Market Court awards damages for tender procedure errors but dismisses claimant's request for full compensation.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on pyytänyt 30.11.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia yrittäjyyskasvatuksen valmennuksesta ja konsultoinnista (positio 1) sekä yrittäjyyskasvatuksen Road Show -tilaisuuksien järjestämisestä (positio 2). Hankinnasta on 30.11.2010 julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut position 1 osalta kaksi tarjousta ja position 2 osalta kolme tarjousta.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän johtaja on päätöksellään 14.1.2010 4/19/2010 valinnut hankinnan toteuttajaksi positioihin 1 ja 2 Partus Oy:n.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallitus on päätöksellään 25.2.2010 nro H 22 hylännyt hakijan edellä mainitusta hankintapäätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen.

Hankintayksikön mukaan hankinnan arvonlisäveroton arvo position 1 osalta on ollut noin 40.000–50.000 euroa ja position 2 osalta noin 20.000–25.000 euroa.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Partus Oy ovat 1.3.2010 allekirjoittaneet hankintasopimuksen.

HAKEMUS JA SEN TÄYDENNYS

Villinikkarit Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän johtajan päätöksen 14.1.2010 4/19/2010, kieltää hankintayksikköä soveltamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 9.000 euroa. Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 10.870,20 eurolla korkoineen.

Tarjousten vertailuun osallistunut ja hankintapäätösesityksen valmistellut henkilö on ollut esteellinen, koska hän on toiminut tarjouskilpailun voittaneessa yhtiössä valmentajana.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, ja hankintayksikön olisi siten tullut hylätä tarjous ennen tarjousvertailua.

Voittanut tarjoaja on tarjonnut positioon 1 tarjouspyynnössä ilmoitetun 2–5 lähiopetuspäivän sijasta 10 lähiopetuspäivää. Voittaneen tarjoajan tarjous ei näin ollen ole ollut vertailukelpoinen. Koska voittaneen tarjoajan tarjoama palvelu on poikennut edellä todetulla tavalla laajuudeltaan tarjouspyynnön vaatimuksesta, palvelun toteuttamis-suunnitelma on vastaavasti poikennut tarjouspyynnössä edellytetystä.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut laatia sekä position 1 että position 2 osalta toteuttamissuunnitelma, jonka pituus on saanut olla enintään kaksi sivua. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole kuitenkaan yksilöity toteuttamissuunnitelmia tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla vaan tarjous on koostunut 32 sivusta, josta ei ole erotettavissa tai tulkittavissa, mitkä osat ovat toteuttamissuunnitelmaa ja mitkä eivät. Toteuttamissuunnitelmat ovat siten ylittäneet tarjouspyynnössä edellytetyn kahden sivun enimmäispituuden.

Hakijan tarjous on ollut positioiden 1 ja 2 osalta tarjouspyynnön mukaisista tarjouksista kokonaistaloudellisesti edullisin. Virheettömässä menettelyssä hakijalla olisi siten ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

VASTINE

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.800 eurolla korkoineen.

Tarjousten vertailuun osallistunut ja hankintapäätösesityksen valmistellut henkilö ei ole ollut palvelussuhteessa tarjouskilpailun voittaneessa yhtiössä hankintamenettelyn aikana, joten hän ei ole ollut asiassa esteellinen.

Tarjouspyynnöstä on ilmennyt, että tarjouspyynnössä mainittujen lähiopetuspäivien lukumäärä on ollut arvio. Tarjouspyynnössä on myös todettu lähiopetuspäivien lukumäärän voivan muuttua arvioitua suuremmaksi. Koska hintavertailussa on vertailtu lähiopetuspäivän hintaa, hintavertailun kannalta ei ole ollut merkitystä sillä, että voittanut tarjoaja on tarjouksessaan tarjonnut kymmentä lähiopetuspäivää.

