Market Court dismissed bid protest; procurement agency followed tender rules despite flawed cost comparison method.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court dismissed the plaintiff's protest against Espoo City's selection of a funeral service provider, ruling the procurement agency followed the tender document's scoring rules. The plaintiff argued the cost comparison failed to identify the most economically advantageous tender because it prioritized line-item prices over total package costs. The court held that the agency's adherence to the published scoring criteria was sufficient and the plaintiff's cost arguments did not constitute a procedural error warranting reversal.
Legislator headnote
AI generatedHankintalain 94 § 1 momentti; Hankintalain 89 § 2 momentti: The procurement authority is not in violation of public procurement rules if it strictly follows the tender document's evaluation criteria, even if the plaintiff claims the resulting price comparison was economically flawed.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
MUUTOKSENHAUN KOHDE
Espoon kaupungin perusturvajohtajan hankintapäätös 9.11.2010 § 23
ASIAN TAUSTA
Espoon kaupunki on pyytänyt 8.9.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia toimeentuloasiakkaiden hautauspalveluista ja vainajien siirtokuljetuksista sopimuskaudelle 1.1.2011–31.12.2012. Tarjouspyyntö on sisältänyt mahdollisuuden sopimuskauden jatkamiseen vuosille 2013 ja 2014. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.
Espoon kaupungin perusturvajohtaja on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellä 9.11.2010 § 23 valinnut hautauspalvelujen ja vainajien siirtokuljetusten palveluntuottajaksi Suomen Hautaustoimistot Oy:n.
Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 224.000 euroa.
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
Valitus
Vaatimukset
Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 4.208,20 eurolla korkoineen.
Perusteet
Tarjouspyyntö ei ole ollut hankintalain mukainen eikä ainakaan sen soveltaminen ole ollut hankintalain mukaista. Tarjouspyyntö ei ole voinut johtaa taloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaan kun hintavertailussa halvin tarjous ei ole tullut valituksi. Hintavertailu tulee laatia siten, että se avulla voidaan määritellä tarjous, joka tosiasiallisesti johtaa kokonaistaloudellisesti edullisimpaan lopputulokseen. Nyt kokonaistaloudellisesti edullisin ja myös laskennallisesti halvin tarjous on jäänyt valitsematta.
Hintapisteet on ilmoitettu laskettavan riveittäin siten, että halvin rivin hinta saa 70 pistettä ja muut tarjotut hinnat saavat pisteitä suhteessa halvimpaan hintaan. Hintavertailu on ilmoitettu tehtävän neljässä osiossa. Tarjouspyynnössä on vielä ilmoitettu, että mikäli jokin rivi jää täyttämättä, pisteitä ei anneta kyseiseltä riviltä.
Tarjouspyynnössä kuvatun palveluprosessin mukaan laskutettava yksikkö on joko osio A arkkuhautaus tai osio B uurnahautaus. Laskutettava hinta muodostuu näin joko arkku- tai uurnahautauksen yhteenlasketuista hintariveistä. Arkkuhautaus on jaettu riveittäin niin, että arkku, arkun kukkakoriste, kuljetus ja järjestyskulut ovat eri riveillä muodostaen yhden kokonaisuuden. Kysymys on kuitenkin hankittavasta kokonaisuudesta, joka kuuluu jokaiseen hautaukseen. Kokonaisuutta ei voida hankkia riveittäin. Lisäksi kukkakoristeen ja järjestelykulujen osuus on varsin vähäinen kokonaisuutta ajatellen. Myös polttohautaus on samalla tavoin laskettava kokonaisuutena. Tarjousten osioiden rivittäminen ei johda tarjousten vertailussa hinnan osalta halvimpaan lopputulokseen.
Valittajan tarjous on arkku- ja polttohautauksen osalta voittaneen tarjoajan hintoja halvempi. Valittajan tarjous on siirtokuljetusten osalta voittaneen tarjoajan tarjoushintoja kalliimpi. Vuotuisilla hankintamäärillä laskettuna valittajan tarjous olisi kokonaisuudessaan voittaneen tarjoajan tarjousta halvempi.
