Legislator Case Law & Legislation
MAO:270/11 AI generated

Market Court dismisses bid protest when authority performs interim audit services during litigation.

Case Number MAO:270/11
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Market Court dismissed the bid protest filed by Oulun HTM&JHTT-Tarkastus Oy against Lapinlahden Municipality's decision to select an auditor. Although the municipality had previously lost a challenge to its initial selection, it proceeded with interim audit services and closed the bidder's offer during the ongoing litigation. The court ruled that performing these essential public services via temporary arrangements did not violate public procurement rules or constitute a violation of the earlier court decision.

Legislator headnote

AI generated

Hankintalaki 93 § 1 momentti; Hankintasääntöjen 1 momentti: During public procurement litigation, the contracting authority may organize interim procurement from existing bidders if the contract cannot be delayed, and such temporary measures do not violate the prohibition on implementing a previous court decision.

Keywords

AI generated
public procurement bid protest interim measures court decision litigation delay

Cited Legislation

AI generated
Hankintalaki 93 § 1 momentti
Hankintasääntöjen 1 momentti
Hallintolainkäyttölaki 74 § 1 momentti
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

ASIAN KÄSITTELYN AIKAISEMMAT VAIHEET

Lapinlahden kunta on pyytänyt 11.12.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Lapinlahden kunnan lakisääteisistä tilintarkastuspalveluista ja muista tarjouspyynnössä yksilöidyistä palveluista valtuuston vuosien 2009-2012 toimikautta vastaavalle ajalle. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta.

Lapinlahden kunnanvaltuusto on päätöksellään 12.4.2010 § 12 valinnut tilintarkastuksen suorittajaksi Oy Audiator Ab:n.

Markkinaoikeus on Oulun HTM&JHTT-Tarkastus Oy:n hakemuksen johdosta 19.10.2010 antamallaan päätöksellä 473/2010 kumonnut Lapinlahden kunnanvaltuuston päätöksen 12.4.2010 § 12 ja kieltänyt Lapinlahden kuntaa tekemästä sanotun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta päätöstä muutoinkaan täytäntöön.

Lapinlahden kunnanvaltuusto on päätöksellään 21.12.2010 § 20 valinnut tilintarkastuksen suorittajaksi Oy Audiator Ab:n ja sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö on ilmoittanut, että hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 41.590 euroa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut markkinaoikeudelle, että se ei pane hankintapäätöstä 21.12.2010 § 20 täytäntöön, vaan se hoitaa tilintarkastuksen väliaikaistoimenpitein siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on antanut ratkaisun asiassa.

VALITUS

Oulun HTM&JHTT-Tarkastus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Lapinlahden kunnan hankintapäätöksen 21.12.2010 § 20 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on myös vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan sille 41.590 euroa hyvitysmaksuna. Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeuden päätöksessä 19.10.2010 nro 473/2010 asetettu uhkasakko määrätään Lapinlahden kunnan maksettavaksi. Valittaja on vielä vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.600 eurolla.

Hankintayksikkö on uutta hankintapäätöstä tehdessään rikkonut markkinaoikeuden päätöstä eikä ole ottanut huomioon markkinaoikeuden päätöksessä mainittuja seikkoja.

Hankintayksikkö on tosiasiassa pannut täytäntöön aikaisemman hankintapäätöksensä 12.4.2010 § 12 antamalla toimeksiannon virheellisen päätöksen mukaiselle tarjoajalle. Hankintayksikkö on yrittänyt uudella päätöksellä kiertää markkinaoikeuden tekemän päätöksen ja voittaa aikaa, jotta sen alun perinkin virheellisen menettelyn mukainen lopputulos ehtisi käytännössä toteutua.

Hankintayksikkö on jälkeenpäin keksinyt omalaatuisia seikkoja, joilla se on yrittänyt perustella aikaisemman lainvastaisen päätöksensä lopputulosta. Valittaja on lähettänyt tilinpäätöstietonsa erillisenä lähetyksenä ja ne ovat olleet julkisina tietoina olleet saatavissa myös kaupparekisteristä. Valittaja on tarjouksessaan tarjonnut tilintarkastuksen kokonaishinnalla.

Hankintapäätöksessä ei ole eritelty kelpoisuusedellytysten ja vertailuperusteiden arviointia. Päätöksessä ei ole myöskään perusteltu, miten laadullisia kriteereitä on sovellettu. Hankintayksikkö on suosinut tarkoituksellisesti toista tarjoajaa. Virheettömässä menettelyssä valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun.

VASTINEET

Lapinlahden kunta on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta.

