Market Court dismisses procurement challenge as contract value falls below EU threshold when aggregated with related works.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Oulun Energia liikelaitos (jäljempänä Oulun Energia) on pyytänyt 29.10.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia kaukolämpöelementeistä. Hankinnasta on julkaistu rajoitettua menettelyä koskeva erityisalojen EU-hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta.

Oulun Energian johtokunta on 16.12.2010 tekemällään päätöksellä § 129 valinnut Logstor Finland Oy:n kaukolämpöelementtien toimittajaksi.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintapäätöksen mukaan ollut 2.021.520,30 euroa.

Markkinaoikeus on 11.3.2011 antamallaan päätöksellä sallinut kaukolämpöelementtejä koskevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon

Hankintayksikkö on 16.5.2011 allekirjoittanut hankintasopimuksen Logstor Finland Oy:n kanssa.

VALITUS

PV-Putkitus Oy on vaatinut että markkinaoikeus kumoaa 16.12.2010 tehdyn hankintapäätöksen § 129 kokonaan tai osaksi ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä määräämällä hankintayksikön käsittelemään tarjouksen uudelleen. Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.350 eurolla korkoineen.

Kaukolämpöelementtiosien välillä on ollut kilpailijoiden välillä suuria hintaeroja. Oulun Energia ei ole suostunut näyttämään valittajalle voittaneen tarjoajan tarjouserittelyä valittajan pyynnöstä huolimatta.

VASTINE

Oulun Energia on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuulumattomana. Toissijaisesti hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta perusteettomana tai hylkää valittajan esittämät vaatimukset kokonaisuudessaan perusteettomina. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa PV-Putkitus Oy:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 4.525,41 eurolla korkoineen.

Kaukolämpöelementtien hankinta on osa suurempaa rakentamishankekokonaisuutta, jonka arvo alittaa erityisalojen mukaisen EU-kynnysarvon, eikä hankinta näin ollen kuulu lainkaan lain soveltamisalaan.

Tehtäessä suurempaan hankkeeseen kuuluvia hankintoja osissa, erikseen kilpailutettavien osien yhteenlaskettu arvo muodostaa hankinnan kokonaisarvon. Suurempaan kokonaisuuteen kuuluvat hankinnat eivät tule lain soveltamisalaan pelkästään sen perusteella, että hankintayksikkö on päättänyt kilpailuttaa osahankinnat erillään. Kaukolämpöelementtien hankinnan arvo on noin 2 miljoonaa euroa. Elementtien hankinta muodostaa osan noin 4 miljoonan euron kaukolämpölinjan rakennusurakkahankinnasta, jota tulee arvioida yhtenä kokonaisuutena.

Hankintayksikkö on kilpailuttanut suurempaan hankkeeseen kuuluvat osat erikseen. Tällä ei ole ollut hankinnan ennakoidun arvon kannalta merkitystä, kun hankinta selvästi kuuluu yhteen ja samaan taloudelliseen ja tekniseen rakennusurakkahankkeeseen.

Valittaja ei ole esittänyt minkäänlaisia perusteita valitukselleen. Se, että voittaneen tarjouksen hinta on ollut halvempi kuin valittajan tarjouksen hinta, ei riitä perusteeksi. Ottaen huomioon hankinnan arvon, ja sen että kaikki tarjoukset ovat sijoittuneet voittaneen tarjouksen hinnan 2.021.520,30 euroa ja valittajan antaman kalleimman tarjoushinnan 2.675.439,88 euroa välille, voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei voida katsoa olevan kysymys alihintaisesta tarjouksesta.

Hankintayksikkö ei voi antaa tarjoajien luottamukselliseksi ilmoittamia yksikköhintoja toisten tarjoajien tietoon tämäntyyppisessä hankkeessa.

VASTASELITYS

Valittaja on esittänyt, että hankinnassa on ollut kyse erityisalojen hankintalaissa tarkoitetusta tavarahankinnasta, joten hankinnan arvo on ylittänyt laissa säädetyn 387.000 euron EU-kynnysarvon ja hankinta kuuluu siten yksiselitteisesti lain soveltamisalaan. Hankintayksikkö on todennut itse hankintailmoituksessa, että kyse on tavarahankinnasta ja että hankintaa ei jaeta osiin.