Voittanut tarjoaja on ilmoittanut arkku- ja polttohautauksen järjestelykuluiksi 0 euroa. Voittanut tarjoaja on saanut tällöin halvimman tarjouksen mukaisesti kyseisiltä riveiltä 70 pistettä muiden tarjoajien jäädessä kokonaan ilman pisteitä. Hankintayksikön olisi tullut soveltaa tarjouspyyntöä siten, ettei nollatarjouksen jättäjä ole jättänyt kohdasta tarjousta ja jättää tarjoaja tältä osin kokonaan ilman pisteitä. Tarjouspyynnössä olisi pitänyt erikseen mainita sovellettava laskutapa, jotta kaikille tarjoajille olisi tullut selväksi mahdollisuus taktikoida nollahinnalla.
Laatua on vertailtu toiselle tarjouksessa referenssikohteeksi ilmoitetulle taholle tehdyllä pisteytyskyselyllä. Mikäli tarjoaja on saanut kyselyssä täydet 30 pistettä, on tarjoaja saanut kohdasta 30 laatupistettä. Mikäli pisteitä on saanut 29–10, on tarjoaja saanut vain 20 laatupistettä ja mikäli pisteitä on saanut 9–3, on tarjoaja saanut 10 laatupistettä. Laatupisteytys ei johda tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla oikeudenmukaiseen lopputulokseen. Hankintayksikön olisi tullut käyttää laatupisteytyksessäkin suhteellista laskutapaa.
Voittanut tarjoaja on suljettu ainakin yhdestä muusta tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi. Koska voittanut tarjoaja ei ole pystynyt toteuttamaan palvelua asianmukaisella tavalla, on ainakin yksi tarjouskilpailu jouduttu järjestämään uudelleen lyhyeksi jääneen sopimuskauden jälkeen. Myös Suomen Hautaustoimistojen liitto ry:lle on tullut valituksia voittaneesta tarjoajasta.
Hankintayksikön tulee huolehtia siitä, että palveluntuottaja ja sen alihankkijat pystyvät suoriutumaan kaikista lakisääteisistä maksuvelvoitteistaan. Voittanut tarjoaja toimii käyttämällä alihankkijoita, joilla on muissa tarjouskilpailussa todettu olevan puutteita ja epäselvyyksiä muun muassa rekisterimerkinnöissä. Joitakin sen alihankkijoita on hylätty luottokelvottomina ja poistettu ennakkoperintärekisteristä. Voittanut tarjoaja ei ole myöskään Suomen Hautaustoimistojen liiton jäsen. Vasta vuodesta 2008 lähtien toimineesta yrityksestä ei ole mahdollista saada talouden tunnuslukuja kuin ensimmäiseltä tilikaudelta. Kaupparekisteristä saatujen tietojen mukaan yritys ei maksa työntekijöilleen palkkoja vaan hankkii työsuoritukset alihankintana. Yhtiön tilintarkastajan lausunnon mukaan yhtiön hallitus on myöntänyt osakeyhtiölain vastaisesti lähipiirille lähes 30.000 euron suuruisen lainan.
Voittanut tarjoaja on saanut laatuvertailussa täydet 30 pistettä. Voittanut tarjoaja on toiminut vasta vuodesta 2008 alkaen, eikä sillä ole ainakaan pääkaupunkiseudulla hautaustoimisto- tai hautauspalvelutoimintaa. Tämän vuoksi pääkaupunkiseudulta ei voi löytyä referenssikohdetta, jonka antamia vastuksia voidaan pitää vertailukelpoisina tai uskottavina.