Voittaneen tarjoajan tarjous on koostunut kymmenestä sivusta ja seitsemästä liitteestä. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa sivunumerointi on jatkunut liitteiden osalta juoksevana muodostaen yhteensä 32 sivua. Hakijan väite siitä, että voittanut tarjoaja on laatinut positioiden 1 ja 2 osalta yhteensä 32 sivun pituisen toteuttamissuunnitelman, ei pidä paikkaansa. Voittaneen tarjoajan toteuttamissuunnitelmat ovat löytyneet molempien positioiden osalta tarjouksen sivuilta 3–6.

Toteuttamissuunnitelman sivumäärän pituutta ei ole mainittu tarjouspyynnön ehdottomissa vaatimuksissa itsenäisenä hylkäämisperusteena vaan tarjouksen valintaperusteen yhteydessä. Lisäksi toteuttamissuunnitelman pituudesta poikkeaminen ei ole ollut olennainen seikka vaan se on vaikuttanut ainoastaan tarjouksen muotoon. Näin ollen siitä poikkeaminen ei ole johtanut tarjouksen hylkäämiseen.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan on tullut molempien positioiden osalta esittää tarjouksessaan tarjouspyynnön mukaisesta toiminnasta enintään viisi referenssiä, jotka ovat saaneet olla enintään kolme vuotta vanhoja. Lisäksi referenssien osalta on tullut mainita yhteyshenkilö, jolta referenssit on voitu tarvittaessa varmentaa. Hakija on esittänyt molempien positioiden osalta yhteensä 60 referenssiä, joista osa ei ole koskenut tarjouspyynnön mukaista toimintaa ja osa on ollut yli kolme vuotta vanhoja. Lisäksi jokaisen referenssin kohdalla ei ole mainittu yhteyshenkilöä. Hakijan tarjous on siten ollut tarjouspyynnön vastainen ja hankintayksikkö olisi voinut hylätä tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena.

Hyvitysmaksuvaatimuksen suuruus on ylimitoitettu.

VASTASELITYS

Hakija on esittänyt vastaselityksessään muun ohella, että tarjousten vertailuun osallistunut ja hankintapäätösesityksen valmistellut henkilö on tarjouskilpailun voittaneessa yhtiössä merkitty yhtiön erään projektin vastaavaksi valmentajaksi ja yhteyshenkilöksi. Mikäli kyseinen henkilö tekee tarjouskilpailun voittaneelle yhtiölle työtä virkasuhteisena opettajana, vastikkeeton etu olisi tullut ottaa huomioon voittaneen tarjoajan tarjoushinnassa.

Hankintayksikkö on asettanut yhdeksi vertailuperusteeksi tarjoajan kokemuksen positiossa 1 ja 2, jonka vertailemiseksi tarjoajien on tullut hankintalain vastaisesti esittää referenssilista. Tarjoajan aiemman kokemuksen perusteella ei voida arvioida hankinnan kohteen taloudellista edullisuutta, vaan tarjouksen tekijän soveltuvuutta.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen sivuilla 3–6 on kuvattu toteuttamissuunnitelmia, minkä lisäksi sivuilla on ollut viittaukset tarjouksen sivuille 15–22 sekä 30–32. Toteuttamissuunnitelmiksi tulkittavan osan pituus on siten ollut yhteensä 15 sivua. Toteuttamissuunnitelmien pituuden ylittämisessä ei ole ollut kysymys vähämerkityksellisestä seikasta vaan seikasta, jolla on ollut merkitystä tarjouksen vertailussa. Asiassa ei ole myöskään merkitystä sillä, että toteuttamissuunnitelman pituuden ylittämistä ei ole erikseen mainittu tarjouspyynnössä tarjouksen hylkäämisperusteena. Virheettömässä menettelyssä voittaneen tarjoajan tarjous olisi hylätty tarjouspyynnön vastaisena tai vähintäänkin tarjous olisi tarjousvertailussa toteuttamissuunnitelman osalta tarjouspyynnön vastaisena jätetty pisteittä.

Hakija on tarjouksessaan esittänyt tarjouksensa sivuilla 4–6 tarjouspyynnön mukaisesti viisi referenssiä molempien positioiden osalta. Referenssit eivät ole poikenneet tarjouspyynnössä kuvatusta palvelusta tai olleet vanhentuneita. Lisäksi referenssien enimmäismäärää ei ole ollut tarjouspyynnössä rajattu.