Valittaja on tarkoituksellisesti viivytellyt hankintapäätöksen lunastamista postista. Valittaja on hakenut päätöksen postista vasta 12.1.2011 vaikka se on annettu postin kuljetettavaksi 23.12.2010. Valitus on siten saapunut markkinaoikeuteen myöhässä.

Kuntalain mukaan tilintarkastajalla on oltava edellytykset riippumattoman tilintarkastuksen suorittamiseen. Vähänkin merkittävämpi esteellisyys tilinpäätöstehtävän suorittamiseen aiheuttaa riippumattomuuden menettämisen. Valittajan tarjouksessa ja menettelyssä on sellaisia virheitä ja puutteita, että tarjousta ei ole ollut mahdollista hyväksyä. Hankintayksikkö on harkinnut, että valittaja ei ole täyttänyt tilintarkastajalle asetettavia edellytyksiä ja hylännyt valittajan tarjouksen.

Menettelyssä on noudatettu markkinaoikeuden päätöstä 19.10.2010 nro 473/2010. Uutta tarjousvertailua ei ole voitu tehdä, koska valittajan tarjouksen hinnassa on ollut oleellinen laskuvirhe ja tarjouksessa on ollut muitakin epätarkkuuksia ja puutteita.

LAUSUNTO

Oy Audiator Ab ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

VASTASELITYS

Valittaja on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Asiassa on ratkaistava ensin, onko valitus markkinaoikeudessa tullut vireille määräajassa.

Julkisista hankinnoista annettua lakia (hankintalaki) on muutettu lailla julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta (321/2010). Laki on tullut voimaan 1.6.2010 ja sillä on muutettu muun ohella hankintalain 73–75 § ja 87 §.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen muun ohella valitusosoitus, jossa muun ohella selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksen antamiseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölain 3 luvussa säädetään.

Hankintalain 75 §:ssä on säädetty hankintapäätöksen tiedoksiannosta. Pykälän 2 momentin mukaan päätös perusteluineen sekä valitusosoitus voidaan antaa tiedoksi tavallisena kirjeenä siten kuin hallintolaissa säädetään. Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon seitsemäntenä päivänä niiden lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.

Hankintalain 87 §:n 1 momentin mukaan valitus markkinaoikeuteen on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen.

Laki julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta on edellä todetulla tavalla tullut voimaan 1.6.2010. Sen voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 4 momentin mukaan, jos hankintamenettely on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa ja hankintayksikön päätös tai hankintamenettelyn muu ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan, tehdään tämän lain tultua voimaan, hankintapäätökseen ja asian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan tämän lain 73, 80–93 ja 99–103 §:ää.

Hankintamenettely on aloitettu 11.12.2008 eli ennen hankintalain muuttamisesta annetun lain 321/2010 voimaantuloa 1.6.2010, mutta hankintapäätös 21.12.2010 § 20 on annettu mainitun lain voimaan tulon jälkeen. Edellä mainitun siirtymäsäännöksen mukaan hankintapäätökseen ja asian käsittelyyn markkinaoikeudessa tulisi siten sovellettaviksi edellä mainituista hankintalain säännöksistä 73 §:n 1 ja 2 momentti sekä 87 §:n 1 momentti. Sen sijaan valitusosoitusta ja hankintapäätöksen tiedoksiantoa koskevat säännökset, jotka sisältyivät aikaisemmin voimassa olleen hankintalain 73 §:ään (348/2007), eivät sanotun siirtymäsäännöksen mukaan tulisi sovellettaviksi.

Yleisenä periaatteena on se, että prosessuaalisten säännösten muutokset tulevat välittömästi sovellettaviksi lain tullessa voimaan, kuten hankintalain muuttamisesta annetun lain 321/2010 esitöissäkin (HE 190/2009 vp s. 78) lain voimaantulon ja siirtymäsäännösten osalta on todettu. Mikään ei sanotuissa esitöissä viittaa siihen, että tarkoituksena olisi ollut, ettei hankintapäätökseen ja asian käsittelyyn markkinaoikeudessa kysymyksessä olevassa tilanteessa noudatettaisi mitä laissa säädetään valitusosoituksesta ja hankintapäätöksen tiedoksiannosta.

