Market Court voids public procurement decision due to flawed scoring violating equal treatment principles under the Public Procurement Act.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Akaan kaupunki on pyytänyt 13.4.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Akaan kaupungin katu- ja yleisten alueiden valaistuksen kehityshankkeesta (ESCO-hanke). Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

Akaan kaupunginhallitus on päätöksellään 15.6.2010 § 167 valinnut katuvalaistuksen kehityshankkeen toteuttajaksi YIT Kiinteistötekniikka Oy:n ja sulkenut yhden tarjoajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattomana.

Sähkö-Toleva Oy:n tehtyä hankintapäätöksen johdosta oikaisuvaatimuksen Akaan kaupunginhallitus on päätöksellään 24.8.2010 § 206 oikaisuvaatimuksen hyväksyen valinnut katuvalaistuksen kehityshankkeen toteuttajaksi Sähkö-Toleva Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on voittaneen tarjouksen mukaan arvioituna noin 500.000 euroa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut markkinaoikeudelle, että se ei pane hankintapäätöstä täytäntöön ennen kuin markkinaoikeus on antanut ratkaisun asiassa.

VALITUS

YIT Kiinteistötekniikka Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Akaan kaupunginhallituksen päätöksen 24.8.2010 § 206 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille 35.000 euroa hyvitysmaksuna. Lisäksi valittaja on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 8.460,40 eurolla korkoineen.

Alkuperäiseen hankintapäätökseen sisältyvän tarjousvertailun mukaan valittajan tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Hankintaoikaisupäätöksessä tarjoukset on kuitenkin pisteytetty virheellisesti alkuperäisestä hankintapäätöksestä poikkeavalla tavalla, minkä vuoksi Sähkö-Toleva Oy:n tarjous on saanut tarjousvertailussa valittajaa korkeammat pisteet.

Pisteytyksen virheellisyydessä on kyse siitä, ovatko tarjoajat saaneet tarjota keinoja valaistuksen käyttöajan eli paloajan vähentämiseksi, niin kuin valittaja on tehnyt, vai ovatko tarjoajat olleet sidottuja tarjouspyynnössä mainittuihin valaistuksen käyttöajan rajoituksiin. Valittajan näkemyksen mukaan tarjoajilla on ollut oikeus esittää keinoja valaistuksen paloajan vähentämiseksi. Muussa tapauksessa paloajan vähentämisestä saatavia säästöjä ei olisi ollut lainkaan mielekästä verrata, koska pisteytykseen sisältyvän laskutoimituksen muut tekijät eli valaistusteho ja sähköenergian hinta on annettu valmiina. Tällöin ainoat säästöt olisivat voineet syntyä valaisinten vaihdosta.

Mikäli lähtökohdaksi kuitenkin otetaan hankintaoikaisupäätöksessä omaksuttu pisteytysmalli, jossa eri tarjoajien käyttöajasta saavuttamat säästöt on yhdenmukaistettu (540 tuntia), sama on luonnollisesti tehtävä myös vaihdettavien valaisinten määrälle (joko 100 tai 380). Tällä tavoin pisteytettynä valittajan tarjous voittaa Sähkö-Toleva Oy:n tarjouksen.

Tarjouspyynnössä olevan laskennallisen tiedon mukaan talvikauden valaistustarve on noin 3.550 tuntia, josta kahden tunnin päivittäinen sammutus vähentää noin 540 tuntia. Tällöin vuosittaisen valaistusajan pituus on noin 3.010 tuntia.

Tarjouspyynnön liitteessä 1 todetaan: ”Kun perusperiaatteet lamppujen paloajoille on etukäteen määritelty, ovat tehonsäädöt, valaistusohjaukset (luxien kautta), vaiheittaiset säädöt ja muut mahdolliset energiaa/kustannuksia pienentävät toimet sekä lamppujen vaihdot niitä keinoja, joilla tarjoajat kilpailevat säästötakuissa ja investointien takaisinmaksuajoissa.”