LISÄVASTINE

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on esittänyt lisävastineessaan muun ohella, että tarjousten vertailuun osallistuneen ja hankintapäätösesityksen valmistelleen henkilön työskentelyyn ei ole liittynyt mitään vastikkeetonta etua, joka olisi vaikuttanut tarjousten hintavertailuun.

Tarjoajan kokemukseen liittyvät vertailuperusteet on nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa muotoiltu siten, että ne ovat kuvastaneet sitä osaamista, joka tarjoajalla on. Mainituilla vertailuperusteilla on näin ollen ollut suoraan vaikutusta tarjottavien palvelujen laatuun ja niillä on ollut merkitystä kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa.

Lisäksi tarjouspyynnöstä on ilmennyt, että vertailuperusteina ei ole käytetty referenssien lukumäärää. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut laatia kuvaus kokemuksistaan vastaavanlaisten palvelujen järjestämisestä. Kyseiset selvitykset on myös selvästi erotettu tarjoajalle asetetuista vaatimuksista. Hankintayksikkö ei siten ole sekoittanut tarjoajien soveltuvuuden arviointia ja tarjousten vertailua.

Tarjouspyynnön ehdottomissa vaatimuksissa ei ole edellytetty, että tarjous olisi pitänyt laatia siten, että lähiopetuspäivien lukumäärä olisi ollut kiinteä.

MARKKINAOIKEUDEN VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA RATKAISU

Markkinaoikeus on 11.2.2010 antamallaan päätöksellä hylännyt Villinikkarit Oy:n vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Esteellisyys

Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu hankintalain 76 §:n 1 momentin (348/2007) nojalla ratkaista hakemuksesta, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden säännöksessä mainittujen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeudella ei sen sijaan ole toimivaltaa tutkia sitä, onko päätöksenteko hankintayksikössä tapahtunut muutoin sitä koskevien säännösten kuten esimerkiksi esteellisyyssäännösten mukaisesti. Hankintalaissa ei ole hankintamenettelyyn osallistuvan henkilön esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Hankintayksikön menettelyä on siten esteellisyyttä koskevien väitteiden osalta arvioitava tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksen perusteella.

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle voittaneen tarjoajan toimitusjohtajan antaman selvityksen, jonka mukaan hankintayksikössä tarjousten vertailuun ja hankintapäätösesityksen valmisteluun osallistunut henkilö ei ole ollut eikä ole palkkasuhteessa tarjouskilpailun voittaneeseen tarjoajaan. Kyseisen henkilön asiantuntemusta ei ole käytetty myöskään ostopalveluna.

Edelleen hankintayksikön toimittamasta selvityksestä ilmenee, että tarjousten vertailuun ja hankintapäätösesityksen valmisteluun osallistunut henkilö toimii Kasvu yrittäjyyteen -nimisessä hankkeessa projektipäällikkönä vuosina 2008–2011. Hanketta hallinnoi Valkeakosken seudun kehitys Oy, mutta hankintayksikkö toimii hankinnan osatoteuttajana. Mainittu henkilö on mukana hankkeen kehittämistyössä osallistumalla itse koulutuksiin sekä järjestämällä koulutuksia. Koulutusten järjestämisessä yhteistyötahona toimii voittanut tarjoaja. Koulutuksista aiheutuvat palkka-, matka- ja muut kustannukset kyseiselle henkilölle maksaa Kasvu yrittäjyyteen -hanke. Henkilön toiminta on kirjattu työajanseurantoihin ja raportteihin hanketoiminnan rahoittajan ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti.

