Market Court dismisses public procurement claim where procedural errors made winning bid impossible to assess fairly.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Helsingin kaupungin hankintakeskus on pyytänyt 10.11.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Helsingin kaupungin eräiden yksiköiden ruokahuollon kustannusrakenteen selvittämisestä ja ehdotuksen tuottamisesta tulevaisuuden keittiöverkoston periaatteista. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kuusi tarjousta.

Helsingin kaupunginhallituksen rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja on päätöksellään 18.12.2009 § 143 päättänyt valita eräiden yksiköiden ruokahuollon kustannusselvityksen toimittajaksi Ramboll Finland Oy:n.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 30.000 euroa.

Helsingin kaupunki ja Ramboll Management Consulting Finland Oy ovat 15.1.2010 allekirjoittaneet hankintasopimuksen.

HAKEMUS

Damico Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Helsingin kaupunginhallituksen rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajan päätöksen 18.12.2009 § 143 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan sille hyvitysmaksuna 11.210 euroa korkoineen. Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.562 eurolla.

Tarjouspyynnön mukaan konsulttityön suorittamisesta vastaavilla henkilöillä on tullut olla riittävä koulutus ja ammatillinen pätevyys sekä kokemus. Riittäväksi koulutukseksi, ammatilliseksi pätevyydeksi ja kokemukseksi on katsottu vähintään soveltuva korkeakoulututkinto ja osallistuminen vähintään kolmeen tätä hankintaa vastaavan selvityksen tekemiseen viimeisen kolmen vuoden aikana.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa konsulttityön suorittajaksi ilmoitetut henkilöt eivät ole osallistuneet kysymyksessä olevaa hankintaa vastaaviin projekteihin viimeisen kolmen vuoden aikana. Voittanut tarjoaja ei siten ole täyttänyt tarjouspyynnössä esitettyjä ammatilliseen pätevyyteen liittyviä ehdottomia vaatimuksia ja hankintayksikön olisi tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta.

Laadun vertailuperusteena käytetty ”projektisuunnitelman selkeys” on ollut yksilöimätön. Hakija ei siten ole voinut tarjousta laatiessaan tietää, mitä seikkoja hankintayksikkö tulee tältä osin tarjousten vertailussa arvioimaan.

Hankintayksikkö on käyttänyt rajoittamatonta vapautta määritellessään referensseille painoarvon.

Tarjousten vertailu on suoritettu virheellisesti. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen vertailuperusteina hinta ja laatu. Hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset ovat olleet kokonaishinnaltaan samansuuruisia sillä erotuksella, että hakijan tarjoukseen on sisältynyt yli 20 prosenttia enemmän työtä kuin voittaneen tarjoajan tarjoukseen. Jotta tarjouksen valintaperustetta voidaan noudattaa tilanteissa, joissa tarjotut palvelut ovat samanarvoisia, on tarjoukset eroteltava sen mukaan, kuinka paljon tehtävää työtä tarjoukset ovat sisältäneet. Koska hintavertailussa ei ole otettu huomioon sitä, kuinka monta työtuntia tarjoukset ovat sisältäneet ja mikä on ollut tuntihinta, on kokonaistaloudellinen edullisuus vääristynyt.

Hakija on saanut laadun vertailuperusteen ”projektisuunnitelmassa on otettu huomioon selvitystyön tavoitteet ja toimittaja on mitoittanut resurssinsa realistisesti” osalta kaksi pistettä ja voittanut tarjoaja viisi pistettä. Koska hakijan projektisuunnitelman sisältö on ollut laajempi kuin voittaneen tarjoajan projektisuunnitelma ja kun voittaneen tarjoajan projektisuunnitelmassa ei ole esitetty hankintapäätöksessä todetulla tavalla uusia näkökulmia selvitystyön tavoitteiden kannalta, hakijan olisi pitänyt saada vertailuperusteen osalta viisi pistettä.

Hakija on saanut laadun vertailuperusteen ”projektisuunnitelma ei edellytä tilaajapuolelta suuria resursseja” osalta yhden pisteen ja voittanut tarjoaja kaksi pistettä. Hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksissa ei ole havaittavissa sanotun vertailuperusteen osalta eroja, joten hakijan olisi tullut saada vähintään samat pisteet kuin voittanut tarjoaja.

