Market Court dismisses appeal against public procurement authority for switching to sole supplier after rejecting only one bid.

ASIAN TAUSTA

Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkakeskus on pyytänyt Turun kaupungin opetustoimen ja Turun ammatti-instituutin toimeksiannosta 17.9.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia oppilashallintojärjestelmästä. Hankinnasta on 17.9.2010 julkaistu avointa menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut yhden tarjouksen.

Turun kaupungin opetustoimen johtaja on päätöksellään 27.10.2010 § 67 hylännyt Starsoft Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena sekä päättänyt, että Starsoft Oy:n kanssa siirrytään suorahankintamenettelyyn niin, että alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta.

Turun kaupungin opetustoimen johtaja on päätöksellään 18.11.2010 § 73 päättänyt hankkia oppilashallintojärjestelmän Starsoft Oy:ltä.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 500.000 euroa.

VALITUS

Nextime Solutions Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Turun kaupungin opetustoimen johtajan päätökset 27.10.2010 § 67 ja 18.11.2010 § 73 sekä hankintayksikön mahdolliset muut vuonna 2010 oppilashallintojärjestelmän hankinnasta tekemät päätökset, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.505 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti siirtyessään suorahankintaan Starsoft Oy:n kanssa ja jättäessään valittajan hankintamenettelyn ulkopuolelle. Valittajalla on ollut halu osallistua kysymyksessä olevaan hankintamenettelyyn ja valittaja on ollut tässä tarkoituksessa yhteydessä hankintayksikköön. Yhteydenoton perusteella ja muutoinkin tarjouspyyntöä tutkittuaan valittaja on kuitenkin todennut, ettei sen ole tarjouspyynnön perusteella ollut mahdollista jättää tarjouspyynnön mukaista tarjousta.

Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (hankintadirektiivi) 30 ja 31 artikloiden nojalla suorahankinta voidaan tehdä ilman uutta hankintailmoitusta, jos ei ole saatu sopivia tarjouksia, mutta ei silloin, kun saadut tarjoukset ovat olleet sääntöjen eli tarjouspyynnön vastaisia, kuten tässä tapauksessa on asia. Edellä mainitut artiklat on toimeenpantu julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 25 ja 27 §:n neuvottelumenettelyä ja suorahankintaa koskevilla säädöksillä. Vaikka hankintalakia koskeva hallituksen esitys (HE 50/2006) on hankintalain 27 §:ää koskevien esitöiden osalta ilmaisuiltaan sekava, edellä mainittu suorahankinnan edellytyksiä koskeva periaate ilmenee kuitenkin myös hankintalain esitöistä.

Suorahankinnan käytön edellytyksiä on tulkittava ankarasti. Hankintayksikkö voi käyttää suorahankintaa vain poikkeustilanteissa. Tällainen tilanne ei ole käsillä silloin, kun hankintayksikkö on tietoinen siitä, että useat toimitukseen kykenevät tahot eivät kykene täyttämään tarjouskilpailussa asetettuja ehtoja. Suorahankintaa ei ole tarkoitettu avoimen menettelyn epäonnistumisen korjaustavaksi.

Koska valittaja on hankintayksikön virheellisen menettelyn vuoksi jätetty hankintamenettelyn ulkopuolelle eikä hankintaa ole kilpailutettu hankintasäännösten mukaisesti, valittaja on asiassa asianosainen.

VASTINE

Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen. Lisäksi Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.198,80 eurolla korkoineen.

Oppilashallintojärjestelmän hankinnassa on käytetty hyväksi olemassa olleet kilpailumahdollisuudet. Hankinta on kilpailutettu asianmukaisesti ja hankintaa koskeva tarjouspyyntö on ollut kaikkien halukkaiden tarjoajien saatavilla. Hankintayksikkö on hankintasäännösten mukaisesti julkaissut hankinnasta ennakkoilmoituksen ja avointa menettelyä koskevan EU-hankintailmoituksen, minkä lisäksi tarjouspyyntö on julkaistu myös Turun kaupungin internetsivuilla. Hankintayksikkö on silti saanut tarjouskilpailun perusteella tarjouksen vain Starsoft Oy:ltä.