Vertailuperusteiden asettaminen

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Säännöksen mukaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu (asia C-315/01, GAT, tuomio 19.6.2003, Kok., s. I-6351, 62–67 kohta), että luettelonomaista referenssilistaa, josta ilmenee vain tarjoajan aikaisempien asiakkaiden nimet ja näiden lukumäärä ilman muita täsmennyksiä näille asiakkaille suoritetuista toimituksista, ei voida käyttää tarjouksen valinnan perusteena. Unionin tuomioistuimen edellä mainitun tuomion mukaan tällaisen luettelon avulla ei voida selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikölle taloudellisesti edullisin.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Sekä position 1 että position 2 osalta yhdeksi vertailuperusteeksi on ilmoitettu tarjoajan kokemus (referenssit) 20 prosentin painoarvolla.

Tarjouspyynnön kohdassa 7 Tarjouspyynnön ehdottomat vaatimukset on ilmoitettu, että tarjoajalta edellytetään kokemusta tarjouspyynnön kohteena olevasta toiminnasta. Tarjouksessa on tullut olla position 1 osalta lyhyt kuvaus vastaavanlaisista koulutuksista ja konsultoinneista sekä position 2 osalta lyhyt kuvaus Road Show -tilaisuuksien tai vastaavien järjestämisestä. Kysymyksessä olevassa tarjouspyynnön kohdassa kummankin position osalta on edellytetty, että tarjoaja esittää enintään viisi referenssiä tarjouspyynnön mukaisesta toiminnasta. Referenssit ovat saaneet olla korkeintaan kolme vuotta vanhoja. Tarjouksessa on lisäksi tullut ilmoittaa yhteyshenkilö, jolta referenssit on voitu tarvittaessa varmentaa.

Kun otetaan huomioon hankinnan kohde ja tarjouspyyntö kokonaisuutena, markkinaoikeus katsoo, että tarjoajien on tullut tarjouksia laatiessaan ymmärtää, että tarjouspyynnössä esitetyssä muodossaan tarjoajien referenssit ja niihin sisältyvät kuvaukset vastaavanlaisista koulutuksista ja Road Show -tilaisuuksien tai vastaavien järjestämisestä ovat liittyneet hankinnan kohteena olevien palvelujen laadukkaaseen suorittamiseen. Tarjoajan tarjouksessaan esittämä kokemus vastaavanlaisesta toiminnasta on siten ollut hankinnan kohteen kannalta merkityksellistä. Edellä todetun huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt kysymyksessä olevia vertailuperusteita asettaessaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus

Tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa hankintalain 2 §:n 1 momentin vastaisesti.

a) Hakijan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu ehdottomana vaatimuksena muun ohella, että tarjoajalla on kokemusta tarjouspyynnön kohteena olevasta toiminnasta. Tarjouspyynnössä on yrittäjyyskasvatuksen valmennusta ja konsultointia koskevan position osalta (positio 1) edellytetty, että tarjous sisältää lyhyen kuvauksen vastaavanlaisista koulutuksista ja konsultoinneista. Road Show -tilaisuuksien järjestämistä koskevan hankinnan (positio 2) osalta tarjouspyynnössä on edellytetty lyhyttä kuvausta Road Show -tilaisuuksien tai vastaavien järjestämisestä. Tarjouksessa on tullut esittää kummankin position osalta enintään viisi referenssiä tarjouspyynnön mukaisesta toiminnasta, ja referenssit ovat saaneet olla korkeintaan kolme vuotta vanhoja. Lisäksi tarjouksessa on tullut mainita yhteyshenkilö, jolta referenssit on voitu tarvittaessa varmentaa. Tarjouspyynnön liitteenä 2 on ollut tarjouslomake, jolla tarjoajien on tullut muun ohella ilmoittaa, täyttyykö tarjouspyynnön ehdoton vaatimus referenssien osalta.

Hakija on ilmoittanut edellä mainitulla tarjouslomakkeella, että tarjouspyynnön ehdoton vaatimus referenssien osalta täyttyy. Hakijan tarjouksessa on nimenomaisesti ja positiokohtaisesti ilmoitettu referenssejä osoituksena kokemuksesta tarjouspyynnön kohteena olevasta toiminnasta. Tämän lisäksi hakijan tarjous on sisältänyt liitteen, joka on otsikoitu: ”Villinikkarit Oy:n asiakasreferenssit ja julkaisutoiminta” ja josta on käynyt ilmi hakijan aiempaa toimintaa laajemmin.