Tarjouspyynnössä oleva viittaus ”luxien kautta” tapahtuvaan valaistusohjaukseen tarkoittaa sitä, että tarjoajat ovat voineet esittää tarjouksessaan säästötakuuna esimerkiksi valaistusvoimakkuuden (jonka mittayksikkö on luksi) säädöllä tai hämäräkytkimillä saavutettavan paloajan vähennyksen. Valittaja on tehnyt juuri näin, voittanut tarjoaja ei.

Tarjouspyynnön liitteessä 6 todetaan lisäksi: ”Järjestelmällä tulee olla mahdollista ohjata eri toimintatapoja energiansäästöön liittyen (esim. tehonpudotukset, säästömuuntajat, vaihekohtaiset sammutukset jne). Tarjouksessa pitää esitellä järjestelmän mahdollisuudet keskus-, ryhmä- tai valaisinkohtaiseen ohjaukseen ja säätöön, voiko keskukseen kuuluvia valaisimia ryhmitellä erilaisiin ohjausryhmiin, onko valaisinkohtainen ohjaus mahdollista sekä millaista teknologiaa ohjauksessa ja säädössä käytetään.”

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut oman ratkaisunsa paloajaksi 3.010 tuntia eikä se siten ole esittänyt lainkaan omia toimenpiteitä valaistusajan vähentämiseksi. Yhtiön tarjouksessa on todettu: ”Vastaavasti valoantureiden hienosäädöillä on ehkä mahdollisuus säästää nykyisissä paloajoissa, jolloin energiaa säästyy arvioitua enemmän.”

Myös hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan välisestä sähköpostikirjeenvaihdosta voidaan päätellä, että yhtiö on ollut tietoinen mahdollisuudesta esittää erilaisia keinoja valaistuksen paloaikojen vähentämiseksi. Voittanut tarjoaja on jo ennen tarjouksensa jättämistä ymmärtänyt, että tarjouksissa on ollut tarkoitus ehdottaa keskimääräisen kahden tunnin yösammutuksen ohella erilaisia keinoja paloaikojen vähentämiseksi.

Voittanut tarjoaja ei ole esittänyt lainkaan omia toimenpiteitä valaisinten paloajan vähentämiseksi. Valittaja sen sijaan on esittänyt tarjouksessaan yösammutusten (kaksi tuntia päivässä, yhteensä 540 tuntia) lisäksi tarkemmasta valaistuksen ohjausmekanismista koituvia säästöjä (0,75 tuntia päivässä, yhteensä 202,5 tuntia). Näin ollen valittajan paloaikavähennys (käyttöajan muutos) on ollut yhteensä noin 743 tuntia. Valittaja on siten voinut antaa noin 580 MWh:n suuruisen säästötakuun ja voittanut tarjoaja vastaavasti noin 570 MWh:n suuruisen takuun. Säästötakuu on valaisintenvaihdosta saatava energiansäästö (MWh) lisättynä käyttöajan muutoksesta saatavalla energiansäästöllä (tunteina ilmoitetun käyttöajan muutoksen ja kilowatteina ilmoitetun valaistustehon funktio megawattitunteina ilmoitettuna).

Hankintaoikaisupäätöksessä on omaksuttu pisteytystapa, jonka voittanut tarjoaja on esittänyt oikaisupyynnössään. Tässä pisteytystavassa sekä valittajan että voittaneen tarjoajan käyttöaikojen muutos eli paloajan vähennys on ollut 540 tuntia. Tämä on vastoin valittajan tarjousta, jonka mukaan vähennys on ollut 743 tuntia. Koska valaistusteho (720 kW) ja energian hinta (0,1 euroa kilowattituntia kohti) on annettu valmiina, hankintaoikaisupäätöksessä omaksutussa pisteytyksessä molempien tarjoajien saavuttamat säästöt käyttöajasta ovat tietenkin yhtä suuret. Tällaisen vertailun tekeminen on tarkoituksetonta.