Valittajaa ei ole pidettävä asiassa hankintalain 85 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena. Valittajan tarjouksen tekemättä jättäminen on perustunut valittajan omaan harkintaan eikä siihen, ettei valittaja olisi hankintayksikön menettelyn vuoksi päässyt kiinnostuksestaan huolimatta osallistumaan tarjouskilpailuun. Valittaja on jo tarjouspyyntövaiheessa tullut tietoiseksi tarjouspyynnön sisällöstä ja väitetystä oikeussuojan tarpeestaan. Valitus on jätettävä tutkimatta ensisijaisesti kokonaan ja toissijaisesti osittain. Mikäli markkinaoikeus päättää tutkia valituksen, asiassa voi valituksen perusteella olla kysymys ainoastaan sen tutkimisesta, onko hankinnassa ollut mahdollista soveltaa suorahankintaperustetta.

Hankintayksikkö voi hankintalain 27 §:n mukaan valita suorahankinnan, jos avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia taikka sopivia tarjouksia ja alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta.

Avoimella menettelyllä toteutetun tarjouskilpailun perusteella ainoan tarjouksen jättänyt Starsoft Oy on täyttänyt tarjoajan kelpoisuudelle asetetut vaatimukset. Yhtiön tarjous on kuitenkin hylätty tarjouspyynnön vastaisena, koska muun muassa tarjouksessa esitetty tarjouksen voimassaoloaika, hinnoittelutapa, ohjelmien ja tietoturvapäivityksistä vastaaminen ja tukipalvelumaksujen alkuajankohta sekä hinnanmuutosehto olivat tarjouspyynnön vastaisia.

Koska hankintayksikkö ei saanut avoimessa menettelyssä hyväksyttäviä tarjouksia, hankintayksiköllä on ollut hankintalain 27 §:n mukaiset edellytykset suorahankintaan siirtymiselle Starsoft Oy:n kanssa. Alkuperäisen tarjouspyynnön ehtoja ei ole muutettu olennaisesti. Hankinnan kohteena on ollut oppilashallintojärjestelmä ylläpito- ja tukipalveluineen, eikä tämä hankinnan kohde ole mitenkään perusteiltaan muuttunut menettelyn kuluessa. Hankintayksikkö on myös julkaissut suorahankinnasta hankintasäännösten mukaisen suorahankintailmoituksen.

Hankintayksikkö olisi avoimen menettelyn jälkeen voinut siirtyä uutta hankintailmoitusta julkaisematta neuvottelumenettelyyn ainoastaan Starsoft Oy:n kanssa myös hankintalain 25 §:n nojalla. Hankinnan lopputulos ja menettely olisi tällöin ollut käytännössä aivan sama kuin suorassa neuvottelumenettelyssä.

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle kaikki asiaan liittyvät asiakirjat. Suorahankinnasta julkaistussa ilmoituksessa on ollut siltä osin lyöntivirhe kuin siinä oli ilmoitettu hankintaa koskevan päätöksen päivämääräksi 17.11.2010. Oikea päätöspäivämäärä on ollut 18.11.2010. Päätöksen pykälänumerointi on kuitenkin ollut suorahankintailmoituksessa oikein. Virheellä ei ole asian ratkaisemisessa merkitystä, koska valittaja on saanut kaikki hankintayksikön oppilashallintojärjestelmän hankinnasta tekemät päätökset.

