Market Court dismisses procurement bid challenge but orders applicant to pay court costs to the winning bidder.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Seutuhankinta on yhteistyössä Medi-It Oy:n kanssa pyytänyt EU-hankintailmoituksella tarjoajilta osallistumishakemuksia kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn, jonka tarkoituksena on ollut löytää kokonaistoimittaja vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen asiointialustan ja palveluväylän toimittamisesta sekä järjestelmän integraatiosta. Lisäksi hankintaan ovat sisältyneet järjestelmän tuki- ja ylläpitopalvelut, optioina käyttöpalvelut soveltuvin osin sekä järjestelmän jatkokehittäminen. Hankintasopimuksen kestoksi hankintailmoituksessa on ilmoitettu 48 kuukautta. Seutuhankinta on saanut kymmenen osallistumishakemusta, joiden perusteella neuvotteluvaiheeseen on valittu kymmenen ehdokasta, joille on lähetetty 2.7.2009 päivätty tarjouspyyntö. Hankintayksikkö on saanut seitsemän tarjousta.

Medi-It Oy:n toimitusjohtaja on 30.3.2010 tekemällään päätöksellä 51/2009 valinnut Fujitsu Services Oy:n sähköisen asioinnin tietojärjestelmän toimittajaksi.

Hankintailmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 250.000–750.000 euroa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut, että sopimus valitun tarjoajan kanssa on tehty 31.3.2010.

HAKEMUS

Innofactor Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Medi-It Oy:n toimitusjohtajan 30.3.2010 tekemän hankintapäätöksen 51/2009 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan sille hyvitysmaksuna yhteensä 351.005,65 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 25.885,35 eurolla korkoineen. Hakija on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön toimittamaan sille voittaneen tarjoajan tarjouksen.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole vastannut tarjouspyyntöä, koska tarjottava tukipalvelu on siinä rajoitettu tarjouspyynnön vastaisesti ainoastaan kolmeen henkilötyöpäivään kuukaudessa. Lisäksi siinä on tarjouspyynnön vastaisesti esitetty käyttöön perustuva hinta ”30€/help desk tukipyyntö”.

Hankintayksikkö on toimittanut hakijalle voittaneen tarjouksen osalta vain hintaliitteen. On mahdollista, että tarjous sisältää muitakin perusteita tarjouksen hylkäämiselle. Hankintayksikkö tulee velvoittaa toimittamaan hakijalle voittaneen tarjoajan tarjous, jotta hakija voi arvioida tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden. On myös luultavaa, että hankintayksikkö on laskenut voittaneen tarjoajan tarjouksen ja hakijan tarjouksen osalta pisteet myös muiden vertailuperusteiden kuin hinnan osalta väärin. Hakija ei ole saanut tietoja voittaneen tarjoajan tarjouksesta eikä se ole voinut arvioida pisteytyksen virheellisyyttä tarkemmin.

Jos hankintayksiköllä olisi ollut oikeus korottaa hakijan tarjouksen hintaa, se olisi pitänyt tehdä 7.10.2009 päivätyn lisäselvityksen mukaisella määrällä. Hankintayksikön esittämän tulkinnan ja hakijan vahvistuksen mukaisesti ohjelmistolisenssien oletettu hinta koko sopimuskaudelle ilman muutoksia olisi tällöin ollut 97.600 euroa.

Hankintayksikkö on nostanut hakijan tarjouksen hinnan 650.650 euroon, jossa korotusta tarjouksen mukaisen 577.450 euron kokonaishintaan nähden on ollut 73.200 euroa. Hintaa on siis korotettu lisäselvitykseen verrattuna 24.400 euroa liikaa. Ilman hankintayksikön laskuvirhettä hakijan hinta olisi ollut 626.250 euroa.

Hankintayksikön tulee korjata hakijan hinnan korottamiseen liittyvä laskuvirhe, jolloin pisteytys muuttuu siten, että voittaneen tarjoajan pisteet hinnan osalta putoavat kuuteen pisteeseen ja sen kokonaispisteet putoavat 7,9 pisteeseen. Hakijan kokonaispisteet (8,2 pistettä) ovat tällöin 0,3 pistettä voittanutta tarjoajaa korkeammat.

Tarjouspyynnön mukaan optiot on tullut huomioida kustannusvertailussa. Hankintayksikkö on kuitenkin suorittanut hintavertailun ilman, että optioita olisi huomioitu.

Tarjouspyynnön perusteella vaikuttaisi siltä, ettei yhdenkään tarjoajan kannattaisi tarjota mitään optioita. Tarjouspyynnön liitteessä kuitenkin todetaan, että ainoastaan hintaliitteessä 3 ilmoitetut optiot maksetaan. Hintaliite koskee myös optioiden hinnan ilmoittamista. Näin ollen jokainen tarjoaja on joutunut tarjousta tehdessään arvioimaan erikseen, sisällyttääkö se tarjoukseen mukaan optioita, jolloin ne tulevat osaksi hankintasopimuksen mahdollistamaa laskutusta, vai jättääkö paremmat hintavertailupisteet saadakseen optiot sisällyttämättä tarjoukseen.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on pyöristänyt kokonaiskustannusten pisteitä lopullisessa vertailutaulukossa ja näin poikennut todellisuudessa ilmoittamastaan kokonaiskustannusten painoarvosta, joka on ollut 40 prosenttia. Jos pisteytyksen laskennassa olisi käytetty pyöristämättömiä arvoja, hakijan kokonaispisteet olisivat olleet voittaneen tarjoajan pisteitä korkeammat. Hankintayksikön suorittama pyöristys on ollut hakijaa syrjivää ja epätasapuolista.

Tarjousten vertailuperusteena ei saa käyttää sellaisia perusteita, jotka liittyvät tarjoajien ominaisuuksiin. Hankintayksikkö on käyttänyt tarjousten vertailussa vertailuperusteina ”projektinhallintaa ja tukipalveluita” tavalla, joka on tarkoittanut tarjoajien kelpoisuuden vertailua. Hankintayksikön on korjattava virheellinen menettelynsä siten, että vertailuperustetta ”projektinhallinta ja tukipalvelut” ei sovelleta.

VASTINE

Medi-It Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 7.320 eurolla.

Hakijalta on tiedusteltu erikseen sen tarjoushinnan määrän paikkansapitävyydestä ja pyydetty vahvistusta sille, onko valmisohjelmistojen hinta ilmoitettu yhdeltä vuodelta vai koko neljän vuoden sopimuskaudelta. Hakija on vastannut vastineen liitteessä 7 mainitulla tavalla.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut hinnoitteluliitteessään valmisohjelmistohintansa koskevan myös sopimusvuosia 2–4, joten tältä osin asiassa ei ole ollut mitään epäselvää. Muiltakin osin voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Hakijaa ei ole syrjitty ja hakijan tarjouksen kokonaishinta on kirjattu sen esittämällä tavalla.

Hakijan näkemys optioiden sisällyttämisestä kustannusvertailuun on perusteeton ja teoreettinen. Tarjouspyynnön sanamuoto ei anna aihetta tulkintaan, joka poikkeaisi selvästi julkisten hankintojen vakiintuneesta laskentaperusteesta.

Arviointipisteiden marginaalinen pyöristäminen on tehty tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Hakija on saanut pisteytyslaskelmat käyttöönsä. Tarjousvertailun lopputulos on oikea.

Hankintayksikkö ei ole käyttänyt hakijan tarjouksen arvioinnissa vertailuperusteen ”projektinhallinta ja tukipalvelut” osalta perusteita, jotka liittyisivät hakijan yleiseen kelpoisuuteen toteuttaa hankinta. Hankintayksikön näkemyksen mukaan hakija on ollut soveltuva tekemään tarjouksen ja tarjousvertailussa sen tarjous on ollut seitsemän tarjoajan joukossa toiseksi paras. Hankintayksikkö on käyttänyt vertailussa ainoastaan sallittuja ja tarjouspyynnössä yksilöityjä projektinhallinnan laatukriteereitä ja tässä arvioinnissa hakijan tarjous ei ole menestynyt yhtä hyvin kuin hintavertailussa. Hakijan vaatimus tämän keskeisen ja tavanomaisen arviointiperusteen poistamisesta vertailusta on perusteeton.

Hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta antaa voittaneen tarjoajan tarjousta hakijan käyttöön. Voittanut tarjoaja on jo tarjousvaiheessa ilmoittanut tarjouksensa olevan salassa pidettävä ja sisältävän arvokkaita liikesalaisuuksia.

Voittanut tarjoaja on ollut tarjousvertailun paras ja hankintapäätös on ollut oikea. Hakijalla ei ole perustetta vaatia hyvitysmaksua. Varsinaisen hankintasopimuksen solmiminen on poikkeuksellisesti ja perustellusta syystä tehty kiireellisenä. Tästäkään syystä hakijalle ei ole kuitenkaan aiheutunut perustetta vaatia hyvitysmaksua. Hakijan hyvitysmaksuvaatimus on lisäksi määrältään kohtuuton.

LAUSUMA

Fujitsu Services Oy on antanut lausuman hakijan asiakirjan esittämistä koskevasta vaatimuksesta. Fujitsu Services Oy on esittänyt, että sen tarjouskilpailuun antama tarjous on salassa pidettävä asiakirja hintatietoja lukuun ottamatta eikä markkinaoikeuden tule antaa asiakirjaa hakijalle tiedoksi. Fujitsu Services Oy on kuitenkin asian ratkaisemisen edistämiseksi laatinut tarjouksestaan asianosaisjulkisen kappaleen.

VASTASELITYS

Hakija on esittänyt, että hankintayksikön selvityspyynnön sanamuoto ”Kokonaisuudessaan ohjelmistolisenssien oletettu hinta koko sopimuskaudelle ilman muutoksia olisi siis 97.600 €” ei voi tarkoittaa muuta kuin hinnoitteluliitteen kohdassa 1.5 ja kohdassa 2.4 hakijan listaamien ohjelmistojen yhteishintaa koko sopimuskaudelle. Hakija on hankintayksikölle 7.10.2009 antamassaan vastauksessa myöntänyt, että hankintayksikön tulkinta ohjelmistolisenssien hinnasta on oikea. Näin ollen hakijan kaikkien ohjelmistolisenssien lisenssimaksujen hinnan ei voida katsoa olevan enempää kuin 97.600 euroa kattaen hakijan hinnoitteluliitteen sekä kohdassa 1.5 että kohdassa 2.4 ilmoitetut hinnat koko sopimuskaudelle. Antamassaan 7.10.2009 päivätyssä vastauksessa hakija on todennut, että sen tarjoama ratkaisumalli ja hinta-arvio ovat sisältäneet kokonaisuudessaan tarjouspyynnön vaatimusten mukaisen toteutuksen.

Hankintayksikkö ei ole esittänyt laissa tarkoitettua perustetta hankintasopimuksen tekemiselle ennen laissa säädetyn odotusajan päättymistä. Ne lakisääteiset palvelut, joiden toteuttamiseen hankinnan kohteena olevaa järjestelmää hyödynnetään, voidaan turvata järjestelmän käyttöönotosta riippumatta. Laissa tarkoitettu pakottava syy voisi olla esimerkiksi ihmisten terveyteen tai turvallisuuteen liittyvät seikat. Hankinnan kohteena olevan järjestelmän käyttöönoton viivästyminen ei vaikuta ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen.

Hankintayksikkö on käyttänyt tavoiteaikataulusta huolimatta hankintapäätöksen tekemiseen yhteensä 231 päivää. Hankintapäätös on jo sitä tehtäessä, olettaen, että hankintayksiköllä on alun perin ollut tarkoitus noudattaa hankintalaissa säädettyjä odotusaikoja, ollut myöhässä hankintayksikön tavoiteaikataulusta yli 200 päivää. Tavoiteaikataulun mukaisesti järjestelmän käyttöönoton olisi pitänyt olla jo lopuillaan hankintapäätöstä tehtäessä.

Hankintamenettelyn hitaus ja hankintayksikön verkkainen toiminta hankintamenettelyn kuluessa ilmentävät, ettei hankintapäätöksen täytäntöönpanolla tai hankinnan toteuttamisella ole ollut olennaista kiirettä. Hankintamenettelyn viivästymisen voidaan katsoa aiheutuneen yksinomaan hankintayksikön syyksi luettavista seikoista. Näin ollen hankintasopimuksen tekeminen ei ole ollut hankinnan aikatauluun tai muuhunkaan seikkaan perustuen ehdottoman välttämätöntä ennalta arvaamattomasta hankintayksiköstä riippumattomasta syystä.

Hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen odotusaikana ja antanut hankintapäätöksen tiedoksi hakijalle vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen, vaikka se on hakijalle ilmoittanut, että hankintasopimus tehdään vasta, kun hankintapäätös on lainvoimainen. Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut hakijalle, että sopimus on tehty, vaan hakija on saanut tästä tiedon markkinaoikeudelta vasta hakemuksen tultua vireille. Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut asiasta hakijalle edes silloin, kun hakija on ilmoittanut sille kirjallisesti aikomuksestaan saattaa asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Hankintasopimuksen tekeminen odotusaikana ilman laissa säädettyä perustetta ja jo ennen kuin päätöksestä on edes tiedotettu tarjoajille, on rajannut hakijan oikeussuojakeinojen käyttämistä, mikä tulee ottaa huomioon hyvitysmaksua korottavana tekijänä.

Hakija on hankintayksikön virheellisen menettelyn vuoksi hävinnyt tarjouskilpailun marginaalisella erolla voittaneelle tarjoajalle, jonka tarjous olisi virheettömässä menettelyssä tullut hylätä tarjouspyyntöä vastaamattomana. Tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan suosiminen ja hakijan syrjiminen on merkittävä menettelyvirhe, joka jo yksistään vaikuttaa hyvitysmaksun määrään sitä korottavasti.

Vertailuperusteen ”Kokonaisratkaisun soveltuvuus ja uskottavuus” osalta hakijan olisi tullut saada yhtä hyvät tai paremmat pisteet kuin voittaneen tarjoajan. Tarjousten perusteella hakijan ja voittaneen tarjouksen ratkaisuissa ei ole mainittavia eroja.

Vertailuperusteen ”Projektinhallinta ja tukipalvelut” osalta voidaan todeta, että voittanut tarjoaja on liittänyt tarjoukseensa viiden referenssin tarkemman erittelyn, kun hakijalla on niitä ollut 65 kappaletta. Voittanut tarjoaja on kiinnittänyt projektiin kymmenen henkilöä. Vastaavasti hakija on osoittanut projektin käyttöön 37 henkilöä. Voittanut tarjoaja on määrittänyt liikesalaisuudeksi projektinhallintamenetelmät ja tukipalveluiden kuvauksen. Lisäksi voittanut tarjoaja on esittänyt tuottavansa jo ennestään hankintayksikölle perustietotekniikan palveluita ja että se tästä syystä voi hyödyntää valmista tukiorganisaatiotaan. Olemassa oleva asiakkuussuhde ei kuitenkaan saisi vaikuttaa tarjousten vertailuun. Hakijan olisi tullut saada kyseisen vertailuperusteen osalta yhtä hyvät tai paremmat pisteet kuin voittanut tarjoaja.

