Market Court voids public procurement decision due to unequal treatment of bidders during contract negotiations.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Naantalin kaupunki on pyytänyt 6.9.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Metsäluikkion asemakaava-alueen kunnallistekniikan rakentamisesta. Hankinnan arvioitu toteutusaikataulu on ollut 15.11.2010–15.6.2011. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Tarjouksia on saatu kahdeksan.

Naantalin kaupunki on teknisen lautakunnan päätöksellä 17.11.2010 § 109 valinnut urakoitsijaksi Turun Tasokaivuu Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain 15 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisen rakennusurakoiden kansallisen kynnysarvon.

Markkinaoikeus on 31.12.2010 antamallaan päätöksellä kieltänyt Naantalin kaupunkia väliaikaisesti tekemästä hankintasopimusta tai muutenkaan panemasta täytäntöön teknisen lautakunnan päätöstä 17.11.2010 § 109.

VALITUS

Rakenneverkko Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön 17.11.2010 tekemän hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 40.000 euroa korkoineen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.200 eurolla korkoineen.

Tarjouspyynnöstä käy ilmi, että jakavan kerroksen materiaalina voidaan käyttää louhetta, kalliomursketta tai esimerkiksi kumpaakin materiaalia sekaisin.

Hankintayksikkö on urakkaneuvotteluissa ilmoittanut voittaneelle tarjoajalle, että valittajan tarjouksessa jakavan kerroksen materiaalina käytetään louhetta. Urakkaneuvotteluissa voittaneelle tarjoajalle on annettu mahdollisuus muuttaa tarjoustaan siten, että jakavan kerroksen materiaalina käytetään louhetta. Voittanut tarjoaja on tuossa vaiheessa tiennyt valittajan tarjouksen hinnaltaan halvimmaksi ja todennäköisesti valittajan tarjoushinnankin. Vaikka voittanut tarjoaja ei olisi tiennyt valittajan tarjoushintaa, se on joka tapauksessa tiennyt, että valittajan tarjoushinta on ollut halvempi kuin sen oma alkuperäinen tarjoushinta. Voittaneen tarjoajan on ollut helppo määritellä tarjouksensa uusi hinta siten, että sen tarjous on muodostunut hinnaltaan halvimmaksi. Vastaavaa uuden tarjouksen esittämismahdollisuutta ei ole annettu muille tarjoajille.

Hankintayksikön menettely ei ole turvannut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja hinnaltaan halvin. Virheettömässä hankintamenettelyssä valittajan olisi tullut voittaa tarjouskilpailu.

VASTINE

Naantalin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Hankintayksikkö noudattaa vakiintuneena käytäntönä menettelyä, jossa se käy urakkaneuvottelut halvimman tarjouksen tehneen tarjoajan kanssa. Mikäli joidenkin tarjousten hintaerot ovat niin pienet, että jokin vähäinen seikka voisi vaikuttaa tarjousten sijoittumiseen tarjouskilpailussa, hankintayksikkö kutsuu kysymyksessä olevien tarjousten tekijät urakkaneuvotteluihin. Hankintayksikkö ei voi ennen urakkaneuvottelujen käymistä varmistua siitä, että tarjoukset vastaavat tarjouspyyntöä.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen työselityksen kohdassa ”26100 Tukikerros” on ilmoitettu, että jakavan kerroksen materiaalina käytetään kalliomursketta KaM #0–100 millimetriä. Lisäksi työselityksessä on ilmoitettu, että käytettävä materiaali on esitelty suunnitelma-asiakirjoissa. Suunnitelma-asiakirjoissa jakavan kerroksen materiaaliksi on määritelty murske KaM 0–100. Työselityksessä on myös todettu, että murskeesta tehdyn jakavan kerroksen tiiviysasteen tulee täyttää KT 02:n vaatimukset. Hankintayksikkö on hankintamenettelyssään lähtenyt siitä, että tarjouspyynnön mukaiset tarjoukset on tehty työselityksen kohdassa 26100 ilmoitetulla murskerakenteella.