Valittajalla on pääkaupunkiseudulla kuusi toimipistettä, mikä helpottaa omaisten asiointia liikkeissä. Kysymys on toimeentuloasiakkaiden hautauspalvelusta, jolloin hankintayksikkö voi ottaa huomioon erityisen heikossa asemassa olevan väestönosan tarpeita. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut sillä olevan pääkaupunkiseudulla yhden palvelupisteen, mitä ei voida pitää riittävänä asiakaspalvelun edellyttämä tarve huomioon ottaen.
Vastine
Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla.
Hintavertailu on haluttu jakaa neljään erilliseen osioon, joiden lisäksi osioiden sisällä on haluttu selvittää erilaisten suoritteiden hinnat. Hintavertailu on haluttu toteuttaa näin, koska on mahdollista, että osioita ei tilata kokonaisuutena vaan jonkin rivin suorite jätetään tilaamatta.
Hintojen vertailu on tehty tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla eikä tarjouspyyntö ole johtanut kalliimman tarjouksen valintaan. Valittaja ei ole ottanut laskelmissaan huomioon, että voittanut tarjoaja on osion C lisäkuluissa selvästi valittajaa halvempi jokaisen pyydetyn hinnan osalta. Vaikka kaikki pyydetyt hinnat lasketaan yhteen, olisi voittaneen tarjoajan tarjous halvempi kuin valittajan tarjous.
Tarjouspyynnössä ei ollut kielletty tarjoamasta tuotteita tai palveluja nollahinnalla. Tarjoajilla on oikeus hinnoitella tuotteensa vapaasti. Tarjouspyynnön perusteella ei voi tehdä sellaista oletusta, että nollahinta merkitsisi sitä, että tarjousta ei kyseiseltä osin ole jätetty. Tarjouspyynnössä on lisäksi selkeästi ilmoitettu hintavertailun toteutustapa ja pisteytyskaava. Tarjoajien tasapuolinen kohtelu ei olisi toteutunut, jos nollahinnasta olisi annettu kyseisellä rivillä nolla pistettä. Nollahinnan käyttäminen pisteiden laskennassa ei ole myöskään vääristänyt tarjouskilpailun lopputulosta tai eri tarjoajien välistä suhdetta.
Asiassa ei ole merkitystä sillä, minkälaisiin ratkaisuihin muut hankintayksiköt ovat hankintaprosesseissaan päätyneet valittajan soveltuvuuden suhteen, tai sillä, onko voittanut tarjoaja Suomen Hautaustoimistojen liitto ry:n jäsen. Voittanut tarjoaja on toimittanut kaikki tarjouspyynnössä ehdottomina edellytyksinä vaaditut kelpoisuutta osoittavat dokumentit ja saanut referenssikyselystä erinomaiset pisteet. Hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä voittaneen tarjoajan soveltuvuutta ja toimitusvarmuutta.
Laatupisteytys on tehty tarjouspyynnössä kuvatulla tavalla. Vastaavanlaista laatupisteiden painotusta käytetään vakiintuneesti tarjouskilpailussa ja se on hankintalain mukainen. Hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä referenssipisteiden oikeellisuutta. Tarjouspyynnössä ei myöskään ollut edellytetty, että referenssitietojen antaja tulisi löytyä pääkaupunkiseudulta. Referenssipisteet on lisäksi annettu voittaneelle tarjoajalle eikä sen alihankkijalle.
Hankintayksikkö on sidottu laatuarvioinnissa tarjouspyynnössä ilmoitettuihin perusteisiin. Tarjousten arvioinnissa ei ole kiinnitetty huomiota toimipaikkojen määrään.
Kuultavan lausunto
Suomen Hautaustoimistot Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla korkoineen.
Voittaneen tarjoajan tarjous on vastannut tarjouspyyntöä ja se on voittanut tarjouskilpailun kilpailutuksessa määritettyjen kriteerien mukaisesti.
