Market Court dismisses bid protest but orders public authority to pay legal costs due to procedural errors.

ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET

Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Mäntän kaupunki on pyytänyt 23.4.2007 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia palveluliikenteen hoitamisesta Mäntän kaupungin alueella ajalle 1.8.2007–31.7.2009. Tarjouspyyntöön on sisältynyt mahdollisuus hankintasopimuksen jatkamiseen yhdellä vuodella.

Mäntän kaupunginhallitus on 2.7.2007 tekemällään päätöksellä (§ 195) valinnut Matka Mäkelä Oy:n tarjouksen. Mäntän kaupunki ja Matka Mäkelä Oy ovat 31.7.2007 allekirjoittaneet palveluliikenteen hoitamista koskevan sopimuksen, johon sisältyneen ehdon mukaan sopimus purkautuu, mikäli hankintapäätös oikaisuvaatimuksen tai markkinaoikeuteen tehdyn hakemuksen johdosta kumotaan.

Mäntän kaupunginhallitus on 13.8.2007 tekemällään päätöksellä (§ 205) hyväksynyt 2.7.2007 tehtyä päätöstä (§ 195) koskevan Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy:n oikaisuvaatimuksen.

Mäntän kaupunginhallitus on 1.10.2007 tekemässään päätöksessä (§ 258) todennut 13.8.2007 hyväksyneensä Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy:n oikaisuvaatimuksen, valinnut Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy:n palveluliikenteen hoitajaksi 1.11.2007 alkaen ja irtisanonut Matka Mäkelä Oy:n kanssa 31.7.2007 allekirjoitetun hankintasopimuksen.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 90.000 euroa vuotta kohti.

Mäntän kaupunki on 24.10.2007 ilmoittanut markkinaoikeudelle, että se ei pane kaupunginhallituksen 1.10.2007 tekemää päätöstä (§ 258) täytäntöön ennen kuin markkinaoikeuden ratkaisu on saanut lainvoiman.

Mäntän kaupunki ja Vilppulan kunta ovat 1.1.2009 yhdistyneet Mänttä-Vilppulan kaupungiksi.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Matka Mäkelä Oy:n hakemus ja vastaselitys

Matka Mäkelä Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Mäntän kaupunginhallituksen 1.10.2007 tekemän päätöksen (§ 258) ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 193.684 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 7.706 eurolla korkoineen.

Hankintayksikön 2.7.2007 tekemä päätös (§ 195) ei ole ollut virheellinen. Hankintayksikön myöhemmin 13.8. ja 1.10.2007 tekemät päätökset sen sijaan on tehty ainoastaan kunnallispoliittisin perustein. Hankintayksikkö on suosinut paikallista yhtiötä ja menetellyt siten tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden vastaisesti. Voittanut tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Hankintayksikön 2.7.2007 tekemä hankintapäätös on pantu täytäntöön 31.7.2007 tehdyllä hankintasopimuksella. Hankintayksiköllä ei ole ollut laillisia perusteita hankintayksikön ja hakijan välisen hankintasopimuksen irtisanomiseen. Hankintayksikön olisi tullut hylätä Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy:n oikaisuvaatimukset lakiin perustumattomina.

Tarjousten arviointiperusteiksi on tarjouspyynnössä ilmoitettu hinta, toimintavarmuus ja laatu. Laatutekijät on kuitenkin määritelty ja arviointiperusteiden painoarvot asetettu vasta tarjousajan päätyttyä valmisteluvaiheessa.

Vertailuperusteiden tarkka sisältö ja painoarvot olisi tullut määritellä jo tarjouspyynnössä. Ylimalkainen vertailuperusteiden määrittely on mahdollistanut sen, että vertailuperusteet on tosiasiallisesti määritelty vasta tarjousten arviointivaiheessa eivätkä tarjoajat ole voineet tarjouksia tehdessään tietää, mihin seikkoihin laadullisten vertailuperusteiden arviointi tulee perustumaan. Hankintayksikön menettely on tältä osin ollut tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimusten vastaista. Hankintayksikkö on myös perusteettomasti antanut pisteitä tarjoajan nykyisestä henkilökunnasta.