Kun käyttöaikojen muutos on yhdenmukaistettu (540 tuntia) ja kun vaihdettavien valaisinten laatu on hyvin tarkkaan määritelty, myös valaisintenvaihdosta syntyvä säästö muodostuu käytännössä vaihdettavien valaisinten määrästä ilman, että erot paloaikojen vähennyksessä vaikuttaisivat siihen. Koska voittanut tarjoaja on tarjouksessaan esittänyt vaihdettavaksi 380 lamppua ja valittaja 100 lamppua, voittaneen tarjoajan tarjous on saanut tällä pisteytystavalla valittajan tarjousta paremmat pisteet. On huomattava, että valittajan tarjoustarkennuksen mukaan vaihdettavien lamppujen määrä on 100 kappaletta, mutta isommalla määrällä yksikköhintaa voidaan pienentää. Näin ollen valittajan tarjoama vaihdettavien valaisimien määrä on vain esimerkinomainen. Valittajan tarjous olisi suhteessa vielä edullisempi, mikäli valaisimia vaihdettaisiin enemmän kuin 100 kappaletta, esimerkiksi 380 kappaletta.

Mikäli lähtökohdaksi otetaan hankintaoikaisupäätöksessä omaksuttu pisteytysmalli, jossa paloajan vähentämisen määrä (ja siitä saavutettavat säästöt) on yhdenmukaistettu (540 tuntia), sama on luonnollisesti tehtävä myös vaihdettavien valaisinten määrälle (joko 100 tai 380).

Hankintaoikaisupäätöksessä noudatettu tarjousten pisteytys ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen, sillä se ei johda kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaan. Tarjouksen eri osatekijöissä olevia eroja poistamalla (eli yhtenäistämällä tarjouksia vastoin niiden sisältöä) hankintayksikkö on keinotekoisesti muuttanut tarjouspyynnössä ilmoitettua laskentatapaa ja valinnut paikallisen yrittäjän.

VASTINE

Akaan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Tarjouspyynnön tavoitteena on ollut saavuttaa sadan prosentin säästöt niin, että kaupunki ei maksa toteutumattomista säästöistä. Lisäksi säästötakuun on tullut olla ehdoton eli laskennallisia säästöjä ei ole hyväksytty.

Yösammutusten lisäksi tehtävät lisäsäästötoimenpiteet ovat olleet toivottavia, mutta niiden tuomiin säästöihin tarjoajien on tullut tarjouspyynnön mukaisesti sitoutua eli antaa sadan prosentin säästötakuu. Valittaja ei ole näin tehnyt, vaan antanut sadan prosentin laskennallisen säästötakuun, joka on edellyttänyt hankintayksikön sitoutumista sen ehdottamiin toimenpiteisiin säästöjen saavuttamiseksi. Lisäksi ehdotettujen toimenpiteiden toimivuus valaistustasoa heikentämättä on ollut epäilyttävää eikä hankintayksikkö ole voinut sitoutua laskennan perustana oleviin lisätoimenpiteisiin ainakaan tarjousvaiheessa. Näin ollen oikaistun päätöksen perustana olleessa vertailussa molempien tarjoajin osalta on käytetty lukua, johon tarjoajat ovat antaneet sadan prosentin säästötakuun (540 tuntia). Mahdollisista valaistustasojen muutoksista tavoiteltavien säästöjen saavuttamiseksi projektin edetessä päättää Akaan kaupungin tekninen lautakunta.

Valittajan tarjoama vaihdettavien valaisinten määrä (sata kappaletta) on esimerkinomainen. Valittaja ei ole sisällyttänyt tarjoukseensa yhtään valaisimen vaihtoa. Tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ja se olisi pitänyt hylätä.

LAUSUNTO

Sähkö-Toleva Oy on lausunnossaan esittänyt, että tarjouspyynnössä on edellytetty säästötakuun, johon tarjoajien on tullut sitoutua, antamista. Laskennallisen säästötakuun antaminen tarjouksessa ja sen käyttäminen vertailussa ei ole ollut Motiva Oy:n ESCO-hankkeesta antaman ohjeistuksen mukaista.

Valittajan tarjouksen mukaan valaisinten uusimiset annettuun kappalehintaan tehdään vasta valmiiden valaistussuunnitelmien mukaisesti. Valittajan tarjoukseen ei ole sisällytetty valaistussuunnittelua eikä yhtään valaisinta vaihdettavaksi, vaan siinä on annettu ainoastaan suuntaa antavia hintatietoja. Valittajan laskelma toteutuu ainoastaan tilanteessa, jossa suunnittelukustannukset ovat 5.000 euroa tai sen alle ja jossa tarjoaja näiden suunnitelmien pohjalta löytää sata kappaletta korvattavia valaisimia. Kaikissa muissa tapauksissa esitetty laskelma tai säästötakuu eivät päde.