Voittanut tarjoaja on ottanut osaa useisiin tarjouskilpailuihin, joista vain yhdessä sen tarjous on hylätty. Hylkääminen on tehty lisäksi perusteettomasti ja se on johtunut yhden aliurakoitsijan yhdestä perusteettomasta ja riitaisesta laskusta, jota käsitellään aikanaan käräjäoikeudessa. Kyseistä alihankkijaa ei ole kuitenkaan ilmoitettu käsillä olevassa tarjouskilpailussa voittaneen tarjoajan alihankkijaksi.
Suomen Hautaustoimistojen liitto ry on todennut voittaneesta tarjoajasta ainoastaan, ettei se ole kyseisen liiton jäsen ja että yhtiö toimii useilla paikkakunnilla. Liiton jäsenyys ei ole ollut edellytys osallistua tarjouskilpailuun.
Voittanut tarjoaja on toiminut voitollisesti ensimmäisestä toimintavuodestaan lähtien. Valituksessa mainittua yhtiölainaa ei enää ole. Voittaneen tarjoajan tilinpäätöksestä on suoraan nähtävissä sen maksamat palkat. Lisäksi sen käyttämät alihankkijat ovat hankintayksikköjen hyväksymiä.
Valittajan viittaamassa lyhyeksi jääneessä sopimuskaudessa sopimuskauden pituus on ollut alun perinkin kestoltaan puolitoista vuotta. Hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan uudelleen, koska oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten suorittaminen on lopetettu aikaisempaa kilpailutusta koskevalla paikkakunnalla.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Voittaneen tarjoajan soveltuvuus
Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajien soveltuvuus on arvioitava ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista 52–59 §:ssä säädetään.
Valittaja on esittänyt väitteitä voittaneen tarjoajan sekä sen alihankkijoiden soveltuvuudesta muissa hankintamenettelyissä. Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan käyttämiin alihankkijoihin on liittynyt luottokelpoisuutta ja rekisterimerkintöjä koskevia epäselvyyksiä ja voittaneen tarjoajan toimintavarmuus on aikaisempien hankintamenettelyjen perusteella epävarma. Valittaja on vielä esittänyt väitteitä voittaneen tarjoajan palkkojen maksamiseen, yhtiön lainoihin ja taloudellisten tietojen saatavuuteen liittyen ja ettei voittanut tarjoaja ole Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n jäsen.
Tarjouspyynnön mukaan tarjoajaa koskevana kelpoisuusehtona on muun ohella edellytetty, että tarjoaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin ja tarjoajan luottotiedot ovat häiriöttömät. Palveluntuottajalla on tullut olla myös riittävä määrä henkilökuntaa sekä kuljetuskalustoa. Tarjouspyynnössä on edelleen pyydetty ilmoittamaan, käyttääkö tarjoaja palvelun tuottamisessa alihankkijoita sekä todettu, että palvelun edellytysten tulee täyttyä myös alihankkijan osalta. Edellä mainituista seikoista on lisäksi pyydetty esittämään tarjouksessa erillistä selvitystä.
Hankintapäätöksessä on todettu, että kaikkien tarjoajien kelpoisuusehdot on tarkistettu ja että kaikki tarjoajat ovat täyttäneet kelpoisuusehdot. Hankintayksikkö ei ole sulkenut yhtään tarjoajaa tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden perusteella.
Markkinaoikeus toteaa, ettei arvioitaessa sitä, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti arvioidessaan voittaneen tarjoajan soveltuvuutta tässä hankintamenettelyssä, ole merkitystä sillä, miten voittanut tarjoaja on menestynyt muissa hankintamenettelyissä erityisesti, kun asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö on arvioinut voittaneen tarjoajan soveltuvuutta sen tarjouksensa yhteydessä asianmukaisesti toimittamien selvitysten perusteella. Hankintayksikön mukaan sillä ei ole ollut saadun selvityksen perusteella syytä epäillä voittaneen tarjoajan soveltuvuutta tai toimitusvarmuutta.