Hankintapäätöstä ei ole perusteltu riittävällä tavalla ja siitä ei ole käynyt ilmi, miten vertailuperusteita on sovellettu ja mihin tarjouksista ilmi käyneisiin tietoihin annetut pisteet ovat perustuneet.

VASTINE

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaaman sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.920 eurolla korkoineen.

Tarjouspyynnössä on asetettu yhdeksi soveltuvuusvaatimukseksi esitetty osallistuminen tätä hankintaa vastaavaan selvitystyöhön. Tarjouspyynnössä ei ole esitetty vastaavalle selvitystyölle erityistä määritelmää. Ilmaisu ”vastaava selvitys” on tulkittavissa laajemmin kuin vaatimus erityisesti ruokahuollon kustannusrakenteen selvittämisestä.

Voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouspyynnön mukaisen selvityksen hankintaan osallistuvista henkilöistä. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa konsulttityön suorittajaksi ilmoitetuilla henkilöillä on ollut soveltuva korkeakoulututkinto ja he ovat osallistuneet viimeisen kolmen vuoden aikana hankintaa vastaaviin tuottavuuteen liittyviin arviointiselvityksiin tai kustannusten mallintamisselvityksiin. Hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut katsoa, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa konsulttityön suorittajaksi ilmoitetut henkilöt ovat osallistuneet hankintaa vastaavien selvitysten tekemiseen ja näin ollen täyttäneet soveltuvuusvaatimukset sanotulta osin.

Tarjousten vertailussa ei ole käytetty tarjoajien referenssejä eikä niille siten ole annettu painoarvoa. Referenssejä on käytetty tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla.

Tarjouspyynnön mukaan vertailuhintana käytetään kokonaishintaa, joka tarjoajien on tullut ilmoittaa arvonlisäverottomana. Lisäksi tarjoajien on tullut ilmoittaa käytettävät veloitusperusteet. Hintavertailussa on käytetty tarjouspyynnön mukaisesti tarjouksissa ilmoitettuja kokonaishintoja. Tarjouksiin sisältyvällä työnmäärällä tai tuntihinnalla ei ole ollut merkitystä vertailuhintaa laskettaessa. Hankintayksikkö on siten menetellyt hintavertailussa tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti.

Vertailuperusteen ”projektisuunnitelmassa on otettu huomioon selvitystyön tavoitteet ja toimittaja on mitoittanut resurssinsa realistisesti” osalta projektisuunnitelman laajuus ei ole ollut arvioitava seikka hakijan esittämällä tavalla. Hakijan tarjouksen painopiste on ollut tulevaisuuden keittiöverkostoa koskevassa tavoitteessa ja keskeisenä osuutena ollut ruokahuollon nykyistä kustannusrakennetta eri keittiötyypeissä koskeva tavoite on jätetty suurelta osin hankintayksikön toteutettavaksi. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on esitetty selvitystyön tavoitteiden kannalta asiaa jäsentäviä uusia näkökulmia ja tavoitetilan säästöpotentiaalin esittämiseen valmiita työkaluja.

Vertailuperusteen ”projektisuunnitelman selkeys” osalta hakijan tarjouksesta on ilmennyt sen käyttämät resurssit eri työvaiheille. Hankintayksikön resurssien käyttö ei ole hakijan tarjouksesta täysin selvinnyt, minkä johdosta hakija on saanut vertailuperusteen osalta yhden pisteen. Projektisuunnitelman vaiheistuksen selkeys sekä tarjoajan ja hankintayksikön tehtävien resurssien käytön erittelytapa ovat liittyneet sanottuun vertailuperusteeseen.

Hankintayksikön resurssitarve on ollut melko suuri kaikissa tarjouksissa, mistä syystä yksikään tarjoaja ei ole saanut vertailuperusteen ”projektisuunnitelma ei edellytä tilaajapuolelta suuria resursseja” osalta täysiä pisteitä. Hakijan tarjouksen osalta etukäteismateriaalin tuottamisen työläys on lisännyt hankintayksikön resurssitarvetta. Hakija on saanut vertailuperusteen osalta yhden pisteen. Voittaneen tarjoajan kustannusanalyysiin tarvittavan materiaalin tuottamiseen on osallistunut hankintayksikön lisäksi konsultti.