Tarjouspyynnössä on edellytetty niin sanottua matalalattiaista autoa. Vakiintuneen käsityksen mukaan matalalattiainen auto eroaa niin sanotusta puolimatalalattiaisesta autosta siten, että matalalattiaisen auton koko lattiatila on matala eikä siinä ole esimerkiksi liikuntaesteisten liikkumista vaikeuttavaa portaalla erottuvaa korkeampaa takaosaa. Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy:n tarjoama linja-auto ei siten ole tältä osin ollut tarjouspyynnön mukainen ja se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy:n tarjouksessa vara-autoksi on ilmoitettu sama auto kuin varsinaiseksi kuljetuskalustoksi. Fiat Ducato (vm. -98) -merkkinen auto ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen, koska yli puolet sen istumapaikoista ei ole matalalattiaosalla. Auto on jälkikäteen muutettu osittain matalalattiaiseksi. Lisäksi yksikään Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy:n tarjouksessa mainituista kolmesta 1 + 8 paikan invataksista ei ole kuljetuskapasiteettinsa ja puuttuvan matalalattiaisuuden vuoksi ollut tarjouspyynnössä edellytetyn (vähintään 13 paikkainen, matalalattiainen) mukainen. Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy:n tarjous olisi tullut hylätä tai ainakin varakaluston osalta tarjous olisi tullut jättää pisteittä.

Virheettömässä hankintamenettelyssä hakijan kokonaistaloudellisesti ja hinnaltaan edullisimmalla tarjouksella olisi ollut todellinen mahdollisuus tulla valituksi. Hyvitysmaksuvaatimuksen määrä perustuu todellisiin kustannuksiin ja saamatta jääneeseen voittoon.

Mäntän kaupungin vastine ja lisävastine

Mäntän kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Hankintayksikön 2.7.2007 tekemässä päätöksessä hinta on korostunut suuremmalla painoarvolla kuin myöhemmässä viranhaltijavalmistelussa ja äänestyksen jälkeen hakija on tuolloin valittu palveluliikenteen tuottajaksi. Hakijan kanssa tehdyllä sopimuksella palveluliikenne saatiin jatkumaan keskeytyksettä.

Kaupunginhallitus on 13.8.2007 tekemällään päätöksellä hyväksynyt Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy:n oikaisuvaatimuksen ja kumonnut aiemmin 2.7.2007 tekemänsä päätöksen. Tarjousvertailussa hakija on saanut 86 pistettä ja Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy 88 pistettä. Oikaisuvaatimuksen tultua hyväksytyksi hankintayksikkö on sanonut irti hakijan kanssa tekemänsä sopimuksen siihen sisältyneen purkavan ehdon perusteella ja tehnyt Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy:n kanssa palveluliikenteen jatkuvuuden turvaamiseksi vastaavanlaisen sopimuksen purkavin ehdoin.

Matka Mäkelä Oy:n hakemus tulee jättää liian myöhään tehtynä tutkimatta. Hankintayksikön 1.10.2007 tekemässä päätöksessä on ollut kysymys aikaisemmin tehdyn hankintapäätöksen täytäntöönpanosta.

Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy:n lausunto ja lisälausunto

Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta, koska hakemus ei ole saapunut määräajassa markkinaoikeuteen.

Palveluliikenteen toimittaja on asiallisesti valittu hankintayksikön 13.8.2007 tekemällä päätöksellä. Päätöksestä ei ole valitettu määräajassa markkinaoikeuteen, minkä vuoksi se on saanut lainvoiman. Hankintayksikön 1.10.2007 tekemä päätös on koskenut ainoastaan 13.8.2007 tehdyn päätöksen täytäntöönpanoa. Näin ollen 1.10.2007 tehdystä päätöksestä ei ole ollut mahdollista valittaa markkinaoikeuteen.

Hankintayksikön 2.7.2007 tekemässä päätöksessä ratkaiseva valintaperuste on ollut hinta. Tarjouspyynnön mukaiset vertailuperusteet ovat olleet laatu, hinta ja toimintavarmuus. Siten hankintayksikkö on 13.8.2007 tekemällään päätöksellä korjannut aiemman 2.7.2007 tehdyn hankintasäännösten vastaisen päätöksen.

Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy on tarjouksessaan nimenomaisesti luvannut hankkia tarjouspyynnössä edellytetyn kaltaisen auton varsinaiseksi palveluntuottaja-autoksi ja vara-autoksi Fiat Ducato -merkkisen auton (vm. -98). Tarjottu Fiat Ducato -merkkinen auto on jo uutena ollut matalalattia-auto eikä siihen ole jälkikäteen tehty muutoksia.