Asiassa ei ole muutoinkaan käynyt ilmi, etteikö voittanut tarjoaja olisi täyttänyt käsiteltävän asian tarjouspyynnössä asetettuja soveltuvuusedellytyksiä. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään edellytetty, että tarjoajan tulisi olla Suomen Hautaustoimistojen liitto ry:n jäsen.
Markkinaoikeus katsoo edellä selostettuun nähden, ettei hankintayksikkö ole menetellyt valittajan esittämin tavoin virheellisesti hyväksyessään voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaan tarjousten vertailuun.
Vertailuperusteiden asettaminen ja soveltaminen
Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.
Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Pykälän 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.
Hankintayksiköllä on harkintavaltaa vertailuperusteiden asettamisessa. Vertailuperusteiden täytyy kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen siten, että niiden avulla voidaan selvittää, mikä saaduista tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Lisäksi vertailuperusteiden tulee kohdella tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi ja ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun suorittamisessa.
Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltaessaan käytettäviksi ilmoittamiaan vertailuperusteita. Tarjousten vertailu tulee kuitenkin suorittaa etukäteen ilmoitettujen seikkojen perusteella ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti.
Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia hautauspalveluista ja vainajien siirtokuljetuksista. Tarjouksen valintaperusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen vertailuperusteiksi laatu ja hinta.
Hintavertailu
Tarjouspyynnössä hinnasta on ilmoitettu annettavan 70 pistettä ja hinnat on ilmoitettu pisteytettävän riveittäin. Hinnan pisteytyksessä on ilmoitettu noudatettavan laskentakaavaa, jonka mukaan edullisimman tarjouksen hinnan osalta tehnyt saa 70 pistettä. Muut tarjoushinnat pisteytetään siten, että edullisin hinta jaetaan tarjotulla hinnalla ja kerrotaan luvulla 70, jolloin saadaan kyseisen tarjousrivin hinnan pisteet. Tarjousten hintavertailu on ilmoitettu tehtävän neljässä osioissa, joita ovat olleet A arkkuhautaus, B polttohautaus, C lisäkulut ja D siirtokuljetukset. Osiot ovat jakautuneet kahteen tai useampaan hintariviin ja hintarivejä on ollut yhteensä 16. Tarjouspyynnössä on vielä ilmoitettu, että mikäli tarjoaja jättää jonkin rivin täyttämättä, pisteiksi annetaan kyseiseltä riviltä 0 pistettä. Pisteet on ilmoitettu laskettavan osioittain jonka jälkeen lasketaan vielä kaikkien osioiden yhteispistemäärä.
Markkinaoikeus toteaa tarjouspyynnöstä käyneen ilmi, että hinnan pisteytys suoritetaan riveittäin annettujen hintojen perusteella. Hinnan kokonaispisteet ovat muodostuneet rivikohtaisten pisteiden yhteismäärästä. Tarjouspyynnön perusteella hintaa ei ole ollut tarkoitus vertailla tai pisteyttää osioiden sisältämien rivien yhteishintojen tai kaikkien tarjottujen rivien yhteishinnan perusteella. Tarjouspyynnössä ei myöskään ole ilmoitettu edellä mainituille osioille tai osioihin sisältyville riveille painoarvoja, vaan kaikki hintarivit ovat olleet hintavertailussa samanarvoisia.
Hankintayksikkö voi itse vapaasti valita, kuinka se haluaa hankittavan tuotteen tai palvelun hinnoiteltavan. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä hintojen vertailutapa ja mitä seikkoja se haluaa vertailussa painottaa. Hankintayksikön harkintavallassa on siten myös se, käyttääkö se vertailuhinnan laskennassa esimerkiksi kokonaishintaa vai eriteltyjä yksikköhintoja. Edellytyksenä on vain se, ettei vertailuperusteita ja niiden painoarvoja aseteta syrjivästi. Hankintalaissa ei ole myöskään säännöstä tietyn matemaattisen laskentatavan käyttämisestä hintavertailussa. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.