Tarjouskilpailussa on ollut kyse siitä, että tarjoajien on tullut omalla ammattitaidollaan löytää mahdollisimman monta suuritehoista valaisinta, joiden korvaaminen pienempitehoisilla valaisimilla on mahdollista tehdä saavutettavilla energian säästöillä. Tarjouspyynnössä on määritelty korvattavien valaisinten laatu ja tavoiteltavat valaistustasot, mutta ei varsinaista valaistussuunnittelua eikä siinä tarvittavia parametreja, muun muassa valaisinten tehoja, pylväsvälejä ja -korkeuksia, väyläleveyksiä ja oikosulkuvirtoja. Hankinnassa ei siten ole ollut kysymys pelkästään materiaalien ja hankinnan kilpailuttamisesta vaan tarjouksiin on tullut sisällyttää myös tarvittava valaistussuunnittelu.

VASTASELITYS

Valittaja on vastaselityksessään esittänyt, että sen säästötakuu on laskettu hankintayksikön ilmoittamien ohjeellisten, keskimääräisten paloaikojen perusteella. Myös tarjouspyynnön mukaan tarjouksen pohjana olevat tiedot ovat olleet ohjeellisia. Kaupungin tekninen johtaja on oikaisuvaatimusta käsiteltäessä oikaisuvaatimuksen hylkäämistä koskevassa ehdotuksessaan todennut, että ”nykyiset paloajat ja energiakustannukset, jotka ovat kaikkien säästölaskelmien perustana, ovat myös ohjeellisia ja niihin perustuvat säästötakuut ehdollisia eli laskennallisia, jotka toteutuvat mikäli tarjouspyynnössä esitetyt lähtötiedot eivät muutu”. Myös voittaneen tarjoajan esittämät säästötakuut ovat olleet laskennallisia. Valittajan säästötakuun laskennallisuus ei ole tarkoittanut sitä, että valittajan säästötakuu olisi ollut muiden tarjoajien säästötakuuta epävarmempi.

Valittaja on esittänyt sitovana tarjouksena sadan lampun vaihtamisen tarjouksessaan esittämällään hinnalla. Valittajan tarjoustarkennuksen 9.6.2010 mukaan vaihdettavien lamppujen määrä on sata kappaletta, mutta isommalla määrällä yksikköhintaa voidaan pienentää. Näin ollen valittajan tarjoama vaihdettavien valaisinten määrä on ollut siinä mielessä esimerkinomainen, että valittaja on hyväksynyt lamppuja vaihdettavan enemmänkin ja vieläpä alhaisemmalla hinnalla.

Valittajan tarjouksessa on otettu huomioon valaistussuunnitelman teettämisen kustannus. Tarjouksen mukaan suunnittelukustannus veloitetaan toteutuneiden kustannusten perusteella ja tarjouslaskelmassa kustannukseksi on merkitty 5.000 euroa. Valittaja on sidottu tarjoukseensa. Valittaja on siten ilmoittanut tarjouksessaan toisaalta valaistussuunnitelman teettämisen enimmäiskustannukset ja toisaalta kustannukset lamppujen vaihtamiselle. Tarjousvertailussa on otettu huomioon valaistussuunnitelman kustannusten 5.000 euron enimmäismäärä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankintamenettelyn kulku

Akaan kaupunki on pyytänyt 13.4.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Akaan kaupungin katu- ja yleisten alueiden valaistuksen kehityshankkeesta (ESCO-hanke).