Markkinaoikeuden päätös

Markkinaoikeus on 26.8.2008 antamallaan päätöksellä numero 339/2008 jättänyt Matka Mäkelä Oy:n hakemuksen 13.8.2007 tehtyyn päätökseen (§ 205) kohdistettuna myöhässä saapuneena ja 1.10.2007 tehtyyn päätökseen (§ 258) kohdistettuna toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta ja hylännyt Matka Mäkelä Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Asian käsittely ja ratkaisu korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Matka Mäkelä Oy on valituksessaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen vaatinut, että markkinaoikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan markkinaoikeuteen.

Mäntän kaupunginhallitus on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että asia jätetään markkinaoikeuden päätöksen varaan.

Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään.

Korkein hallinto-oikeus on 30.8.2010 antamallaan päätöksellä taltionumero 1998 kumonnut markkinaoikeuden 26.8.2008 antaman päätöksen numero 339/2008 ja palauttanut asian markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä on esitetty, että kaupunginhallituksen 13.8.2007 tekemä päätös ei ole sisältänyt päätöksen lopputulosta tukevia perusteluita eikä siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) 9 b §:n 2 momentissa tarkoitettuja tietoja tarjouskilpailun ratkaisun perusteista. Koska päätös ei ollut sisältänyt kaikkia hankintalain 9 b §:n 2 momentissa tarkoitettuja tietoja, sen tiedoksiantamisesta Matka Mäkelä Oy:lle ei ollut alkanut kulua lainkohdassa tarkoitettu määräaika hakemuksen tekemiseksi markkinaoikeudelle. Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että markkinaoikeuden ei olisi tullut jättää Matka Mäkelä Oy:n hakemusta myöhässä tehtynä tutkittavaksi ottamatta.

Korkeimman hallinto-oikeuden mainitun päätöksen mukaan Mäntän kaupunginhallituksen 1.10.2007 tekemän päätöksen on, siltä osin kuin siinä on päätetty Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy:n valitsemisesta palveluliikenteen tuottajaksi, katsottava tosiasiassa merkinneen 13.8.2007 tehdyn päätöksen täydentämistä. Näin ollen vasta 1.10.2007 on päätetty Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy:n valitsemisesta palvelun tuottajaksi ja vasta tuolloin tehdystä päätöksestä on käynyt ilmi, miten yhtiön oikaisuvaatimuksen hyväksymistä koskevan ratkaisun on tarkoitettu vaikuttavan aiempaan hankintapäätökseen, jonka perusteella Matka Mäkelä Oy:n tarjous oli hyväksytty ja yhtiön kanssa oli tehty hankintaa koskeva sopimus. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Mäntän kaupunginhallituksen 13.8.2007 ja 1.10.2007 tekemät päätökset ovat yhdessä muodostaneet sellaisen julkista hankintaa koskevan ratkaisun, jolla on ollut Matka Mäkelä Oy:n kannalta oikeusvaikutuksia.

Tämän vuoksi ja ottaen huomioon Matka Mäkelä Oy:n hakemuksessa esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet korkein hallinto-oikeus on katsonut Matka Mäkelä Oy:n hakemuksen koskevan sellaista julkista hankintaa koskevaa asiaa, jonka tutkiminen kuuluu hankintalain 9 §:n 1 momentti huomioon ottaen markkinaoikeuden toimivaltaan. Markkinaoikeuden ei näin ollen olisi mainitsemillaan perusteilla tullut jättää yhtiön hakemusta toimivaltaansa kuulumattomana tutkittavaksi ottamatta.

ASIAN UUSI KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Matka Mäkelä Oy:n lausuma ja vastaselitys

Matka Mäkelä Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Mänttä-Vilppulan kaupungin maksamaan sille hyvitysmaksuna 193.684 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Mänttä-Vilppulan kaupungin korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 9.206 eurolla korkoineen.