Lisäksi on otettava huomioon mitä valitusosoituksesta säädetään hallintolainkäyttölaissa ja päätöksen tiedoksi antamisesta hallintolaissa. Hallintolain 55 §:n 1 momentin mukaan tiedoksianto voidaan toimittaa tavallisena, todisteellisena tai yleistiedoksiantona. Lain 59 §:n 1 momentin mukaan tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Lain 59 §:n 2 momentin mukaan vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Hallintolain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 72/2002 vp s. 177) mukaan hallintolain 59 §:n 2 momentin nojalla kirjeen katsottaisiin tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Lähtökohtana on, että sen, joka väittää tiedoksiannon tapahtuneen tätä myöhemmin, on esitettävä väitteensä tueksi riittävä näyttö.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja on saanut kirjattuna lähetyksenä sille toimitetun hankintapäätöksen tiedoksi 12.1.2011. Määräaika valituksen toimittamiselle markkinaoikeuteen on siten päättynyt 26.1.2011. Valitus on saapunut markkinaoikeuteen 25.1.2011.

Kun valittaja on saanut hankintapäätöksen tiedoksi 12.1.2011 ja kun valitus on toimitettu markkinaoikeuteen määräajassa, valitus on tutkittava.

Hankintamenettely

Hankintamenettelyn kulku

Lapinlahden kunnanvaltuusto on päätöksellään 12.4.2010 § 12 valinnut tilintarkastuksen suorittajaksi Oy Audiator Ab:n. Oulun HTM&JHTT-Tarkastus Oy on tehnyt kyseisestä hankintapäätöksestä hakemuksen markkinaoikeuteen.

Markkinaoikeus on 19.10.2010 antamallaan lainvoimaisella päätöksellä nro 473/2010 kumonnut Lapinlahden kunnanvaltuuston päätöksen 12.4.2010 § 12 tilintarkastajan valinnasta ja kieltänyt Lapinlahden kuntaa tekemästä sanotun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta päätöstä muutoinkaan täytäntöön 5.000 euron sakon uhalla. Markkinaoikeus on päätöksessään määrännyt, että mikäli Lapinlahden kunta aikoo edelleen toteuttaa kyseisen hankinnan julkisena hankintana kysymyksessä olevan tarjouspyynnön perusteella, sen tulee tehdä uusi tarjousvertailu ja uusi perusteltu hankintapäätös, jossa otetaan huomioon, mitä markkinaoikeuden sanotussa päätöksessä on todettu.

Hankintayksikkö on tehnyt uuden hankintapäätöksen 21.12.2010 § 20, jolla se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattomana. Hankintapäätökseen sisältyvässä tarkastuslautakunnan ehdotuksessa, joka on sellaisenaan hyväksytty, on todettu, ettei valittajan tarjousta ole voitu hyväksyä seuraavista syistä:

”Tarjouksesta puuttuu tarjouspyynnössä pyydetty liite; JHTT-yhteisön tilinpäätös edelliseltä toimikaudelta.

Kokonaishinta on laskettu väärin, joka samalla osoittaa, ettei yhteisö omaa tilintarkastajalta vaadittavaa tarkkuutta.

Tarjouksessa edellytetään, että sopimuksessa noudatetaan konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja. Kyseiset sopimusehdot on tarkoitettu ensisijaisesti rakentamisen ja tuotantotoiminnan aloille. Tarkastuslautakunta katsoo, että ne eivät sovellu tilintarkastussopimuksen ehdoiksi.

Kotisivut, joihin tarjouksessa viitataan, ovat niukat eikä niiden perusteella voida varmistua tarjouksen paikkansa pitävyydestä.”

Markkinaoikeuden päätöksellä 19.10.2010 on kumottu aiempi 12.4.2010 tehty hankintapäätös. Hankintayksikkö on tehnyt uuden hankintapäätöksen 21.12.2010. Kun markkinaoikeus on päätöksellään 19.10.2010 kumonnut aiemman hankintapäätöksen kokonaisuudessaan, hankintayksikkö on uudessa hankintapäätöksessään 21.12.2010 voinut arvioida myös tarjoajien soveltuvuutta ja tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta. Asiassa on tämän jälkeen arvioitava, onko hankintapäätös 21.12.2010 muutoin ollut markkinaoikeuden päätöksen 19.10.2010 tai hankintasäännösten mukainen.

Valittajan soveltuvuus

Tarjouspyynnön kohdan 11 ”Tarjousten sisältöä ja esittämistä koskevat vaatimukset” todetaan, että ”tarjoajien on sisällytettävä tarjouksiinsa JHTT-yhteisön tilinpäätös edelliseltä toimikaudelta.” Markkinaoikeus toteaa, että kyseinen vaatimus liittyy lähinnä tarjoajien soveltuvuuden arviointiin.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 100) on 56 §:n 1 momentin osalta todettu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua.