Tarjousten avauspöytäkirjasta 18.5.2010 ilmenevin tavoin hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

Neuvottelumuistioista 4.6.2010 ilmenevin tavoin hankintayksikkö on neuvotellut YIT Kiinteistötekniikka Oy:n ja Sähkö-Toleva Oy:n kanssa hankinnasta. Neuvottelumuistioissa todetuin tavoin neuvottelut on käyty, koska tarjousten yhteismitallinen vertailu ei ole ollut mahdollista. Muistioiden mukaan tarjoajia on pyydetty esittämään täsmennyksiä tarjouksiinsa seuraavien seikkojen osalta: ”valaisimien vaihtomäärät”, ”energiansäästötakuu”, ”tarjouspyynnön mukaiset ohjauskeskuksen muutostyöt (muun muassa vaihekohtainen sammutusmahdollisuus)”, ”energiansäästö ohjauksin”, ”indeksisidonnaisuuksia ei tarjouspyynnön mukaan saanut esittää”, ”tekstisisällöstä esiintyvät ristiriitaisuudet, jotka selvästi johtuvat kirjoitus- tai laskuvirheestä” sekä ”rahoitus- ja käyttökustannukset”.

YIT Kiinteistötekniikka Oy ja Sähkö-Toleva Oy ovat täsmentäneet tarjouksiaan hankintayksikölle toimittamissaan sähköpostiviesteissä.

Hankintayksikkö on päätöksellään 15.6.2010 § 167 valinnut katuvalaistuksen kehityshankkeen toteuttajaksi YIT Kiinteistötekniikka Oy:n ja sulkenut yhden tarjoajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattomana.

Sähkö-Toleva Oy on tehnyt hankintapäätöksestä 15.6.2010 § 167 oikaisuvaatimuksen. Hankintayksikkö on päätöksellään 24.8.2010 § 206 hyväksynyt oikaisuvaatimuksen ja valinnut katuvalaistuksen kehityshankkeen toteuttajaksi Sähkö-Toleva Oy:n.

Tarjouspyyntö

Tarjouspyynnön kohdasta 1 ”Johdanto” ilmenevin tavoin tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia ”ulkovalaistukseen kohdistuvasta kehityshankkeesta niin sanotun ESCO-konseptin mukaisesti”. Tarjouspyynnön mukaan ESCO-konseptissa (Energy Service Company) tarjoava yritys ottaa kokonaisvastuun ainakin energiansäästöhankkeen toteutuksesta sekä usein myös hankkeen rahoituksesta ja sopimuksen aikaisesta käytöstä ja ylläpidosta. Investointi on ollut tarkoitus maksaa takaisin sen tuottamilla säästöillä määräajassa. Tavoitteena on ollut koko kaupungin energiankäytössä saavuttaa vähintään yhdeksän prosentin energiansäästö vuoteen 2016 mennessä.

Tarjouskilpailun tarkoituksena on ollut ”ulkovalaistuskeskuksiin, niiden ohjaus- ja säätöjärjestelmiin sekä valaisimiin kohdistuvilla uusimis- ja muutostoimenpiteillä sekä asennetun järjestelmän käytöllä, huollolla ja ylläpidolla parantaa ulkovalaistuksen käyttöä ja teknistä toimivuutta sekä aikaansaada säästöjä energia- ja käyttökustannuksissa.”

Tarjouspyynnön kohdassa 1 on edelleenkin hankinnan kohteesta esitetty seuraavaa:

”Akaan kaupingin tekninen lautakunta on kokouksessaan 9.3.2010 päättänyt hankkeen toteuttamisen suuntaviivat (liite 1), joista merkittävänä on valojen totaalisammutus 15.5.–15.8. väliseksi ajaksi. Valaistusten energiatilastot vuodelta 2007 ja 2008 osoittavat paloaikojen olleen, kesäsammutukset huomioiden, n. 3550 h/v. Lisäksi energiasäästöjen laskennan lähtökohdaksi voi ottaa keskimäärin kahden (2) tunnin yösammutuksen, joka merkitsee noin 540 tunnin paloajan vähennystä vuodessa.”

Tarjouspyynnön liitteessä 1 ”Akaan kaupungin teknisen lautakunnan pöytäkirja 9.3.2010” on esitetty seuraavaa:

”Kun perusperiaatteet lamppujen paloajoille on etukäteen määritelty, ovat tehonsäädöt, valaistusohjaukset (luxien) kautta, vaiheittaiset säädöt ja mahdolliset muut energiaa/kustannuksia pienentävät toimet sekä lamppujen vaihdot niitä keinoja, joilla tarjoajat kilpailevat säästötakuissa ja investointien takaisinmaksuissa.”