Mänttä-Vilppulan kaupunki on tosiasiassa pannut, vastoin markkinaoikeudelle ilmoittamaansa, kaupunginhallituksen 1.10.2007 tekemän päätöksen täytäntöön. Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy oli kaupungin toimeksiannosta huolehtinut riidan kohteena olevista kuljetuksista tarjouksensa mukaisilla hinnoilla alkuperäisen sopimuskauden loppuun saakka. Tämän vuoksi on olemassa perusteet velvoittaa Mänttä-Vilppulan kaupunki maksamaan hakijalle sen vaatima hyvitysmaksu täysimääräisesti korkoineen.

Hankintayksikkö ei ole 2.7.2007 tekemänsä päätöksen jälkeen tekemissään päätöksissä viitannut mihinkään virheisiin tai erehdyksiin 2.7.2007 tehdyssä päätöksessä. Ei ole uskottavaa väittää 2.7.2007 tehdyn päätöksen perustuneen kokonaistaloudellisen edullisuusvertailun sijasta pelkästään tarjoushintoihin. Sekä 2.7.2007 että 1.10.2007 tehdyssä päätöksessä valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Tehtyjen äänestyspäätösten syynä on ollut erimielisyys vertailuperusteiden painotuksesta. Tarjouspyynnön mukaisilla, vaikkakin monessa suhteessa puutteellisilla, vertailuperusteilla arvioiden hakijan tarjouksella on ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Mänttä-Vilppulan kaupungin vastine

Mänttä-Vilppulan kaupunki on vaatinut, että hakijan hyvitysmaksu- ja oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylätään.

Hankintayksikön 13.8.2007 ja 1.10.2007 tekemissä päätöksissä on noudatettu tarjouspyynnössä esitettyjä valintaperusteita kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen löytämiseksi. Hankintayksikön 2.7.2007 tekemä päätös, jossa on painotettu hinnan merkitystä, on sen sijaan ollut virheellinen. Jos hankintayksikkö olisi halunnut ottaa kolmen vertailuperusteen sijasta valintaperusteeksi vain edullisimman hinnan, sen olisi tullut keskeyttää hankinta ja pyytää uudet tarjoukset vain tuolla yhdellä vertailuperusteella.

Hankintayksikkö on tehnyt Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy:n kanssa väliaikaisen sopimuksen taatakseen kuljetusten hoitamisen asian oikeuskäsittelyn aikana. Tällaisen sopimuksen tekeminen ei ole merkinnyt sitä, että hankintapäätös olisi pantu täytäntöön.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankinnan arvo ja sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten hankintalain (1505/1992) ja kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen 380/1998 (jäljempänä hankinta-asetus) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hankinta-asetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan ennakoidulta arvonlisäverottomalta arvoltaan kynnysarvon ylittävään hankintaan sovelletaan hankintalain lisäksi kyseisen asetuksen säännöksiä.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hakemuksen kohteena olevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 90.000 euroa vuotta kohden. Tarjouspyynnön mukainen hankintakausi on ollut 1.8.2007–31.7.2009. Lisäksi tarjouspyyntöön on sisältynyt mahdollisuus hankintasopimuksen jatkamiseen yhdellä vuodella. Hankinnan kokonaisarvo optiovuosi mukaan lukien ylittää siten tavara- ja palveluhankinnoille säädetyn kynnysarvon, joka 1.1.2006–31.5.2007 on ollut 211.129 euroa.

Hankintailmoitus

Hankinta-asetuksen 22 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön, joka aikoo hankkia tavaraa tai toteuttaa rakennushankkeen, rakennusurakan tai käyttöoikeusurakan, hankkia liitteessä A lueteltuja palveluja avointa tai rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä käyttäen taikka järjestää suunnittelukilpailun, on ilmoitettava tarjouskilpailusta julkaisemalla hankintailmoitus, jollei neuvottelumenettelystä muuta johdu. Ilmoitusvelvollisuuden sisällöstä on säädetty hankinta-asetuksen 20 §:ssä.

