Market Court dismisses appeal where a joint tenderer lacks standing without the other partner's consent.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus on pyytänyt 26.10.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia ruokakuljetuksista ajalle 1.2.2011–31.1.2012, minkä lisäksi tarjouspyynnössä on varattu optio sopimuksen jatkamisesta ajalle 1.2.2012–31.1.2013. Hankinnasta on julkaistu kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta.

Loimaan kaupungin kaupunginhallitus on päätöksellään 10.1.2011 § 7 valinnut Itella Oy:n ateriakuljetusten suorittajaksi.

Valittaja on tehnyt hankintapäätöksen johdosta oikaisuvaatimuksen, jonka Loimaan kaupungin kaupunginhallitus on päätöksellään 7.2.2011 § 46 hylännyt.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ollut 125.000 euroa vuodessa.

Hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa 25.3.2011.

VALITUS

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Loimaan kaupunginhallituksen tekemän ateriakuljetusten hankintaa koskevan päätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että Loimaan kaupunki velvoitetaan maksamaan hänelle hyvitysmaksuna 30.000 euroa korkoineen. Valittaja on myös vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 300 eurolla korkoineen.

Tarjouspyynnön epämääräisen sisällön vuoksi tarjouskilpailu on ollut tulkinnanvarainen, harhaanjohtava ja huonosti valmistelu. Valittaja on tästä syystä menettänyt mahdollisuutensa osallistua tarjouskilpailuun kokonaistarjouksella. Tarjouspyynnön mukaan tarjous kaikista 11 reitistä on tullut antaa kokonaistarjouksena. Ainoastaan Itella Oy on pystynyt tekemään kokonaistarjouksen. Valittaja ei ole tarjouspyynnön perusteella pystynyt laskemaan tarjoushintaa, koska tarjous on tullut antaa tuntihintaan perustuvana. Jos tarjoushinnan laskeminen olisi ollut mahdollista, valittaja olisi jättänyt kokonaistarjouksen, jossa alihankkijoina olisi käytetty paikallisia taksiyrittäjiä ja autoilijoita. Alalla yleinen käytäntö on ollut kilometrihinnoittelu, jota ruokakuljetuksissa on aikaisemmin käytetty.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettu ”noin-aikoja” siten, että esimerkiksi reitin 5 osalta on mainittu aikaa kuluvan noin 0,75 tuntia. Todellisuudessa mainittua reittiä ei ole mahdollista ajaa kyseisessä ajassa. Valittaja on itse ajanut mainittua reittiä seitsemän vuotta. Sen ajamiseen kuluu aikaa noin 1,5 tuntia.

Tarjouspyynnön perusteella ei ole ollut mahdollista arvioida, voiko tarjoaja laskuttaa oikeasti kuluneet työtunnit vai tarjouspyynnön mukaisen arvioidun ajoajan. Pienelle yritykselle laskuttamiseen liittyvä epäselvyys on iso riski. Kooltaan suuremmalle tarjoajalle, kuten voittaneelle tarjoajalle, riski ei ole ollut näin suuri.

Hankintayksikkö ei ole antanut tarjoajille lisätietoja puhelimitse. Sähköpostitse hankintayksikkö vastannut vain 5.11.2010 mennessä jätettyihin tiedusteluihin, vaikka tarjoukset on tullut jättää vasta 16.11.2010. Jos hankintayksikkö olisi antanut tarvittavat lisätiedot puhelimitse, olisi valittaja voinut jättää kokonaistarjouksen.

Valittaja on yhdessä kollegansa kanssa jättänyt tarjouspyyntöä vastaamattoman osatarjouksen lähinnä protestiksi vaadittua omavalvontasuunnitelmaa kohtaan. Valittaja on ollut siinä käsityksessä, että omavalvontasuunnitelmaa ei kuljetuksissa tarvita.

Hankintamenettely on ollut sekava ja se ei ole turvannut tarjoajien tasapuolista kohtelua.

VASTINE

Loimaan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 500 eurolla korkoineen.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ja hankintailmoituksessa on selkeästi todettu, ettei osatarjouksia hyväksytä. Valittaja on tehnyt erään toisen taksiautoilijan kanssa osatarjouksen, joka on koskenut vain reittejä 5 ja 6. Tarjous ei ollut tarjouspyynnön mukainen ja se on tullut hylätä.

Tarjoukset on pyydetty aikaperusteisina. Reittien osalta tarjouspyynnössä on todettu, että nykyisiä reittejä suunnitellaan ja yhdistellään yhdessä palveluntuottajan kanssa laadittavalla reittisuunnitelmalla. Voittanut tarjoaja on kyennyt tekemään tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen.