Voittanut tarjoaja ei ole toimittanut tarjouksensa perusteella lainkaan selvitystä tulevaisuuden strategiastaan ja tavoitteistaan terveydenhuollon sektorilla. Hakijalla sen sijaan on ollut tarjouksensa liitteenä seikkaperäinen 14-sivuinen esitys tulevaisuuden strategioistaan. Tästä huolimatta hankintayksikkö on antanut sekä hakijalle että voittaneelle tarjoajalle tältä osin saman verran pisteitä. Voittaneen tarjoajan ei olisi tullut saada sanotusta kohdasta lainkaan pisteitä. Tämä olisi jo yksistään nostanut hakijan tarjouksen kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa määrätään, että tarjottuihin päivä- ja tuntihinnoiteltuihin palveluihin sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa tarjoajan henkilöhinnastoa. Tarjouksen liitteeksi on otettu sen henkilöaikahinnasto. Tarjouspyynnön mukaan kaikki hinnat pitää ilmoittaa liitteenä olevalla hinnoittelulomakkeella. Voittanut tarjoaja on tarjouspyynnön vastaisesti ilmoittanut hintoja myös muulla kuin tarjouspyynnön liitteenä olleella hinnoittelulomakkeella. Voittaneen tarjoajan tarjouksen kohta 7.1 sisältää yksipuolisen hintavarauman (”sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa Fujitsun henkilöaikahinnastoa”) eikä tarjouksen lopullinen hinta hankintakaudella siten ole ollut tiedossa. Voittanut tarjoaja ei ole tarjouksessaan ilmoittanut hintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla ja sen tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattomana.

Voittaneen tarjoajan toimittaman osittaisen tarjouksen perusteella hakija ei ole voinut arvioida tarjousten kokonaistaloudellisen arvioinnin virheitä tai sitä, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut kokonaisuudessaan tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksikkö on siten velvoitettava toimittamaan hakijalle voittaneen tarjoajan tarjous kokonaisuudessaan.

LISÄVASTINEET

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja että kyseisessä tarjouksessa on myös noudatettu hinnoitteluliitteen täyttöohjetta. Voittanut tarjoaja ei ole muuttanut tarjoustaan tai muita tarjousasiakirjoja jälkikäteen. Se on hinnoitteluliitteessään ilmoittanut ymmärrettävästi ohjelmistolisenssien hinnan koskevan koko neljän vuoden palvelusopimusaikaa.

Jotta myös hakijan ohjelmistolisenssihinnoittelu olisi tullut varmuudella oikein ymmärretyksi, hakijalle on ilmoitettu hankintayksikön tulkinta hinnoitteluliitteen kohdan 2.4.1 mukaisesta neljän vuoden sopimuskauden hinnasta. Hakija on vahvistanut hankintayksikön ilmoittaman hinnan olevan oikea. Hakijan hintaa ei ole virheellisesti korotettu. Mikäli hakija olisi tullut valituksi, se olisi laskuttanut ohjelmistolisensseistä ilmoittamaansa hintaa korkeamman hinnan. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan esittänyt myös tulevaisuuden kehittämisstrategiansa terveydenhuollon sektoreilla. Yhdenkään tarjoajan optioita ei ole huomioitu lopullisessa kustannusvertailussa.

Hankintayksiköllä on ollut yleistä etua koskeva pakottava syy tehdä sopimus odotusaikana sekä hankintayksiköstä riippumaton ennalta arvaamaton syy tehdä sopimus pikaisesti hankintapäätöksen jälkeen. Hankinnan tavoiteaikataulun siirtyminen ei ole johtunut hankintayksikön passiivisuudesta vaan uudentyyppisen yhteishankkeen laajuudesta ja sen taustaryhmien ja julkisten rahoittajien poikkeuksellisesta monitahoisuudesta. Hankintayksikkö on toimittanut hakijalle oikeat ja asianmukaiset pisteytyslaskelmat huhtikuussa 2010.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tukipalvelut-kohta on sisältänyt tukipalvelun koko hankinta-ajalle eikä tukipalvelun käytön määrää ole rajoitettu. Hintaliitteen kohdassa 2.2 mainitut tukipäivät ja veloitukset ovat koskeneet tarjottua jatkokehitystyön lisätukipalvelua eivätkä varsinaista tukipalvelun käyttöä. Tämä asia ja siihen mahdollisesti liittyvä tulkintakysymys on selvitetty jatkokeskusteluissa voittaneen tarjoajan kanssa.

Voittaneen tarjoajan henkilötyön hinnoittelussa ei ole ollut mitään epäselvyyttä eikä tarjouspyynnön vastaisuutta. Hankintayksikkö on huomioinut vain tarjouksen hintaliitteessä esitetyt henkilötyöhinnat tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintayksikkö ei ole pitänyt voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjoustekstin hintalausumia merkityksellisinä, ja asiaan mahdollisesti liittyvät tulkintakysymykset ovat tulleet selväksi hankintayksikölle jatkokeskusteluissa voittaneen tarjoajan kanssa. Vakiomuotoisen tarjoustekstin hintalausekkeet ovat koskeneet ainoastaan tarjoajan mahdollisten jatkokehitystoimitusten hintatasoa sekä hinnoittelua. Voittaneen tarjoajan tarjouksen hintaliitteessä ilmoitetut hinnat ovat hankintasopimuksen ja hankinnan toimitussopimuksen mukaisesti olleet sitovia eikä voittaneella tarjoajalla ole ollut toimitussopimuksen osalta hinnankorotusoikeutta.

Voittanut tarjoaja on tarjousaineistossaan kuvaillut tulevaisuuden kehittämisstrategiansa terveydenhuollon sektoreilla. Strategiasta ei ole laadittu erillistä liitettä, mutta kokonaisstrategiaa on käsitelty erityisesti tarjouksen sivuilla 2 ja 3 sekä 9 ja 10, liitteen 1 ensimmäisessä luvussa sekä tuotestrategiaa erityisesti liitteissä 12, 13 ja 14.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Tiedon antaminen asiakirjasta

Hakija on vaatinut, että sille toimitetaan valituksi tulleen Fujitsu Services Oy:n tarjous kokonaisuudessaan.

Fujitsu Services Oy on vaatinut, että sen tarjousta ei hintatietoja lukuun ottamatta anneta hakijalle. Fujitsu Services Oy on kuitenkin toimittanut markkinaoikeudelle tarjouksestaan asianosaisjulkisen kappaleen, joka on toimitettu hakijalle.

Asiassa on hakijan esittämän vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäyntiasiakirjojen asianosaisjulkisuudesta.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 1 §:n mukaan oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia, jollei kyseisessä laissa toisin säädetä. Lain 7 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjalla tarkoitetaan valituskirjelmää tai muuta vireillepanoasiakirjaa, valituksen kohteena olevaa päätöstä sekä muuta hallintotuomioistuimelle hallintolainkäyttöasiassa toimitettua asiakirjaa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta.

Liikesalaisuuden käsitettä ei ole määritelty julkisuuslaissa taikka muuallakaan lainsäädännössä. Julkisuuslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen mukaan (HE 30/1998 vp s. 95) liikesalaisuudella tarkoitetaan yleensä taloudellisluonteisia, lähinnä kaupankäynnin alaan kuuluvia yrityksen salaisuuksia. Liikesalaisuus voi olla myös tekninen salaisuus. Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohtaa tulkittaessa tulee ottaa huomioon säännöksen tarkoitus, joka on yksityisen taloudellisen edun suojaaminen (HE 30/1998 vp s. 87). Salassapidon tarvetta tulee tarkastella sen elinkeinonharjoittajan näkökulmasta, jonka liikesalaisuudesta asiassa on kysymys.

Julkisuuslain 11 §:n 3 momentin mukaan, jos asiakirja kuuluu oikeudenkäyntiaineistoon, asianosaisen tiedonsaantioikeudesta on voimassa, mitä siitä säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin nojalla oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta asiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 tai 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan asianosaisella ei ole oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä tai yksityistä etua. Säännöksen 6 kohdan mukaan asianosaisella ei ole oikeutta viranomaisen järjestämässä tarjouskilpailussa toisen tarjouksen tekijän liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin tarjouksen hintaa lukuun ottamatta.

Harkittaessa voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjojen antamista hakijalle on edellä sanotun perusteella otettava huomioon asiakirjojen antamisesta voittaneelle tarjoajalle aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset.

Fujitsu Services Oy:n tarjouksessa on katsottava esitetyn yhtiön liikesalaisuuksia, joita koskevien tietojen joutuminen kilpailevien elinkeinonharjoittajien tietoon voisi antaa näille kilpailuetua. Fujitsu Services Oy on toimittanut markkinaoikeudelle tarjouksestaan asianosaisjulkisen kappaleen, joka on toimitettu hakijalle tiedoksi. Hankintayksikkö on lisäksi toimittanut hakijalle Fujitsu Services Oy:n tarjouksen ja muiden tarjousten hintatiedot.