Tarjouspyyntö on ollut selkeä ja se on tuottanut yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikkö on kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi ja se on edellä esitetyillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa pisteyttää tarjoukset tekemällään tavalla.

Hyvitysmaksuvaatimuksen suuruus on ylimitoitettu.

VASTASELITYS

Hakija on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa konsulttityön suorittajaksi ilmoitetuilla henkilöillä ei ole ollut kokemusta ruokahuollon kustannusrakenteen selvittämisestä vaan ainoastaan hajanaisia työtehtäviä julkishallinnon eri rakenteiden analysoimisesta. Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamat referenssit kolmen viimeisen vuoden ajalta eivät ole osoittaneet, että sillä olisi ollut riittävä kokemus vastaavista konsulttitehtävistä.

Hakija on laatinut kustannusanalyysin tarjouspyynnössä esitetyn mukaisesti. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole esitetty uusia selvitystyön tavoitteita jäsentäviä näkökulmia tai säästöpotentiaaliin liittyviä työkaluja. Lisäksi säästöpotentiaaliin liittyvien työkalujen esittämistä ei ole edellytelty tarjouspyynnössä, joten niitä ei ole voinut ottaa huomioon tarjousten vertailussa.

Hakijan tarjouksessa on selkeästi ilmoitettu, mitä resursseja hankintayksiköltä odotetaan. Hakijan tarjous ei myöskään lisää hankintayksikön resurssintarvetta. Hankintayksiköllä on ollut käytössään ne materiaalit, joita hakija on tarjouksessaan hankintayksiköltä edellyttänyt. Mikäli hankintayksiköllä ei ole ollut tarvittavia materiaaleja, niiden tilaaminen ei ole vienyt paljon aikaa. Hakijan tarjouksessa on analysoitu kustannuksia monipuolisemmin kuin voittaneessa tarjouksessa.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on esittänyt, että referenssien ei ole tullut koskea täsmälleen kysymyksessä olevan hankinnan kanssa samanlaisia toimeksiantoja.

LISÄVASTASELITYS

Hakija on esittänyt, että hankinnan kohteeseen sisältynyttä Kivikon tuotantokeittiön esisuunnitelmaa on ollut valmistelemassa esisuunnittelutyöryhmä, jossa yhtenä jäsenenä on toiminut tarjouskilpailun voittaneen yhtiön edustaja.

Esisuunnittelutyöryhmä on hakijan käsityksen mukaan asetettu ennen kysymyksessä olevaan hankintaan liittyvän tarjouspyynnön laatimista tai ainakin ennen hankintapäätöksen laatimista. Tämän johdosta voittanut tarjoaja on saanut haltuunsa sellaista hankintamenettelyyn liittyvää tietoa, jota se on voinut hyödyntää tarjousta laatiessaan. Hankintayksikkö ei näin ollen ole kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on esittänyt, että Kivikon tuotantokeittiön esisuunnitelma ei ole liittynyt kysymyksessä olevaan hankintaan vaan Kivikon tuotantokeittiö on muodostanut oman hankkeensa. Esisuunnitelma on valmistunut 30.4.2010.

Koska esisuunnitelmaa ei vielä oltu laadittu kysymyksessä olevan hankinnan tarjouspyynnön julkaisemisen ajankohtana ja koska laskelmia tuotantokeittiöstä ei vielä ollut saatavilla tarjousten jättämisen määräpäivänä, kaikilla tarjoajilla on ollut tarjousten jättövaiheessa käytettävissään samat tarjouspyynnöstä ilmenevät tiedot. Hankintayksikkö on näin ollen kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Voittanut tarjoaja ei ole saanut kysymyksessä olevasta tarjouskilpailusta mitään sellaista tietoa, jota ei olisi mainittu tarjouspyynnössä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu

Hakija on esittänyt, että hankinnan kohteeseen sisältynyttä Kivikon tuotantokeittiön esisuunnitelmaa on ollut laatimassa tarjouskilpailun voittaneen yhtiön edustaja. Esisuunnittelutyöryhmä on hakijan saamien tietojen mukaan asetettu ennen nyt kysymyksessä olevan hankinnan tarjouspyynnön tekemistä tai joka tapauksessa ennen hankintapäätöksen tekemistä. Voittanut tarjoaja on saanut haltuunsa sellaista hankintamenettelyyn liittyvää tietoa, jota se on voinut hyödyntää tarjousta laatiessaan, mikä ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintamenettelyssä.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettäväksi hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Voittaneen tarjoajan soveltuvuus