Hankintayksikön on tullut tehdä asiassa kirjallinen päätös, josta ilmenee ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat. Hankintayksikkö ei ole esittänyt valittajalle voittaneen tarjouksen tarjouserittelyitä, eikä ole siten menetellyt erityisalojen hankintalaissa edellytetyllä tavalla.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Valituksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 9 §:n 1 momentin mukaan hankintalakia ei sovelleta vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) mukaista toimintaa varten tehtäviin hankintoihin tietyin säännöksessä mainituin poikkeuksin. Pykälän 2 momentin mukaan hankintalakia ei sovelleta myöskään erityisalojen hankintalaissa tarkoitettuja toimintoja varten tehtäviin hankintoihin, joiden arvo ei ylitä erityisalojen hankintalain 12 §:n mukaisia EU-kynnysarvoja.

Erityisalojen hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Erityisalojen hankintalain 5 §:n 1 momentin mukaan laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat yhtä tai useaa lain 6–9 §:ssä tarkoitettua toimintaa harjoittavat valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, liikelaitokset, julkisoikeudelliset laitokset sekä edellä mainittujen tahojen muodostamat yhteenliittymät. Erityisalojen hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan kaasun ja lämmön verkkotoiminnan harjoittamiseen, kaasun tai lämmön toimittamiseen näihin verkkoihin ja maakaasumarkkinalaissa tarkoitetun järjestelmävastuun hoitamiseen.

Kysymyksessä on erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvan yksikön hankinta, joka liittyy lain 6 §:ssä tarkoitettuun toimintaan. Asiassa on valituksen tutkimisedellytysten kannalta näin ollen ratkaisevaa onko hankinnan arvo ylittänyt erityisalojen hankintalain 12 §:n mukaisen EU-kynnysarvon.

Erityisalojen hankintalain 12 §:n 1 momentissa tarkoitetut EU-kynnysarvot ovat vuonna 2010 olleet tavaroita ja palveluja koskevissa hankinnoissa 387.000 euroa ja rakennusurakoita koskevissa hankinnoissa 4.845.000 euroa.

Erityisalojen hankintalain 4 §:n 1 momentin mukaan rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on jonkin liitteessä C (5.12.2008/798) tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen taikka suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä; rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan myös hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista millä tahansa tavalla; rakennusurakka voi olla talon-, maan- tai vesirakennustöiden muodostama taloudellinen tai tekninen kokonaisuus. Säännöksen mukaan tavarahankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin rakennusurakkaa koskevaa hankintasopimusta; tavarahankintasopimuksen kohteena on tavaroiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä; tavarahankintasopimukseksi katsotaan myös sellainen hankintasopimus, jonka kohteena on tavarahankinnan lisäksi kokoamis- ja asennustöitä.

Nyt kysymyksessä olevien kaukolämpöelementtien hankinta on liittynyt hankkeeseen, jossa rakennetaan kaukolämpölinja Oulun ja Kiimingin välille. Hankintayksikkö on toteuttanut hankkeen erillisinä osina. Kaukolämpöelementtihankinnan, jonka arvonlisäveroton arvo on ollut 2.021.520,30 euroa, lisäksi Oulun Energia on tehnyt erilliset putkitöitä ja maanrakennustöitä koskevat hankintapäätökset. Näiden hankintojen arvonlisäverottomat kokonaisarvot ovat olleet putkitöiden osalta 709.426 euroa ja maanrakennustöiden osalta 947.000 euroa. Hankkeeseen on lisäksi liittynyt pumppaamon ja venttiilien hankinta, joiden yhteisarvo on hankintayksikön mukaan ollut noin 100.000 euroa.

Erityisalojen hankintalain 13 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Pykälän 2 momentin mukaan rakennusurakan ennakoitua arvoa laskettaessa on otettava huomioon urakan arvo sekä sellaisten urakan toteuttamisessa tarpeellisten tavaroiden ennakoitu kokonaisarvo, jotka hankintayksikkö antaa urakoitsijan käyttöön.