Markkinaoikeus katsoo, että hakijalla on jo sille toimitettujen asiakirjojen perusteella ollut riittävät tiedot esittämiinsä hankintamenettelyn mahdollisiin virheisiin vetoamiseksi ja niiden saattamiseksi markkinaoikeuden tutkittavaksi. Enemmän tiedon antamatta jättämisen voittaneen tarjoajan tarjouksesta ei siten voida katsoa vaarantavan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Hakijan esittämä tiedon antamista asiakirjasta koskeva vaatimus on sen vuoksi hylättävä.

Hankintamenettely

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 50/2006 vp s. 90 ja 91) on viitattu oikeuskäytäntöön, jossa on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen sekä yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden edellyttävän tarjousten olevan tarjouspyynnön mukaisia. Tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta on arvioitava nimenomaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Tarjouspyyntöä vastaamattomat tarjoukset on pääsääntöisesti suljettava tarjouskilpailusta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteet edellyttävät myös, että tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on hylättävä.

Hakija on ensiksi esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous ei vastaa tarjouspyyntöä, koska tarjottava palvelu on tukipalvelujen osalta rajoitettu tarjouspyynnön vastaisesti ainoastaan kolmeen henkilötyöpäivään kuukaudessa. Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjouksessa on esitetty tarjouspyynnön vastaisesti käyttöön perustuva hinta ”30€/help desk tukipyyntö”.

Tarjouspyynnössä on kohdassa ”Ohjelmiston ja järjestelmän ylläpito / tuki (service desk)” esitetty seuraavaa:

”Tarjoajan täytyy esittää tarjouksessaan suunnitelma ja kustannukset tarjotun järjestelmäkokonaisuuden käyttö- ja ylläpitopalveluiden ja service desk:n toteuttamiseksi (erillinen liitedokumentti). Lisätietoa vaatimusmäärittelydokumentissa kohta 12.2.”

Tarjouspyynnön liitteen 2 ”vaatimusmäärittely”-asiakirjan kohdassa 12.2. ”Tekninen tuki ja muut tukipalvelut” on esitetty seuraavaa:

”Tarjouksessa pyydetään selvittämään, millaisia vaihtoehtoja ja toteuttamismalleja toimittaja voi tarjota seuraavien palvelukokonaisuuksien osalta:

– tarjottavan sovelluksen tekniset ylläpitopalvelut kuten esim. virheiden paikallistaminen ja korjausten toteuttaminen, taustarekistereiden päivitykset jne. sekä

– käyttäjätuki. Tarjouksessa pyydetään esittämään loppukäyttäjien tukimalli (helpdesk)

Tarjouksessa tulee olla mahdollisimman tarkka kuvaus siitä, mitä tehtäviä, millaista erityisosaamista ja vastuita järjestelmän ylläpito vaatii asiakasorganisaatiolta. Toimittajan on kuvattava erilaiset tukipalvelut, jotka arvioidaan annettuja kuvauksia vasten. Toimittajan on tarjottava tuotteelle sopimuksen ajan tekninen tuki ja päivitykset osana sopimusta.

Tekninen tuki on pystyttävä suomen kielellä tarjoamaan seuraavasti:

– Puhelin / online-tuki arkisin klo 08.00–16.30 nimetyille teknisille yhteyshenkilöille

– Tarpeen mukaan erikseen laskutettava onsite-tuki

Tarjouksessa tulee kuvata uusien ohjelmaversioiden jakelutavat ja välineet. Lisäksi toimittajaa pyydetään esittämään lyhyesti tarjottavan tuotteen kehittämisstrategian keskeisimmät linjaukset tulevien vuosien osalta.”

Tarjouksen hinnat on tullut ilmoittaa tarjouspyynnön liitteenä 3 olevalla hinnoitteluliitteellä, jonka jokainen sarake on tullut täyttää.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen hinnoitteluliitteen kohdassa 2.2 ”Tukipalvelut, Ylläpito ja käyttökustannukset” on ilmoitettu vuosikustannukset jokaisen neljän vuoden osalta seuraavasti: ”3 htpv/kk + 30 €/help desk tukipyyntö (10 kpl/kk volyymiarvio)”.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseinen voittaneen tarjoajan tarjouksen hinnoitteluliitteessä oleva ilmoitus poikkeaa tarjouspyynnön vaatimuksesta, jonka mukaan tekninen tuki on pystyttävä tarjoamaan puhelimitse tai online-tukena arkisin kello 08.00–16.30.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksen hinnoitteluliitteen kohdassa 2.2 mainitut tukipäivät ja veloitukset ovat koskeneet jatkokehitystyön lisätukipalvelua eivätkä varsinaista tukipalvelun käyttöä. Voittaneen tarjoajan tarjous on tukipalveluiden osalta sisältänyt tukipalvelun koko sopimuskaudelle eikä tukipalveluiden määrää ole rajoitettu. Hankintayksikön mukaan tämä asia ja siihen mahdollisesti liittyvä tulkintakysymys on tullut selväksi hankintayksikön jatkokeskusteluissa voittaneen tarjoajan kanssa.

Hankintamenettelyn luonne huomioon ottaen hankintayksikkö ja tarjoajat ovat voineet nyt kysymyksessä olevan hankintamenettelyn aikana neuvotella kaikista hankintasopimukseen liittyvistä yksityiskohdista. Tarjousten täsmentäminen ja selkiyttäminen on kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä lähtökohtaisesti mahdollista vielä tarjouksen valinnan jälkeenkin. Markkinaoikeus kuitenkin toteaa, ettei kilpailullinen neuvottelumenettelykään saa johtaa sitovien tarjousten tinkimiseen tai siihen, että tarjousten olennaiset tekijät muutoin neuvottelujen seurauksena muuttuvat muita tarjoajia syrjivällä tai kilpailua vääristävällä tavalla.

Hankintayksikön esittämän selvityksen mukaan voittaneen tarjoajan tarjouksen hintaliitteen kohdassa 2.2 mainitut tukipäivät ja veloitukset ovat koskeneet tarjottua jatkokehitystyön lisätukipalvelua eivätkä varsinaista tukipalvelun käyttöä. Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjouksen on tukipalveluiden osalta katsottava sisältäneen tarjouspyynnössä edellytetyn tukipalvelun koko sopimuskaudelle eikä tukipalveluiden määrää ole rajoitettu. Tältä osin voittaneen tarjoajan tarjous on siten ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen.

Markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella voittaneen tarjoajan tarjouksen täsmentäminen ei myöskään ole johtanut voittaneen tarjoajan tarjouksessaan esittämien hintojen hankintasäännösten vastaiseen tinkimiseen tai voittaneen tarjoajan tarjouksen olennaisten tekijöiden muuttumiseen.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti jättäessään sulkematta voittaneen tarjoajan tarjouskilpailusta siksi, että voittaneen tarjoajan tarjous ei tukipalveluiden hinnoittelun osalta ole ollut tarjouspyynnön mukainen.

Hakija on toiseksi esittänyt, että valittu tarjous on ollut myös tuntihinnoittelua koskevan ilmoituksen osalta tarjouspyynnön vastainen ja se olisi tälläkin perusteella tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattomana.

Tarjouspyynnössä on tarjoushintojen osalta todettu seuraavaa:

”Hinnat ilmoitettava tarjouspyynnön liitteenä olevalla hintaerittelylomakkeella (liite 3).

Tarjouksen kokonaishinta määräytyy hinnoitteluliitteen 3 mukaisesti.

Tarjouksen hinnat ilmoitetaan arvonlisäverottomina (alv 0 %) nettohintoina, joista kaikki myönnettävät alennukset on vähennetty. Hintojen tulee sisältää kaikki toimituksesta aiheutuvat kustannukset, kuten esimerkiksi mahdolliset matka-, päiväraha- ja majoituskulut. Ainoastaan hintaliitteessä 3 ilmoitetut maksut maksetaan.