Kysymyksessä olevat maaliikenteen palvelut ovat hankinta-asetuksen liitteessä A mainittuja ensisijaisia palveluja, joista on julkaistava hankintailmoitus, jos hankinnan ennakoitu arvo ylittää kynnysarvon. Hankinnan arvo on edellä kerrotulla tavalla ylittänyt tavara- ja palveluhankinnoille säädetyn kynnysarvon. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö ei ole julkaissut kysymyksessä olevasta maaliikenteen kuljetuspalveluja koskevasta hankinnasta hankintailmoitusta. Hankintayksikkö on siten menetellyt tältä osin hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hakija on esittänyt, ettei Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy:n tarjoama linja-auto ole ollut tarjouspyynnössä edellytetty matalalattia-auto, jossa koko lattiaosa on matala, vaan puolimatalalattiainen auto, jonka lattiaosassa on korkeuseroja. Lisäksi Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy:n tarjouksessa vara-autoksi on ilmoitettu sama auto kuin varsinaiseksi kuljetuskalustoksi. Yksikään Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy:n tarjouksessa mainituista kolmesta 1 + 8 paikan invataksista ei myöskään hakijan mukaan ole kuljetuskapasiteettinsa ja puuttuvan matalalattiaisuuden vuoksi ollut tarjouspyynnössä edellytetyn (vähintään 13 paikkainen, matalalattiainen) mukainen. Mäntän Seudun Sairaankuljetus Oy:n tarjoama linja-auto ei siten ole ollut tarjouspyynnön mukainen, joten se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on velvollinen hylkäämään sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousten vertailussa.

Tarjouspyynnön kohdassa "Käytettävä kalusto, kuljettajaominaisuudet ja sijaisjärjestelyt" on ilmoitettu, että "kalustovaatimuksena on vähintään 13-paikkainen, kuitenkin alle 20-paikkainen matalalattiainen auto".

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksesta on tullut ilmetä kaluston koko, tyyppi, ikä, varustelutaso, penkkien sijoitusratkaisu, pyörätuolien ja muiden apuvälineiden, kuten rollaattoreiden sijoitusmahdollisuudet sekä selvitys varakaluston käyttömahdollisuudesta.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut kuljetuskaluston osalta seuraavaa:

"Fiat Ducato Maxi vm-98 matalalattia-auto paikkaluku 1 + 14, auton muutostyöt on tehnyt HP-kori. Matalalattiaosassa penkit ovat kiinni pikalukituksella. Istuimia on seitsemän, yhden askelman korkeammalla on kolme istuinta, kaksi askelmaa korkeammalla on neljä istuinta, kaikissa istuimissa on turvavyöt."

Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjouksessa on kuljetuskaluston osalta esitetty seuraavaa:

"Olemme valmiit hankkimaan nykyaikaisen vaatimusten mukaisen matalalattia-auton jos kuljetussopimus välillemme syntyy. (Olemme yrityksessä tehneet hankintapäätöksen.)"

Edelleen voittaneen tarjoajan tarjouksessa on varakaluston osalta esitetty, että "yrityksellämme on mahdollisuus heti laittaa vara-auto liikenteeseen jos tarvetta ilmenee".

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olevassa "Varakalusto selvitys"-asiakirjassa on varakaluston osalta ilmoitettu, että "vara-autona toimisi nykyinen Hessu-bussi Fiat Ducato vm-98 matalalattia-auto, paikkaluku 1 + 14". Liitteessä on lisäksi esitetty, että "yrityksellä on kolme invataksia 1 + 8 (esim. MB 213 vm-00). Myös joku näistä invatakseista on heti mahdollista saada tarvittaessa liikenteeseen." Lisäksi liitteessä on invataksien osalta mainittu, että kyseiset "autot ovat helppokulkuisia" ja niitä "voivat käyttää eri apuvälineitä tarvitsevat asiakkaat".

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjottavan auton on tullut olla "vähintään 13-paikkainen, kuitenkin alle 20-paikkainen matalalattiainen auto". Tarjouspyynnössä ei ole tarkemmin määritelty, millaisia ominaisuuksia auton lattian osalta matalalattia-autolta edellytetään. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on jo sinänsä harkintavaltansa puitteissa voinut hyväksyä voittaneen tarjoajan tarjoaman tarjouspyynnön paikkalukuvaatimuksen täyttävän "Fiat Ducato Maxi vm-98-auton tarjouspyynnön mukaisena. Voittanut tarjoaja on lisäksi tarjouksessaan nimenomaisesti sitoutunut valituksi tultuaan hankkimaan "nykyaikaisen vaatimusten mukaisen matalalattia-auton", jolloin voittaneen tarjoajan tarjouksessa mainittu Fiat Ducato Maxi vm-98 matalalattia-auto jäisi tarjouspyynnössä edellytetyksi vara-autoksi.