Valittajan tarjoukseen ei ollut liitetty tarjouspyynnössä pyydettyä edellisen toimikauden tilinpäätöstä. Tilinpäätöstä koskeva vaatimus on liittynyt tarjoajien taloudellisen ja rahoituksellisen aseman selvittämiseen ja vaatimus on ollut sisällöltään selvä. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tällä perusteella tarjouskilpailusta.

Valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus ja tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjouskilpailussa.

Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot

Valittajan tarjouksen kohdassa ”Tarjoushinta ja ehdot” on esitetty seuraavaa: ”Toimeksiannosta tehdään valintapäätöksen jälkeen kirjallinen vakiosopimus, jossa tarjouksen mukaiset sopimusehdot yksilöidään. Muilta osin toimeksiannossa noudatetaan konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja.”

Valittaja on tältä osin sisällyttänyt tarjoukseensa omia, alalla noudatettavista sopimusehdoista poikkeavia sopimusehtoja. Kysymys on ollut tarjousten sisältöön ja vertailukelpoisuuteen liittyvästä seikasta. Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tällä perusteella tarjouskilpailusta.

Valittajan tarjouksen hintatiedot

Tarjouspyynnön kohdassa 11 ”Tarjouksen sisältöä ja esittämistä koskevat vaatimukset” on pyydetty ilmoittamaan tarkastuksen kokonaishinta, tarkastuspäivän hinta ja lisätarkastuspäivän hinta, kukin sisältäen matka- ja muut kustannukset. Tarjouspyynnön kohdan 3.1 ”Kuntalain mukainen tilintarkastus” mukaan hankintayksikön ”tilintarkastuksen laajuus, josta tarjous pyydetään ja jonka perusteella tarjoukset vertaillaan, on 16 tarkastuspäivää vuodessa”. Kohdan 3.2 ”Erityistehtävien tai -hankkeiden tarkastus” mukaan ”EU-hankkeen tai muun erityisen tarkastustehtävän laajuus, josta tarjous pyydetään ja jonka perusteella tarjoukset vertaillaan, on kymmenen työtuntia vuodessa”. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että 80 prosenttia kohdissa 3.1 ja 3.2 mainituista tehtävistä hoitaa JHTT-tarkastaja.

Tarjouspyynnön kohdan 5 ”Tarjousten valintaperuste ja arviointikriteerit” mukaan tarjouksista on tullut hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena 50 prosentin painoarvolla on ollut ”kokonaishinta sopimuskaudelle sisältäen mahdolliset tarkastuslautakunnan sihteeritehtävät ja erityistehtävien/hankkeiden tarkastuspalvelut”.

Valittajan tarjouksessa on ilmoitettu kuntalain mukaisen tilintarkastuksen hinnat seuraavasti:

”1. Kuntalain mukainen tilintarkastus

vastuullisen JHTT

465 €/pv

16 pv/v

avustavan (JHTT)

435 €/pv

erikoistarkastus

595 €/pv

10 h/v

Kokonaishinta 4 v. (sisältää kaikki kulut).

30.660 euroa.”

Valittajan tarjouksessa ilmoitettu kokonaishinta 30.660 euroa on tarjouksessa ilmoitettujen päivähintojen yhteenlaskettua määrää alhaisempi. Valittajan tarjous on tältä osin ollut epäselvä. Edellä esitetyin tavoin tarjousten valintaperusteena on kuitenkin ollut kokonaishinta sopimuskaudelle. Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut tarjoamilleen tilintarkastuspalveluille tarjouspyynnössä edellytetyn kokonaishinnan. Valittaja on tarjouksessaan sitoutunut toteuttamaan kysymyksessä olevat palvelut tällä hinnalla. Hankintayksikkö on tältä osin voinut luottaa valittajan tarjouksessa esitetyn kokonaishinnan paikkansapitävyyteen. Valittajan tarjous ei siten hintatietojen ilmoittamisen osalta ole ollut tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö on siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tällä perusteella tarjouskilpailusta.

Valittajan henkilöstöä koskevat tiedot

Tarjouspyynnön kohdassa 11 on edellytetty, että tarjouksesta tulee käydä ilmi muun muassa tiedot vastuullisen tilintarkastajan auktorisoinnista sekä muusta tehtävään liittyvästä pätevyydestä ja työkokemuksesta, tiedot avustajina ja alihankkijoina toimivien tarkastajien auktorisoinnista sekä muusta tehtävään liittyvästä pätevyydestä ja työkokemuksesta sekä selvitys tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön tarkastuskokemuksesta ja/tai muulla tavoin hankitusta pätevöitymisestä EU-hankkeiden tai muiden tarjouspyynnössä mainittujen, eritysosaamista vaativien tehtävien tarkastuksessa.