Tarjouksessa ilmoitetut hinnat ovat toimittajaa sitovia.”

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjoamansa palvelun hinnat tarjouspyynnön liitteenä 3 olevalla hintaerittelylomakkeella. Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjouksen kohdassa 7.1 ”Hinnat ja maksut” on esitetty seuraavaa:

”Päivä- ja tuntihinnoiteltuihin palveluihin palvelusopimuskauden aikana sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa Fujitsun henkilöaikahinnastoa, josta Medi-It:lle myönnetään ??--?? prosentin alennus.”

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että se on huomioinut voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta vain tarjouksen hinnoitteluliitteessä esitetyt hinnat. Hankintayksikkö ei ole pitänyt tarjoustekstin hintalausumia merkityksellisinä ja asiaan mahdollisesti liittyvät tulkintakysymykset on selvitetty jatkokeskusteluissa voittaneen tarjoajan kanssa. Voittaneen tarjoajan vakiomuotoisen tarjoustekstin hintalausekkeet ovat hankintayksikön mukaan koskeneet ainoastaan tarjoajan mahdollisten jatkokehitystoimitusten hintoja ja voittaneen tarjoajan hintaliitteessä ilmoittamat hinnat ovat olleet päteviä.

Esitetyn selvityksen perusteella tarjousten hintavertailussa on huomioitu ainoastaan voittaneen tarjoajan tarjouksen hinnoittelulomakkeessa ilmoitetut hinnat eikä voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitetyllä myönnettävää alennusta koskevalla maininnalla ole ollut merkitystä tarjousten vertailussa. Hankintamenettelyn luonne huomioon ottaen hankintayksikkö ja tarjoajat ovat lähtökohtaisesti voineet nyt kysymyksessä olevan hankintamenettelyn aikana neuvotella kaikista hankintasopimukseen liittyvistä yksityiskohdista. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voittaneen tarjoajan tarjouksen täsmentäminen ei ole johtanut voittaneen tarjoajan tarjouksessaan esittämien hintojen hankintasäännösten vastaiseen tinkimiseen tai voittaneen tarjoajan tarjousten olennaisten tekijöiden muuttumiseen.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole tältäkään osin menetellyt hankintasäännösten vastaisesti jättäessään sulkematta voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Tarjousten vertailu

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia.

Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 95 ja 100) mukaan hankintamenettely on kaksivaiheinen prosessi, jossa on ensin arvioitava tarjoajan tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseen. Ehdokkaan ja tarjoajan soveltuvuuden arvioinnin tulee tapahtua tarjousmenettelyn erillisenä vaiheena ennen tarjousten vertailua (HE 50/2006 vp s. 116).

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjousten vertailuperusteet seuraavassa esitetyin tavoin.

”Hyväksyttävistä tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous seuraavien arviointiperusteiden mukaan:

1. Kokonaisratkaisun soveltuvuus ja uskottavuus

Esitetyn kokonaisratkaisun ratkaisukuvauksineen, tuotteineen, toiminnallisuuksineen ja palveluineen on vastattava tarjouspyyntöasiakirjassa ja sen liitteissä esitettyjä tarpeita. Järjestelmän ominaisuuksien ja laadun osalta arviointikriteerinä on tarjoajan selvitys järjestelmän ominaisuuksista ja niiden soveltuvuudesta. Omistus- ja tekijänoikeuskysymykset sekä valmisohjelmistojen käyttö arvioidaan vertailemalla.

Arviointitapa:

Verrataan tarjousta tarjouspyyntöasiakirjassa ja sen liitteissä esitettyihin vaatimuksiin, visioon ja tahtotilaan.

Tämän osuuden painoarvo on 40 %

2. Projektinhallinta ja tukipalvelut

Toimittajalta odotetaan hyviä projektinhallintamenetelmiä. Eduksi luetaan toimittajan projektinhallintakokemus isoista vastaavanlaisista toteutuksista. Tämä koskee myös projektiin kiinnitettäviä henkilöitä. Toimittajan tulee esittää kuvaus projektinhallintamallistaan.

Arviointikriteerinä on toimittajan selvitys projektinhallinnan laadusta ja uskottavuudesta toteuttaa toimitus. Tukipalveluiden osalta arvioidaan kokonaisvaltaista kyvykkyyttä ja saatavuutta sisältäen käytettävät resurssit ja tukipalveluiden organisointi. Selvityksen pitää sisältää mahdollisesti käytettävän tai käytettävien alihankkijoiden osuus.

Tämän osuuden painoarvo on 15 %

3. Kokonaiskustannukset

Tarjousten vertailun mahdollistamiseksi hinnat on ilmoitettava tarjouspyynnön liitteenä 3 olevalla hinnoittelulomakkeella.

Hinnat on ilmoitettava euroina.

Selvityksen perusteella lasketaan tarjouksen kokonaiskustannukset.

Tämän osuuden painoarvo on 40 %

4. Tulevaisuuden strategia ja tavoitteet terveydenhuollon sektorilla

Mikä on toimittajan tulevaisuuden strategia ja tavoitteet terveydenhuollon sektorilla, jotta järjestelmät tukevat kokonaisuutta ja sen kehitystä osana prosessia. Selvityksen perusteella arvioidaan tarjottavan järjestelmän jatkuvuusnäkymien ja kehityslinjausten vaikutuksia. Kuvaus tulee lähettää erillisellä liitteellä mikäli katsotte sen asiasisällön olevan liikesalaisuuden piirissä.

Tämän osuuden painoarvo on 5 %”

Hankintapäätökseen liitetystä 30.3.2010 päivätystä tarjousten vertailuasiakirjasta ilmenevin tavoin voittanut tarjoaja on saanut laadullisen vertailuperusteen ”kokonaisratkaisun soveltuvuus ja uskottavuus” osalta 3,6 pistettä ja hakija 2,8 pistettä. Laadullisen vertailuperusteen ”projektinhallinta ja tukipalvelut” osalta voittanut tarjoaja on saanut 1,4 pistettä ja hakija 0,9 pistettä. Laadullisen vertailuperusteen ”tulevaisuuden strategia ja organisointi” osalta sekä voittanut tarjoaja että hakija ovat saaneet 0,5 pistettä. Hinnan osalta voittanut tarjoaja on saanut 2,8 pistettä ja hakija 4,0 pistettä. Vertailuasiakirjasta ilmenee, että voittaneen tarjoajan kokonaispistemäärä tarjousvertailussa on ollut 8,3 pistettä ja hakijan 8,2 pistettä.

Hintavertailu

Hakija on esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti, kun se on korottanut hakijan tarjouksen hintaa hinnoitteluliitteen kohdan 2.4 ”Mahdolliset ohjelmistolisenssit” osalta 73.200 eurolla. Tarjouspyynnön kohdassa 2.4 on pyydetty esittämään hinta yhden vuoden osalta ja näin hakija on myös menetellyt.

Vaikka hankintayksiköllä katsottaisiin olleen oikeus korottaa ohjelmistolisenssien hintaa, on hakijan ohjelmistolisenssien kokonaishinnan joka tapauksessa hakijan esittämän lisäselvityksen mukaisesti katsottava käsittävän sekä tarjouksen hinnoitteluliitteen kohdassa 1.5 että kohdassa 2.4 tarkoitetut ohjelmistolisenssit. Kohdissa 1.5 ja 2.4 tarkoitettujen ohjelmistolisenssien kokonaishinnan on siten katsottava olevan 97.600 euroa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hinnoitteluliitteen kohdassa 1.5 tarjoajien on tullut ilmoittaa ohjelmistolisenssien hinta toimitussopimuksen osalta ja hinnoitteluliitteen kohdassa 2.4 lisenssien hinta hankintasopimuskaudella siltä osin kuin lisenssit eivät sisälly toimitussopimuksen hintaan. Hakija on hankintayksikön tiedusteltua siltä erikseen hinnoitteluliitteen 2.4 osalta ilmoittanut hankintayksikön tulkinneen oikein, että ohjelmistolisenssien kokonaishinta tältä osin koko sopimuskaudelle on 97.600 euroa.

