa ja tarjousten arvioinnissa käytettävät perusteet tulee myös erottaa toisistaan.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä ja soveltamisessa. Hankintayksikön on kuitenkin tarjouspyynnössä otettava huomioon hankintalain mukainen hankintamenettelyn vaiheittaisuus, jossa erikseen arvioidaan hankintalain 52 §:n mukaisesti tarjoajien soveltuvuus eli edellytykset toteuttaa hankinta ja hankintalain 62 §:n mukaisesti soveltuvien tarjoajien tarjousten paremmuus. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee siten käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Lisäksi hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteet eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Tarjouspyynnön mukaan tarjousten valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet hinta 50 prosentin painoarvolla ja laatu 50 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnön vertailuperusteita koskevassa liitteessä on ilmoitettu, että laatua koskevan vertailuperusteen alakohtia ovat siivoojien perehdyttäminen viiden prosentin painoarvolla, palvelun käynnistämissuunnitelma viiden prosentin painoarvolla, sijais- ja varahenkilöstöjärjestelmä 20 prosentin painoarvolla, laatu- ja ympäristöasiat viiden prosentin painoarvolla sekä asiakashoitosuunnitelma ja palvelutuotannon muutokset 15 prosentin painoarvolla.

Tarjoajia on pyydetty toimittamaan tarjouksessaan vertailuperusteisiin liittyen kuvaukset siivoajien perehdyttämisestä, siivouspalvelun käynnistämisestä, sijais- ja varahenkilöjärjestelmästä, yrityksen laatu- ja ympäristöasioiden hallinnasta sekä asiakashoitosuunnitelmasta ja palveluntuotannon muutoksista.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteeksi ilmoitettu palvelun käynnistämissuunnitelman osalta markkinaoikeus katsoo, ettei kyseinen vertailuperuste ole ollut hankinnan kohde huomioon ottaen niin yleinen tai epäselvä, ettei alalla toimivien tarjoajien olisi tullut ymmärtää, minkälaisiin seikkoihin tarjousten laatuvertailussa tullaan tältä osin kiinnittämään huomiota. Kyseinen vertailuperuste on liittynyt hankinnan kohteeseen ja sen perusteella on ollut mahdollista selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin.

Tarjouspyynnössä on edellytetty tarjoajan soveltuvuutta koskevaan tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyen muun ohella, että tarjoajalla tulee olla riittävät edellytykset palveluprosessin suorituskyvyn varmistamiseksi ja tarjoajan työjohdolla ja heidän varahenkilöillään tulee olla vähintään puhdistuspalvelualan opistotason tutkinto sekä vähintään 2 vuotta kokemusta siivoustyön johtotehtävistä. Edellä mainittuihin liittyen tarjoajan on tullut esittää kuvaus yrityksen laadunhallintajärjestelmästä ja toimittaa selvitys työnjohdosta ja heidän varahenkilöistään.

Yllä mainituissa seikoissa on ollut kyse soveltuvuusvaatimuksista, jotka ovat tarjouspyynnön perusteella ymmärrettävissä päällekkäisiksi laadun arvioinnissa vertailuperusteina käytettävien tekijöiden sijais- ja varahenkilöjärjestelmän sekä laatu- ja ympäristöasioiden hallinnan kanssa. Hankintapäätöksen perusteluista käy muun ohella ilmi, että sijais- ja varahenkilöstöjärjestelmän osalta on tosiasiallisesti otettu huomioon muun ohella palvelun esimiestason henkilöstön sijaisjärjestelyn kuvaus. Kuitenkaan tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi, miten soveltuvuusvaatimusten täytyttyä mainitut seikat arvioidaan laadun vertailuperusteiksi ilmoitettujen sijais- ja varahenkilöjärjestelmän sekä laatu- ja ympäristöasioiden osalta.

Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että sijais- ja varahenkilöjärjestelmää sekä laatu- ja ympäristöasioista koskevat vertailuperusteet ovat olleet niin yksilöimättömiä, etteivät tarjoajat ole voineet tarjouksia tehdessään muutoinkaan pelkästään mainituista vertailuperusteista tarjouspyynnössä käytettyjen ilmaisujen perusteella tietää, mitä seikkoja hankintayksikkö tulee niiden osalta tarjousten vertailussa arvostamaan.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on laadittu laatua koskevien vertailuperusteiden ”sijais- ja varahenkilöstöjärjestelmä” sekä ”laatu- ja ympäristöasiat” osalta hankintasäännösten vastaisesti. Tarjouspyyntö ei siten ole ollut omiaan tuottamaan kyseisten vertailuperusteiden osalta yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia sekä turvaamaan tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Valittajalle lähetetystä hankintapäätöksestä ja sen liitteenä olleesta tarjousten vertailutaulukosta on käynyt ilmi ainoastaan tarjoushinnat, hinnan perusteella tarjouksille annetut pisteet, laatua koskevien vertailuperusteiden pisteet, tarjoajien saamat kokonaispisteet sekä tarjousten paremmuusjärjestys. Kun hankintapäätöksessä ei ole ollut sanallisia perusteluja tarjousten vertailulle ja suoritetulle pisteytykselle, siitä ei ole hankintasäännösten edellyttämällä tavalla käynyt ilmi, miten tarjouksia on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta ja mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin tarjousten vertailu ja piste-erot ovat kunkin vertailuperusteen osalta perustuneet. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on siten menetellyt virheellisesti myös hankintapäätöksen perustelemisen osalta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Hankintamenettelyn virheiden laatu ja jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole tarpeen lausua muista valituksessa esitetyistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimusta ei ole tehty. Näin ollen valituksen kohteena oleva päätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaisesti kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti muun ohella laatimalla tarjouspyynnön hankintasäännösten vastaisesti, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleenkin toteuttaa kiinteistöjen siivouspalveluita koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikuluratkaisun perustelut

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Valittaja on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Turun Ylioppilaskyläsäätiön hallituksen hankintapäätöksen 10.11.2010 § 67. Markkinaoikeus kieltää Turun Ylioppilaskyläsäätiötä – Studentbystiftelsen i Åbo tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 30.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Turun Ylioppilaskyläsäätiön – Studentby-stiftelsen i Åbo korvaamaan Siivouspalvelu Kuura Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.875 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Johanna Lähde ja Saija Laitinen.