Market Court orders public body to pay damages and costs for flawed tender evaluation ignoring decimal precision.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court ordered the Vasa Health Care District to pay YIT Construction Oy damages of 100,000 euros and cover legal costs of 3,000 euros. The court found that the public body incorrectly rounded bid scores to whole numbers, causing the losing bidder to lose the contract despite having a higher precise score. Consequently, the court ruled that the losing bidder had a real chance to win under the correct evaluation method and awarded compensation accordingly.
Legislator headnote
AI generatedHankintalain 94 § 1 mom 4 kohda; 95 § 1 mom, 2 mom: If a public procurement authority makes a procedural error in evaluating bids, such as failing to calculate scores with the required decimal precision, the authority must pay damages to the bidder who would have won had the error not occurred, provided the bidder can prove they had a real chance of winning.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS
Vasa sjukvårdsdistrikt samkommun-Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (hankintayksikkö, jäljempänä myös Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä) on pyytänyt 22.11.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia keskussairaalan Y-rakennuksen pääurakka toisen rakennusvaiheen toiseen runkourakkaan sisällytettyjen hankintojen ja töiden suorittamisesta. Hankinnan sopimuskausi on ollut 1.2.2011–28.2.2012. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut viisi tarjousta.
Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja on 21.1.2011 tekemällään päätöksellä (§ 2) valinnut urakoitsijaksi Rakennuskultti Oy:n.
Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja on päätöksellään 3.3.2011 (§ 7) hylännyt valittajan edellä mainittuun päätökseen kohdistaman oikaisuvaatimuksen.
Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on 6.200.000–6.500.000 euroa.
Markkinaoikeus on päätöksellään 7.3.2011 sallinut hankintapäätöksen täytäntöönpanon ja hankintayksikkö on 30.3.2011 allekirjoittanut hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa.
VALITUS
YIT Rakennus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan valittajalle hyvitysmaksuna 686.000 euroa.
Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan valittajan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.260 eurolla korkoineen.
Tarjousten vertailutaulukon mukaan valittaja ja voittanut tarjoaja ovat saaneet yhtä suuret kokonaispisteet eli 96 pistettä. Valittajan olisi kuitenkin virheettömässä vertailussa tullut saada hinnan osalta 56,03 pistettä ja siten yhteensä 96,03 kokonaispistettä. Hankintayksikkö on valinnut tarjouskilpailun voittajaksi vähemmän kokonaispisteitä saaneen tarjouksen, kun se on suorittanut tarjousten hintavertailun ottamatta huomioon tarjoajien pisteitä desimaalien tarkkuudella. Tarjouspyynnön liitteessä ilmoitetun hintapisteiden laskukaavan mukaisesti desimaalit olisi tullut ottaa hinnan vertailupisteissä huomioon.
Hankintayksikkö on pyöristänyt tarjoajien pisteet lähimpään kokonaislukuun, mikä valittajan kohdalla on merkinnyt pisteiden vähentämistä. Tämä on vaikuttanut ratkaisevasti tarjouskilpailun lopputulokseen. Tarjouksen valintaa ei ole tehty hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä ilmoitetuilla perusteilla.
VASTINE JA LISÄVASTINE
Vasa sjukvårdsdistrikt samkommun-Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Hankintayksikkö on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.850 eurolla.
Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa ei ole mainittu, että desimaalilukuja käytettäisiin pisteytyksessä. Tarjousten vertailussa on hintavertailun osalta käytetty kokonaispisteitä. Myös laatupisteitä on voinut saada ainoastaan kokonaislukuasteikolla. Hinnan arvioiminen sadasosapisteen tarkkuudella ei ole kohtuullista, kun laatupisteet annetaan kokonaisluvuin ja kolmen tai neljän pisteen asteikkovälein.
Mikäli desimaaliluvut otettaisiin huomioon, tulisi valituksi tarjous, joka olisi tarjoushinnaltaan 455.000 euroa halvinta tarjousta kalliimpi. Tarjouspyynnön mukaisilla perusteilla arvioituna molemmat tarjoajat ovat laadullisesti samanarvoisia. Tässä tapauksessa tulee voida valita kokonaistaloudellisesti edullisin eli halvin tarjous.
Hankintayksikkö on kaikessa hankintaan liittyvässä päätöksenteossaan käyttänyt kokonaislukuja. Hankintayksikkö on siten menetellyt tarjoajia kohtaan tasapuolisesti. Ainoastaan laskelmia tehtäessä on voitu käyttää desimaaleja.
VASTASELITYS JA LISÄLAUSUMAT
Valittaja on antanut vastaselityksen ja kaksi lisälausumaa. Valittaja on lisälausumissaan todennut muun ohella, että markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä on vahvistettu se kanta, että hintapisteiden pyöristäminen siten kuin tässä asiassa on menetelty, on hankintasäännösten vastaista.
Hankintayksikkö on antanut lisälausuman.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT
Hankintamenettely
Tarjousten vertailu
Julkisista hankinnoista annetun lain 62 §:n mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.
Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia keskussairaalan laajennukseen kuuluvasta rakennusurakasta. Tarjouspyynnön liitteenä olevan urakkaohjelman mukaan tarjousten valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjousten vertailuperusteiksi on ilmoitettu hinta 60 prosentin painoarvolla ja laatu 40 prosentin painoarvolla.