Tarjouspyynnön liitteenä 6 olevasta ”Akaan kaupungin katu- ja yleisten alueiden valaistuksen ohjaus- ja säätöjärjestelmä” -asiakirjan kohdassa ix on esitetty seuraavaa:

”Järjestelmällä tulee olla mahdollista ohjata eri toimintatapoja energiansäästöön liittyen (esim. tehonpudotukset, säästömuuntajat, vaihekohtaiset sammutukset jne.). Tarjouksessa pitää esitellä järjestelmän mahdollisuudet keskus- ryhmä- tai valaisinkohtaiseen ohjaukseen ja säätöön, voiko keskukseen kuuluvia valaisimia ryhmitellä erilaisiin ohjausryhmiin, onko valaisinkohtainen ohjaus mahdollista sekä millaista teknologiaa ohjauksessa ja säädössä käytetään.”

Tarjouksen valintaperusteesta tarjouspyynnön on kohdassa 6 ”Tarjousten valinta ja valintaperusteet” esitetty seuraavaa:

”Vertailtavista tarjouksista hyväksytään se tarjous, joka on hankkijan kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin. Kokonaistaloudellista edullisuutta arvioidaan seuraavilla valintaperusteilla ja niiden suhteellisella painotuksella:

– annettujen säästötakuiden perusteella saavutettavat energiasäästöt suhteessa tehtäviin investointeihin (sisältäen myös valaisinten uusimiset) 60 %

– uusittavien valaisinten määrä ja niillä saatava säästö (energiavähennys) (kpl x kWh) 40 %

Suurimmasta energiasäästö / investointi –suhdeluvusta ja valaisinten vaihdolla aikaan saatavasta säästöstä (energiavähennyksestä) (kpl x kWh) saa 10 pistettä. Muut arvostellaan vastaavien tunnuslukujen suhteilla.”

Hankintamenettelyn arviointi

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin perusteella tarjouspyynnössä on oltava muun ohella hankinnan kohde ja tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Pykälän 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä.

Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia Akaan kaupungin ulkovalaistuksen kehityshankkeesta. Hankinnan kohteena oleva investointi on ollut tarkoitus maksaa takaisin sen tuottamilla säästöillä määräajassa. Asiassa on kysymys siitä, mitä keinoja tarjoajat ovat voineet tarjota valaistuksen käyttöajan vähentämiseksi ja energian säästämiseksi ja millaisiin laskennallisiin perusteisiin ehdotettujen säästöjen on tullut perustua.

Hankintapäätöksestä 24.8.2010 § 206, jolla hankintayksikkö on hyväksynyt Sähkö-Toleva Oy:n oikaisuvaatimuksen, ilmenevin tavoin hankintayksikkö on todennut tehneensä aiemmin suorittamassaan tarjousvertailussa virheen. Hankintapäätöksessä on tältä osin todettu seuraavaa:

”Tarjoajien säästötakuun tulee olla 100 % eikä laskennallista säästötakuuta tule hyväksyä. Lisäksi tarjouspyynnön mukaan tarjousten vertailussa pitää laskennan lähtökohtana olla tarjouspyynnön mukaan 540 h paloajan vähennys/vuosi.”

Tarjouspyynnön kohdassa 1 ”Johdanto” on todettu, valaistuksen paloaikojen olleen vuosina 2007 ja 2008 noin 3550 tuntia vuodessa. Tarjouspyynnössä on lisäksi todettu, että energiasäästöjen laskennan lähtökohdaksi voidaan ottaa keskimäärin kahden (2) tunnin yösammutus, joka merkitsee noin 540 tunnin paloajan vähennystä vuodessa.

Tarjouspyynnön liitteessä 1 ”Akaan kaupungin teknisen lautakunnan pöytäkirja 9.3.2010” on puolestaan mainittu, että lamppujen etukäteisen paloaikojen perusperiaatteiden määrittämisen jälkeen tehonsäädöt, valaistusohjaukset, vaiheittaiset säädöt ja mahdolliset muut energiaa tai kustannuksia pienentävät toimet sekä lamppujen vaihdot ovat niitä keinoja, joilla tarjoajat kilpailevat säästötakuissa ja investointien takaisinmaksuissa.