Työselityksen kohdassa ”22000 Kallioleikkaus” on kuitenkin ilmoitettu pyrkimyksenä olevan, että mahdollisimman paljon louheesta voitaisiin hyödyntää katurakenteen tukikerroksen materiaalina ja että kallio louhitaan siten, että lohkarekoko on alle 400 millimetriä. Näin ollen tarjouspyyntö on ollut tulkittavissa niin, että myös louherakenteinen alle 400 millimetrin lohkarekoolla oleva jakava kerros on ollut mahdollinen ja tarjouspyynnön mukainen.

Louherakenne on halvempi kuin murskerakenne, kun otetaan huomioon murskeen hankinta- ja kuljetuskustannukset sekä louhinnasta syntyneiden massojen poiskuljetuskustannukset. Hankintayksikön laskelmien mukaan louheen käytön kustannusvaikutus tarjoushintaan on ollut suuruusluokaltaan noin 50.000 euroa.

Valittaja on tarjonnut jakavan kerroksen materiaaliksi ylijäämälouhetta kiilattuna tarvittavalla määrällä mursketta. Vaikka valittajan tarjoama rakenne ei ole ollut Kunnallisteknisten töiden yleisen työselostuksen (KT 02) vaatimusten mukainen, se on ollut huolellisesti toteutettuna murskerakennetta vastaava ja hyväksyttävissä. Valittajan tarjous on ennen urakkaneuvottelujen käymistä ollut hinnaltaan halvin.

Voittanut tarjoaja on alkuperäisessä tarjouksessaan tarjonnut jakavan kerroksen materiaaliksi mursketta. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut toiseksi halvin ja hintaero valittajan tarjoukseen on ollut 43.200 euroa, minkä takia hankintayksikkö on päättänyt kutsua myös sen urakkaneuvotteluihin. Hankintayksikkö ei ole antanut urakkaneuvotteluissa tarjoajille mitään tietoja muista tarjoajista ja tarjousten sisällöistä.

Voittanut tarjoaja ei ole tarjouspyynnön tulkinnanvaraisuudesta johtuen ollut varma siitä, onko louherakenteen perusteella annettu tarjous ollut tarjouspyynnön mukainen. Voittanut tarjoaja on urakkaneuvotteluissa omasta aloitteestaan tiedustellut hankintayksiköltä, onko jakavan kerroksen osalta mahdollista hyödyntää paikalla syntyvää louhetta.

Tarjouspyynnön epätäsmällisyyden vuoksi valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia. Toisaalta epätäsmällisyydestä johtuneen tulkinnanvaraisuuden vuoksi hankintayksikkö ei ole voinut hylätä valittajan tarjousta tarjouspyynnön vastaisena. Hankintayksikön velvollisuutena on ollut saattaa tarjoukset keskenään vertailukelpoisiksi. Vertailukelpoisuus on saavutettu sallimalla kummankin tarjoajan täsmentää tarjouksiaan. Prosessiekonomisista syistä vain urakkaneuvotteluihin kutsuttujen kahden halvimman tarjouksen antajia on pyydetty täsmentämään tarjouksiaan, koska muiden tarjoajien asema hankintamenettelyssä ei täsmennyksen johdosta olisi muuttunut.

Voittanut tarjoaja on täsmentänyt tarjoustaan tarjoamalla jakavan kerroksen materiaaliksi louhetta. Täsmennyksen myötä voittaneen tarjoajan tarjouksen kokonaishinta on laskenut ja sen tarjous on ollut hinnaltaan halvin.

Valittajan tarjoukseen ei ole sisältynyt kallioleikkauksen päälle tulevaa suoja-aitaa. Valittaja on täsmentänyt tarjoustaan ja sen tarjoushinta on noussut 2.200 eurolla.

LAUSUNTO

Turun Tasokaivuu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.392,35 eurolla korkoineen.

Lausunnonantaja on laatinut tarjouksensa tarjouspyynnön liitteenä olleen työselityksen kohdan 26100 mukaisesti niin, että jakavan kerroksen materiaalina käytetään kalliomursketta, jonka suuruus on 0–100 millimetriä.