Hakija on esittänyt, että voittanut tarjoaja olisi pitänyt sulkea tarjouskilpailusta, koska voittanut tarjoaja ei ole konsulttityön suorittamisesta vastaavien henkilöiden koulutuksen, ammatillisen pätevyyden ja kokemuksen osalta täyttänyt tarjouspyynnössä tekniselle suorituskyvylle ja ammatilliselle pätevyydelle asetettuja ehdottomia vaatimuksia.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajien soveltuvuutta koskevien vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnön kohdassa 7.2 teknisen suorituskyvyn ja ammatillisen pätevyyden osalta on ehdottomina vaatimuksina ilmoitettu, että tarjoajalla tulee olla riittävä kokemus vastaavista konsulttitehtävistä (vaatimus 5). Riittäväksi kokemukseksi on katsottu ”vähintään kolme (3) selvitystä kolmen vuoden aikana”. Lisäksi konsulttityön suorittamisesta vastaavilla henkilöillä on tullut olla ”riittävä koulutus ja ammatillinen pätevyys sekä kokemus”. Riittäväksi koulutukseksi, ammatilliseksi pätevyydeksi ja kokemukseksi on katsottu ”vähintään soveltuva korkeakoulututkinto ja osallistuminen vähintään kolmeen (3) tätä hankintaa vastaavaan selvityksen tekemiseen viimeisen kolmen (3) vuoden aikana”.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitetuista referensseistä ilmenee, että voittanut tarjoaja on toimittanut viimeisen kolmen vuoden aikana muun ohella Eskilstunan kunnalle ja Avestan kunnalle ruokahuoltoanalyysin, Karlshamnin kunnalle ruokahuollon organisaatioanalyysin ja Trelleborgin kunnalle selvityksen ruokahuollon organisaatiosta.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on todettu, että hankinnan toteuttamiseen osallistuu kolme henkilöä. Ensimmäisen hankinnan toteuttamiseen osallistuva henkilö on osallistunut kolmen viimeisen vuoden aikana muun ohella seuraaviin hankkeisiin: KUUMA-palveluyhteistyön kustannushyötyanalyysi (Tuusulan kunta), talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien analysointi ja toiminnan uudelleen analysointi (Taideteollinen korkeakoulu) ja valtion tuottavuusohjelman arviointi (valtiovarainministeriö).

Toinen hankinnan toteuttamiseen osallistuva henkilö on osallistunut kolmen viimeisen vuoden aikana muun ohella seuraaviin hankkeisiin: KUUMA-palveluyhteistyön kustannushyötyanalyysi (Tuusulan kunta), Länsirannikon Koulutus Oy:n perustamiseen liittyvät taloushallinnon asiantuntija- ja selvitystehtävät (Länsirannikon koulutus Oy) ja yrityksen Treasure-toimintojen perustamiseen liittyvä esiselvitys.

Kolmas hankinnan toteuttamiseen osallistuva henkilö on osallistunut kolmen viimeisen vuoden aikana muun ohella seuraaviin hankkeisiin: Patentti- ja rekisterihallituksen arviointi, tuottavuuden ja tehokkuuden analysointi (työ- ja elinkeinoministeriö), seurannan ja indikaattoreiden kehittäminen (sisäasianministeriö), Suomen innovaatiojärjestelmän arviointi (työ- ja elinkeinoministeriö) sekä Naiset huipulle! Laaja ekonometrisen analyysin suunnittelu ja toteutus (Elinkeinoelämän valtuuskunta, EVA).

Markkinaoikeus toteaa, ettei tarjouspyynnössä ole edellytetty kokemusta nimenomaan ruokahuollon selvitysten laatimisesta. Hankintayksikkö ei ole sulkenut yhtään tarjoajaa pois tarjouskilpailusta. Edellä mainitusta voittaneen tarjoajan tarjouksesta esitetyistä referensseistä ja hankinnan toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden tehtävistä käy ilmi, että voittaneella tarjoajalla ja hankinnan toteuttamiseen osallistuvilla henkilöillä on kokemusta kustannusrakenteen selvitystöistä. Markkinaoikeus katsoo, hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut hyväksyä voittaneen tarjoajan mukaan tarjousten vertailuun.