Kysymyksessä olevan tarjouspyynnön mukainen pisteytystapa, jossa hinnat on pisteytetty riveittäin rivien sisältäessä hyvin erihintaisia palveluja, voi johtaa siihen, että korkeimmat pisteet hinnan osalta saa tarjoaja, jonka kaikkien tarjoamien palvelujen yhteishinta ei ole halvin. Koska hankittavan palvelun kokonaisuus ei tässä hankinnassa muodostu jokaisesta pyydetystä erillisestä palvelun osasta vaan hankintayksikön kulloinkin tarvitsemista ja osittain vaihtoehtoisista palvelun osista, ei kokonaishinnaltaan halvin tarjous olisi välttämättä kuitenkaan hankintayksikölle yksittäistapauksessa halvin mahdollinen hankittava kokonaisuus. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa pisteyttää erikseen jokaisen erillisen palvelun osan hintavertailun kokonaispistemäärän muodostuessa osien yhteenlasketusta summasta.
Kahden tarjoajan tarjouksiin on sisältynyt rivejä, joissa tarjoushinnaksi on ilmoitettu nolla euroa. Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä edellyttänyt palvelujen tarjoamista jollakin vähimmäishinnoittelulla. Näin ollen tarjoajan on ollut mahdollista ilmoittaa tarjoushinnakseen jonkin rivin osalta myös nolla euroa eikä hankintayksikön voida todeta menetelleen virheellisesti, kun se ei ole tulkinnut nollahintaisia tarjouksia siten, ettei kyseinen tarjoaja ole tarjonnut kyseisen rivin tuotetta tai palvelua.
Nollahintaisten tarjousten osalta hinnat on tarjousvertailussa pisteytetty siten, että nollan euron tarjous on saanut enimmäispisteet 70 ja muut tarjoukset kyseisen hintarivin osalta nolla pistettä. Suoritettu pisteytys on ollut nollahintaisia tarjouksia koskevilta osin tarjouspyynnössä ilmoitetun laskutavan mukainen eikä laskutavan voida todeta olleen epätasapuolinen tai syrjivä. Hankintayksikön ei ole katsottava menetelleen tältäkään osin hankintasäännösten vastaisesti.
Voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut osion A osalta 147 euroa, osion B osalta 176 euroa, osion C osalta 69,89 euroa ja osion D osalta 88 euroa ja näiden hintojen perusteella muodostuva kokonaishinta 480,89 euroa. Valittajan hinta osion A osalta on ollut 135 euroa, osion B osalta 142 euroa, osion C osalta 122,50 euroa ja osion D osalta 99 euroa ja näiden hintojen perusteella muodostuva kokonaishinta 498,50 euroa. Tarjouskilpailun voittanut tarjous on ollut siten myös yhteishinnaltaan halvin. Voittaneen tarjoajan kokonaispisteet hinnan osalta ovat olleet 799,15 ja valittajan 629,77.
Hankintapäätöksestä käy ilmi, että tarjouskilpailun on voittanut tarjous, jonka tarjouspyynnön mukaisella tavalla yhteenlasketut hintarivien pisteet ovat olleet korkeimmat. Voittanut tarjous on vertailuasiakirjan perusteella ollut myös kokonaishinnaltaan halvin tarjousvertailussa olleista tarjouksista. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole tarjousten hintavertailun pisteytyksessä noudattaessaan tarjouspyynnössä ilmoitettua vertailutapaa menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.