Urakkaneuvotteluissa on käynyt lausunnonantajan tiedustelujen johdosta ilmi, että urakkakohteen louhinnasta saatavaa ylijäämälouhetta voidaan käyttää jakavan kerroksen materiaalina. Näin on todettu tarjouspyynnön ohjeiden kohdassa 22000, joka on ristiriidassa kohdan 26100 kanssa. Louheeksi on riittänyt alle 400 millimetrin lohkarekoko, jota on syntynyt lähes sellaisenaan louhintatöistä rakennuskohteella. Ennen urakkaneuvotteluja lausunnonantaja on ollut siinä käsityksessä, että louheen tulisi olla kooltaan alle 100 millimetristä, mikä olisi estänyt rakennuskohteen louhintalouhoksen hyödyntämisen. Lausunnonantaja on tutkinut louheen hyödyntämismahdollisuuden jakavan kerroksen materiaalina, ja vähentyneistä kuljetus- ja hankintakustannuksista johtuen sen tarjoushinta on laskenut.

Lausunnonantajalla ei ole ollut urakkaneuvotteluissa tietoa muista tarjouksista eikä sijoittumisestaan tarjouskilpailussa. Neuvotteluvaihe ei ole syrjinyt valittajaa, koska se on itsekin voinut tarkentaa tarjoustaan.

Valittaja ei ole tarjonnut tukikerroksen materiaaliksi 0–100 millimetrin kokoista kalliomursketta, joten sen tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ja se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

VASTASELITYS

Rakenneverkko Oy on lausunut vastaselityksessään, että tarjouspyyntö on mahdollistanut sekä murskeen että louheen käytön jakavan kerroksen materiaalina. Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Valittajan tarjoushinta on laskettu niin, että jakavan kerroksen materiaalina käytetään sekä mursketta että louhetta. Mikäli hankintayksiköllä on ollut perusteltu syy pyytää tarjoajia muuttamaan tarjouksiaan niin, että jakava kerros tehdään vain louheesta, olisi tällainen mahdollisuus tullut antaa kaikille tarjoajille.

Louheen valmistamisesta syntyy kustannuksia ja sen kanssa tulee käyttää kalliimpaa tukikangasta. Voittaneen tarjoajan tarjoushinnan aleneminen ei voi johtua ainoastaan louheen ja murskeen hintaerosta.

Myös muille tarjoajille olisi pitänyt antaa mahdollisuus muuttaa tarjouksiaan. Hankintayksikkö ei ole tiennyt muiden tarjoajien käyttämää materiaalia. Valittajan tarjoushinta on laskettu sen mukaisesti, että jakavan kerroksen materiaalina käytetään sekä mursketta että louhetta. Valittajalle olisi pitänyt antaa mahdollisuus muuttaa tarjouksensa siten, että jakavan kerroksen materiaalina olisi käytetty ainoastaan louhetta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankintamenettelyn kulku

Hankinnan kohteena on tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan ollut Metsäluikkion asemakaava-alueen kunnallistekniikan rakentaminen. Tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta.

Urakkatarjousten avauspöytäkirjan 30.9.2010 mukaan hankintayksikkö on saanut kahdeksan tarjousta. Hankintayksikkö on kutsunut urakkaneuvotteluihin tässä asiassa valittajana olevan ja alun perin halvimman tarjouksen tehneen Rakenneverkko Oy:n sekä ja alun perin toiseksi halvimman tarjouksen tehneen Turun Tasokaivuu Oy:n. Rakenneverkko Oy:n tarjoushinta on ollut 394.800 euroa ja Turun Tasokaivuu Oy:n 438.000 euroa. Neuvottelujen tarkoituksena on ollut varmistaa, että tarjoukset ovat vastanneet tarjouspyyntöä.

Hankintayksikön ja Rakenneverkko Oy:n välisistä urakkaneuvotteluista laaditusta muistiosta 4.10.2010 käy muun ohella ilmi, että Rakenneverkko Oy on huomioinut alkuperäisessä tarjouksessaan ylijäämälouheen käsittelyn ja että jakavan kerroksen materiaalina käytetään louhetta kiilattuna tarvittavalla määrällä mursketta.