Edellä selostetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hakija on tarjouksessaan ilmoittanut täyttävänsä referenssejä koskevan ehdottoman vaatimuksen. Hakija on myös osoittanut nimenomaisesti positioon 1 tarjousten vertailussa käytettäväksi viisi otsikoitua referenssikokonaisuutta ja positioon 2 kaksi otsikoitua referenssikokonaisuutta. Hakijan tarjousasiakirjoissaan muutoin esittämiä referenssejä on pidettävä yleisenä kuvauksena hakijan yritystoiminnasta, eikä asiassa ole esitetty, että näitä referenssejä olisi otettu huomioon tarjousten vertailussa. Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hakijan tarjous ei ole kummankaan position osalta ollut hankintayksikön markkinaoikeudessa väittämällä tavalla tarjouspyynnön vastainen.

b) Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Tarjouspyynnön kohdassa 5 Hankinnan kohde on position 1 osalta ilmoitettu muun ohella, että koulutuksen arvioitu laajuus on 2–5 lähiopetuspäivää sekä konsultointia 1–2 päivää / kunta. Koulutusta ja konsultointia järjestetään arviolta 5–7 kunnassa. Tarjouspyynnön mukaan koulutuspäivien lukumäärä on arvio, eikä se sido tilaajaa. Tarjouspyynnössä on varattu optio mahdolliselle suuremmalle koulutusmäärälle, mikäli hankkeen resurssit sen mahdollistavat ja kunnissa halutaan enemmän koulutusta ja konsultointia.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu yhdeksi kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteeksi hinta 50 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnössä on hinnan osalta todettu muun ohella, että tarjouksessa on ilmoitettava koulutuksen arvonlisäveroton päivähinta ja konsultoinnin arvonlisäveroton tuntihinta. Hinnan tulee sisältää kaikki kustannukset (materiaalit, kouluttajien matkustuskorvaukset ja niin edelleen). Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että erillisiä kustannuksia kuten päivärahoja, opetusmateriaaleja tai matkustuskorvauksia ei korvata. Tarjoushinnat on tullut ilmoittaa tarjouspyynnön liitteellä olevalla lomakkeella.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut position 1 osalta tarjoushinnat mainitulla lomakkeella. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan myös ilmoittanut, että se järjestää ”2 kpl yrittäjyyskasvattajan Liekki -valmennusta - 10 pv/kpl ja 15–20 opettajaa/kpl”. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan lisäksi ilmoittanut, että sen kokemuksen perusteella niin opettajien henkilökohtaisten yrittäjyyskasvatuskyvykkyyksien kuin heidän oppilaitostensa kehittyminen edellyttää vähintään 10 valmennuspäivää pysyvien tulosten aikaansaamiseksi. Tästä syystä voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjonneensa tarkoituksellisesti 10 lähiopetuspäivää tarjouspyynnössä esitetyn option mukaisesti.