LISÄKIRJELMÄT

Valittajan mukaan sitä ei tule velvoittaa korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikuluja siinäkään tilanteessa, ettei valitus menestyisi, koska asia koskee kysymystä, johon lainsäädännöstä ei saa suoraa ja selkeää vastausta. Näin ollen asian selvittäminen on edellyttänyt sen saattamista markkinaoikeuden ratkaistavaksi.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Valituksen tutkiminen

Hankintalain 85 §:n 1 momentin mukaan hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen se, jota asia koskee.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 58 ja 59) tällaisella asianosaisella on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen menettelyyn. Hankintalain esitöissä ja vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Alalla toimiminen on riittänyt asianosaisaseman edellyttämän oikeudellisen intressin perusteeksi erityisesti niissä tapauksissa, joissa oikeussuojapyyntö perustuu hankinnan kilpailuttamisen laiminlyömiseen. Hakijana on voinut olla myös toimittaja, jonka hankintayksikkö on muutoin lainvastaisesti jättänyt tarjousmenettelyn ulkopuolelle.

Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämin tavoin, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun. Toisaalta ehdokasta, joka on tarjouskilpailun aiemmassa vaiheessa esimerkiksi hankintayksikön päätöksellä suljettu pois hankintamenettelystä, ei ole oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi hankintamenettelyn jatkovaiheiden suhteen. Oikeuskäytännössä on siten vahvistettu, että asianosaisuus voi rajoittua ajallisesti vain tiettyyn osaan menettelyä riippuen valittajan asemasta menettelyn kuluessa.

Nextime Solutions Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Turun kaupungin oppilashallintojärjestelmän hankintaa koskevat päätökset 27.10.2010 § 67 ja 18.11.2010 § 73 sekä hankintayksikön mahdolliset muut vuonna 2010 oppilashallintojärjestelmän hankinnasta tekemät päätökset. Kun hankintayksikkö ei asiassa saadun selvityksen perusteella ole tehnyt edellä mainittujen kahden päätöksen lisäksi vuonna 2010 oppilashallintojärjestelmän hankinnasta muita päätöksiä, valittajan vaatimukset on hylättävä siltä osin kuin ne kohdistuvat muihin kuin edellä mainittuihin kahteen päätökseen.

Hankintayksikkö on 27.10.2010 tekemällään päätöksellä päättänyt siirtyä suorahankintamenettelyyn Starsoft Oy:n kanssa sen vuoksi, että tältä avoimessa menettelyssä saatu ainoa tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, sekä 18.11.2010 tekemällään päätöksellä päättänyt hankkia oppilashallintojärjestelmän suorahankintana Starsoft Oy:ltä.

Valitus on perustunut keskeisiltä osin siihen, että hankintayksikön päätös suorahankintamenettelyyn siirtymisestä on ollut hankintasäännösten vastainen ja että hankintayksikkö on laiminlyönyt hankinnan hankintasäännösten mukaisen kilpailuttamisen. Koska valittaja on alalla toimiva yrittäjä ja sillä on mainitulta osin oikeudellinen intressi saada muutos virheellisenä pitämäänsä hankintamenettelyyn, valittajan päätöksiin 27.10.2010 § 67 ja 18.11.2010 § 73 kohdistunut valitus on tutkittava.

Valittaja ei ole jättänyt tarjousta oppilashallintojärjestelmän hankinnasta 17.9.2010 julkaistun hankintailmoituksen ja 17.9.2010 päivätyn tarjouspyynnön perusteella järjestettyyn tarjouskilpailuun. Markkinaoikeus katsoo, että valittajan tarjouksen tekemättä jättäminen on perustunut valittajan omaan harkintaan eikä ole aiheutunut siitä, että valittaja ei olisi hankintayksikön menettelyn vuoksi päässyt kiinnostuksestaan huolimatta osallistumaan tarjouskilpailuun. Valittajalla on hankintamenettelyn tuossa vaiheessa ollut halutessaan mahdollisuus saattaa tarjouspyynnön virheellisyyttä koskeva väitteensä markkinaoikeuden tutkittavaksi. Valittajan asianosaisuusasema rajoittuu edellä lausuttu huomioon ottaen asiassa siihen, onko Turun kaupunki voinut hankkia oppilashallintojärjestelmän suorahankintana.

Suorahankinnan edellytysten arviointi

Hankintalain 5 §:n 13 kohdan mukaan suorahankinnalla tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista.