Valittajan tarjouksessa on esitetty seuraavaa:

”Yritysesittelymme, tilintarkastajien henkilökuvaukset ja vastuullisen tarkastajan kunnalliset asiakkaat ovat yhtiömme nettisivuilla www.kuntatarkastus.fi.”

”JHTT-yhteisömme perustettu v. 1994. Vastuullisen tarkastajan kunnalliset ja muut JHTT-tarkastuskohteet selviävät CV:stä (liite 4) ja myös yhtiömme nettisivuilta.”

Valittajan tarjous sisältää kuvauksen valittajayrityksestä ja siinä on nimetty vastuullinen tilintarkastaja. Tarjouksen liitteinä olevissa vastuullisen tilintarkastajan ja avustavan tilintarkastajan ansioluetteloissa ilmenevät kyseisten henkilöiden auktorisointi, työkokemus, kielitaito, eritysosaaminen ja selvitys aikaisemmista tarkastuskohteista.

Markkinaoikeus toteaa, että oikeuskäytännön mukaan hankintayksikkö on sinänsä oikeutettu ottamaan tarjousten vertailussa huomioon vain tarjoajien tarjouksissaan esittämät tiedot. Edellä esitetyn selvityksen perusteella valittajan tarjouksesta käy kuitenkin ilmi tarjouspyynnön kohdassa 11 edellytetyt vastuullisen ja avustavan tilintarkastajan auktorisointiin, muuhun tehtävään liittyvään pätevyyteen ja työkokemukseen liittyvät tiedot. Valittajan kotisivuilta ilmenevillä tiedoilla ei siten tältä osin ole valittajan tarjouksessaan esittämien tietojen riittävyyden arvioinnissa merkitystä. Hankintayksikkö on siten menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tältä osin puutteellisena tarjouskilpailusta.

Uhkasakon tuomitseminen maksettavaksi

Markkinaoikeus on päätöksellään 19.10.2010 kumonnut aiemman hankintapäätöksen kokonaisuudessaan. Edellä esitetyin tavoin hankintayksikkö on uudessa hankintapäätöksessään 21.12.2010 voinut arvioida myös tarjoajien soveltuvuutta tai tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta. Hankintayksikkö on siten uudessa päätöksessään voinut sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sitä tarjousvertailuun ottamatta. Hankintayksikkö ei siten ole rikkonut markkinaoikeuden päätöksessä 19.10.2010 nro 473/2010 määrättyä kieltoa eikä siinä asetettua velvoitetta. Vaatimus uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi on näin ollen hylättävä.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tilanteessa, jossa hankinnasta on tehty valitus markkinaoikeuteen, hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti tilaamalla sen hankintamenettelyyn osallistuneelta tai aiemmalta toimittajalta, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Tilintarkastuspalvelut ovat lakisääteisiä palveluita, jotka hankintayksikön on tullut hoitaa myös sinä aikana, jona palveluja koskevasta hankintapäätöksestä tehty valitus on markkinaoikeudessa käsiteltävänä. Hankintayksikkö on asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä antanut kirjallisen sitoumuksen, jossa se on sitoutunut siihen, että se ei tee lopullista sopimusta tilintarkastuksesta, vaan se hoitaa tilintarkastuspalvelut tilapäisin järjestelyin siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on antanut ratkaisun asiassa.

Edellä esitetyin tavoin on ilmeistä, ettei hankintayksikkö ole voinut lykätä kysymyksessä olevien palveluiden hankintaa oikeuskäsittelyn ajaksi. Toisaalta tarjouskilpailuun osallistuneen kanssa tehty väliaikainen sopimus, joka päättyy tuomioistuimen antaessa asiassa ratkaisunsa, ei myöskään vaaranna valittajan oikeusturvaa. Hankintayksikön menettelyä ei siten ole pidettävä väliaikaisjärjestelyn osalta hankintasäännösten vastaisena eikä hankintayksikön toteuttama tilintarkastuspalvelujen hoitaminen tilapäisin järjestelyin ei ole merkinnyt tehdyn hankintapäätöksen täytäntöönpanoa.

Johtopäätös

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta ja järjestäessään palvelun väliaikaisin järjestelyin menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin säännös huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää valituksen ja uhkasakon tuomitsemista koskevan vaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Ville Parkkari ja Matti Vedenkannas.