Edellä esitetyn perusteella hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoushinnat eivät hinnoitteluliitteen 2.4 tarkoitettujen ohjelmistolisenssien osalta ole vastanneet toisiaan. Muiden tarjoajien tarjousten hinnoitteluliitteiden kohdassa 2.4 ei ole esitetty ohjelmistolisenssien hintoja. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on täsmentäessään hakijan tarjoushintaa hinnoitteluliitteen kohdassa 2.4 tarkoitettujen lisenssien osalta saattanut hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjousten tarjoushinnat tältä osin vertailukelpoisiksi.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely hintavertailussa kohtien 1.5 ja 2.4 osalta ei ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Optioiden osalta hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että hakijan näkemys optioiden sisällyttämisestä tarjousvertailuun on perusteeton ja teoreettinen. Tarjouspyynnön sanamuoto ei anna aihetta tällaiseen tulkintaan, joka poikkeaisi selvästi julkisten hankintojen vakiintuneesta laskentaperusteesta. Optioita ei ole otettu huomioon yhdenkään tarjouksen osalta hintavertailussa.

Tarjouspyynnössä on optioiden osalta esitetty seuraavaa:

”Jako pakollisiin ja optio-ominaisuuksiin on toteutettu liitteessä 2 vaatimusmäärittely. Optiot huomioidaan kustannusvertailussa. Toimittajan on ilmoitettava kustannustiedot tarjoamistaan optioista. Option käyttämisestä päätetään varsinaisen palvelusopimuksen tai mahdollisesti toimitussopimuksen yhteydessä. Tilaaja ei sitoudu käyttämään optioita.”

Hintojen ilmoittamisen osalta tarjouspyynnön kohdassa ”Hinnat” on esitetty muun muassa seuraavaa:

”Hinnat on ilmoitettava tarjouspyynnön liitteenä olevalla hintaerittelylomakkeella (liite 3)

Tarjouksen kokonaishinta määrittyy hinnoitteluliitteen 3 mukaisesti.”

Tarjouspyynnön hinnoitteluliitteessä on pyydetty ilmoittamaan hinnat seuraavista palvelukokonaisuuksista: 1 ”Toimitussopimuksen alaiset tehtävät, 2 ”Palvelusopimuksen alaiset tehtävät”, 3 ”Palvelukomponentit” ja 4 ”Tukikomponentit” sekä 5 ”Optiot”.

Hinnoitteluliitteessä on pyydetty ilmoittamaan tarjouksen kokonaistoimituksen hinta kohdan 4 ”Tukikomponentit” jälkeen, jolloin kokonaishinta on käsittänyt hinnoitteluliitteen kohdat 1–4 mutta ei kohtaa 5.

Tarjouspyynnön hinnoitteluliitteessä 5 ”Optiot” tarjoajia on pyydetty ilmoittamaan hinnat sähköisiä palveluita, käyttöpalveluympäristön perustamiseen liittyviä palveluita, palvelukomponentteja ja tukipalveluita koskevista optio-ominaisuuksista.

Hakija on tarjouksensa hinnoitteluliitteen kohdassa 5.1 ”Sähköiset palvelut” ilmoittanut ”puhekanavan”, ”sähköpostin integraation” ja ”pikaviestinnän” hinnaksi 0 euroa.

Kohtien 5.2 ”Käyttöpalveluympäristön perustaminen”, 5.3 ”Toimittajan esittämät optiot palvelukomponenteista” ja 5.4 ”Toimittajan esittämät optiot tukikomponenteista” osalta hakija ei ole tarjouksessaan esittänyt optioita. Optioiden kokonaishinnaksi hakijan tarjouksessa on ilmoitettu 0 euroa.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on esitetty kohdan 5.3 ”Toimittajan esittämät optiot palvelukomponenteista” osalta hinnaksi 175.000 euroa ja kohdan 5.4 ”Toimittajan esittämät optiot tukikomponenteista” osalta hinnaksi 50.000 euroa. Yhteensä optioiden hinta on siten ollut 225.000 euroa.

Tarjouspyynnössä esitetyn maininnan mukaan ”optiot huomioidaan kustannusvertailussa”. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että tarjouspyynnön mukaan tarjouksen kokonaishinta on määräytynyt tarjoajien hinnoitteluliitteessä ilmoittamien tietojen mukaan. Hinnoitteluliitteen mukaan tarjouksen kokonaishinta on käsittänyt palvelut 1–4 mutta ei kohtaa 5 ”Optiot”. Optioita ei ole yhdenkään tarjoajan osalta otettu hintavertailussa huomioon, joten hankintayksikön menettely on myös tässä suhteessa ollut tasapuolisen ja syrjimättömyyden vaatimusten mukaista. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti suorittaessaan hintavertailun optioita huomioimatta.

Vertailuperuste ”projektinhallinta ja tukipalvelut”

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö on käyttänyt tarjousten vertailussa projektinhallintaa ja tukipalveluita tavalla, joka on tarkoittanut tarjoajien kelpoisuuden vertailua. Vertailuperustetta ”projektinhallinta ja tukipalvelut” ei siten hakijan mukaan tule soveltaa tarjousvertailussa.

Tarjouspyynnössä on tarjoajien soveltuvuuden osalta esitetty, että tarjoajien tulee täyttää hankintalain 52–54 §:ssä mainitut soveltuvuusvaatimukset. Lisäksi tarjouspyynnössä on mainittu, että tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi tai joka on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaaliturvamaksujen suorittamisen, voidaan sulkea tarjouskilpailusta. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen tekijän on pyydettäessä tullut esittää luotettava selvitys teknisistä tai taloudellisista edellytyksistä. Tarjouspyynnössä on edelleen mainittu, mitä soveltuvuuteen liittyviä selvityksiä tarjoajan tulee tarjoukseensa liittää.

Markkinaoikeus toteaa, ettei hankintayksikkö ole käyttänyt tarjouspyynnössä mainittuja tarjoajien soveltuvuudelle asetettuja vaatimuksia tarjousten vertailuperusteena. Vertailuperusteen ”projektinhallinta ja tukipalvelut” voidaan myös katsoa liittyvän hankinnan kohteeseen. Vertailuperusteen osalta tarjouspyynnössä on siten riittävällä tavalla eroteltu toisistaan tarjoajien soveltuvuuden arviointi tarjousten vertailusta. Myöskään tarjousten vertailu ei ole perustunut hankintasäännöksissä kielletyin tavoin tarjoajien soveltuvuusvaatimuksiin.

Lisäksi hakija on esittänyt vertailuperusteen ”projektinhallinta ja tukipalvelut” osalta, että voittanut tarjoaja on liittänyt tarjoukseensa viiden referenssin tarkemman erittelyn kun taas hakijalla referenssejä on ollut 65 kappaletta. Hakijan mukaan voittanut tarjoaja on kiinnittänyt projektiin kymmenen henkilöä kun taas hakijalla projektiin kiinnitettyjä henkilöitä on ollut 37 kappaletta. Hakijan mukaan voittanut tarjoaja on esittänyt tuottavansa jo ennestään hankintayksikölle perustietotekniikan palveluita ja että tästä syystä se voi hyödyntää valmista tukiorganisaatiotaan. Olemassa oleva asiakkuussuhde ei kuitenkaan saisi vaikuttaa tarjousten vertailuun. Hakijan mukaan sen olisi tullut saada kyseisen vertailuperusteen osalta yhtä hyvät tai paremmat pisteet kuin voittanut tarjoaja.

Tarjouspyynnössä on vertailuperusteen ”projektinhallinta ja tukipalvelut” osalta esitetty, että ”toimittajalta odotetaan hyviä projektinhallintamenetelmiä” ja että ”eduksi luetaan toimittajan projektinhallintakokemus isoista vastaavanlaisista toteutuksista”. Edellä sanottu on tarjouspyynnön mukaan koskenut myös ”projektiin kiinnitettäviä henkilöitä”.