Kyseisistä tarjouspyynnön kohdista tai muualta tarjouspyyntöasiakirjoista ei yksiselitteisesti ilmene, ovatko tarjouspyynnön kohdassa 1 mainitut kahden ja 540 tunnin tuntimäärät olleet tarjouksissa ehdottomasti noudatettaviksi tarkoitettuja energiasäästöjen laskennan lähtökohtia, vai ovatko tarjoajat saaneet tarjota yösammutuksen lisäksi muita keinoja valaistuksen käyttöajan vähentämiseksi. Tältä osin tarjouspyyntö on siten ollut sisällöltään epäselvä eikä se ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole myöskään määritelty käsitettä ”säästötakuu”. Kyseisistä asiakirjoista ei käy ilmi, tuleeko takuun perustua tiettyihin laskennallisiin valaistusaikoihin, vai onko takuun toteuduttava, vaikka nämä valaistusajat eivät toteutuisi. Tarjouspyyntö on siten ollut myös tältä osin epäselvä, mikä on johtanut siihen, että valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjouksissa säästötakuun laskentaperusteet ovat olleet erilaiset.

Tarjouspyynnön vertailuperusteena 60 prosentin painoarvolla on ollut ”annettujen säästötakuiden perusteella saavutettavat energiasäästöt suhteessa tehtäviin investointeihin (sisältäen myös valaisinten uusimiset)”. Kun säästötakuun käsite ja energiasäästöjen laskennan lähtökohdat ovat edellä esitetyin tavoin olleet tarjouspyynnön perusteella epäselviä, tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan turvaamaan edellä mainitun vertailuperusteen osalta tasapuolista ja syrjimätöntä tarjousvertailua. Markkinaoikeus toteaa myös, että tarjousten antamisen ja tasapuolisen tarjousvertailun kannalta merkitystä saattaa olla myös sillä, että valaisinten uusiminen on tarjouspyynnössä ilmoitettu otettavan huomioon kumpaakin vertailuperustetta koskevassa tarjousten vertailussa.

Tarjousten avaamisen jälkeen tarjoajien kanssa käytyihin neuvotteluihin liittyvissä muistioissa 4.6.2010 on todettu, etteivät valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset ole olleet vertailukelpoisia eikä niiden vertailu sen vuoksi ole ollut mahdollista. Valittaja ja voittanut tarjoaja ovat täsmentäneet tarjouksiaan hankintayksikön kanssa käytyjen suullisten neuvottelujen jälkeen. Tarjousten täsmentämismenettely ei ole korjannut tarjouspyynnön sisällöllisestä epäselvyydestä aiheutunutta hankintamenettelyn virheellisyyttä.

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella, että hankintayksikkö on menetellyt tarjouspyynnön laatimisessa tavalla, joka ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjouskilpailussa.

Johtopäätös

Edellä olevilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa (348/2007) tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen määrättävä hankintalain 76 §:ssä (348/2007) tarkoitettu seuraamus.

Kun otetaan huomioon hankintamenettelyssä edellä todetut virheet ja seuraavaksi seuraamusten osalta lausuttu, asiassa ei ole tarpeen lausua muista asiassa esitetyistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamus

Hankintapäätöstä ei ole vielä pantu täytäntöön, joten se voidaan kumota ja sen täytäntöönpano kieltää. Hankintamenettelyn virheellisyys huomioon ottaen hankintayksikön virhettä ei ole mahdollista korjata muulla tavoin kuin että hankintayksikkö järjestää hankinnasta kokonaan uuden tarjouskilpailun, jossa otetaan huomioon edellä tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian lopputulos huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan. Näin ollen hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Akaan kaupunginhallituksen päätöksen 24.8.2010 § 206 ja kieltää Akaan kaupunkia panemasta hankintapäätöstä täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Akaan kaupunki velvoitetaan korvaamaan YIT Kiinteistötekniikka Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Pasi Yli-Ikkelä ja Matti Vedenkannas.