Hankintalain 27 §:n 1 kohdan mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia taikka sopivia tarjouksia ja alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 76) on lausuttu, että hankintalain 27 §:n 1 kohdan mukaan suorahankinta olisi mahdollinen, jos edeltävässä avoimessa tai rajoitetussa hankintamenettelyssä ei ole saatu lainkaan tarjouksia, sopivia tarjouksia taikka ehdokkuushakemuksia eikä alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja hankintamenettelyssä muuteta. Tilanteissa, joissa hankintailmoituksen perusteella ei ole tullut yhtään tarjousta, suorahankintamenettely voitaisiin aloittaa hankintayksikön valitseman toimittajan kanssa, joka täyttää tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa asetetut vaatimukset. Hankintamenettely ei olisi käytettävissä tilanteissa, joissa tarjouspyynnön sisältöä tai ehdokkaiden tai tarjoajien kelpoisuuteen liittyviä vaatimuksia muutetaan olennaisesti.

Suorahankintaan siirtyminen olisi hankintalain 27 §:n 1 kohtaa koskevien esitöiden mukaan mahdollista myös silloin, jos edeltävässä avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu sopivia tarjouksia. Säännöksen suhdetta 25 §:n 1 momentin mukaiseen tarjouspyynnön sisältöä vastaamattomaan tarjouksen perusteella käytävään neuvottelumenettelyyn ei esitöiden mukaan ole tulkittu oikeuskäytännössä. Suorahankinnan poikkeuksellisen luonteen vuoksi sen käytön edellytyksiä on tulkittava kuitenkin ankarasti. Kysymykseen tulisivat siten lähinnä sellaiset tilanteet, joissa saadut tarjoukset ovat täysin tarjouspyyntöä vastaamattomia. Edellytyksenä lisäksi on, ettei alkuperäisiä sopimusehtoja olennaisesti muuteta suorahankinnassa.

Edellä viitatun hankintalain 25 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi valita neuvottelumenettelyn, jos avoimessa menettelyssä, rajoitetussa menettelyssä tai kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä on saatu tarjouksia, jotka eivät sisällöltään vastaa tarjouspyyntöä, tai jos tarjouksia ei voida 47, 48, 50 tai 52–60 §:n perusteella hyväksyä. Edellytyksenä on lisäksi, että tarjouspyynnön mukaisia sopimusehtoja ei olennaisesti muuteta. Uutta hankintailmoitusta ei tarvitse julkaista, jos neuvottelumenettelyyn otetaan mukaan kaikki ne tarjoajat, jotka täyttävät 52–60 §:n mukaisesti asetetut vähimmäisedellytykset ja jotka ovat edeltävässä menettelyssä tehneet tarjousmenettelyn muotovaatimusten mukaisen tarjouksen.

Hankintalain 25 §:n 1 momentin esitöissä (HE 50/2006 vp s. 74) on lausuttu, että neuvottelumenettelyyn siirtyminen olisi mahdollista avoimen, rajoitetun tai kilpailullisen neuvottelumenettelyn jälkeen, jos edeltävässä hankintamenettelyssä on saatu tarjouksia, jotka eivät vastaa tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja. Neuvottelumenettelyyn siirtyminen olisi siten mahdollista, jos tarjouksissa esitetään esimerkiksi vaihtoehtoisia hankintojen toteuttamistapoja, vaikka tarjouspyynnössä ei anneta tähän mahdollisuutta tai tarjouksissa ei ole tarjouspyynnössä edellytettyjä selvityksiä verotukseen, ympäristönsuojeluun tai työoloihin liittyvien velvoitteiden täyttämisestä.

Neuvottelumenettelyyn siirtymisestä olisi hankintalain 25 §:n 1 momenttia koskevien esitöiden mukaan pääsääntöisesti julkaistava uusi hankintailmoitus. Ilmoitusvelvoitteesta voitaisiin kuitenkin poiketa tilanteissa, joissa neuvotteluihin otettaisiin kaikki ne tarjoajat, jotka täyttävät asetetut soveltuvuutta koskevat vähimmäisvaatimukset ja, jotka ovat tehneet tarjousmenettelyn muotovaatimusten mukaisen tarjouksen.