Tarjousten vertailuasiakirjasta ilmenevin tavoin voittanut tarjoaja on saanut laadullisen vertailuperusteen ”projektinhallinta ja tukipalvelut” osalta 1,4 pistettä (9 painottamatonta pistettä) ja hakija 0,9 pistettä (6 painottamatonta pistettä).

”Tarjousvertailun pisteytyksen perusteet”-asiakirjassa on kyseisen vertailuperusteen osalta esitetty, että voittanut on tarjoaja on selvittänyt erittäin laajasti ja uskottavasti projektinhallintamallinsa ja menetelmänsä ja niiden integroitumisen esitettyyn erilliseen toteutuksen projektisuunnitelmaan. Kuvauksessa on tuotu esille myös projektiin osallistuvien henkilöiden osaaminen isojen ja vaativien hankkeiden läpiviennissä. Laatujärjestelmät ja standardit on kuvattu kattavasti voittaneen tarjouksen liitteissä. Edelleen ”Tarjousvertailun pisteytyksen perusteet”-asiakirjassa on esitetty, että voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt tukipalveluiden osalta erittäin hyvän ja uskottavan kuvauksen saatavuudesta ja kyvykkyydestä tarjota tukipalveluita tavoiteltavan kokonaisratkaisun koko elinkaaren ajalle.

Hakijan tarjouksesta on ”Tarjousvertailun pisteytyksen perusteet”-asiakirjassa vertailuperusteen ”projektinhallinta ja tukipalvelut” osalta esitetty, että hakija on kuvannut tarjouksessaan oman projektinhallintamenetelmänsä, projektikokemuksensa sekä projekteihin osallistuneet henkilöt. Kokonaisuutena hakijan projektinhallinnan laatu on arvioitu keskinkertaiseksi. Tukipalveluiden osalta hakijan tarjouksessa esitetty kuvaus ei ole ”täysin vastannut tavoiteltua kokonaisvaltaista kyvykkyyttä ja saatavuutta sisältäen käytettävät resurssit ja tukipalveluiden organisointi”.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen kohdassa 2.3 ”Referenssit/luettelo vastaavista palvelusopimuksista” ja liitteessä 8 ”Fujitsun sähköisen asioinnin referenssit” on esitetty voittaneen tarjoajan referenssit. Edelleen voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteessä 9 ”Tietoa tarjoajasta ja asiakasreferensseistä” on esitetty lukuisia asiakasreferenssejä eri palveluiden osalta. Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteessä 17 on esitetty tarjoajan projektiryhmään kuuluvien henkilön ansioluettelot ja kokemus.

Hakijan tarjouksen liitteessä 11 ”Innofactor Oy:n referenssit projektinhallintakokemuksesta ja graafisesta suunnittelusta” on esitetty kattavasti hakijan referenssit. Edelleen hakijan tarjouksen liitteessä 10 ”Henkilöiden CV:t sisältäen projektinhallintakokemuksen” on esitetty kattavasti hakijan projektiryhmään kuuluvien henkilön ansioluettelot ja kokemus.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjouksesta ilmenee, että sillä on tarjouspyynnössä edellytetyin tavoin ollut kokemusta suurten tietojärjestelmien toimituksista ja että myös voittaneen tarjoajan projektiryhmään kuuluvilla henkilöillä on ollut tällaista kokemusta. Vertailuperusteessa ”projektinhallinta ja tukipalvelut” arviointiperusteeksi ei ole asetettu tarjoajan tai sen henkilöstön referenssejä tai referenssien lukumäärää. Tarjousten arviointi vertailuperusteen osalta on lisäksi vain osittain perustunut tarjoajien aikaisemman kokemuksen arviointiin.

Asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmene, että voittaneen tarjoajan asiakassuhteella hankintayksikköön olisi ollut merkitystä tarjousten vertailussa.

Edellä sanotun perusteella hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut pisteyttää hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset vertailuperusteen ”projektinhallinta ja tukipalvelut” osalta esittämällään tavalla.

Vertailuperuste ”kokonaisratkaisun soveltuvuus ja uskottavuus”

Hakija on esittänyt, että vertailuperusteen ”kokonaisratkaisun soveltuvuus ja uskottavuus” osalta hakijan olisi tullut saada yhtä hyvät tai paremmat pisteet kuin voittaneen tarjoajan. Tarjousten perusteella hakijan ja voittaneen tarjouksen ratkaisuissa ei ole mainittavia eroja.

Tarjousten vertailuasiakirjasta ilmenevin tavoin voittanut tarjoaja on saanut laadullisen vertailuperusteen ”kokonaisratkaisun soveltuvuus ja uskottavuus” osalta 3,6 pistettä (9 painottamatonta pistettä) ja hakija 2,8 pistettä (7 painottamatonta pistettä).

Voittaneen tarjoajan tarjouksen kohdassa 1.1 ”Yleiskuvaus tarjotusta ratkaisusta” on kuvattu voittaneen tarjoajan tarjoama sähköisen asioinnin asiointialusta ja tarjotun sähköisen asioinnin konseptin keskeiset hyödyt hankintayksikölle. Tarjouksen liite 1 ”Keksi hanke. Sähköisen asioinnin tietojärjestelmät. Fujitsun ratkaisu” sisältää hankinnan kohteen ratkaisuarkkitehtuurin yleiskuvauksen. Tarjouksen kohdassa 2.3 sekä sen liitteissä 8 ja 9 on kuvattu voittaneen tarjoajan referenssit sähköisen asioinnin järjestelmien osalta.

Hakijan tarjouksen kohta 1 ”Yhteenveto” sisältää yleiskuvauksen tarjotusta ratkaisusta. Tarjouksen kohdassa 1.1 ”Yleiskuvaus tarjotusta ratkaisusta” on esitetty, että hakijan tarjoama ratkaisu sisältää ”valmiita komponentteja, joiden avulla toteutus pystytään tekemään erittäin kustannustehokkaasti”. Tarjouksen kohdassa 3.1.1 ”Yleistä” on esitetty, että tarjotun kokonaisratkaisun portaali- ja alustaratkaisuna toimii ”Microsoft Office SharePoint Server (MOSS), Microsoft SQL Server ja Microsoft Windows Server”. Edelleen kohdassa 3.1.1 on esitetty valmiit sovellukset, joita on ollut tarkoitus käyttää kustannustehokkuuden saavuttamiseksi.

Hakijan tarjouksen kohdassa 3.2.1.1 ”Keksi-julkaisuportaali” on esitetty, että kyseinen julkaisuportaali tarjotaan tarjouspyynnössä annetun mahdollisuuden mukaisesti erillistä sovellusta käyttäen. Kyseisessä kohdassa on lisäksi esitetty, että ”vaihtoehtoinen ratkaisu olisi käyttää MOSS:ia suoraan julkaisuun, mutta se vaatisi huomattavan räätälöintityön, jotta tarjouspyynnön vaatimukset täyttyisivät – eikä aivan kaikkia vaatimuksia välttämättä saataisi edes räätälöinnillä täytettyä”.

Hankintayksikkö on ”Tarjousvertailun pisteytyksen perusteet”-asiakirjassa vertailuperusteen ”kokonaisratkaisun soveltuvuus ja uskottavuus” osalta esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous soveltuu hyvin hankinnan kohteen mukaisten tavoitteiden täyttämiseen. Erityisesti voittaneen tarjoajan tarjoaman asiointikonseptin on katsottu soveltuvan tarjouspyynnön mukaisen ratkaisumallin ja järjestelmävaatimusten täyttämiseen erityisen hyvin. Alustaratkaisu on voittaneessa tarjouksessa tarkasti kuvattu ja ratkaisu on ollut todistettavasti käytössä erittäin merkittävissä julkishallinnon toteutuksissa. Valmisohjelmistojen ja alihankkijoiden osalta voittaneen tarjoajan tarjoamat tuotteet on saumattomasti ja uskottavasti liitetty osaksi kokonaisuutta.