Laatuvertailu
Tarjouspyynnön mukaan laadusta on voinut saada enintään 30 vertailupistettä. Tarjouspyynnössä on laatuvertailun osalta muun ohella todettu, että palveluntuottajan tulee ilmoittaa kaksi suurinta hautauspalvelujen ja vainajien siirtokuljetusten ostajaa. Ilmoitettujen referenssikohteiden on tullut ajoittua viimeisten kahden vuoden ajalle. Toiselle esitetyistä referenssikohteista on ilmoitettu lähetettävän
vertailuvaiheessa kysely, jolla kartoitetaan palvelun laatutekijöitä. Jokaisesta kysymyskohdasta on ilmoitettu annettavan pisteitä asteikolla 1–5. Kyselystä saadut pisteet on ilmoitettu laskettavan yhteen ja vertailupisteiden määräytyvän siten, että 30 pistettä saa 30:llä kyselystä saadulla pisteellä, 20 pistettä 10–29:llä kyselystä saadulla pisteellä ja 10 pistettä 3–9:llä kyselystä saadulla pisteellä tai uudella yrittäjällä Espoota varten laaditulla toimintasuunnitelmalla.
Markkinaoikeus toteaa hankintapäätöksestä ilmenevän, että laatupisteytyksessä on noudatettu tarjouspyynnössä ilmoitettua menettelytapaa, jossa referenssikyselyt on lähetetty yhdelle tarjoajan ilmoittamalle referenssinantajalle. Hankintayksikkö on laatupisteytyksessään noudattanut tarjouspyynnön mukaista menettelytapaa. Pisteytystapa, jossa vertailupisteet muodostuvat sen perusteella, miten kyselyn perusteella annetut pisteet sijoittuvat annetulle asteikolle, ei ole ollut hankintasäännösten vastainen eikä muutoinkaan epätasapuolinen tai syrjivä. Hankintayksikön ei ole katsottava menetelleen tältäkään osin hankintasäännösten vastaisesti.
Valittaja on vielä esittänyt, ettei laatuvertailua ole suoritettu tasapuolisesti, koska voittaneella tarjoajalla ei lyhyen toiminta-aikansa johdosta ole voinut olla ainakaan pääkaupunkiseudulla täysiin pisteisiin oikeuttavia referenssikohteita. Valittaja on vielä esittänyt, ettei pisteytyksessä ole otettu huomioon sitä, että valittajalla on pääkaupunkiseudulla kuusi toimipistettä voittaneella tarjoajalla ollessa vain yhden toimipisteen ja että referensseistä annetut pisteet herättävät epäilyksiä huomioon ottaen voittaneen tarjoajan toimitusvarmuuteen ja soveltuvuuteen liittyvät seikat.
Tarjouspyynnön mukaan vertailuperusteena ei ole ollut tarjoajan toimipaikkojen lukumäärä pääkaupunkiseudulla. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään edellytetty, että referenssikohteiden tulisi olla pääkaupunkiseudulta. Tarjouspyynnössä on sen sijaan edellytetty, että referenssikohteet ovat viimeksi kuluneen kahden vuoden ajalta.
Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut kaksi referenssikohdetta, Karjaan sosiaalitoimiston ja Kirkkonummen sosiaalitoimiston. Kummankin referenssinantajan osalta kuvaukseksi on tarjouksessa ilmoitettu toimeentuloasiakkaiden hautauspalvelut. Kirkkonummen sosiaalitoimisto on antanut jokaisesta voittaneen tarjoajan toimintatapoja koskevasta kysymyksestä voittaneelle tarjoajalle täydet pisteet.
Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on laatupisteytyksessään noudattanut tarjouspyynnön mukaista menettelytapaa. Asiassa ei ole ilmennyt, että referenssikyselyn perusteella voittaneelle tarjoajalle annetut pisteet olisivat olleet valittajan esittämällä tavalla virheelliset.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan hankintalain 94 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole pidettävä kohtuuttomana, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö saisi pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Suomen Hautaustoimistot Oy on antanut asiassa lausunnon. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja on velvoitettava korvaamaan lausunnonantajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi katsomalla määrällä. Suomen Hautaustoimistot Oy on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Hautaustoimisto Mikko Mononen Oy:n korvaamaan Espoon kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla.
Markkinaoikeus velvoittaa Hautaustoimisto Mikko Mononen Oy:n korvaamaan Suomen Hautaustoimistot Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Ville Parkkari, Pasi Yli-Ikkelä ja Saija Laitinen.