VASTASELITYS

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä esitetty aikaperusteinen hinnoittelutapa ei ole ollut selkeä ja ymmärrettävä. Tarjouspyynnössä esitetyt ajat on mahdollista tulkita ohjeajoiksi eivätkä ne ole vastanneet reittien ajamiseen kuluvaa todellista ajankäyttöä.

Tarjouspyyntöasiakirjoista saa sen käsityksen, että käytettävät alihankkijat tulee ilmoittaa tarjouksessa. Voittanut tarjoaja on etsinyt alihankkijoita hankintasopimuksen tekemisen jälkeen. Siitä, että alihankkijat voidaan hankkia myöhemmin, olisi tullut ilmoittaa tarjouspyynnössä, jolloin valittajalle olisi jäänyt aikaa neuvotella mahdollisten alihankkijoiden kanssa.

LISÄSELVITYS

X on lisäselvityksenä ilmoittanut, että ainoastaan hän on asiassa valittaja markkinaoikeudessa. Valittajan esittämän mukaan hän olisi tehnyt kokonaistarjouksen – mikäli tarjouskilpailu olisi mahdollistanut tämän – ja tarjouksen valittajan ohella allekirjoittanut SM olisi tällöin toiminut X:n alihankkijana.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Valittaja on yhdessä SM:n kanssa jättänyt tarjouskilpailuun tarjouspyynnön liitteessä 1 mainittuja reittejä 5 ja 6 koskevan tarjouksen. Tarjouksessa on kuljetusten suorittamisen osalta esitetty muun ohella, että kuljetuksiin käytetään ”taksikäyttöön rekisteröityjä henkilöautoja” ja että ”mahdollisen vahingon sattuessa vara-autoina käytämme toisiamme ja tarvittaessa toisia taksiautoja, joilla on lisäksemme useiden vuosien kokemus aterioiden jakamisesta”. Tarjouksen ovat allekirjoittaneet X ja SM. Molemmat allekirjoittaneet henkilöt ovat tarjouksessa esittäneet osoitetietonsa ja puhelinnumeronsa. Edellä sanotun perusteella markkinaoikeus katsoo, että X ja SM ovat tehneet tarjouksen yhteenliittymänä.

Markkinaoikeudelle osoitettu valitus on tehty valituksen allekirjoittaneen X:n nimissä, eikä siinä ole esitetty, että toinen yhteenliittymän jäsen olisi osallisena valituksessa. Markkinaoikeudelle toimittamassaan lisäselvityksessä X on esittänyt, että ainoastaan hän on asiassa valittajana.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 85 §:n 1 momentin mukaan hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi se, jota asia koskee. Säännöksessä, sen esitöissä (HE 190/2010 vp s. 58–59), taikka säännöstä aiemmin vastanneen hankintalain 78 §:n 1 momentin (347/2008) esitöissä (HE 50/2006 vp s. 120–121) ei ole erityisesti otettu kantaa sellaiseen asiavaltuutta koskevaan ongelmaan, josta nyt on kysymys.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti lähdetty siitä, että yhteisen tarjouksen jättäneen yhteenliittymän yksittäisiltä jäseniltä puuttuu asiavaltuus, joten valitus on tutkittavissa ainoastaan silloin, kun kaikki yhteenliittymän jäsenet ovat valituksen takana. Oikeuskäytännössä on todettu julkisia hankintoja koskevista oikeuslähteistä ilmenevän, että asiavaltuus kytkeytyy tarjouksen tulevaan tai mahdolliseen hyväksytyksi saamiseen, toisin sanoen hankintamenettelyn lopputulokseen liittyvän oikeudellisen tarpeen olemassaoloon (MAO 18.2.2010 115/2010, 4.3.2010 126/2010, 10.6.2011 267/2011 ja 27.6.2011 306/2011). Asiavaltuuden edellytyksenä siten on, että asian tutkimisella markkinaoikeudessa on konkreettisia vaikutuksia valittajan oikeusasemaan eli mahdollisuuteen saada tarjous hyväksytyksi tai mahdollisuuteen saada hyvitysmaksu.

Käsillä olevassa asiassa yhteisen tarjouksen jättäneen yhteenliittymän tarjouksen mukainen palvelu ei ole toteutettavissa ilman molempien yhteenliittymään kuuluvien elinkeinoharjoittajien mukanaoloa yhteenliittymässä, koska tämä merkitsisi sekä tarjoajan että annetun tarjouksen muuttamista. Tällainen on hankintamenettelyssä kiellettyä. Näin ollen valittajalla ei ole yksin ilman toisen yhteenliittymän jäsenen myötävaikutusta hankintalain 85 §:n 1 momentissa tarkoitettua asiavaltuutta. Valitus on siten jätettävä tutkimatta.

Asian lopputulos huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista asiassa esitetyistä väitteistä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja hylkää valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa X:n korvaamaan Loimaan kaupungin oikeudenkäyntikulut 500 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Ville Parkkari ja Matti Vedenkannas.