Urakkaohjelmaan liitetyn Urakkatarjousten pisteytysperusteet -asiakirjan mukaan tarjoushinnan vertailupisteet saadaan siten, että halvin hinta jaetaan tarjoushinnalla ja näin saatu osamäärä kerrotaan enimmäispistemäärällä 60. Laadun 40 enimmäispistettä kertyvät siten, että kunkin laadun arvioinnin vertailuperusteen osalta voi saada enintään 10 pistettä. Vertailuperusteet ovat ”yrityksen liikevaihto”, ”yrityksen organisaatio ja resurssit”, ”yrityksen laadunvarmistusmenetelmät” sekä ”työmaan toimihenkilöt ja työnjohto”. Vertailuperusteiden pisteytys on porrastettu siten, että pisteitä on voinut saada 0, 3, 6 tai 10.
Hankintapäätöksen liitteenä on tarjousten vertailutaulukko, johon hinnasta sekä laadun arvioinnin osatekijöistä annetut pisteet on merkitty kokonaisluvuin. Sekä hakijan että voittaneen tarjoajan kokonaispisteiksi on ilmoitettu 96 pistettä. Asiakirjasta ilmenee, että voittanut tarjoaja on tehnyt hinnaltaan halvimman tarjouksen ja sen hintapisteiksi on muodostunut 60 pistettä. Voittanut tarjoaja on laadun osalta saanut yhteensä 36 pistettä.
Valittajan hintapisteiksi on taulukossa merkitty 56 pistettä. Valittajan tarjoushinta on ollut tarjousvertailun kolmanneksi halvin. Laadun osalta valittaja on kaikista neljästä arviointikriteeristä saanut enimmäispisteet 10 ja siten yhteispisteet 96.
Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön mukaisella laskutavalla valittajan olisi tullut saada hinnan osalta 56,03 pistettä ja näin ollen yhteispisteet 96,03. Valittajan olisi siten tullut korkeimmat yhteispisteet saaneena tarjoajana voittaa tarjouskilpailu.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei ole tarkempia säännöksiä siitä, miten pisteytys tarjousten vertailussa on tehtävä eikä myöskään siitä, miten hankintayksikön tulee toimia tilanteessa, jossa hankintayksikön suorittamalla pisteytystavalla kaksi tai useampi tarjoaja on päätynyt tasapisteisiin eikä tarjouskilpailun voittajaksi voida valita tarjoajista kuin yksi. Oikeusohjeena on siten pidettävä hankintalain 2 §:n 1 momenttia, jonka mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyyn osallistuvia tasapuolisesti ja syrjimättä.
Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt perusteluna kokonaislukujen käyttämiselle pisteytyksessä sen seikan, että tarjousvertailussa myös laatutekijöiden pisteytyksessä on käytetty kokonaislukuja.
Valittaja on esittänyt, että laskemalla hintapisteet tarjouspyynnön mukaisella laskutavalla kahden desimaalin tarkkuudella saadaan lopputulokseksi 56,03 pistettä. Hankintayksikkö ei ole kiistänyt valittajan laskelmaa.
Markkinaoikeus toteaa, että hintavertailussa päädytään jo laskutavasta johtuen yleensä aina desimaalilukuihin muiden kuin halvimman tarjouksen tehneen tarjoajan osalta. Hintavertailussa pyöristyssääntöjen käyttö johtaa siihen, että vertailussa ei tarkkaan ottaen enää oteta huomioon tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamaa hintaa. Laatuvertailussa yksittäisten vertailutekijöiden pisteytyksen saattaminen kokonaislukuihin perustuvaksi pyöristyksen perusteella taikka kokonaislukujen käyttäminen suoraan ei samalla tavalla kuin hintapisteiden jälkikäteinen pyöristäminen muuta hankintayksikön harkintavallan puitteisiin kuuluvaa arviota tarjouksen paremmuudesta suhteessa muihin tarjouksiin.
Johtopäätös
Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, että Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on menetellyt hankinnassa hankintalain 94 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on jättänyt valitsematta kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehneen valittajan tarjouksen. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi hankintalain 94 §:n 1 momentissa säädetyn seuraamuksen määrääminen.
Seuraamus
Hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa. Hankintalain 95 §:n 1 momentti huomioon ottaen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.
Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on kysymyksessä olevan lainkohdan osalta todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voitaisiin määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.
Edellä todetuin tavoin tarjouspyynnön mukaisen laskutavan mukaan laskettuna valittajan oikea pistemäärä tarjousten vertailussa olisi ollut 96,03, jolla valittajan tarjous olisi voittanut tarjouskilpailun. Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että valittajalla olisi virheettömässä menettelyssä ollut hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 -kohdassa tarkoitettu todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Asiassa tulee näin ollen määrätä hyvitysmaksu.
Valittaja on esittänyt, että siltä on hankintayksikön virheellisen menettelyn johdosta jäänyt saamatta katetta. Lisäksi valittajalle on aiheutunut vahinkona urakkatarjouksen laadinnasta aiheutuneina kuluina.
Hyvitysmaksua määrättäessä on hankintalain 95 §:n 1 momentin mukaan otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan arvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Hankintalain 95 §:n 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.
Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus harkitsee hyvitysmaksun määräksi 100.000 euroa.
Oikeudenkäyntikulut
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Hankintayksikkö saa vastaavasti pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Markkinaoikeus velvoittaa Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän suorittamaan YIT Rakennus Oy:lle hyvitysmaksuna 100.000 euroa.
Markkinaoikeus velvoittaa Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan YIT Rakennus Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla. Korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.
Markkinaoikeus hylkää Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätös seuraamuksen määräämisestä voidaan panna täytäntöön vain lainvoimaisen päätöksen nojalla.
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Ville Parkkari.
HUOMAA:
Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.