Pykälän 3 momentin mukaan jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien vastaavien osien ennakoitu kokonaisarvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa. Jos osien yhteenlaskettu arvo ylittää 12 §:ssä tarkoitetun kynnysarvon, jokaisen osan hankinnassa on noudatettava tätä lakia.

Erityisalojen hankintalain 16 §:n mukaan hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea eikä hankintoja yhdistellä poikkeuksellisin menetelmin erityisalojen hankintalain tai hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Tavarahankintaa tai palveluhankintaa ei myöskään saa liittää rakennusurakkaan tai hankintoja muutoin yhdistellä keinotekoisesti erityisalojen hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Erityisalojen hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 139) on lain 16 §:ää koskevilta osin todettu, että hankinnan jakamisen osiin tulee perustua todellisiin taloudellisiin tai teknisiin seikkoihin, jotka hankintayksiköiden tulee pystyä näyttämään tarvittaessa toteen. Lähtökohtana arvioinnissa on luontevan hankintakokonaisuuden määrittely. Luontevasti samanaikaisesti kilpailutettavien samantyyppisten hankintojen tulisi kuulua samaan hankintakokonaisuuteen. Huomiota voidaan kiinnittää ajanjaksoihin, joiden aikana tehtäviä hankintaeriä kilpailutetaan kokonaisuuksina suunnitelmallisessa hankintatoimessa. Pykälän vastaista olisi siten esimerkiksi jakaa samanlaisista tavaroista koostuva hankinta osissa kilpailutettavaksi lain säännösten välttämisen tarkoituksessa. Säännös ei kuitenkaan estä hankinnan jakamista eriin sellaisissa tapauksissa, joissa kunkin erän hankinta toteutetaan lain menettelytapavaatimusten mukaisesti.

Erityisalojen hankintalaissa tarkoitettuna lähtökohtana on edellä mainittujen säännösten perusteella pidettävä sitä, että samaan hankintakokonaisuuteen kuuluvia osahankintoja arvioidaan yhtenä kokonaisuutena hankinnan kokonaisarvoa laskettaessa. Erityisalojen hankintalaki kuitenkin sallii hankintayksikön jakavan hankinnan tietyin edellytyksin osiin haluamallaan tavalla, mikäli hankintojen pilkkomisella osiin ei pyritä siihen, että näin tekemällä vältetään hankintasäännösten soveltuminen hankintaan.

Markkinaoikeus katsoo, että kaukolämpöelementtien hankinta, hankkeeseen liittyvät maanrakennus- ja putkistonrakennusurakat sekä muut hankkeeseen liittyvät pienemmät samanaikaisesti kilpailutettavat hankinnat muodostavat yhdessä luontevan hankintakokonaisuuden, joka täyttää erityisalojen hankintalaissa tarkoitetun rakennusurakan määritelmän.

Markkinaoikeus toteaa, että hankkeessa on kokonaisuudessaan kysymys erityisalojen hankintalain liitteen C mukaisesta putkijohtojen verkostojen rakentamista koskevasta rakennusurakasta ja kaukolämpöelementtien hankintaa on arvioitava tässä tapauksessa osana tätä rakennusurakkakokonaisuutta.

Asiassa saadun selvityksen mukaan hankkeeseen liittyvien hankintojen yhteenlaskettu kokonaisarvo on ollut noin 3.777.946,30 euroa. Näin ollen hankinnan kokonaisarvo on jäänyt alle erityisalojen hankintalain 12 §:n 1 momentissa tarkoitetun rakennusurakoita koskevan EU-kynnysarvon, joka on ollut tarjouspyyntöhetkellä 4.845.000 euroa. Valitus on siten jätettävä hankintalain 9 §:n 2 momentin ja erityisalojen hankintalain 1 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen asiassa ei ole kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi sen sijaan kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Tämän vuoksi valittaja on velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Kohtuullista määrää harkittaessa markkinaoikeus on ottanut huomioon, että hankintayksikkö on antanut asiassa ohjeet valituksen tekemiseksi markkinaoikeudelle.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta.

Markkinaoikeus velvoittaa PV-Putkitus Oy:n korvaamaan Oulun Energia liikelaitoksen oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla. Korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Olli Wikberg ja Saija Laitinen.