Hankintayksikön ja Turun Tasokaivuu Oy:n välisistä urakkaneuvotteluista laaditusta muistiosta 7.10.2010 käy muun ohella ilmi, että Turun Tasokaivuu Oy:n alkuperäinen tarjoushinta on laskettu niin, että jakavan kerroksen materiaalina käytetään kalliomursketta. Muistion mukaan urakkaneuvotteluissa on sovittu, että Turun Tasokaivuu Oy tutkii louheen hyödyntämisen tukikerroksessa ja antaa hankintayksikölle tiedon sen hintavaikutuksesta seuraavana päivänä.

Turun Tasokaivuu Oy on 8.10.2010 päivätyllä kirjeellä tarkentanut alkuperäistä tarjoustaan siten, että jakava kerros tehdään 400 millimetrin kokoon rikotusta louheesta. Muutos on vaikuttanut kustannuksiin niin, että sen arvonlisäveroton tarjoushinta on laskenut 384.000 euroon.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksellään 17.11.2010 § 109 valinnut urakoitsijaksi loppujen lopuksi halvimman tarjouksen antaneen Turun Tasokaivuu Oy:n.

Hankintamenettelyn arviointi

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin perusteella tarjouspyynnössä on oltava muun ohella hankinnan kohde ja tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Pykälän 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä.

Hankinnan kohteena on siis ollut kunnallistekniikan rakentaminen ja tarjouksen valintaperusteena halvin hinta. Tarjouspyynnön liitteenä olleen työkohtaisen työselityksen kohdassa 26100 on esitetty seuraavaa:

”26120 Jakava kerros

Jakavan kerroksen materiaalina käytetään kalliomursketta KaM #0–100 mm. Käytettävä materiaali on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa.

Jakava kerros tiivistetään työhön soveltuvalla täryjyräkalustolla kaluston kapasiteettia vastaavina kerroksina. Murskeesta tehdyn jakavan kerroksen tiiviysasteen tulee täyttää KT02:n vaatimukset.

Suurin sallittu poikkeama suunnitelmien mukaisesta korkeudesta on +- 200 mm.”

Kysymyksessä olevan työselityksen kohdassa 22000 ”Kallioleikkaus” on puolestaan todettu, että louhinta tehdään ”KT02:n vaatimusten mukaisesti”. Edelleen tässä kohdassa on esitetty seuraavaa:

”Pyrkimyksenä on, että mahdollisimman paljon louheesta voitaisiin hyödyntää katurakenteen tukikerroksen materiaalina. Kallio louhitaan siten, että lohkarekoko on alle 400 mm, louhe on tarvittaessa rikottava tähän kokoon.”

Tarjouspyyntöä voidaan työselityksen kohdan 26100 mukaisesti tulkita siten, että jakavan kerroksen materiaalina käytetään kalliomursketta, joka on kooltaan 0–100 millimetriä. Toisaalta työselityksen kohdan 22000 perusteella voidaan päätyä siihen, että jakavan kerroksen materiaalina voidaan hyödyntää rakennuskohteen louhintatöiden yhteydessä syntyvää louhetta. Edelleen asiassa esitetyn selvityksen perusteella on ollut tulkinnanvaraista, tulisiko jakavan kerroksen materiaalina mahdollisesti käytettävän louheen lohkarekokoa arvioida työselityksen kohdan 26100 vai työselityksen kohdan 22000 mukaisesti.

Hankintayksikkö on esittänyt markkinaoikeudessa lähteneensä siitä, että tarjouspyynnön mukainen tarjous on tullut tehdä edellä mainitun työselityksen kohdassa 26100 ilmoitetulla kalliomurskerakenteella. Edelleen hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut tulkittavissa myös niin, että työselityksen kohdassa 22000 ilmoitetulla louherakenteella tehty tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksikön mukaan tarjouspyyntö on ollut näiltä osin epätäsmällinen.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voittaneen tarjoajan ja valittajan alkuperäiset tarjoukset ovat olleet jakavan kerroksen materiaalivalinnan suhteen erilaisia. Materiaalivalinnan hintavaikutus ei ole ollut vähäinen. Nämä seikat huomioon markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöä on pidettävä alalla toimivien tarjoajien kannalta epäselvänä.