Vertailuperusteet

Hakija on esittänyt, että laadun vertailuperusteena käytetty ”projektisuunnitelman selkeys” on ollut yksilöimätön.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi.

Tarjouspyynnössä tarjouksen valintaperusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen vertailuperusteiksi hinta 40 prosentin painoarvolla ja projektisuunnitelman sisältö ja toteuttamiskelpoisuus 60 prosentin painoarvolla. Projektisuunnitelman sisällön ja toteuttamiskelpoisuuden arviointiperusteiksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu:

– ”projektisuunnitelmassa on otettu huomioon selvitystyön tavoitteet ja toimittaja on mitoittanut resurssinsa realistisesti, arviointipisteet asteikolla 0-5

– projektisuunnitelman selkeys, arviointipisteet asteikolla 0-2

– projektisuunnitelma ei edellytä tilaajapuolelta suuria resursseja, arviointipisteet asteikolla 0-3”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin sitä, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Vertailuperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Projektisuunnitelman sisällön ja toteuttamiskelpoisuuden arvioinnissa käytettyjen vertailuperusteiden ”projektisuunnitelmassa on otettu huomioon selvitystyön tavoitteet ja toimittaja on mitoittanut resurssinsa realistisesti” ja ”projektisuunnitelman selkeys” osalta markkinaoikeus katsoo kysymyksessä olevien vertailuperusteiden olleen hankinnan kohde huomioon ottaenkin siinä määrin tulkinnanvaraisia, ettei tarjoajien yksinomaan arviointiperusteista käytettyjen ilmausten perusteella ole ollut mahdollista tietää, mitä seikkoja hankintayksikkö tulee mainittujen arviointikriteerien osalta vertailemaan. Tarjouspyyntö ei siten ole ollut omiaan tuottamaan kyseisten arviointiperusteiden osalta yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia eikä se ole ollut omiaan turvaamaan tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Lisäksi kysymyksessä olevat arviointiperusteet ovat jättäneet hankintayksikölle käytännössä lähes rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailussa.

Referenssien osalta markkinaoikeus toteaa, että niitä ei ole käytetty tarjousten vertailussa vaan tarjoajan teknisen suorituskyvyn ja ammatillisen pätevyyden arvioimisessa tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla eikä niille ole annettu hakijan esittämällä tavalla painoarvoa tarjousten vertailussa.

Kun otetaan huomioon hankintamenettelyssä edellä todetut virheet ja seuraavaksi seuraamusten osalta lausuttu, asiassa ei ole tarpeen lausua muista asiassa esitetyistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Johtopäätös

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalain 76 §:n 1 momentissa (348/2007) tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi säännöksessä säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Seuraamukset

Hankintayksikkö on allekirjoittanut hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa. Näin ollen hankintalain 76 §:ssä (348/2007) säädetyistä seuraamuksista voi enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan (348/2007) mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 119) on kysymyksessä olevan lainkohdan osalta todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten pitää täyttyä.

Hankintamenettely on edellä todetun mukaisesti ollut virheellistä vertailuperusteiden ”projektisuunnitelmassa on otettu huomioon selvitystyön tavoitteet ja toimittaja on mitoittanut resurssinsa realistisesti” ja ”projektisuunnitelman selkeys” asettamisen osalta. Asiassa on hankintamenettelyn virheellisyyden luonne huomioon ottaen jälkikäteen mahdotonta arvioida, millaiseksi virheettömästi toteutettu menettely olisi muodostunut ja miten tarjouksia olisi tällöin vertailtu.

Hankintamenettelyn edellä mainitun virheellisyyden huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole perusteita todeta, että hakijalla olisi ollut hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdassa (348/2007) tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole edellytyksiä ja hyvitysmaksuvaatimus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut edellä esitetyllä tavalla hankintayksikön virheellisestä menettelystä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut. Hankintayksikkö saa vastaavasti pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Damico Oy on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Damico Oy:n hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Helsingin kaupungin korvaamaan Damico Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.100 eurolla.

Markkinaoikeus hylkää Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulu-vaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Johanna Lähde ja Matti Vedenkannas.