Edellä selostetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittama yrittäjyyskasvatuksen päivähinta ei ole tosiasiassa perustunut tarjouspyynnössä ilmoitettuun arvioon lähiopetuspäivien lukumäärästä. Tarjouksensa mukaan voittanut tarjoaja on antanut tietoisesti tarjouspyynnössä esitetystä koulutuksen laajuutta koskevasta arviosta poikkeavan tarjouksen. Kysymys on ollut tarjousten sisältöön ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavasta seikasta. Virheettömässä menettelyssä hankintayksikön olisi näin ollen tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous position 1 osalta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Hankintayksikkö on saanut position 1 osalta vain kaksi tarjousta, joista voittaneen tarjoajan tarjous olisi tarjouspyynnön vastaisena tullut sulkea tarjouskilpailusta. Näin ollen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hakijan positiota 1 kohtaan esittämistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Position 2 osalta on tarjouspyynnössä ehdottomana vaatimuksena ilmoitettu muun ohella, että tarjouksessa on kuvaus Road Show tilaisuuden toteuttamissuunnitelmasta.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu yhdeksi kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteeksi toiminnallisuus ja osallistavuus (kuvaus toteuttamissuunnitelmasta) 30 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnössä on toteuttamissuunnitelmasta muutoin todettu, että toteuttamissuunnitelma on kirjallinen asiakirja, jossa on kuvaus siitä, miten tarjoaja järjestäisi tilaisuuden ja miten osallistavuus ja toiminnallisuus toteutettaisiin. Suunnitelma on saanut olla enintään kaksi sivua pitkä ja se on saanut sisältää myös kuvia. Arviointiryhmä arvioi kyseisen prosessin soveltuvuutta projektin tarkoituksiin. Tarjouspyynnön liitteenä 2 on ollut tarjouslomake, jolla tarjoajien on tullut muun ohella ilmoittaa, sisältyykö tarjoukseen toteuttamissuunnitelma.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut edellä mainitulla tarjouslomakkeella tarjouksen sisältävän kuvauksen Road Show -tilaisuuden toteuttamissuunnitelmasta. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on kohdassa ”4 Palvelut positioon 2” kuvattu Road Show -tilaisuuksien toteuttamissuunnitelmaa noin yhden sivun verran. Tämän lisäksi voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteessä 7 on yksityiskohtaisemmin kuvattu toteuttamissuunnitelmaa sivumäärältään hieman yli kahden sivun verran.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut tarjouksensa sisältävän toteuttamissuunnitelman. Tarjouspyynnössä on edellä todetulla tavalla asetettu toteuttamissuunnitelmalle sivumääräinen enimmäispituus. Voittaneen tarjoajan toteuttamissuunnitelma on koostunut kahdesta osasta eli varsinaisesta kuvauksesta ja tarjouksen liitteen sitä täydentävästä kuvauksesta. Sivumäärältään kuvaus on kokonaisuudessaan ylittänyt tarjouspyynnössä asetetun kuvauksen enimmäispituuden.

Toteuttamissuunnitelmalle tarjouspyynnössä asetettu sivumääräinen enimmäispituusvaatimus on liittynyt tarjouksen muotoon, eikä asiassa ole esitetty väitteitä siitä, että voittaneen tarjoajan toteuttamissuunnitelman pituudella olisi ollut vaikutusta tarjousten vertailussa. Edellä lausutun huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjousta ei ole tältä osin pidettävä siten tarjouspyynnön vastaisena, että hankintayksikön olisi pitänyt sulkea se tarjouskilpailusta.

Johtopäätös hankintamenettelystä

Hankintayksikkö on edellä todetun perusteella menetellyt hankintalain 76 §:n 1 momentissa (348/2007) tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjousta yrittäjyyskasvatuksen valmennusta ja konsultointia koskevan hankinnan (positio 1) osalta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Asiassa tulee siten tältä osin harkittavaksi sanotussa lainkohdassa säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamukset

Hankintayksikkö on allekirjoittanut hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa. Näin ollen hankintalain 76 §:ssä (348/2007) säädetyistä seuraamuksista voi enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan (348/2007) mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 119) on kysymyksessä olevan lainkohdan osalta todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten pitää täyttyä.

Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta yrittäjyyskasvatuksen valmennusta ja konsultointia koskevan hankinnan (positio 1) osalta, joista vain hakijan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hakijalla on ollut hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdassa (348/2007) tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Asiassa voidaan näin ollen määrätä hyvitysmaksu.

Hyvitysmaksua määrättäessä on hankintalain 76 §:n 2 momentin (348/2007) mukaan otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus harkitsee hyvitysmaksun määräksi 4.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Hankintayksikkö saa vastaavasti pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus velvoittaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän maksamaan Villinikkarit Oy:lle hyvitysmaksuna 4.000 euroa yrittäjyyskasvatuksen valmennusta ja konsultointia koskevan hankinnan (positio 1) osalta.

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen pääasian osalta muilta osin.

Markkinaoikeus velvoittaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän korvaamaan Villinikkarit Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Jyväskylän koulutuskuntayhtymän oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos-Kokkonen, Sami Rautiainen ja Johanna Lähde.