Edellä sanotun perusteella hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjouspyyntö ja tarjousten vertailu

Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin ja hankinta-asetuksen 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä joko se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan arviointiperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Hankinta-asetuksen 41 §:n 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä on mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Arviointiperusteet on tllöin, jos mahdollista, esitettävä tärkeysjärjestyksessä. Hankinta-asetuksen 41 §:n sisältö vastaa julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 18.6.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/50/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 13.10.1997 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/52/EY (jäljempänä direktiivi 92/50), 36 artiklaa.

Tarjouspyynnössä on tarjousten valintaperusteista esitetty seuraavaa:

"Tarjouksista valitaan seuraavien arviointiperusteiden ja painotuksen mukaan kokonaistaloudellisesti edullisin:

1. Hinta

2. Toimintavarmuus

3. Laatu"

Tarjousten 13.6.2007 päivätystä vertailuasiakirjasta ilmenevin tavoin tarjouksista on tehty vertailu, jossa tarjousten hinnalle on annettu 50 prosentin, toimintavarmuudelle 25 ja laadulle 25 prosentin painoarvo.

Toimintavarmuudelle on vertailuasiakirjassa on esitetty alakohdat "kuljettajan sijainen ja sijaisjärjestelyt" (10 prosentin painoarvo), "käytettävän kaluston ikä" (10 prosentin painoarvo) ja "varakalusto" (5 prosentin painoarvo). Laadun vertailuperusteelle on vertailussa esitetty alakohdat "kuljettajan kokemus, ammattitaito ja koulutus" (17 prosentin painoarvo) sekä "kaluston varustelutaso" (8 prosentin painoarvo).

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Arviointiperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Markkinaoikeus toteaa, että vertailuperusteet "toimintavarmuus" ja "laatu" ovat tarjouspyynnössä esitetyssä muodossaan olleet liian yleisiä ja yksilöimättömiä sekä liian suuren harkintavallan hankintayksikölle antavia. Tarjoajat eivät siten ole voineet niiden perusteella tietää, mihin seikkoihin hankintayksikkö tulee kyseisten vertailuperusteiden osalta kiinnittämään tarjousten vertailussa huomiota.

Siltä osin kun tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita on jälkikäteen täsmennetty ja niille on annettu painoarvot, markkinaoikeus toteaa, että direktiivin 92/50 36 artiklan 2 kohdan mukaan tehtäessä sopimus taloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella hankintaviranomaisen on ilmoitettava sopimusasiakirjoissa tai sopimusta koskevassa ilmoituksessa ne sopimuksen tekemisen perusteet, joita se aikoo soveltaa, mahdollisuuksien mukaan alenevassa järjestyksessä.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että tulkinnalla, jonka unionin tuomioistuin EY 234 artiklassa (nykyinen SEUT 267 artikla) sille annettua toimivaltaa käyttäen antaa yhteisön oikeussäännölle, selvennetään ja täsmennetään tarvittaessa kyseisen oikeussäännön merkitystä ja ulottuvuutta niin, että unionin tuomioistuimen tulkinnasta ilmenee, miten tätä oikeussääntöä täytyy tai olisi täytynyt tulkita ja soveltaa sen voimaantulosta lähtien. Tästä seuraa, ett tuomioistuimet voivat soveltaa ja niiden täytyy soveltaa näin tulkittua sääntöä myös oikeussuhteisiin, jotka ovat syntyneet ja jotka on perustettu ennen tulkintapyyntöä koskevaa tuomiota, jos edellytykset kyseisen säännön soveltamista koskevan asian saattamiseksi toimivaltaisten tuomioistuinten käsiteltäväksi muuten täyttyvät (asia 61/79, Denkavit italiana, tuomio 27.3.1980, Kok., s. 1205, Kok. Ep. V, s. 149, 16 kohta).

Koska hankintalailla ja -asetuksella on pantu täytäntöön muun ohella direktiivi 92/50/ETY, tulkittaessa kansallisia säännöksiä on otettava huomioon mainittua direktiiviä koskeva oikeuskäytäntö. Muun muassa edellä mainitusta asiassa Denkavit italiana annetusta tuomiosta seuraa, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö on otettava huomioon, vaikka unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu on annettu hankintamenettelyn päättymisen jälkeen.