Hakijan tarjouksesta on ”Tarjousvertailun pisteytyksen perusteet”-asiakirjassa vertailuperusteen ”kokonaisratkaisun soveltuvuus ja uskottavuus” osalta esitetty, että hakijan tarjoama ratkaisu on teknisiltä ja toiminnallisilta ominaisuuksiltaan soveltunut hankinnan kohteen mukaisten tavoitteiden täyttämiseen. Tarjotun ratkaisun on katsottu perustuvan merkittävissä määrin valmiiden komponenttien käyttämiseen. Asiakirjassa esitetyin tavoin hakijan käyttämä vaihtoehtoinen ratkaisu olisi käyttää ”MOSS:ia” suoraan julkaisuun. Tämä kuitenkin vaatisi huomattavan räätälintyön, jotta tarjouspyynnön pakolliset vaatimukset täyttyisivät. Kaikkia vaatimuksia ei välttämättä saataisi edes räätälöinnillä täytettyä. Hakijan tarjouksessa se seikka, että kaikki vaatimusten mukaiset palvelukomponentit voitaisiin rakentaa kokonaisuudessaan olemassa olevilla valmistuotteilla, on katsottu riskiksi ja epäuskottavaksi.

Markkinaoikeus katsoo hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksissaan esittämän sekä hankintayksikön esittämät perustelut huomioon ottaen, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut pisteyttää hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset esittämällään tavalla.

Vertailuperuste ”tulevaisuuden strategia ja tavoitteet terveydenhuollon sektorilla”

Hakija on esittänyt, ettei voittanut tarjoaja ole sisällyttänyt tarjoukseensa lainkaan selvitystä tulevaisuuden strategiastaan tai tavoitteistaan terveydenhuollon sektorilla. Hakijalla sen sijaan on ollut tarjouksensa liitteenä seikkaperäinen 14-sivuinen esitys tulevaisuuden strategioistaan. Tästä huolimatta hankintayksikkö on antanut sekä hakijalle että voittaneelle tarjoajalle tältä osin saman verran pisteitä. Voittaneen tarjoajan ei olisi tullut saada sanotusta kohdasta lainkaan pisteitä.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että voittanut tarjoaja on tarjousaineistossaan kuvaillut tulevaisuuden kehittämisstrategiansa terveydenhuollon sektoreilla.

Tarjousten vertailuasiakirjasta ilmenevin tavoin sekä voittanut tarjoaja että hakija ovat saaneet vertailuperusteen ”tulevaisuuden strategia ja tavoitteet terveydenhuollon sektorilla” osalta 0,5 pistettä (9 painottamatonta pistettä).

”Tarjousvertailun pisteytyksen perusteet”-asiakirjassa on vertailuperusteen ”tulevaisuuden strategia ja tavoitteet terveydenhuollon sektorilla” osalta esitetty, että voittanut tarjoaja on ”nykyiselläänkin vahva julkishallinnon ja terveydenhuollon alueen ICT-toimittaja” ja että voittanut tarjoaja on tarjouksessaan esittänyt ”erittäin hyvän ja uskottavan selvityksen tavoitteistaan terveydenhuollon sektoreilla”. Hakijan tarjouksen osalta on puolestaan todettu, että hakija on esittänyt ”tarjouksessaan erittäin hyvän ja uskottavan selvityksen tavoitteistaan terveydenhuollon sektorilla”.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen kohdassa 1.1 ”Yleiskuvaus tarjotusta ratkaisusta” on esitetty, että sähköinen asiointi on voittaneen tarjoajan strateginen panostusalue. Kohdassa on esitetty yleiset periaatteet, joihin voittaneen tarjoajan sähköisen asioinnin konsepti perustuu. Voittaneen tarjoajan liitteessä 1 ”Ratkaisukuvaus” on esitetty yleisellä tasolla tarjoajan ratkaisuarkkitehtuuri ja sen toteutustapa.

Hakijan tarjouksen liitteessä 7 ”Innofactor Oy:n tulevaisuuden strategia ja tavoitteet terveyden- ja sosiaalihuollon sektorilla” on esitetty tarjoajan yleinen yritysstrategia, terveyden- ja sosiaalihuollon trendit ja hakijan rooli markkinoilla. Edelleen liitteessä on kuvattu hakijan kilpailijat ja kumppanit, missio, visio ja taloudelliset tavoitteet sekä yhtiön erottautumisstrategia markkinoilla.

Vertailuperusteesta ”tulevaisuuden strategia ja tavoitteet terveydenhuollon sektorilla” ilmenevin tavoin kyseisen vertailuperusteen osalta lähtökohtana on ollut tarjoajien esittämän selvityksen perusteella arvioida tarjottavan järjestelmän jatkuvuusnäkymien ja kehityslinjausten vaikutuksia. Vertailuperusteessa arvioinnin lähtökohdaksi ei ole asetettu tarjoajien esittämän selvityksen laajuutta.

Markkinaoikeus katsoo hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksissaan esittämän selvityksen sekä hankintayksikön esittämät perustelut huomioon ottaen, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa pisteyttää hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset esittämällään tavalla.

Vertailupisteiden pyöristys

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö on virheellisesti pyöristänyt kokonaiskustannusten pisteitä lopullisessa vertailutaulukossa ja näin poikennut todellisuudessa ilmoittamastaan kokonaiskustannusten 40 prosentin painoarvosta. Jos pisteytyksen laskennassa olisi käytetty pyöristämättömiä arvoja, hakijan kokonaispisteet olisivat olleet voittaneen tarjoajan pisteitä korkeammat.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että arviointipisteiden marginaalinen pyöristäminen on tehty tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tarjousvertailun lopputulos on oikea.

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle tarjousten vertailutaulukon, jossa tarjoajien saamat pisteet on esitetty pyöristämättöminä. Markkinaoikeus katsoo hankintayksikön esittäneen luotettavan selvityksen siitä, ettei pyöristämättömien arvojen käyttäminen tarjousvertailussa olisi johtanut siihen, että hakijan kokonaispistemäärä olisi ollut voittaneen tarjoajan kokonaispistemäärää korkeampi. Vertailupisteiden pyöristäminen ei siten tältä osin ole johtanut hakijaa syrjivään lopputulokseen eikä hankintayksikkö ole tältäkään osin menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintasopimuksen tekeminen odotusaikana

Hakija on esittänyt, ettei hankintayksikkö ole esittänyt laissa säädettyä perustetta hankintasopimuksen tekemiselle odotusaikana.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä on ollut yleistä etua koskeva pakottava syy hankintasopimuksen tekemiseen odotusaikana.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintasopimus voidaan tehdä ja päätös panna täytäntöön aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen tai hakemusosoituksen tiedoksi. Hankintasopimus voidaan kuitenkin tehdä tätä aikaisemminkin, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä yleistä etua koskevasta pakottavasta syystä tai ennalta arvaamattomasta hankintayksiköstä riippumattomasta syystä.

Hankintayksikkö on 30.3.2010 tekemällään päätöksellä valinnut Fujitsu Services Oy:n kysymyksessä olevan sähköisen asioinnin tietojärjestelmän toimittajaksi. Hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa 31.3.2010.

Hankintayksikkö on siten tehnyt hankintasopimuksen ennen kuin 21 päivää on kulunut siitä, kun hakija on saanut hankintapäätöksen hankintasäännöksissä tarkoitetuin tavoin tietoonsa. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintasopimuksen tekemiselle odotusaikana ei ole ollut olemassa hankintalain 74 §:n 1 momentissa (348/2007) tarkoitettua ehdottoman välttämätöntä yleistä etua koskevaa pakottavaa tai ennalta arvaamatonta hankintayksiköstä riippumatonta syytä.

Johtopäätös

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely on hankintasopimuksen täytäntöönpanon osalta ollut hankintasäännösten vastaista. Koska hankintayksikön menettely ei kuitenkaan tältä osin ole vaikuttanut hakijan mahdollisuuteen voittaa tarjouskilpailu, asiassa ei tule harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä (348/2007) tarkoitetun seuraamuksen määrääminen.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen hakija saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hakija on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Innofactor Oy:n korvaamaan Medi-It Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Nina Korjus, Jaakko Ritvala ja Matti Vedenkannas.

HUOMAA:

Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.