Tarjouspyynnön epäselvyys on johtanut siihen, että hankintayksikkö on antanut voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden täsmentää tarjoustaan siten, että jakavan kerroksen materiaalina käytetään 0–100 millimetrin kokoisen kalliomurskeen sijasta 400 millimetrin kokoon rikottua ylijäämälouhetta. Tarkennuksen johdosta voittaneen tarjoajan tarjoushinta on laskenut 54.000 euroa.

Hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Tarjouskilpailussa menettelyn perustana on, että tarjoajat antavat tarjouksensa ja hinnoittelevat sen toisista tarjoajista riippumatta. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, ettei kenellekään tarjoajalle anneta mahdollisuutta parantaa tarjoustaan. Hankintayksikön velvollisuutena on toisaalta myös saattaa saamansa tarjoukset tarvittaessa vertailukelpoisiksi, jotta tarjousten vertailukelvottomuus ei vaarantaisi tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousvertailussa. Tarjousten täsmennyttäminen voi olla perusteltua erityisesti silloin, kun tarjousten vertailukelvottomuus on seurausta tarjouspyynnön epäselvyydestä. Tilaisuus tarjousten täsmentämiseen on tällöin varattava kaikille tarjoajille. Menettely ei saa tähdätä aikaisempien sitovien tarjousten tinkimiseen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten täsmentämisessä on nyt ollut kysymys tarjousten vertailuun ja valintaan liittyvästä seikasta, jolla on ollut vaikutusta tarjoushintaan. Hankintayksikön menettely, jossa se on varannut vain voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden täsmentää tarjoustaan jakavan kerroksen materiaalin osalta, ei ole ollut omiaan kohtelemaan tarjoajia tasapuolisesti tarjouskilpailussa.

Edellä sanotun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole määritellyt hankinnan kohdetta jakavan kerroksen osalta tarjouspyynnössä sellaisella tavalla, että tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu olisi tullut turvatuksi ja että tarjouspyyntö olisi ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Ottaen lisäksi huomioon sen, ettei hankintayksikkö ole varannut kaikille tarjoajille mahdollisuutta täsmentää tarjouksiaan, hankintayksikön menettely ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa.

Kun otetaan huomioon hankintamenettelyssä edellä todetut virheet ja seuraavaksi seuraamusten osalta lausuttu, asiassa ei ole tarpeen lausua muista asiassa esitetyistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Johtopäätös

Hankintayksikkö on edellä todetun perusteella menetellyt hankintalain 94 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi sanotussa lainkohdassa säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamukset

Markkinaoikeus on 31.12.2010 antamallaan päätöksellä kieltänyt hankintayksikköä väliaikaisesti tekemästä hankintasopimusta tai muutenkaan panemasta hankintapäätöstä täytäntöön. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska hankintamenettelyn virheellisyys on saanut alkunsa epäselvästä tarjouspyynnöstä, voidaan virheellinen menettely korjata vain järjestämällä hankinnasta kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Naantalin kaupunki aikoo edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen tulee järjestää siitä uusi tarjouskilpailu ottaen huomioon, mitä edellä tässä päätöksessä on todettu.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja edellä mainittu oikeusohje huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut, jotka ovat määrältään kohtuulliset.

Lausunnonantaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Naantalin kaupungin teknisen lautakunnan päätöksen 17.11.2010 § 109 ja kieltää Naantalin kaupunkia tekemästä mainitun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta mainittua päätöstä muutenkaan täytäntöön nyt asetetun 35.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Naantalin kaupungin korvaamaan Rakenneverkko Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.200 eurolla. Korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä päivästä lähtien, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Turun Tasokaivuu Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Markkinaoikeuden 31.12.2010 määräämä väliaikainen kielto raukeaa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Matti Vedenkannas.