Hankintalain 25 § perustuu hankintadirektiivin 30 artiklan 1 kohtaan, jossa on säädetty seuraavaa:

1. Hankintaviranomaiset voivat julkisia hankintasopimuksia tehdessään noudattaa neuvottelumenettelyä julkaistuaan hankintailmoituksen seuraavissa tapauksissa:

a) kun avoimella menettelyllä, rajoitetulla menettelyllä tai kilpailullisella neuvottelumenettelyllä ei ole saatu sääntöjen mukaisia tarjouksia tai tarjouksia ei voida 4, 24, 25 ja 27 artiklan sekä VII luvun säännösten mukaisten kansallisten säännösten hyväksyä edellyttäen, että alkuperäisiä hankintasopimuksen ehtoja ei olennaisesti muuteta.

Hankintaviranomaiset voivat olla julkaisematta hankintailmoitusta,

jos ne sisällyttävät neuvottelumenettelyyn ainoastaan ne 45–52 artiklassa säädetyt edellytykset täyttävät tarjoajat, jotka ovat jättäneet aikaisemman avoimen menettelyn, rajoitetun menettelyn tai kilpailullisen neuvottelumenettelyn aikana muotovaatimusten mukaiset tarjoukset.

Hankintalain 27 § perustuu hankintadirektiivin 31 artiklaan, jonka 1 kohdassa on säädetty muun ohella seuraavaa:

Hankintaviranomaiset voivat julkisia hankintasopimuksia tehdessään noudattaa neuvottelumenettelyä julkaisematta ennakolta hankintailmoitusta seuraavissa tapauksissa:

1) rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja koskevat julkiset hankintasopimukset, kun:

a) avoimella tai rajoitetulla menettelyllä ei ole saatu lainkaan tarjouksia taikka ei ole saatu sopivia tarjouksia tai yhtään ehdokkuushakemusta ei ole jätetty, edellyttäen, että alkuperäisiä sopimusehtoja ei olennaisesti muuteta ja komissiolle toimitetaan sen pyynnöstä selostus asiasta.

Tässä tapauksessa hankintayksikkö on 27.10.2010 tekemällään päätöksellä ensin hylännyt Starsoft Oy:n tarjouksen muun muassa tarjouksen voimassaoloaikaan, hinnoittelutapaan, ohjelmien ja tietoturvapäivityksistä vastaamiseen ja tukipalvelumaksujen alkuajankohtaan sekä hinnanmuutosehtoon liittyvien syiden vuoksi tarjouspyynnön vastaisena ja tämän jälkeen päättänyt siirtyä Starsoft Oy:n kanssa suorahankintamenettelyyn niin, että alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta. Päätöksessä on viitattu hankintalain 27 §:n 1 kohtaan ja katsottu, että koska Starsoft Oy on täyttänyt tarjoajalle asetetut vaatimukset, sen kanssa on voitu edellä mainitulla perusteella siirtyä suorahankintamenettelyyn.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on edellä kuvatussa tilanteessa, jossa se ei ole saanut avoimessa menettelyssä sopivia tarjouksia, koska ainoa tarjous on ollut tarjouspyyntöä vastaamaton, voinut hankintalain 27 §:n 1 kohdan nojalla siirtyä suorahankintamenettelyyn Starsoft Oy:n kanssa ottaen huomioon se, ettei alkuperäisen tarjouspyynnön ehtoja ole saadun selvityksen perusteella olennaisesti muutettu. Oikeustilaa ei valittajan esittämin tavoin ole pidettävä sanotulta osin epäselvänä.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Nextime Solutions Oy:n korvaamaan Turun kaupungin oikeudenkäyntikulut 2.198,80 eurolla. Korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Pasi Yli-Ikkelä ja Matti Vedenkannas.