Markkinaoikeus toteaa, ettei tarjouspyynnön laatimishetken aikainen kansallinen lainsäädäntö sinänsä ole sanamuotonsa mukaan edellyttänyt, että hankintayksikkö ilmoittaa tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa arviointiperusteiden painoarvot. Unionin tuomioistuimen edellä mainitussa asiassa Lianakis ym. antamassa tuomiossa on kuitenkin katsottu direktiivin 92/50 vastaiseksi menettely, jossa hankintayksikkö jälkikäteen, antamatta painoarvoista tietoa tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa, määrää painoarvoja tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa ilmoitetuille sopimuksen tekemisen perusteille.

Edellä todetun huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti siltä osin kuin se ei ole ilmoittanut jo tarjouspyyntöasiakirjoissa tarjousvertailussaan ja hankintapäätöstä tehdessään soveltamiensa vertailuperusteiden "hinta", "toimintavarmuus" ja "laatu" painoarvoja. Hankintamenettely on ollut virheellistä myös sen vuoksi, että hankintayksikkö on vasta jälkikäteen tarjousten vertailuvaiheessa määrittänyt vertailuperusteelle "toimintavarmuus" alakohdat "kuljettajan sijainen ja sijaisjärjestelyt", "käytettävän kaluston ikä" ja "varakalusto" sekä vertailuperusteelle "laatu" alakohdat "kuljettajan kokemus, ammattitaito ja koulutus" ja "kaluston varustetaso". Edelleen hankintayksikkö on virheellisesti vasta jälkikäteen määrittänyt mainituille alakohdille painoarvot.

Koska edellä mainittuja tarjousten valinnassa merkityksellisiä seikkoja ei ole ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa, tarjoajat eivät ole olleet tietoisia niiden merkityksestä tarjouksen valinnassa eivätkä ole siten voineet ottaa sanottuja seikkoja huomioon tarjousta laatiessaan. Hankintayksikön menettely ei näin ollen tältäkään osin ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Hankintaa koskeva väliaikainen sopimus

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä oikeuskäsittelyn ajaksi. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella on ilmeistä, ettei hankintayksikkö ole voinut lykätä kysymyksessä olevien palveluiden hankintaa oikeuskäsittelyn ajaksi. Asiassa ei myöskään ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi menetellyt hakijaa syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti järjestäessään hankinnan tilapisjärjestelyin. Hankintayksikön menettelyä ei siten ole pidettävä väliaikaisjärjestelyn osalta hankintasäännösten vastaisena eikä kysymyksessä olevan kuljetuspalvelun hoitaminen tilapäisin järjestelyin ole merkinnyt tehdyn hankintapäätöksen täytäntöönpanoa.

Johtopäätös

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 9 §:ssä mainitun seuraamuksen määräämistä.

Hankintamenettelyn virheiden laatu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole tarpeen enemmälti lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamus

Varsinainen hankintakausi ja mahdollinen optiokausi ovat jo päättyneet. Näin ollen ainoana seuraamuksena edellä mainitusta hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintamenettely on edellä esitetyin tavoin ollut virheellistä hankintailmoituksen laiminlyönnin osalta. Lisäksi hankintayksikkö on menetellyt hankinnassa virheellisesti ilmoittaessaan tarjouspyynnössä vertailuperusteet "toimintavarmuus" ja "laatu" epäselvästi. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön laatiman tarjouspyynnön voida katsoa tältä osin olleen omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Myöskään kyseisten vertailuperusteiden täsmentäminen ja painoarvojen asettaminen vasta tarjousten vertailuvaiheessa ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Edellä mainitut virheet huomioon ottaen ei voida jälkikäteen luotettavasti määrittää, millaisia tarjouksia hankintayksikkö olisi saanut virheettömässä hankintamenettelyssä ja millaiseksi tarjousten vertailu olisi virheettömässä menettelyssä muodostunut. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole edellytyksiä ja hakijan hyvitysmaksuvaatimus on tämän vuoksi hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, jos hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Näin ollen hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Mänttä-Vilppulan kaupungin korvaamaan Matka Mäkelä Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla. Korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Nina Korjus, Matti Vedenkannas ja Tapio Erme.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 25.4.2013 taltionumero 1454.